Miehen kuorsaaminen ajanut itseni masennukseen, jatkuvaan univelkaan. Mietin avioeroa

Mä en oikeastaan tiedä mikä on kovaa ja mikä "kovaa" kuorsausta. Ei ole vertailukohdetta. Mieheni kuorsaa ja olen ollut aivan raivon ja epätoivon partaalla unettomuuden takia. Olen ollut lapsesta saakka erittäin huonouninen ilman kuorsaustakin. En tiedä olisinko itkenyt vai ampunut miehen. Tai no, itkenyt olenkin. Viimeinkin vanhin lapsemme muutti pois kotoa ja olen nyt siirtynyt hänen sänkyynsä nukkumaan. Nyt meillä on kummallakin oma huone, herrajumala miten olen helpottunut!  Sänky on vielä huono, kun se on vaahtomuovipatjainen nuorisosänky, mutta nukun siinä silti tuhat kertaa paremmin kuin entisessä yhteisessä makkarissamme.  Jahka saamme sen paloiteltua, hommaan tilalle runkopatjasängyn.

Mökillä oli myös aina ihanaa, kun meillä oli eri huoneissa sängyt. Kuorsaus kuului, mutta ei yleensä häiritsevän kovasti kamarista tupaan. Muutenkin nukun paljon paremmin yksin, vaikka mies ei kuorsaisikaan.

Korvatulpat!

Vierailija kirjoitti:

Korvatulpat!

Ei auta kovaääniseen kuorsaukseen!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Meillä mies nukkuu tällä hetkellä olkkarissa, minä makkarissa ovi kiinni ja korvatulpat korvissa. Ja silti kuuluu välillä jyryytys läpi. Lääkärissä poltettu miehen nielua avarammaksi, en välttämättä suosittele, sillä ainakin meillä vaan pahensi ongelmaa. Mies kuorsaa siis kaikissa asennoissa, kyljellään, selällään ja mahallaan, joten asennon vaihtokaan ei auta.

Nyt haussa kolmio, jossa huoneet eri puolilla asuntoa, mutta taloudellisesti aika hankalaa löytää budjettiin sopivaa asuntoa. Kyllä toisen kova kuorsaaminen voi todella aiheuttaa suhteeseen ongelmia, kun nukut vuosia huonosti. Ja eipä se kivaa ole eri makkareissakaan jatkuvasti nukkua..

Onneksi meitä ei ole koskaan puristaneet mitkään normatiiviset käsitykset siitä, mitä ja miten parisuhteessa kuuluisi tehdä tai olla. Aika nopeasti yhteen muuttamisen jälkeen alkoi miehen kuorsaaminen häiritsemään. Mies ei kuorsaa edes kovin kovaa, minä olen vaan herkkäuninen.  Lapsen syntymän jälkeen lopetin nukkumisen lähes kokonaan, kun olin niin herkistynyt kuuntelemaan lapsen ääniä.

Silloin asuimme pienessä asunnossa, joten omia huoneita kaikille ei riittänyt. Mies siirtyi kodinhoitohuoneeseen nukkumaan. Hänellä oli siellä patja lattialla, jolla nukkui. Lattiapintaa oli juuri ja juuri sen verran, että patja mahtui. Jos kodinhoitohuontetta ei olisi ollut, olisi mahtunut suihkuhuoneen lattialle. Sitten hankimme olohuoneeseen sellaisen sohvan, joka oli toimi myös hyvänä sänkynä. 

Sittemmin muutimme isompaan, jossa meillä kaikilla on omat huoneet. Talo on onneksi vanha ja seinät ja ovet paksut, joten mitään ääniä ei kuulu mistään. Kukin pääsee nukkumaan silloin kun parhaaksi näkee, herätä kuin itselle sopii, eikä häiritse muiden unta. Tämä on meille täydellinen ratkaisu!

Huonosti nukutut yöt ovat merkittävä terveysriski. Meillä on aina nukuttu hyvin, koska teimme sovussa saman tien tarvittavat järjestelyt. Ei ole mikään pakko nukkua kylkikyljessä, toista voi aivan hyvin rakastaa kovasti, vaikka nukkuukin erillään. Itse en edes harkinnut mitään korvatulppia vaivoikseni (kuten ketjussa yllä paljon puhutaan), vaan lähdin siitä että nukkumisen täytyy olla rentouttavaa ja vapauttavaa.

Toivon sinulle ap voimia, että pystyisit miehesi kanssa sopimaan ja tekemään tarvittavat ratkaisut hyvien unien varmistamiseksi. Jos mies ei hae apua kuorsaamiseensa, voisi hän siirtyä muualle nukkumaan. Jos tilasta on kovasti pulaa, irtopatja ratkaisee helpohkosti akuuteimman ongelman. Patja kauimpaan nurkkaan makuuhuoneesta, ovet välillä kiinni ja tarvittaessa lisääänieristystä huoneiden välille tavalla tai toisella.

Nykytalojen välisenät ovat onttoja, joten äänet kuuluvat helposti läpi. Jos ei ole varaa muuttaa, niin väliseinän kipsilevy irti, ekovillalevyt koolinkien väliin ja kipsilevy kiinni. Äänieristys parani heti! Myös väliovia voi vaihtaa kokopuuoviksi. Nykyiset ovat onttoja kenno-ovia, jotka eivät eristä mitään. Kyllä vaikeampikin kuorsaamisongelma on ratkaistavissa, mutta silloin täytyy ehkä luopua siitä perinteisestä parisänky-meiningistä ja tarvittaessa tehdä lisäeristyksiä huusholliin. 

t. Onnellinen omassa huoneessa

lisähappilaite yöksi, case closed.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet nukkuivat väsyneenä sodan keskellä tykistötulen alla tai kuorma-auton lavalla kuljetuksen aikana. Niin tein itsekin armeijassa. Ja sitten naiset kitisee jostain kuorsaamisesta.

Minun varuspalvelusaikanani ei kyllä nukuttu tykistötulessa. Kuorma-auton lavallahan nukahtaa mukavasti liikkeeseen, niin kuin matkustusvälineissä aina. Siihen ei tarvita kiveksiä. ;)

Kirjoituksestasi päätellen sinä et ole inttiä nähnytkään saati siirtynyt kuorma-auton lavalla joukkojenkuljetuksessa mihinkään. Tai sitten olet käynyt tyypillisen silotellun naisten varusmiespalveluksen. Siitä on mukavuus kaukana kun auton tai traktorin lava tungetaan täyteen miehiä ja ajetaan metsätietä pitkin. Tai kun ammutaan tykistöllä putket kuumana ja yrität levätä teltassa siinä lähistöllä.

Jaa, no mun aikana lavalla oli ihan istuimet. Ihan hyvin siellä pystyi nukkumaan. Ja mikä on siloteltu naisten varusmiespalvelus? Ihan samoja juttuja minä niiden poikien kanssa siellä tein.

On hieman eri juttu kuunnella sitä kuorsausta vuosikausia joka yö, kuin kärsiä muutama huono yö korkeintaan vuoden kestävän asepalveluksen aikana. Vähän valoja nyt!

Vierailija kirjoitti:

Myös väliovia voi vaihtaa kokopuuoviksi. Nykyiset ovat onttoja kenno-ovia, jotka eivät eristä mitään. Kyllä vaikeampikin kuorsaamisongelma on ratkaistavissa, mutta silloin täytyy ehkä luopua siitä perinteisestä parisänky-meiningistä ja tarvittaessa tehdä lisäeristyksiä huusholliin. 

t. Onnellinen omassa huoneessa

Totta. Itselläni on ollut oma huone jo yli 20 vuotta. Alussa mies vähän vinkui, mutta nyt ei hänkään enää palaisi entiseen. Omassa rauhassa nukkuu niin paljon paremmin. Meillä on nykyään onneksi omakotitalo, joka on malliltaan pitkänomainen. Makuuhuoneemme ovat k a u k a n a toisistaan. :) Sitä paitsi meillä saa oman huoneensa sisustaakin niin kuin haluaa. Sekin on vapauttavaa. Yhteiset tilat ovat sitten aina jonkinlaisen kompromissin tulos.

hulluudenpartaalla kirjoitti:

Mies käy töissä, ansaitsee unen enemmin kuin minä joka en ole nyt töissä. Lisäksi hän ei näe asiassa ongelmaa, eikä mahdollisia terveysriskejä. Turhaa lässytystä kuulemma. Milläs käännät jääräpään pään? Lääkäriin ei menisi ikinä asian tiimoilta. Minulla ei varaa edes käytetyn sohvan ostoon ja kuljetuksiin ja mies ei osta uutta sohvaa koska ei ole mitään ongelmaa olemassa, hänen mielestään.

Uni on ihmisen perusoikeus. Minäkin ehdotan samaa kuin moni muu täällä: kun mies kuorsaa, tökkäät napakasti kylkeen ja varmistat, että mies herää. Omani oli aluksi vihainen ja väitti aina, että ei ollut edes ehtinyt nukahtaa ennen kuin tökkäsin, vaikka oli hyvinkin ehtinyt jo vähintään puoli minuuttia kuorsata niin, että naapuriinkin varmasti kuuluu. Nyt uskoo, kun sanon, eikä luule, että tyhjästä tökin.

Silti joudun melkein joka yö siirtymään sohvalle nukkumaan, mikä ei mielestäni edelleenkään ole oikea ratkaisu, sillä uneni keskeytyy siihen, kun kuorsaus alkaa ja siirryn sohvalle. Ja tietysti keskeytyy useamman kerran, jos koetan aluksi kohteliaasti sietää kuorsausta. Miehen mielestä on sama erota, jos emme nuku samassa vuoteessa, joten en voi mennä sohvalle nukkumaan jo valmiiksi. :(

Vierailija kirjoitti:

Silti joudun melkein joka yö siirtymään sohvalle nukkumaan, mikä ei mielestäni edelleenkään ole oikea ratkaisu, sillä uneni keskeytyy siihen, kun kuorsaus alkaa ja siirryn sohvalle. Ja tietysti keskeytyy useamman kerran, jos koetan aluksi kohteliaasti sietää kuorsausta. Miehen mielestä on sama erota, jos emme nuku samassa vuoteessa, joten en voi mennä sohvalle nukkumaan jo valmiiksi. :(

En siis usko lukemaani! Mies kiristää erolla, kun vaakakupissa on toisen unet ja mielenterveys! Miten voi olla noin T A A N T U M U K S E L L I N E N mies? Ihan oikeasti nainen! No menet tietenkin sinne sohvalle tai olkkaan suoraan illalla nukkumaan. Ja jäät odottamaan, kuinka ukko lähtee viemään maistraattiin eropapereita. Ei varmasti lähde, ellei ole täysi taulapää - ja taulapäästähän on syytäkin päästä eroon. 

Mitä ihmeen marttyyreijä täällä oikein on? Kärsitään ja valvotaan "kohteliaisuus"syistä, kun konservatiivinen, taantumuksellinen ja ilmiselvästi hyvin epävarma mies haluaa. RYHTIÄ NYT NAISET!!!

Vierailija kirjoitti:

Onneksi meitä ei ole koskaan puristaneet mitkään normatiiviset käsitykset siitä, mitä ja miten parisuhteessa kuuluisi tehdä tai olla. Aika nopeasti yhteen muuttamisen jälkeen alkoi miehen kuorsaaminen häiritsemään. Mies ei kuorsaa edes kovin kovaa, minä olen vaan herkkäuninen.  Lapsen syntymän jälkeen lopetin nukkumisen lähes kokonaan, kun olin niin herkistynyt kuuntelemaan lapsen ääniä.

Silloin asuimme pienessä asunnossa, joten omia huoneita kaikille ei riittänyt. Mies siirtyi kodinhoitohuoneeseen nukkumaan. Hänellä oli siellä patja lattialla, jolla nukkui. Lattiapintaa oli juuri ja juuri sen verran, että patja mahtui. Jos kodinhoitohuontetta ei olisi ollut, olisi mahtunut suihkuhuoneen lattialle. Sitten hankimme olohuoneeseen sellaisen sohvan, joka oli toimi myös hyvänä sänkynä. 

Sittemmin muutimme isompaan, jossa meillä kaikilla on omat huoneet. Talo on onneksi vanha ja seinät ja ovet paksut, joten mitään ääniä ei kuulu mistään. Kukin pääsee nukkumaan silloin kun parhaaksi näkee, herätä kuin itselle sopii, eikä häiritse muiden unta. Tämä on meille täydellinen ratkaisu!

Huonosti nukutut yöt ovat merkittävä terveysriski. Meillä on aina nukuttu hyvin, koska teimme sovussa saman tien tarvittavat järjestelyt. Ei ole mikään pakko nukkua kylkikyljessä, toista voi aivan hyvin rakastaa kovasti, vaikka nukkuukin erillään. Itse en edes harkinnut mitään korvatulppia vaivoikseni (kuten ketjussa yllä paljon puhutaan), vaan lähdin siitä että nukkumisen täytyy olla rentouttavaa ja vapauttavaa.

Toivon sinulle ap voimia, että pystyisit miehesi kanssa sopimaan ja tekemään tarvittavat ratkaisut hyvien unien varmistamiseksi. Jos mies ei hae apua kuorsaamiseensa, voisi hän siirtyä muualle nukkumaan. Jos tilasta on kovasti pulaa, irtopatja ratkaisee helpohkosti akuuteimman ongelman. Patja kauimpaan nurkkaan makuuhuoneesta, ovet välillä kiinni ja tarvittaessa lisääänieristystä huoneiden välille tavalla tai toisella.

Nykytalojen välisenät ovat onttoja, joten äänet kuuluvat helposti läpi. Jos ei ole varaa muuttaa, niin väliseinän kipsilevy irti, ekovillalevyt koolinkien väliin ja kipsilevy kiinni. Äänieristys parani heti! Myös väliovia voi vaihtaa kokopuuoviksi. Nykyiset ovat onttoja kenno-ovia, jotka eivät eristä mitään. Kyllä vaikeampikin kuorsaamisongelma on ratkaistavissa, mutta silloin täytyy ehkä luopua siitä perinteisestä parisänky-meiningistä ja tarvittaessa tehdä lisäeristyksiä huusholliin. 

t. Onnellinen omassa huoneessa

Täydellinen kirjoitus. Mekin nukumme eri huoneissa kuorsauksen takia. Ja ärsyttää ahtaat mielipiteet, että pitäis samassa sängyss nukkua, koska säännöt.

Kannattaa nauhoittaa kuorsaus hyvällä vempeleellä ja laittaa normaalivoimakkuudella nauha pyörimään, kun mies on nukahtanut. Voi myös pyytää hänen kevyttä asennettaan ehdoitta ymmärtävän poikaystävänsä nukkumaan pariksi yöksi samaan parisänkyyn. Tai voi itse esittää häntä yhden yön ja katsoa, maistuuko uni yhtä makealta.

Meilläkin mies kuorsaa ja pahinta ei ole edes se melu, ehkä tasaiseen meluun voiskin tottua, vaan se että kuorsaaminen menee syklissä, jossa aloitetaan vaimeasta ja koko ajan kovenee ja hapen saaminen muuttuu vaikeammaksi ja lopulta oikein taistellaan hapesta, kunnes kuorsaaja havahtuu ja liikahtaa ja kaikki alkaa alusta.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin mies kuorsaa ja pahinta ei ole edes se melu, ehkä tasaiseen meluun voiskin tottua, vaan se että kuorsaaminen menee syklissä, jossa aloitetaan vaimeasta ja koko ajan kovenee ja hapen saaminen muuttuu vaikeammaksi ja lopulta oikein taistellaan hapesta, kunnes kuorsaaja havahtuu ja liikahtaa ja kaikki alkaa alusta.

Mies lääkäriin vaikka väkisin, jos ei ole jo mennyt. Tuo kuulostaa uniapnealta.

Vierailija kirjoitti:

Nauhoita joskus sitä kuorsaamista, soita sitä miehelle, ja kysy, pystyisikö itse nukkumaan sellaisessa metelissä.

Mieshän nukkuu joka yö siinä samassa metelissä! :-D

Mutta vakavasti ottaen, tunnen sympatiaa. Oma miehenikin pitää minua jumalattomalla törinällään ja hengityskatkoksillaan hereillä. Välillä hipsin olohuoneeseen sohvalle, välillä hän hermostuu (kun tuuppaan häntä olkapäästä kääntymään kyljelleen), nappaa peiton ja tyynyn kainaloon ja lompsii itse sohvalle. Herään siis sekä äänekkääseen kuorsaukseen että hengityskatkoksiin, jolloin itsekin lakkaan hengittämästä. Jonain aamuna hän varmaan makaa kuolleena vieressäni. Mutta lääkäriin ei suostu... :(

Vierailija kirjoitti:

Tee niin että aina kun hän kuorsaa ota nenästä kiinni purista niin että hän ei saa happea.

Hän herää siihen, eikä varmasti muutaman yön jälkeen enää uskalla korsata.

Kukaan ei kuorsaa tahallaan - eli se ei ole uskalluksesta kiinni. Kyse on kyllä isosta kansanterveydellisestä ongelmasta, sekä kuorsaajien itsensä, että puolisoiden - joskus myös lasten - kannnalta. Meilläkin nuorimmainen on herkkäuninen ja herää isänsä kuorsaukseen, vaikka nukkuu kolmen huoneen päässä talon toisella laidalla.

Ymmärrän ap.tä. Itse olen kuorsaaja-nainen. Mieheni luojan kiitos on sikeäuninen, mutta kun lähden vaikkapa siskon kanssa kahdestaan lomalle, samaan hotellihuoneeseen, se on hänelle kärsimystä. Sellaisia korvatulppia ei ole keksittykään, joka estää jopa 80 db asti nousevan krohinan, kurlutuksen, pihinän ja mörinän.

  Jos jostain syystä asusin siskoni kanssa, hän potkaisisi minut pellolle tai lähtisi itse.

   Keljuttaa, kun en osaa keksiä ongelmaasi ratkaisua. Mutta en varmasti vähättele asiaa.

Minä tallensin kerran kuorsaavan poikaystäväni korinaa ja annoin hänen kuunnella sen. Ainoa tulos oli se, että hän sai kamalan raivokohtauksen koska hänen mukaansa yritin nolata hänet tarkoituksella. Tämä kertonee kyseisen tyypin empatiakyvystä noin muutenkin, ja kuorsauksesta pääsin eroon melko pian tämän jälkeen kun lopetin suhteemme. 

Myöhemmin kaipasin herätysääneksi jotain hiljaisempaa kuin herätyskelloni kovan piippauksen. Kokeilin lähinnä vitsinä kyseistä kuorsaustallennetta puhelimesta. Toimi, eli heräsin siihen! :D En kyllä enää halua sitä käyttää, koska en halua henkilöä sen enempiä muistella.

Kuorsaajan vaimo täälläkin. Ongelma on pahentunut joitakin vuosia sitten ja ikävä kyllä mun mies kuuluu niihin, jotka kuorsaa myös kyljellään ja hyvin kovalla äänellä. Joskus on herännyt yöllä siihen, että limaa menee kurkkuun ja meinaa tukehtua. Herään siihen sydän jyskyttäen ja loppuyön mietin, onko mies vielä aamulla elossa vai ei.

Ne, jotka sanoo "hanki korvatulpat", ei oo koskaan kärsineet unta häiritsevästä kuorsauksesta. Korvatulpat auttaa pieneen flunssatuhinaan, mutta todelliseen kuorsaukseen ne eivät auta, vaimentavat vain hieman. Mulla on tapana herätä aamuyöllä aina suurinpiirtein samaan aikaan. Jos silloin ei ole hiljaista, en saa uudelleen unta vaikka mitä tekisin.

Kokeiltu on myös toisessa huoneessa nukkuminen. Oon nukkunut sohvalla ja vierashuoneen lattialla patjalla, mutta kärsin itse eniten. Nukkuminen on katkonaista, enkä haluaisi luopua yhteisestä parisängystä. Mies siis voittaa tässä järjestelyssä 6-0. Hän saa kaiken tilan sängystä itselleen, voi jatkaa kuorsaustaan vapaasti ja nukkuu niin hyvin kuin nyt kuorsatessa voi. Minä sen sijaan nukun huonosti pois häädettynä aviovuoteestamme, ja kaiken lisäksi mulle tulee yksin nukkumisesta yksinäinen olo. Ja vaikka läheisyyttä voi saada muutenkin kuin nukkumalla vierekkäin, arvatkaa vain, olenko huonosti nukutun yön jäljiltä halukas mahdolliseen aamuseksiin.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen näitä korvatulppaneuvoja! Peittääkö joillakin muka korvatulpat kuorsauksen äänen?!? Eihän se kuorsauksen äänenvoimakkuus silloin mikään kovin luja olla, jos korvatulpat sen peittää.

Meillä ei korvatulpat todellakaan auttanu. Joo, ehkä vaimensi hieman kuorsauksen ääntä, mutta desibelit on jotain järkyttävää silti ja korvatulpat oli yhtä tyhjän kanssa, jatkuvasti heräsin kuorsauksen ääneen korvatulppien läpi. 4 vuotta sinnittelin samassa huoneessa, niin että uni katkesi oikeasti 30 kertaa yön aikana. Kuorsaus kesti läpi yön siis. Olin ihan valmis tuon jälkeen lataamoon. Aivan järkyttävissä univeloissa. En koskaan saanu nukkua edes yhtä tuntia putkeen.

Mutta miksi pitäisi nukkua samassa huoneessa? Eri huoneeseen + korvatulpat lisäksi, sitä kai tässä haettiin.