Lue keskustelun säännöt.
Mistä te kauniit tiedätte olevanne hyvännäköisiä?
tätä aina ihmettelen? laitatteko kuvia jatkuvasti johonkin faceen ja keräätte siellä kehuja vai mistä tiedätte että kaikki pitää teitä kauniina?
Kommentit (235)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kysymys tuo on? Kyllä nyt jokainen näkee peilistä tai kuvasta joka itsestä on otettu, onko kaunis, tavallinen vai ruma. Miksi ihmeessä se liittyisi siihen mitä muut sanoo? Siinä tapauksessa joo, jos on itse sokea niin ei voi tietää.
Onhan tässä keskustelussa ollut meitä, jotka olemme luulleet olevamme kauniita, mutta asian todellinen laita selvinnyt pikkuhiljaa.
Olen voinut lähteä illanviettoon pitkään laittautuneena peilistä katsoen, kuinka ihanalta ja kauniilta näytän. Ja viettänyt sitten illan yksinäni katsoen sivusta, kun kaverini keräävät ihailijoita.
Höpö höpö. Joko olet kaunis tai tavallinen, ja vaikka miten laitat itsesi se ei muuta asiaa mikä olet oikeasti. Ja monesti onkin niin, että jos oikeasti on tosi kaunis, ei miehet uskalla edes lähestyä,
Kasvonpiirteet kertovat luonteesta paljon, mutta sillä miten ulkopinta on käsitelty ei ole mitään merkitystä ellei sitten arvosta taiteilullisuutta erityisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komeempi kuin Cheek kirjoitti:
Koska mä vaan oon Jumalan lahja naisille, jou!
Ulkonäöllisesti.
Säälittää nämä jotka liikaa ylistää kauneutta. Elämässä on paljon muutakin ja arvot on hyvä olla kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Peili kertoo ja btw Suomessa ei ole vaikeaa olla kaunis kun ei ole ylipainoa, ei polta tupakkaa, pukeutuu kauniisti, on paksut, pitkät hiukset ja valkoiset, tasaiset hampaat. Moni mies on kehunut ulkonäköä ja muutama nainen. Sinäänsä sivuseikka miltä näyttää kunhan on itseensä tyytyväinen.
Ei vaikeaa olla kaunis ja pitkä lista perään ehtoja. Joo.
Ei mulla ole ylipainoa, en polta. Mutta en mä saa taiottua hiuksistani paksuja tai pitkiä mitenkään, enkä voi hammaslaadulleni mitään.
Musta kauneus on muutenkin enemmänkin kasvojen kauneutta, hiukset ja vaatteet saattaa sitten korostaa kauneutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa naista joka olisi kaikkien mielestä kaunis. Täysin makuasioita. Kukaan ei pysty kaikkia miellyttämään ulkonäönkään suhteen.
Tämä on kyllä totta, olin järkyttynyt kun mieheni mielestä Helena Lindgren ei ole kaunis, joskus 20 vuotta sitten oli joku mainoskuva, ja mun mielestä hän siinä kyllä oli täydellisen kaunis. Mies sanoi että omituisen näköinen...
Liikaa meikkiä, jälleen kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus nuorena miehenä olin varsin naiivi sen suhteen että en oikein ymmärtänyt että konventionaalisen kauniit naiset kyllä yleisesti ottaen tietävät olevansa kauniita ja omaavansa tiettyä seksuaalista valtaa, ehkä jopa karismaksi voidaan kutsua. Poikkeuksia tietenkin löytyy, mutta siinä tapauksessa kyse on jostain isommasta traumasta ja BDD:stä (body dysmorphic disorder).
Vaikea näin miehenä edes kuvitella minkälaista se on, mutta uskon kyllä että sen tietyn energian huomaa kun astuu huoneeseen kauniina naisena, kaikki jotenkin huomaavat sinut. Onko naisilla täällä palstalla omakohtaisia kokemuksia? olen vankasti sitä mieltä että kauniin- ja ei-konventionaalisen kauniin naisen elämät eroavat toisistaan kuten yö ja päivä.
Pretty privilege on ihan aito juttu: https://dailyfreepress.com/2022/03/02/pretty-privilege-is-real/
Olin nuorempana ilmeisesti hyvännäköinen. Monet miehet sanoivatkin niin, mutta ehkä paras todiste oli monien miesten ihastunut katse. Mieleen on jäänyt mm. seuraava tilanne: Astuin työpaikalla taukohuoneeseen. Siellä oli joku ulkopuolinen mies käymässä ja jutteli paraikaa pomoni kanssa. Ulkopuolinen mies näki minut ja huomasin, kuinka hänen kasvonsa täyttyivät ilahtuneisuudesta. Hänen ilmeensä muutos oli niin suuri, että minuun selin seissyt pomonikin, joka näki tuon ilmeen, kääntyi katsomaan, kenet tuo ulkopuolinen mies näki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peilistähän sen näkee. Uskoakseni olen useimpien ihmisten mielestä vain keskiverto, mutta itse pidän hyvin paljon siitä, miltä naamani näyttää. Ja kauneushan on puhtaasti makuasia, joten ei minun mielipiteeni siitä ole sen vähemmän oikea kuin muidenkaan. Oma mielipiteeni on kuitenkin se, jolla on juuri minulle merkitystä - en minä muidenkaan ihmisten ulkonäköä arvioi sen perusteella, mitä mieltä useimmat ihmiset ovat siitä, vaan oman makuni perusteella. Joten samoin arvioin itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kysymys tuo on? Kyllä nyt jokainen näkee peilistä tai kuvasta joka itsestä on otettu, onko kaunis, tavallinen vai ruma. Miksi ihmeessä se liittyisi siihen mitä muut sanoo? Siinä tapauksessa joo, jos on itse sokea niin ei voi tietää.
Onhan tässä keskustelussa ollut meitä, jotka olemme luulleet olevamme kauniita, mutta asian todellinen laita selvinnyt pikkuhiljaa.
Olen voinut lähteä illanviettoon pitkään laittautuneena peilistä katsoen, kuinka ihanalta ja kauniilta näytän. Ja viettänyt sitten illan yksinäni katsoen sivusta, kun kaverini keräävät ihailijoita.
Itse olen nepsy ja luulin koko yläasteen ajan, että luokkani pojat olivat sankoin joukoin ihastuneita ja viehättyneitä minuun. Viheltelivät, kiusoittelivat ja huutelivat kehuja ja seksuaalissävytteisiä kommentteja. Välillä jopa mukamas painivat siitä, kuka heistä minut saa. Vaikka olin Prisman lastenosastolta ostettuihin vaatteisiin pukeutunut ujo poikatyttö. Hämmentävää tosin, nämä samat pojat yökkivät aina kovaan ääneen kun joutuivat istumaan viereeni, tai kun heidät laitettiin parikseni esim. kun liikuntatunnilla harjoiteltiin paritansseja. Välillä heiltä tuli muutenkin todella halveksivaa ja vihamielistä tekstiä suoraan päin naamaani ja hirveää pilkkaa, jos esim. mokasin, puhuin liian kovaan ääneen tai olin ylipäätäni yhtään esillä/tiellä. Olin ihan ihmeissäni, koska hehän kuolasivat minua! Tai niin minä heidän käytöksensä autistisena lapsena tulkitsin.
No, sarkastista hupiahan se kuolaaminen vain oli ja oikeasti nuo pojat pitivät minua vastenmielisenä. Olin heidän silmätikkunsa, jota he kiusasivat, en mikään yhteinen ihastus. Luultavasti poikia huvitti entistä enemmän, kun "ihailu" meni minuun täydestä vuosia. Oli hirveän nöyryytetty olo pitkään sen jälkeen, kun tajusin tämän kupletin juonen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se opitaan ja tiedostetaan jo hyvin varhain mitkä kortit on saanut geenilotossa. Palautetta saa ympäristöltä ja aina voi vilkaista myös peiliin, ei se oikein voi jäädä pitkässä juoksussa huomaamattakaan. Yleensä huomaa myös teininä vastakkaisen sukupuolen huomiona ym., onko tällainen vielä jollekin ihmiselle epäselvää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kysymys tuo on? Kyllä nyt jokainen näkee peilistä tai kuvasta joka itsestä on otettu, onko kaunis, tavallinen vai ruma. Miksi ihmeessä se liittyisi siihen mitä muut sanoo? Siinä tapauksessa joo, jos on itse sokea niin ei voi tietää.
Onhan tässä keskustelussa ollut meitä, jotka olemme luulleet olevamme kauniita, mutta asian todellinen laita selvinnyt pikkuhiljaa.
Olen voinut lähteä illanviettoon pitkään laittautuneena peilistä katsoen, kuinka ihanalta ja kauniilta näytän. Ja viettänyt sitten illan yksinäni katsoen sivusta, kun kaverini keräävät ihailijoita.
Itse olen nepsy ja luulin koko yläasteen ajan, että luokkani pojat olivat sankoin joukoin ihastuneita ja viehättyneitä minuun. Viheltelivät, kiusoittelivat ja huutelivat kehuja ja seksuaalissävytteisiä kommentteja. Väli
Typeriä nilkkejä olivat, tuskin on onnea suhteissaan ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle kauneus on sitä, että ihminen on sinut oman itsensä sekä ulkoisen että henkisen hyvinvoinnin kanssa. Ei tee mitään asioita, jotka turmelevat ruumista, temppeliä. Ei mätä viinaa kuin juhlissa, tupakkaa ei keuhkoihin lainkaan, laittaa aurinkosuojaa, sievän meikin. Ei ole ylipainoinen ainakaan paljoa (eli huolehtii itsestään). Kohtelee muita kivasti eikä kulje nokka pystyssä. Eikä polje muita alas. Se on mun mielestä sitä kauneutta. Toki joku piirre voi lisätä ihmisen kauneutta, mutta ei se sitä yksinään tee, jos käytöstavat ja luonne ihan nolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa naista joka olisi kaikkien mielestä kaunis. Täysin makuasioita. Kukaan ei pysty kaikkia miellyttämään ulkonäönkään suhteen.
Tämä on kyllä totta, olin järkyttynyt kun mieheni mielestä Helena Lindgren ei ole kaunis, joskus 20 vuotta sitten oli joku mainoskuva, ja mun mielestä hän siinä kyllä oli täydellisen kaunis. Mies sanoi että omituisen näköinen...
Miesten ja naisten käsitys hyvännäköisestä poikkeaa muutenkin aika paljon. Naiset esim pitää kauniimpana naista, joka on miesten mielestä jo liian laiha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kaunis, mutta seksuaalisesti viehättävän näköinen. Kukaan ei koskaan kehu ulkonäköni, kun taas muiden naisten vaatteita, hiuksia tai koruja kehutaan. Mitä säälittävämmän näköinen muija, sitä enemmän kehuja. Miehet käyttäytyvät 99% omituisesti minua kohtaan. Oma mies tietysti kehuu joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa naista joka olisi kaikkien mielestä kaunis. Täysin makuasioita. Kukaan ei pysty kaikkia miellyttämään ulkonäönkään suhteen.
Tämä on kyllä totta, olin järkyttynyt kun mieheni mielestä Helena Lindgren ei ole kaunis, joskus 20 vuotta sitten oli joku mainoskuva, ja mun mielestä hän siinä kyllä oli täydellisen kaunis. Mies sanoi että omituisen näköinen...
Miesten ja naisten käsitys hyvännäköisestä poikkeaa muutenkin aika paljon. Naiset esim pitää kauniimpana naista, joka on miesten mielestä jo liian laiha.
Naisilla on muutenkin kovemmat kriteerit naisten ulkonäölle. Minulle on ties kuinka moni nainen sanonut, että minun pitäisi "tehdä jotain tukalleni". Jopa nuorena, että en saa ikinä poikaystävää, jos en tee jotain tukalleni.
Minulla on siis yltiöpitkä tukka, voin istua hiusteni päällä kuin mikäkin Barbara Cartlandin sankaritar.
Olen tässä vuosikymmenten saatossa havainnut, että miehet päsääntöisesti rakastaa pitkää tukkaa, osalla on siihen ihan fe.ti.s.si -eikä ne välitä haarahiuksista tai kuivista latvoista.
Samoin painolla ei tunnu olevan väliä kunhan vyötärö on vähintään 20 cm lantiota ja rintakehää kapeampi.
Eikä tarvi meikata, miesten takia ainakaan. Muille naisille on ollut ongelma, etten meikkaa, ei yhdellekään miehelle.
Tietysti miehiäkin on moneen lähtöön, mutta näillä spekseilläkin oli ihan riittävästi valinnanvaraa alfoista.
Lapsena sitä ei miettinyt. Joskus teini-iässä, lukiossa aloin havaita että mua pyydettiin monta kertaa viikossa treffeille, käytännössä päivittäin. Sitten tietty ulkkiksen juoksi edessä ja takana perässä. Ihmisten maku kuitenkin vaihtelee! En myöskään ollut klassisen kaunis, sellainen nätti sanoisin. Naiset oli monet inhottavia. Ventovieraat jotka tuli vastaan nykäisi vät miehensä lähelleen ja osoittivat jotain toisesta suunnasta. Osa jopa katsoi vihaisen näköisenä. Miehet katselivat ihan näkyvästi, avasivat ovia ja kehuivat esim. hiuksia. Jos mies katsoi vastaan tullessaan päästä varpaisiin kolme kertaa edes takaisin ajattelin että piti näkemästään, pelkkä vilkaisu ylhäältä alas ja takaisin ei ollut minusta mikään juttu. Minua myös ahdisteltiin jonkin verran mitä muille ei tapahtunut. Nyt olen pulskistunut ja eipä ole katselijoita. Katselu väheni kyllä jo heti täysi-ikäisen vaikka olin hyvin hoikka silloinkin vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kysymys tuo on? Kyllä nyt jokainen näkee peilistä tai kuvasta joka itsestä on otettu, onko kaunis, tavallinen vai ruma. Miksi ihmeessä se liittyisi siihen mitä muut sanoo? Siinä tapauksessa joo, jos on itse sokea niin ei voi tietää.
Onhan tässä keskustelussa ollut meitä, jotka olemme luulleet olevamme kauniita, mutta asian todellinen laita selvinnyt pikkuhiljaa.
Olen voinut lähteä illanviettoon pitkään laittautuneena peilistä katsoen, kuinka ihanalta ja kauniilta näytän. Ja viettänyt sitten illan yksinäni katsoen sivusta, kun kaverini keräävät ihailijoita.
Itse olen nepsy ja luulin koko yläasteen ajan, että luokkani pojat olivat sankoin joukoin ihastuneita ja viehättyneitä minuun. Viheltelivät, kiusoittelivat ja huutelivat kehuja
Vähän samanlainen kokemus, eli yläasteella oli yhdellä porukalla hauskaa, kun esittivät porukan yhden pojan (oli varmaan hävinnyt jonkun vedonlyönnin...) ihastuneen minuun. Kiusaamistahan se oli, olin kaveriton koulukiusattu, jonka vaatteet oli ostettu halpakauppojen alelaareista.
Mutta jostain tuollaisista jutuista sitten varmaan kehittynyt luulo, että olisin jotenkin kauniskin.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen kysymys tuo on? Kyllä nyt jokainen näkee peilistä tai kuvasta joka itsestä on otettu, onko kaunis, tavallinen vai ruma. Miksi ihmeessä se liittyisi siihen mitä muut sanoo? Siinä tapauksessa joo, jos on itse sokea niin ei voi tietää.
Faktat faktoina. Erittäin harva ihminen on kaunis/komea, ehkä pari prosenttia väestöstä ja sama juttu oikein rumat ihmiset, hekin ovat ääripää, lähes kaikki ihmiset ovat tavallisia, eli enemmän tai vähemmän ok, jotain pientä tai isompaa vikaa ulkonäössä. Ja ei, sitä ei lasketa että osaa meikata itsensä taitavasti että näyttää kauniilta, vaan pitää olla ilman meikkiä kaunis. Virheetön iho, symmetriset kasvot, kauniit hiukset, isot silmät, pieni nenä, eikä saa olla liian kapeat huulet, ja näkyvä amorinkaari pitää olla jne.
Paitsi että ei ole ihan noin yksioikoista :D Ei mulla ole symmetriset kasvot, isot silmät eikä pientä nenää, mutta silti saan jatkuvasti kuulla, että olen kaunis. Jonkun mielestä sitten varmasti olenkin ruma, kun nuo piirteet puuttuu.
Ilman mitään julkisuutta seuraajia Instagramiin kertynyt lähes pelkästään miehistä, lähes 10 000.
Kehuja tulee todella paljon ja osa tarjoaa ihan rahaakin.
Tämä on kyllä totta, olin järkyttynyt kun mieheni mielestä Helena Lindgren ei ole kaunis, joskus 20 vuotta sitten oli joku mainoskuva, ja mun mielestä hän siinä kyllä oli täydellisen kaunis. Mies sanoi että omituisen näköinen...