Lue keskustelun säännöt.
Tein eilen illalla makaronilaatikkoa sen verran, että riittää hyvin vielä tälle päivällekin. Mies kiukuttelee!
Kiukkusi, että taas pitää syödä mikroruokaa! Todella ärsyttävää ja lapsellista. Yritän aina miettiä pidemmällä tähtäimellä, eli nyt tänäänkin on tilanne, jossa itse olen töissä iltaan. Pojalla on pitkät jäkisharkat, joita ennen hänen täytyy syödä. En ymmärrä, miten mies ratkaisisi näitä ruokapulmia, kun ei itsekään ehtisi uutta ruokaa tekemään. Onko kellään muulla ronkelia miestä, joka ei halua syödä "mikroruokaa"?
Kommentit (138)
Meillä mies tekee aina useamman päivän ruuat kerralla. Ei tosin lämmitetä mikrossa (meillä ei edes ole semmoista) vaan joko pannulla tai uunissa. Itse alusta asti tehtyä, isotöistä ruokaa (keftat, kebabit, taginit, leivät ym) nyt vaan kannattaa tehdä isompi satsi kerralla. Loput joko seuraavana päivänä tai pakkaseen, jos tulee vielä isompi satsi. Näin toimien mies kokkaa vain joka toinen tai kolmas päivä, ja muina päivinä sitten pesee pyykit ja siivoaa.
Mun ei tarvi kuin käydä töissä. Ei tulisi mieleenkään valittaa, että on kahtena peräkkäisenä päivänä samaa ruokaa!!! Eli ellei sun miehelle kelpaa, niin tehköön itse omansa, jääpähän muulle perheelle enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan nykyään yhtä paljon kieltäytyy, naiset kuin miehetkin syömästä perus ruokaa.
Vain Hollywood Fine dining kelpaa kermaperseille... 😂😂😂😂😂😂
En voi sanoa miehelle, että hae omat ruokasi, koska hän hassaa muutenkin hirveitä summia kauppaan, ellen itse ennätä hoitaa kauppareissua. Ap
Sano sille, että kun se joka pv tekee itselleen ruuan, niin tekee samalla isomman erän ja pakastaa loput teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi sanoa miehelle, että hae omat ruokasi, koska hän hassaa muutenkin hirveitä summia kauppaan, ellen itse ennätä hoitaa kauppareissua. Ap
Kyllä se kuun lopussa alkaa tajuta, että jotain meni pieleen.
Vierailija kirjoitti:
En voi sanoa miehelle, että hae omat ruokasi, koska hän hassaa muutenkin hirveitä summia kauppaan, ellen itse ennätä hoitaa kauppareissua. Ap
Yksinkertainen ratkaisu - eri rahat.
Meillä siirryttiinntähän, kun kustannusten jako oli vaikeaa uusperheessä. Minä ostan ja maksan ja kokkaan oman ja lapseni ruuan. Mies omansa ja silloin kun hänen (usea) lapsensa ovat meillä joka toinen vkonloppu, heidän ruokansa.
Toimii hyvin molempien puolesta ja tuntuu oikeudenmukaiselta. Lisäksi kukin saa syödä, mitä haluaa. Varsinkin kun mies syö usein lounaan tlissä buffetissa, niin ei halua maksaa lämpimästä ruuadta kotona. Ja mä tykkään siitä, että voin tehdä itselleni maistuvia ruokia. Yhteenmuuton alussa kokeiltiin perinteisempää yhteisruokamallia. Mulla meni enemmän rahaa siihen kuin yh:na, kun mies syö paljon kallista lihaa ja isoja määriä. Kumpikin koki rahoittavansa toisen ruokia. Tämä erillismalli oikeasti toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käske ukon kokata itse omat sspuskansa.
Sano että mikroruoka on pojalle ja herra käy kaupassa ja tekee kurmeesafkansa itse.
omat sspuskansa.
Ei voi kun olla tyytyväinen omasta miehestä. Ei kokkaa juurikaan, mutta ruoasta kuin ruoasta tulee hyvää palautetta. Silloin harvoin kun sanoo ettei ruoka oikein maistu, tällöin myös itse olen samaa mieltä. Syö myös useamman päivän samaa ruokaa, koska on taloudellinen. En kestäisi jatkuvaa valitusta ja tyytymättömyyttä, miten te kestätte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on mies joka syö vaikka kengän pohjallisen kuorrutettuna. Ikinä valita ruuasta. Kaikki käy. Oppinu jopa että kun mikrossa lämmittää niin kupu päälle ettei roiski ruoka ympäriinsä. Mutta kalsareita ja sukkia ei löydä mistään koskaan. Hänelle piirsin sitten kartan vaatekomerolle. Mutta ei sieltä mitään löydy siis vieläkään. Sitten kisaillaan kun alasti hyppii pomppii ja etsii suihkun jälkeen päällepantavaa. Ihan jees. Hän on 63 vee minä 66 vee ja naimisissa 45 vuotta. Eli jotain oppinu ja jotain vielä opittavaa. Mä itse olen täydellinen....... heh.....
Kyllä mulle makaronilaatikko maistuisi, no problem! Kokkaan itsekin usein sitä. Huonompikin ateria maistuisi, jos sellaisen vain valmiina saisi.
Olet muuten ap mahtava aviopuoliso, makaronilaatikko on järkevän naisen merkki! Edullista ja voi tehdä ison satsin kerralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies ottaa mielellään lounaan mukaan töihin, mutta on jotenkin liian laiska lämmittämään kunnon ruokaa illalla jos minä en ole kotona. Minua ärsyttää jääkaappiin jääneet viimeiset annokset, etenkin salaatit, jotka olen säästänyt sille ja se popsii leipää ja poppareita iltaruoaksi.
Meillä syödään päivällinen usein varsin myöhään. Jos olen iltavuorossa, saatan joutua käymään kaupassa yhdeksän jälkeen ja kokkaamaan, kun ukko ei jaksa päästyään töistä neljän-viiden maissa. Tai sitten lämmitän meille molemmille tähteitä, kun se ei ole pelaamiseltaan ehtinyt. Nautin niistä harvoista kerroista, kun saan tulla ns. valmiiseen ruokapöytään. Minä kokkaan lähes aina useamman annoksen jotain kunnollista, esim. eilen katkarapupastaa, jos minulla on vapaapäivä tai aamuvuoro. Mies saattaa paistaa lihapullia tms ehkä kerran kuukaudessa. Ja tietysti välillä kokataan yhdessäkin. Tykkään kyllä leikkiä kodinhengetärtä, ei siinä mitään. Paitsi ehkä iltavuoron jälkeen jos olen menossa aamuvuoroon seuraavana aamuna!
Aika huvittavaa muuten, että mies valittaa kasvisruoasta ainakin jos mainitsen KASVISruoan (esim. kun kasvissyöjäkaverini tuli käymään, tein vegaanista paellaa, ja äijä niin kauheasti kaipasi siihen kanaa) mutta jos se laittaa itselleen päivällisen, se on juustovoileipä joko kylmänä tai grillattuna. Olisi siellä jääkaapissa pekoniakin tai äijällä ruokakauppa kotimatkan varrella, jos se on niin tärkeää.
Mitä mikroruokaa? Eikös se ollutkaan kotitekoista?
Mikäs pakko sitä on mikrossa lämmittää? Silla tavalla hyväkin ruoka menee pilalle. Hankkikaa liesi, jossa on uuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on mies, joka osaa korjailla kaikkea taloista autoihin, muttei kokata. Ei haittaa, tykkään sekä kokkaamisesta että miehestä. Tuo on kyllä sen verran fiksu, että kehuu ja kiittää aina, kivahan sellaista on ruokkia. 😊 Teen yleensä kaksi ruokaa kerralla, pariksi-kolmeksi päiväksi, niin en itsekään kyllästy syömään samaa.
Taloa tai autoa tuskin tarvitsee (lähes) päivittäin korjata, toisin kuin ruokahuolto on päivittäistä...
Itse asiassa meillä oli 6 vuotta päivittäistä remonttia, kun ostettiin peruskorjattava hirsitalo ja muutettiin työmaalle. Myytiin se korjattuna muutama vuosi sitten ja muutettiin kerrostaloon, joten ne vuodet ovat muisto vain, onneksi. Syynä myyntiin oli paitsi bisnes, myös puolison sairastuminen. Hän jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja osallistuu arkeen voimiensa mukaan, mutta sattuneesta syystä meillä ei ole 50/50 -kotityöjakoa. En ole kokenut asiaa ongelmaksi, ruuhkavuodet ovat meillä jo takana ja aikaa nykyään runsaasti (lapsi kohta 17, itse kotona gradunteossa) ja tosiaan, saadakseen hyvää ruokaa on tehtävä sitä. Mikä sopii kenellekin. Kokkailenkin itsellenikin, jos asuisin yksin.
Niin. Eli ap:lle ei käy, että mies lämmittää ruokansa kunnolla pannulla tai uunissa, eikä käy se että mies käy itse kaupassa tai hankkii ruokansa muulla tavoin. Sori ap, nyt alkaa vähitellen kääntymään sympatiat miehesi puolelle. Mies ei tietenkään voi vaatia sinua kokkaamaan kahtena päivänä eri ruokia, mutta sinä et kyllä voi vaatia miestä syömään nimenomaan sitä sinun tekemääsi ruokaa ja vielä nimenomaan mikrossa lämmitettynä.
Onhan tuore ruoka parempaa. Outoa syödä tänään eilistä ja tehdä illalla ruoka huomiseksi. Ei saa koskaan tuoretta ruokaa
Tossa tapauksessa voisin illalla valmistella jotain. Vaikka kuoria ja pilkkoa tai tehdä uunivalmiiksi. Loppukypsennys vasta ennen syömistä
Ruokakunta.
Ja siinäkin voi olla kahden porukan ruat. Omat jääkaapit. Sama että omat ulko-ovet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi sanoa miehelle, että hae omat ruokasi, koska hän hassaa muutenkin hirveitä summia kauppaan, ellen itse ennätä hoitaa kauppareissua. Ap
Yksinkertainen ratkaisu - eri rahat.
Meillä siirryttiinntähän, kun kustannusten jako oli vaikeaa uusperheessä. Minä ostan ja maksan ja kokkaan oman ja lapseni ruuan. Mies omansa ja silloin kun hänen (usea) lapsensa ovat meillä joka toinen vkonloppu, heidän ruokansa.Toimii hyvin molempien puolesta ja tuntuu oikeudenmukaiselta. Lisäksi kukin saa syödä, mitä haluaa. Varsinkin kun mies syö usein lounaan tlissä buffetissa, niin ei halua maksaa lämpimästä ruuadta kotona. Ja mä tykkään siitä, että voin tehdä itselleni maistuvia ruokia. Yhteenmuuton alussa kokeiltiin perinteisempää yhteisruokamallia. Mulla meni enemmän rahaa siihen kuin yh:na, kun mies syö paljon kallista lihaa ja isoja määriä. Kumpikin koki rahoittavansa toisen ruokia. Tämä erillismalli oikeasti toimii.
Erillismalli toimii varmaan silloin, kun yhteisiä lapsia ei ole, vaan kumpikin huolehtii omien lastensa ruokahuollosta. Sitten ei enää toimikaan, kun nirso mies tuhlaa omat rahansa gourmet sapuskaan ja naisen harteille ja kustannettavaksi jää paitsi itsensä, myös niiden yhteisten lasten ruokailut. Minä en tosin pidä edes kasvatuksellisesti kovin fiksuna sellaista systeemiä, että isi syö jotain take out safkaa samassa pöydässä kun äiti ja lapset vetelee edellisenä päivänä laitettua makaronilaatikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä olen ronkeli mies. Harvoin kiinnostaa syödä montaa päivää samaa ruokaa. Kaupungissanne ei taida ravintoloita
Ja mikä rajoite sinulla on, että itse et voi ruokaa laittaa?
Kummasti alkaa sama ruoka maistua pari päivää, kun itse joutuu ruoat laittamaan.
Minulla ei ole mitään rajoitetta, en vain jaksa, olen laiska. En ole myöskään ammatiltani kokki, eikä minun tekemä ruokani ole kovin hyvää.
En ymmärrä näintä ala-peukkuja. Olin vain rehellinen. Miksi minun pitäisi tehdä ruokaa, jos en halua tai nauti siitä? ja mainitaan nyt sitten vielä että en myöskään pakota ketään tekemään minulle ruokaa!
Ihmettelin samaa. Itekin haen aina ruuat joko kaupan tiskiltä tai jostain pikaruokapaikasta. Syön usein myös ravintolassa. Miksei tätä voisi ulkoistaa samalla tavalla ammattilaiselle? Täällä varmaan saa alapeukkuja siitäkin, jos ei vaihda autoon talvirenkaita ite
Sut sotkusi kuulostaa aika kamalalta eikä kuulosta siltä että itse tietäisit kokkaamisesta paljoakaan.