Muistatko päivän kun sinulla alkoi kuukautiset? Kerro siitä!

Olin 13-vuotias, menossa seiskalle. Eli menkat alko kesällä, en olisi muuten kertonut mikäli housut ei olis sotkeutuneet. No äiti onnitteli "susta on tullut nainen, et oo enää pieni tyttö", osti mulle siteitä ja tamponeita. Muistan kun tuntu pahalta toi "onnea olet nainen"-olin silloin vielä niin lapsellinen. Noh, vuosi meni ja menkat ei tulleet ku vasta kasilla. Silloin osasin ottaa asian jo rennommin.

Oli äiti jo aikaisemmin tilannut sellaisen oppaan kuukautisista ja sidenäytteitä. Kerran se antoi mulle ne sitten, muistan ku sanoin et "en haluu puhua tästä, mene pois" :( Outoa nykyään kun menkat on luonnollinen asia, miksi niitä/niistä puhumista häpesi silloin niin paljon..

Olin 13-vuotias, ja lomamatkalla perheeni kanssa. Pari päivää oli ollut maha kipeä, mutten noteerannut asiaa, ulkomailla kun herkästi mahaan sattuu muutenkin. No, yhtenä päivänä kävin hotellin vessassa toteamassa tilanteen ja ilmekään värähtämättä kävelin lähimpään markettiin ostamaan siteitä. En kertonut kenellekkään :D Vasta parin kuukauden kuluttua, kun äitipuoli kysyi.

Muistan ikuisesti. Olin ulkomailla lomalla isäpuoleni ja velipuoleni kanssa, joiden kanssa en tullut muutenkaan kovin hyvin toimeen. Makoilin rannalla pyyhe päällä kun isäpuoli tuli sanomaan että lähdetään. En millään suostunut lähtemään mutta isäpuoli vain maanitteli kertomatta mistä oli oikeasti kyse. No sitten huomasinkin että pyyhkeessä oli perseen kohdalla iso veriläntti!! Kaikki rannalla varmasti näkivät. Nolotti ihan kauheasti ja ketutti kun isäpuoli ei ollut heti pelastanut minua nöyryytykseltä. Silloin oli kyllä äitiä ikävä. Äiti oli siis suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä kans äiti ei antanut särkylääkettä kuukautiskipuihin, sillä oli joku vanhan kansan periaate, ettei sellaisiin hömpötyksiin oteta särkylääkettä.

Olin aivan järkyttävän kipeä! En ymmärrä miksei voinut edes silloin alussa antaa. Oikein laittoi lääkekaapin lukkoon, etten mene salaa ottamaan. :(

Ohis. Tämän takia meidän koulussa puututaan menkkapoissaoloihin. Haluamme varmistaa, että tyttö saa riittävän kipulääkityksen!

En ihan tarkoin, mutta seuraavat kaksi päivää paremmin.

Olin ysillä, oli ysiluokan vika viikko menossa. Olin siis hieman alle 16v. Muistaakseni menkat alkoi  iltapäivällä. Olihan niitä jo kovasti ootettu, mutta kun ne viimein alkoi niin kummasti tuntuikin nololle. Pärjäilin niillä postista tulleilla ilmaisillä näytesiteillä (jos tiiätte ne paksut kuoret joita tuli perheille joissa teinityttöjä, asiaa murrosiästä lehtisinä ja näytesiteitä :P) ekan päivän. Muuten en ekasta päivästä oikein muista muuta.

Seuraavana päivänä rohkaistuin ja tekstarilla laitoin viestin äidilleni koulussa ollessani että no nythän ne alko. Olitiin yhdessä jo aiemmin ihmetelty kun ei olleet alkaneet niin koin että hänen on saatava tietää :) Siskolleni tai muille en kertonut.

Kotona äiti sitten tuli vielä näyttämään että juu tuolla kaapissa niitä siteitä on. Vasta silloin kehtasin niitä ottaa sieltä x) Jotenkin ei vaan ekana päivän "omin luvin" halunnut ottaa...

Kolmantena päivänä oli kevätjuhla ja päättäjäiset ja voi että kun tuntui niin hankalasti olevan side ja jännitti että mitä jos nyt pettää kun on mekko ja kaikki... heh.

Olin 15-vuotias. Heräsin ja ihmettelin, kun on pöksyt ihan veressä... olisihan mun pitänyt tajuta, että menkat ne on, mutta jostain syystä en voinut uskoa sitä. Jotenkin mun käsitys menkoista ei ollut niin, hm, sotkuinen :D

Menin sitte demin foorumille ja tein aiheesta keskustelun. Kyllä suurin osa onnitteli menkkojen alkamisesta, mutta peräpukamia ja ties mitä muutakin ehdoteltiin :D

Pakko se oli sitten uskoa. En kehdannut kertoa äidille, äiti itse kysyi myöhemmin että onko alkaneet.

Alkoi viime viikon keskiviikkona. Ajattelin "voi erkele, vieläkinkö?"

Olen 52 ja ymmärsin tahallani väärin.

Muistan vieläkin tarkasti menkkojeni alkamispäivämäärän, koska se oli tasan puoli vuotta 13-vuotissyntymäpäiväni jälkeen. Huomasin aamulla vessassa käydessäni pari tippaa verta housuissa. Menin harminkyynelet silmissäni kertomaan äidille, etten taida päästä seuravana päivänä uimaan. Äiti halasi minua ja kysyi tiedänkö mistä löydän siteet ja tamponit. Enkuntunnilla mahaan koski, kirjoitin sivun reunaan AI RAATO!!!

Asuin isän kanssa kahdestaan. Nainen, jota isäni tapaili, oli joskus puhunut kuukautisista ja tarjonnut siteitä kaappiin, mutta en halunnut ottaa. Sitten kuukautiset yhtenä päivänä alkoivat. Tungin pikkareihin wc-paperia ja yritin olla kuin ei mitään. Koulussa oli tietysti hankalaa. Koko ajan paniikki, että näkyy läpi. Tuntui, että kuukautiset jatkuivat vain päivästä päivään ja lopulta "tunnistin" isälle asian itkien. Isä sitten taisi ostaa siteitä, sitä en enää muista. 

Olin 14-vuotias ja meillä oli koulun itsenäisyyspäivätanssit illalla. Siis kirjaimellisesti just n. 1-2h ennen tansseihin lähtö *ne* alko. Onneks ei kuitenkaan kesken tanssien!

Äiti ei ollut kotona, mutta laitoin viestin joka meni perille vasta illalla. Paniikissa odotin vastausta, jota ei kuulunut pitkään aikaan! Nappasin nipun siteitä mukaan ja ravasin koko tanssien ajan tsekkaamassa pöksyt. Menin vielä luokkakaverille yöksi tuolloin. Oli hieman orpo olo siinä kaiken keskellä :D Mutta samalla olin iloinen ja innoissani! En tuntenut onneksi kipuja. 

Ënpä oo tota muistellut koskaan :'D 

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisenä alkoi, missä olit, kerroitko äidille/isälle/sisaruksille? Mitä ajattelit?

juu olin juuri 12 kukkeimmilaan ja ihmettelin että mitä tuo on. Äitikin ihmetteli ja lääkäri. Koskaa aikaisemmin ei näin nuorella ole ollut noin vaikeita peräpumakia.

Olin 12 vuotias, huomasin kuukautisten alkaneen iltasella vessassa käydessäni. Menin kertomaan niistä äitilleni, joka halasi minua & onnitteli ja taidettiin syödä niiden kunniaksi jäätelöä.

Mukava muisto on :)

Se oli kesä 1984, minä melkein 11. Vietin päivää kiipeilemällä lähipuiston puissa, joka oli yksi lempipuuhistani. Sitten tuli normi pissahätä ja kiireellä kotiin. Säikähdin ihan hemmetisti verisiä alkkareita, sillä luulin, että joku oksa on tehnyt huomaamattani kammottavan haavan jonnekkin peffan seudulle. Olen aina inhonnut haavoja ja verta. Yritin katsoa, että mistä kohtaa vuodan, syytä en tietenkään löytänyt. Soitin itkuisen puhelun äidille töihin ja sain ohjeet siteistä. Taisin olla samalla kertaa sekä ärsyyntynyt että ylpeä muutoksesta. Kasvoin omasta mielestä siinä kohtaa isommaksi. Siihen taisi loppua se puissa keikkuminen.

Olin 12v ja menkat alkoi kesäloman viimeisenä päivänä, päivää ennen seiskaluokan alkamista. PÄIVÄÄ ennen. Luojan kiitos... tungin paperia pöksyt täyteen ja kun äiti tuli töistä pyysin sen yläkertaan ja kerroin, äiti oli jostain syystä iloinen ja halasi.

Olin 14, koulun jälkeen huomasin minimaalisen määrän ruskeaa vuotoa. Menin itkemään sitä äidille ja hän vaikutti jostain syystä tosi hämmästyneeltä.

Olin 10-vuotias ja kylmänä tammikuisena kouluaamuna huomasin alkkareissani verta. Koulussa ja kotona ei kuukautisaihetta oltu vielä ehditty sivuamaan. Onneksi olin lukutoukka ja kirjoista olin oppinut mistä oli kyse. Tungin hätäratkaisuna vessapaperia housuihin (siteitä en löytänyt, koska äiti oli silloin raskaana) ja koulussa vaihdoin ne sellaisiin koviin keltaisiin käsipyyhkeisiin. Päällihousuina oli järkyttävät punaiset toppahousut, joita en en uskaltanut riisua koko päivänä ohivuodon pelossa. Kotona tunnustin äidille tyyliin että "musta on tullut nainen" :D Äiti hymyili hämillään ja lähdettiin ostamaan mulle siteitä.

Elettyjä kesiä oli takanani 12. Toukokuussa lintujen rakentaessa pesiään minun pesäni alkoi vuodattaa verta aamuyön utuisina tunteina. Herättyäni tunsin alushousuissani jotain märkää ja koska kussutkaan en ollut oli vaihtoehtoja vain yksi. Päivä jota olin kauhulla odottanut oli nyt käsillä. Nousin sängystäni katkeruuden kyyneleitä nieleskellen; edessäni siinsi arviolta noin 40 vuoden helvetti. Siinä ei paljon aamuauringon loistavaiset säteet lohduttaneet.

Kuukautiset alkoivat 14-vuotiaana rippileirillä ollessani. Leirikeskus oli vielä keskellä metsää, lähellä ei ollut kauppoja, enkä kehdannut kysyä siteitä muilta leiriläisiltä, joten kuljin usean päivän ajan housut täynnä vessapaperia.

Vierailija kirjoitti:

En muista mutta muistan päivän kun ne loppui lopullisesti, 30 vuotta niistä ehdin kärsiä..

Äläs nyt! Mistä tiesit, että ne olivat viimeiset kuukautisesi? Olitko jossakin leikkauksessa?

Tiesin odottaa niitä, koska äiti oli kertonut, että hänellä menkat oli alkaneet 11-vuotiaana. Koulusta meille tytöille oli lisäksi annettu vihkonen, jossa kerrottiin naiseksi tulemisesta. Odotin menkkojen alkamista myönteisellä mielellä, koska sitten joskus voisin saada oman vauvan (minulla oli ruusunpunaiset kuvitelmat äitiydestä).

Oli muistaakseni arki- ilta, kun vessassa käydessä huomasin verta pikkuhousuissa. Kävin vessassa muutaman kerran varmistuakseni asiasta ja sitten menin keittiöön äidin luo kertomaan, että nyt taisi alkaa kuukautiset. Äiti taisi sanoa, että vai nyt ne sinulla alkoi. Hän kyseli, onko vatsa kovin kipeä, mutta ensimmäisillä kerroilla kipua ei ollut. Olin 11 tai 12 vuotta tuolloin, enää en muista tarkasti. Äiti suhtautui aina myötätuntoisesti kuukautisvaivoihin, koska hänellä itsellään oli usein ollut kivuliaat kuukautiset.