Lue keskustelun säännöt.
Onko pääkaupunkiseudulla asuminen tän arvoista
Niin, tätä olen miettinyt jo pitkään ja alan kallistua sille kannalle että ei ole. Mikä täällä lopulta on niin hienoa? Onhan se kiva kun on kaikki palvelut saatavilla ja vapaa-ajan huvituksia vaikka mitä. Mutta paljonko näitä kaikkia mahdollisuuksia oikeasti tulee käytettyä? Ja kun miettii näitä asumiskustannuksia täällä niin alkaa kyllä kyseenalaistamaan koko homman järkevyyttä. Suomi on kuitenkin täynnä muitakin erikokoisia kaupunkeja ettei ihan keskellä ei mitään tarvitsisi elää vaikka täältä lähtisi. Jossain pikkukaupungissa elämänmeno olisi rauhallista ja stressitöntä. Töihnkään ei olisi pakko heti mennä, rahat riittäisi muutenkin kun laittaisi myyntiin Helsingin asunnon ja ostaisi halvan asunnon sieltä jostain. Saisi rauhassa miettiä mitä loppuelämältään haluaa. Välillä tuntuu ettei täällä voi edes ajatella, kaikki vaan tapahtuu ja mukana mennään. Aina sellanen kiireen ja stressin tuntu. Pakko tehdä ja suorittaa. Ihmiset on kuin muurahaisia. Vilistävät kiireellä jokapaikassa. Nuorena en edes ajatellut pois muuttamista, ehkä olen vaan liian vanha (39v) tällaiseen ja kaipaan rauhaa. Yöelämä ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin aika pienet sosiaaliset kuviot ovat minulle ihan riittävät. Näin kirjoitettuna näen itsekin että ilman muuta minun kannattaisi lähteä. Minulla on puoliso jonka kanssa ollaan vähän puhuttu aiheesta. Hänkään ei olisi muuttoa vastaan joten ihan yksin en olisi. Silti jokin pistää vastaan. Kai sitä on niin juurtunut tänne. Onko joku lähtenyt pois täältä? Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko kaduttanut ollenkaan?
Kommentit (1246)
Vierailija kirjoitti:
Helsinki on vain niin ihana, kaunis, dynaaminen, ystävällinen, toimiva, ainut kunnon kaupunki Suomessa.
Omasta mielestäni Helsinki on aika ruma tai tavallinen eikä suinkaan kaunis. Senaatintorin ympäristö ja esim. Eira ovat kauniita, joo, mutta muuten edes arvoalueet eivät kyllä ole. Töölön 1940-luvun talot ovat ihan tavallisia aikansa taloja. Kallion alueella on selvästi rumempia taloja kuin maailman kaupungeissa yleensä. Jokainen voi vaikka kokeilla "ajaa" google mapsin katunäkymällä Punavuorenkatua - huippukallista Helsingin ytimen arvoaluetta parhaimmillaan - ja todeta, että ei se nyt varsinaisesti miltään wanhaltakaupungilta näytä. Suurin osa vauraista omakotialueistakin on varsin pliisuja verrattuna siihen mitä televisiosta voi todeta ulkomailla olevan. Taivaskallion alue käpylässä on ihana ja jossain kulosaaressa on suurlähestystöjen ja vanhempien arvokiinteistöjen alue, joka näyttääkin arvokkaalta, mutta kuka voisi oikeasti ulkonäön perusteella kuvitella, että Paloheinä tai Pakila tai Kuusisaari maksaa mitä maksaa? Että sellaisilla alueilla asuu jopa lääkäreitä ja juristeja.
Ihmisten mielikuvissa Helsinki on yhtä Liisankatua ja Kaivopuistoa kun tosiasiassa Helsinki on Itäkeskusta, Maunulaa ja Alppilaa. Harvaan rakennettuja lähiöitä ja paljon jugend-loistokkuuden jälkeen bygattuja kaupunkikortteleita tyyliin Töölöntulli. Mannerheimintietä kun ajaa kohti keskustaa, ensimmäinen kaunis talo tulee vastaan Runeberginkadun kulmassa, vaikka siinä on jo useampi kilometri ollut miljoonakämppien aluetta.
Ja mitä muuta Helsinki sitten on. Ruuhkia ja maahanmuuttajia. Romanikerjäläisiä. Loskaa ja suolattuja katuja, jotka pilaavat kengät talvisin. Lyhyitä, mutta pitkiä matkoja. 40 minuuttia on ihan normaali matka-aika kaupungin sisäiseen siirtymiseen ja vasta 1,5 tuntia alkaa olla pitkä. Siinä ajassa ajaisi melkein Turkuun, mutta helsinkiläinen pääsee juuri julkisilla kyläilemään toiselle puolelle kaupunkia. Helsinki on myös koheesion puutetta ja kuplia. Ihmiset elelevät omissa lokeroissaan ja halveksivat niitä muita. Jos maaseudulta muuttava homo kokee vapauden se johtuu vain siitä, että hän loksahtaa siihen homolokeroon. Sama vapaudentunne olisi Ypäjällä, jos siellä olisi homolokero. Lokeron ulkopuolella esim. Kontulan ostarilla ei ehkä kannatakaan antaa poikakaverille kielisuudelmaa perjantai-iltana koska paikalliset nuoret voivat kokea sen loukkauksena uskontoaan kohtaan.
Ei Helsingissä ole mitään ihmeellistä. Ei mitään syytä miksi täällä varsinaisesti kannattaisi asua. Jos on tänne syntynyt, niin tietenkin se on helppo jatkaa elämistä sukulaisten ja kaverien vierellä. Jos sattuu olemaan sellaisessa duunissa, että työtä ei muualta löydy, niin ei kai se auta kuin täällä asua. Siis jos on esim. Tasavallan presidentti. Toisaalta esim. Sampsa Kataja valitteli kansanedustajien pieniä palkkoja ja palasi Poriin, vaikka on korkeasti koulutettu ja vaativassa asiantuntijatehtävässä. Näillehän ei kuulemma ole töitä kuin Kehä I:n sisäpuolella.
Vinkkini maailman taviksille on, että älkää muuttako Helsinkiin ellette todella saa sellaista työpaikkaa, jossa liksa alkaa vähintään nelosella. Ja stadilaisten kannattaa olla avoimin mielin senkin suhteen, että elämä voi löytyä muualtakin ja se voi olla jopa paljon rikkaampaa sekä rahallisesti että henkisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka liksa alkaisi vitosella, ei verojen jälkeen palkka (tai tulojen pohjalta myönnetty laina) riitä kuin ehkä kaksioon tai vanhaan pieneen kolmioon kantakaupungin ulkopuolelta.
Jos palkasta menee yli puolet asumiseen niin ei todellakaan ole järkevää! Muutin toiseen kaupunkiin, isompaan asuntoon, uuteen työpaikkaan. Nyt jää käteen joka kuukausi noin 500€ enemmän kuin ennen. On varaa tehdä muutakin kun töitä ja olen ryhtynyt sijoittamaankin tulevaisuutta varten! Olen myös löytänyt uudesta kotikaupungista rakkauden ja uusia ystäviä. Olisi pitänyt tajuta lähteä jo aikoja sitten!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ehdi lukea koko ketjua. Mutta näin pikkukaupungin asukkaana toivoisin että mahdollisimman moni jolla on samankaltaisia ajatuksia kuin aloittajalla, todella toteuttaisi haaveensa ja muuttaisi pienemmälle paikkakunnalle - niin ahdistavaa on ollut katsoa tätä kaupungin alasajoa. Mitä enemmän ihmisiä sitä enemmän myös palveluja ja töitä. Ehkä joku kaunis päivä myös suuremmat yritykset siirtyisivät ahtaasta ja kalliista ruuhka-Suomesta muualle. Saahan sitä toivoa.
Itse nautin päivittäin lyhyestä työmatkasta, lapset rauhallisesta ja pienestä koulusta turvallisella koulumatkalla, halvasta asumisesta (iso uudehko okt Helsingin yksiön hinnalla). En voisi kuvitellakaan viettäväni julkisissa tuntitolkulla päivittäin kuten vaikka sisareni Helsingissä tekee. Arki on täällä "maalla" ihan tavallista, lapsiperheenä ei edes ehtisi mihinkään kulttuuririentoihin mitä moni tuntuu muualla arvostavan. Kotikaupungista löytyy kuitenkin uimahallia, ravintoloita, kahviloita, harrastuksia niin lapsille kuin aikuisillekin. Meiltä on 30min seuraavaan suureen kaupunkiin ja 60min toiseen - silloin kun jotain isompaa tekemistä kaipaa se ei ole siis ongelma. Eli kerran pari vuodessa. Ainoa asia mikä täällä ärsyttää on kolmen tunnin ajomatka Helsinki-Vantaalle, käytännössä lomamatkoina joudutaan siis lentokenttähotelliin mennen tullen ja se nostaa kustannuksia. Mutta silloinkin yritän miettiä että asumalla lentokentän kupeessa meillä ei olisi varaa matkustaa mihinkään ikinä johtuen asumiskustannuksista. Palkat ovat nimittäin täällä jopa suuremmat johtuen työvoiman saatavuudesta ja siihen vielä päälle asumisen halpuus. Kyllä voin sanoa olevani täällä onnellinen ja koen että saan myös lapsilleni turvallisen lapsuuden.Kuulostaa niin hyvältä ja järkevältä kaikin puolin että kyllä alkaa houkuttamaan itseäkin ryhtyä sillä silmällä katsella muiden paikkakuntien tarjontaa. Meri on se mistä on vaikeinta luopua mutta ei kai missään rannikkoseudulla kovin halpaa oo.
Jos meri on se juttu, niin länsirannikolla Vaasa, Pietarsaari ja Kokkola taitavat olla kohtuuhintaisia. Etelämpänä Kotka ja Loviisa. (Eikös Uusikaupunki, josta löytyy töitä Mersun tehtaalta about kaikille ole myös meren rannalla?)
Hangosta löytyy myös kohtuuhintaista asumista, Lappohjassa on tällä hetkelläkin myynnissä ainakin kaksi 3h+k hintaan 45 000€. Yksiötä pyydetään 28 000€. Merenrantaan (pitkä hienohiekkainen ranta) matkaa muutama sata metriä.
Alapeukuttajat voi itse katsoa etuovi.com sivustolta jos ette usko!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka liksa alkaisi vitosella, ei verojen jälkeen palkka (tai tulojen pohjalta myönnetty laina) riitä kuin ehkä kaksioon tai vanhaan pieneen kolmioon kantakaupungin ulkopuolelta.
Niin juuri! Ihan törkeän kallista! Sitäpaitsi Helsinki on likainen, meluisa ja turvaton. Onhan siellä luontoakin ja siistimpiä alueita mutta niin on monessa muussakin paikassa joten ei todellakaan ole sen arvoista asua Helsingissä että mitä vaan viitsisi siitä maksaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekkin olisin täysin valmis pakkaamaan tavarat ja muuttamaan väljemmille kulmille. Mutta kaksi suurta asiaa estää.. alani töitä on vain ja ainoastaan täällä.. (ilmailu) ja toisekseen mies ei kirveelläkään suostu muuttamaan. Asutaan kuitenkin omakotitalossa isolla tontilla.. joten se vähän lohduttaa..
Vierailija kirjoitti:
Miten minusta tuntuu että nämä Helsinkiä rakastavat ovat ns "tulvan tuomia"? Kun on vaan niin makeeta asua stadissa, todellisessa metropolissa:D Toki pidän monista asioista Helsingissä ja erityisesti rosoisesta kotiseudustani Kalliosta mutta en enää haluaisi palata takaisin.
se 3. polven stadilainen joka pääsi pois
Mutusi ei toimi.
Olen 4.polven helsinkiläinen, 50-vuotias täti, ja rakastan tätä kaupunkia. Perspektiiviä tuoneet vuodet ulkomailla. Niin ja asun Lauttasaaressa ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka liksa alkaisi vitosella, ei verojen jälkeen palkka (tai tulojen pohjalta myönnetty laina) riitä kuin ehkä kaksioon tai vanhaan pieneen kolmioon kantakaupungin ulkopuolelta.
Ei ole pakko asua kantakaupungissa. Täällä löytyy sijainteja, joista pääsee 10-20 minuutissa julkisilla sinne kantakaupunkiin. Riittää minulle. Niin, ja ne julkiset kulkevat 5 minuutin välein eikä kerran päivässä kuten mualla.
Mielenkiintoinen työ tuo elämään eniten sisältöä.
Työn perässä ihmiset muuttavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vettä sataa ja kadut täynnä loskaa. Mikä tässä pk-seudulla niin hienoa on?
Itse tykkään että talvi on oikea talvi eikä loskahelvetti.
Kävin Malmilla yks päivä ja huomasin kuinka paljon mamuja siellä oli.
Melkein kaikki jotka kävelivät siellä, olivat värillisiä.
Niin - missä se Suomi on?
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen työ tuo elämään eniten sisältöä.
Työn perässä ihmiset muuttavat.
Asia on myös käänteinen. Jos ihmiset asuisivat muualla, työpaikkoja syntyisi sinnekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toi nyt aivan kliseistä, että Helsingissä on kurjaa, pakokaasua ja loskaa.
Upea kaupunki! Helsinkiläiset rakastavat stadiaan.
t. paljasjalkainen stadilainen
Katso ulos ikkunasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka liksa alkaisi vitosella, ei verojen jälkeen palkka (tai tulojen pohjalta myönnetty laina) riitä kuin ehkä kaksioon tai vanhaan pieneen kolmioon kantakaupungin ulkopuolelta.
Ei ole pakko asua kantakaupungissa. Täällä löytyy sijainteja, joista pääsee 10-20 minuutissa julkisilla sinne kantakaupunkiin. Riittää minulle. Niin, ja ne julkiset kulkevat 5 minuutin välein eikä kerran päivässä kuten mualla.
Vaikka asuisi 10-20 minuutin päässä kantakaupungista asuminen on silti sikamaisen kallista. Muualla maassa voi asua kaupungin keskustassa kaikkien palveluiden ollessa kävelyetäisyydellä huomattavasti halvemmalla. Mihin niitä julkisia edes tarvitsee jos ei asu Helsingissä? Kävellen ja pyörällä pääsee joka paikkaan ja omalla autolla tarpeen vaatiessa, ei ole edes parkkipaikka ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen työ tuo elämään eniten sisältöä.
Työn perässä ihmiset muuttavat.
Ajatella että jotkut oikein maksaa siitä että saa käydä töissä asumalla törkeen kalliisti siellä missä se työpaikka on! Mulle se kyllä menee toisinpäin,työ on mulle keino ansaita rahaa ja se mikä elämään tuo sisältöä on vapaa-aika. Riittää kun on sen verran siedettävä duuni että pää kestää ja liksa riittävän hyvä että se mahdollistaa sellaisen vapaa-ajan kuin haluan.
En kyllä ymmärrä että ehdoin tahdoin jotkut tunkee itsensä kalleimpaan paikkaan Suomessa ja sitten maksavat valtavan kalliita vuokria tahi lainaa.
Ihmiset ovat kuin tahdottomia robotteja.
Grynderit rikastuvat.
Vuosi tai pari sitten oli hauska someilmiö nimeltään "lähiöhelvetti". Olisko ollut joku oululainen toimittaja, joka mollasi pääkaupunkiseutua lähiöhelvetiksi. Niinhän juuri näillä pääkaduilla ja liikenneruuhkissa joskus istuneet luulevat tilanteen täällä olevan. Tästä poikinut kampanja esitteli somessa upeita valokuvia ihmisten arjesta kauniin luonnon keskellä ja huippuhienoja maisemia niin työmatkalta kuin omista kotiparvekkeiltakin otettuja - Helsingisä, Espoosta, Vantaalta.
Helsinki on todettu monissa mittauksissa hyväksi ja toimivaksi kaupungiksi. Fakta lienee, että täällä on liikenneruuhkia, rauhallisia paikkoja, rumia taloja, häikäisevän upeita taloja, asvalttia, luontoa, huonoja ravintoloita, mahtavia ravintoloita, toimiva joukkoliikenne, kasvimaita ja peltoa, muotia ja rääsyjä, rikkautta ja köyhyyttä, kaikkea paljon, myös niitä monien rakastamia metsäpusikkoja ja hiljaisuutta löytyy ihan riittävästi.
Ihmettelen jatkuvasti sitä, miksi pääkaupunkiseutuamme pitää joidenkin pilkata, ellei kyse ole sitten keskustapuolueen agitoinnista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka liksa alkaisi vitosella, ei verojen jälkeen palkka (tai tulojen pohjalta myönnetty laina) riitä kuin ehkä kaksioon tai vanhaan pieneen kolmioon kantakaupungin ulkopuolelta.
Ei ole pakko asua kantakaupungissa. Täällä löytyy sijainteja, joista pääsee 10-20 minuutissa julkisilla sinne kantakaupunkiin. Riittää minulle. Niin, ja ne julkiset kulkevat 5 minuutin välein eikä kerran päivässä kuten mualla.
Vaikka asuisi 10-20 minuutin päässä kantakaupungista asuminen on silti sikamaisen kallista. Muualla maassa voi asua kaupungin keskustassa kaikkien palveluiden ollessa kävelyetäisyydellä huomattavasti halvemmalla. Mihin niitä julkisia edes tarvitsee jos ei asu Helsingissä? Kävellen ja pyörällä pääsee joka paikkaan ja omalla autolla tarpeen vaatiessa, ei ole edes parkkipaikka ongelmia.
Ne pikkukaupunkien ”kaikki palvelut” eivät minulle riitä, eivät alkuunkaan. En myöskään koe, että asuminen olisi sikamaisen kallista, vaikka asunnot muuta maata kalliimpia ovatkin. Jos olen maksanut asunnostani 10 vuotta sitten 300 000 eur ja saisin siitä nyt 400 000 eur (parin viikon myyntiajalla), niin missä tuo sikamainen kalleus on?
Sepä se, tämä yleistettynä: sulle on siistiä se metsä, kun sulla ei sitä stadissa ole.
Maaseutulaisille se stadi on siisti, kun sitä ei maaseudulla ole.
Tosin on niitäkin monia, jotka ei todellakaan haluaisi muuttaa stadista pois tai maaseudulta kaupunkiin.
Olen itse syntynyt maaseudulla, ja nuorena halusin aina muuttaa stadiin, koska se olisi niin erilaista. Nykyään asun pikkukaupungissa, josta kuljen töihin helsinkiin, ja se on minulle täysin riittävä. Asumiskustannukset paljon pienemmät ja asunkin omakotitalossa. Helsingissä tämä ei olisi tuloillani mahdollista.
Tietysti junalippuun kuluu rahaa, eli ehkä olisi oikeasti halvempaa asua esimerkiksi vantaalla, mutta pidän elämästäni näin.