Joko olette aloittaneet KUOLINSIIVOUKSEN?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teen sitä tässä parhaillaan samalla kuin palstailen. Sitten menen sänkyyn makaamaan ja odottamaan sitä kuolemista, kunhan ensin käyn suihkussa ja laitan päälle puhtaat vaatteet ettei minun tarvitse likaisena kuolla. Sitten kun kuolen, niin ruumiini voidaan nakata johonkin katuojaan mätänemään ja tavarani kasata tuonne pihalle poltettavaksi, että minusta on mahdollisimman vähän vaivaa. Oikeastaan minun kannattaisi sytyttää kotini tuleen jo nyt ja mennä valmiiksi sinne katuojaan makaan että ei olisi sitäkään vaivaa minusta.

Kuvittelet varmaan olevasi nokkela kirjoituksinesi, mutta erehdyt.

Öhöm,.. tuo oli kylläkin rankanpuoleista sar-kas-mia. Mutta semmosta se o.

Olen 27 ja harkinnut viimeaikoina vakavasti lapsuuteni ja teiniaikojeni päiväkirjojeni tuhoamista. En ole ikinä pystynyt lukemaan niitä ilman että koen mieletöntä myötähäpeää, ei tiedä itkeäkkö vai nauraa. Lasketaanko tätä? 

Vierailija kirjoitti:

Äitimme oli tehnyt listan testamentistaan, tileistään jne., joten hänen asioitaa oli helpompi hoitaa surullisen menehtymisen jälkeen.

Hänen puhtaiden tai pestyjen vaatteidensa vieminen hyväntekeväisyyteen tuntui surulliselta, mutta toivottavasti niille oli käyttöä. Valtavan määrän hartauskirjoja annoimme kirpputorille, koska meillä niille ei ollut käyttöä ja kyseinen teko tuntui kamalalta.

Läheiseni kuoli ja hän oli viettänyt hyvin sekavaa ja alkoholinhuuruista elämää. Hänen hautaamisensa ja olemattoman perintönsä selvittäminen oli yhtä tuskaa! Siksi aion järjestää omat asiani siten että kun loppu tulee niin perillisten tarvitsee vain avata kansio ja katsoa tarvittavat tiedot.

Vierailija kirjoitti:

Joskus mietitään miehen kanssa, että jos kuoltaisiin vaikka onnettomuudessa molemmat, niin mitähän läheiset ajattelisivat tuosta seksilelukokoelmasta. Siinähän ihmettelisivät :D

Oletteko rumia ja lihavia keski-ikäisiä saman laiset tuulipuvut päällä.

Taisin juuri oksentaa hiukan suuhuni.

Kyllä se pitäisi aloittaa. En halua että äitini löytää laatikosta vanhoja dildoja ja exälle kirjoitetun rakkauskirjeen ja muutenkin kämppä ihan sekaisin. Viime yönä näin vielä unta, että minulla todettiin terninaalivaiheessa oleva ruokatorven syöpä. Se vaan lisäsi kiirettä tähän kuolinsiivoukseen. 

Hitsit kun on loma vasta kesällä, eikä oikein jaksa sitä ennen. No ehkä ne dildot ja exän kirjeen vois ainakin hävittää?? N50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen pitäisi mielestäni tehdä kuolinsiivous eli järjestää paperinsa, hävittää turhat, siivota kotinsa ja tehdä sukulaisia varten kansio, jossa on tieto tarvittavista asioista. Esimerkiksi laskuista ja tilauksista, tileistä, tallelokeroista, Facebookin sulkemisesta ja hautaustoiveesta.

Minun tuhkani nakataan tuuleen.

Asun yksin, joten kokosin kansion vuosia sitten, kun olin menossa vaaralliseen leikkaukseen.

Eikös tuohon tuhkan sirotteluun ole olemassa jotain sääntöjä?

Sääntö numero 1: älä heitä vastatuuleen.

Sääntö numero 2: älä heitä niin, että viranomainen näkee.

Voi luoja :D tästä tuli mieleen se kohta The Big Lebowski-leffassa, kun ne heittää sen kaverin tuhkan vastatuuleen :D mä aina repeen siinä kohdassa täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitini on nyt 80, asuu vanhassa talossa maaseudulla (lähimpään kauppaan noin 12 km matkaa) ja hänen talonsa on todella täynnä tavaraa. Ja joka kerta kun siellä käyn, hän esittelee iloisena taas jotain mitä on kirpparilta ostanut.  Useimmat näistä "löydöistä" ovat minusta aivan kauheita. Mutta ostakoon jos se hänelle iloa tuottaa. Aina välillä yrittää minulle tyrkyttää mitä milloinkin tavaraa "kun tämä sopisi sinne teille niin hyvin". Kieltäydyn järjestään ystävällisesti mutta jämäkästi.

En halua edes ajatella millainen jobi tuon siivoaminen sitten aikanaan on. Tai itse asiassa olen jo ajattelut ja tehnyt päätöksen. Talo on niin vanha ja huonokuntoinen että sitä ei satavarmasti kukaan halua ostaa. Ei edes kesämökiksi, koska uimapaikalle on useita kilometrejä. Joten olen päättänyt että jätän talon kertakaikkiaan silleen. Eli aivan kaiken tavaran sinne sisälle, ja lukitsen ovet. Koko paikassa ei ole yhtään tavaraa jonka haluaisin mukaani. Ainoa poikkeus jotkut vanhat kortit ja kirjeet, jotka ajattelin säästää tunnesyistä. Mutta muuten kaikki saa jäädä. Kai eläimet sen sitten pikkuhiljaa valtaavat.

Kannattaa myydä irtaimisto kuolinpesiä ostavalle firmalle. Joku muu voi sitten löytää äitisi jäämistön joukosta itselleen aarteita ja saat itsekin siitä vähän rahaa.

Miksi se kuolinpeaäfirma enää lähettäisi rahoja?

Monella vanhuksella on salapiilo, jossa on rahaa.

Pitäis varmaan laittaa pornot ja salaa kuvatut naisten persekuvat salasanan taa, niin eivät pidä ihan pervona, jos sattuu omaiset konetta tonkimaan.

Mummoni kuoli vähän aikaa sitten ja nyt äidin jutellessa sisarusten kanssa, jotka olivat enemmän tekemisissä mummoni kanssa loppuaikoina niin kävi ilmi että mummo oli tässä viimeisinä vuosinaan heittänyt pikkuhiljaa lähes kaikki vaatteensa ja turhat roinat pois ihan vain sen vuoksi että kun oli tullut fiilis että nyt ei enää kauaa täällä maan päällä juhlita, eikä halunnut jättää siivottavaa jälkeläisille.

Jätän sen viime hetkeen.

Vierailija kirjoitti:

Olen 27 ja harkinnut viimeaikoina vakavasti lapsuuteni ja teiniaikojeni päiväkirjojeni tuhoamista. En ole ikinä pystynyt lukemaan niitä ilman että koen mieletöntä myötähäpeää, ei tiedä itkeäkkö vai nauraa. Lasketaanko tätä? 

Tuhosin omani siksi että en tahtonut teini-ikäisten lasteni löytävän niitä ja lukevan nuoruuteni tuskaa. Aika tuskaa oli itselle palata niihin, joten hyvä kun ovat poissa. Hävittämisen hetkellä oli haikeaa, mutta en ole katunut. Olin kirjoittanut 13-vuotiaana kanteen, että jos kuolen, pitää päiväkirjani hävittää lukematta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teen sitä tässä parhaillaan samalla kuin palstailen. Sitten menen sänkyyn makaamaan ja odottamaan sitä kuolemista, kunhan ensin käyn suihkussa ja laitan päälle puhtaat vaatteet ettei minun tarvitse likaisena kuolla. Sitten kun kuolen, niin ruumiini voidaan nakata johonkin katuojaan mätänemään ja tavarani kasata tuonne pihalle poltettavaksi, että minusta on mahdollisimman vähän vaivaa. Oikeastaan minun kannattaisi sytyttää kotini tuleen jo nyt ja mennä valmiiksi sinne katuojaan makaan että ei olisi sitäkään vaivaa minusta.

Kyllä se sullekin vielä siperia opettaa...

Ei tarvitse tehdä kun kämppä on aina tip top. Arvoesineet ovat ja pysyvät kassakaapissa. Näpit irti senkin korppikotkat!

Inhoan siivoamista niin paljon, että aina kun siivoan kuolen vähän sisäisesti.

Jätän sen muiden huoleksi!

En kuolinsiivousta vaan Konmarin . Ja on hyvä tie ollutkin. Tarpeetonta on lähtenyt paljon ja paperit alkavat olemaan järjestyksessä. Aion kyllä elää vielä pitkään, kivempi asua siistimmässä kodissa, jossa tarpeeton ei täytä kaappeja.

En kyllä vielä 34-vuotiaana ole miettinyt kertaakaan mitään tällaista... Aion elää 100-vuotiaaksi, joten alan kuolinsiivoukseen joskus 9-kymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, teen sitä tässä parhaillaan samalla kuin palstailen. Sitten menen sänkyyn makaamaan ja odottamaan sitä kuolemista, kunhan ensin käyn suihkussa ja laitan päälle puhtaat vaatteet ettei minun tarvitse likaisena kuolla. Sitten kun kuolen, niin ruumiini voidaan nakata johonkin katuojaan mätänemään ja tavarani kasata tuonne pihalle poltettavaksi, että minusta on mahdollisimman vähän vaivaa. Oikeastaan minun kannattaisi sytyttää kotini tuleen jo nyt ja mennä valmiiksi sinne katuojaan makaan että ei olisi sitäkään vaivaa minusta.

Aamukahvit näytöllä😂😂

Kyllä. Koko ikäni olen harrastanut tätä. Nyt ajoissa aloitettu perunkirjoituskin. Kaikki valmiina tiedottomuuden ja kuoleman varalta.

Olen alkanut hiljalleen raivata sillä mielellä, että ei tarvitse läheisten surun keskellä sitäkin tuskailla.