Muistatko päivän kun sinulla alkoi kuukautiset? Kerro siitä!
Minkä ikäisenä alkoi, missä olit, kerroitko äidille/isälle/sisaruksille? Mitä ajattelit?
Kommentit (522)
Olin 13v. Maha oli tosi kipeä ja niinhän siinä kävi, että menkat alkoi. Äidille kerroin. Joka taas innoissaan kertoi isälle ja jopa soitti mummolle. Mua niiiiiiiiiin nolotti, nyt vaan naurattaa. Juurikaan etukäteen ei ollut asiasta ollut äidin kanssa puhetta, kaverien kanssa kyllä.
Kovasti mietin, että miten homma toimii; sen tiesin, että vuoto kestää noin viikon, mutta en sitä, että tuleeko se ikään kuin kerran päivässä (joka aamu vähän ja loppupäivä ei sitten enää mitään) vai vuotaako koko ajan. Heh. Sekin nykyään naurattaa..
Omien lasten kanssa tulen pitämään huolen, että heillä tulee aikanaan olemaan paremmat tiedot asiasta.
En ihan tarkkaan muista kuukautisten alkamista, mutta muistan, että en tykännyt yhtään, ja äidille en todellakaan kertonut. Meidän perheessä ei ollut tapana puhua "näistä asioista". Mulla on ollut PCO / PCOS, joten menkatkin alkoivat vasta 17-vuotiaana. Diagnoosi tuli vasta pitkälti yli kolmikymppisenä, kun epäsäännöllisiä kuukautisia ei voinut enää laittaa liian alhaisen painon piikkiin ja syy oikeasti tutkittiin. Siihenhän meni ultralla ihan kaksi minuuttia...
En muista, pitäisikö? Ei se ollut minulle mitenkään erityinen päivä.
Olin 13-vuotias, seiskaluokalle menossa. Olin ratsastusleirillä ja siellä alkoi. Vuoto oli rusehtavaa ja luulin ensin, että minulla on ripuli tai jotain... Leirillä oli vain ulkohuussit ja siellä sitten työnsin vessapaperia housuihin. Kuukautiset nolotti ihan hirveästi, en olisi voinut kuvitellakaan että olisin mennyt kauppaan ostamaan siteitä. Kotonakaan en leirin jälkeen kertonut mitään, vaan vasta kun seuraavat kuukautiset alkoivat. Kotonakin häpesin kuukautisia ihan kamalasti. Meillä ei ollut vessassa roskista ja en kehdannut kuskata käytettyjä siteitä roskikseen muiden nähden. Niinpä jemmailin niitä vaatekaappiin ja vein roskiksen pohjalle silloin kun olin yksin kotona.
Olin melkein 14-vuotias, kun kuukautiseni alkoivat. Soitin äidille ja kysyin, miten veri lähtee vaatteista ja hän kertoi, että kylmällä vedellä.
Sain hänen kaapistaan siteitä. Tamponeja en pystynyt koskaan käyttämään, koska ne tuntuivat tuskallisilta.
Koulussa oli seuraavana päivänä hiihtoretki, märkä lumi tarttui suksien pohjiin suurina kerroksina ja rämmimme metsässä eteenpäin.
Mietin, että leikkaan muovikassista itselleni yöksi "housut", jotten sottaa patjaa. En leikannut. Myöhemmin nukuin tumma pyyhe allani enkä koskaan saanut veritahroja patjaan.
Kivuliaita kuukautisia oli ehkä viisi kertaa, joten vain ristiselässä tuntunut endometrioosi oli ikävä yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Olin 13-vuotias, seiskaluokalle menossa. Olin ratsastusleirillä ja siellä alkoi. Vuoto oli rusehtavaa ja luulin ensin, että minulla on ripuli tai jotain... Leirillä oli vain ulkohuussit ja siellä sitten työnsin vessapaperia housuihin. Kuukautiset nolotti ihan hirveästi, en olisi voinut kuvitellakaan että olisin mennyt kauppaan ostamaan siteitä. Kotonakaan en leirin jälkeen kertonut mitään, vaan vasta kun seuraavat kuukautiset alkoivat. Kotonakin häpesin kuukautisia ihan kamalasti. Meillä ei ollut vessassa roskista ja en kehdannut kuskata käytettyjä siteitä roskikseen muiden nähden. Niinpä jemmailin niitä vaatekaappiin ja vein roskiksen pohjalle silloin kun olin yksin kotona.
Ihan kuin minun kirjoittamani, paitsi tuo ratsastusleiri. Meilläkin hävettiin kuukautisia, eikä niistä sopinut puhua eikä niiden saanut näkyä. Itsekkin jemmailin siteitä kun en kehdannut keittiön roskikseen viedä :(
Kaikista mieluiten unohtaisin sen päivän... Oli ollut jo pari päivää pientä tiputtelua ennen kuin uskalsin äidilleni kertoa, tiesin mistä oli kyse kun koulussa oli juuri tainnut sinä vuonna olla valistusta seksuaalisuudesta tai jotain. En muista kuinka vanha olin, taisin olla ala-asteen viimeisillä luokilla tai yläasteen ekoilla.
Yhtenä aamuna olin lähdössä kouluun, pyysin äidin ovelle ja emmin siinä muutamia sekunteja, ennen kuin nopeasti sopersin että menkat oli alkaneet. Paiskasin oven kiinni heti ja lähdin juoksemaan niin pirun lujaa kun hävetti niin paljon. Äitipä avaa oven ja kiekuu ovelta perääni että ONKO RUNSASTAKIN, OSTANKO PAKSUJA SITEITÄ VAI OHUITA että varmasti kaiku korttelissa.
Kesällä ennen yläastetta olin sukulaisilla lapsenlikkana heidän mökillään. Olin siis vajaa 13 silloin. Yöllä näin unta (nyt tiedän sen olleen unta) että oksensin peitoille ja patjalle ja olin kovin häpeissäni siitä, mutta tätini ei aamulla löytänyt oksennusta ja sain piiskaa valehtelusta taas kerran. Jäin serkkujen tykö päiväksi tietysti, mutta huussissa huomasin ruskeita tahroja pikkareissa. Tänä päivänäkään en tiedä miksi en heti tullut ajatelleeksi kuukautisia. Vanhemmalla siskollani eivät olleet kuukautiset vielä alkaneet, vaikka hän oli jo 16-v. Ja salakuunnellen tiesin äidin käyvän lääkärillä siskon kanssa kuukautisista. Silloin ensimmäinen ajatukseni oli, että nyt olen saanut sukupuolitaudin ja että jumala rankaisee kun olen lukenut siskoni Suosikkia salaa ja ostanut MeKaks-lehden valehdellen vanhemmille sen sisällöstä. Niitten lääkäripalstat oli tuolloin täynnä sukupuolitauteja ja jotenkin en pienessä mielessänikään osannut ajatella kuukautisia kun olin vasta 12-v. Sitä, että miten olisin saanut sukupuolitsudin en jotenkin kyseenalaistanut lainkaan. Kävin huussissa sen sata kertaa pistämässä pikkareihin paperitolloja, kun vuoto alkoi olla jo näkyvää verta. Uin ja uin, että veri huuhtoutuisi pois. Lopulta teeskentelin sairasta, että saisin mennä kotiin. Piiskaa sain persposket myös verta tihkuen kotona totuuden kerrottuani, kun olin rohjennut naisistua ennen isosiskoa. Tätini tosin syyllisti vain siitä, etten kertonut totuutta ja sain vain pari piiskausta valehtelusta mutta hän halasi myös jälkeenpäin. Kuukautissuojia en saanut ennenkuin siskoni sai kuukautiset 17-v. Paperitolloilla yläasteen ekaluokka meni häpeillessä ja paniikissa, että joku saa tietää minun kuukautisistani ja silloin jo opin pitämään vain ja ainoastaan mustia housuja ja mustia, pitkiä paitoja. Siten saatoin peittää kuukautistahrat helpoiten. Siskon alettua vuotaa oli siteitä ja tamponeja vessassa aina löytysällä. Mihin ja miten äitini on onnistunut piillottamaan omat suojansa, sitä en tiedä, koska yritin löytää niitä usein. Enkä muista koskann lapsenakaan nähneeni niitä.
Äitini oli joskus aikaisemmin jättänyt sidepaketin huoneeseeni, mutta asiasta ei muutoin oikeastaan puhuttu. Tähän aikaan ei ollut tavallista käyttää nettiä, joten kuukautisista sai tietoa koulussa tai nuorten lehdistä.
Olin suunnilleen 12 kun menkat alkoivat, taisi olla viikonloppu, kun illalla tuntui outoa ajoittain ihan kamalan kovaakin särkyä, tiesin että varmaankin menkat tuolossa ja niinhän ne sinä samana iltana sitten alkoivatkin. En kertonut asiasta kenellekään.
Ja anteeksi nyt, mutta en ihan oikeesti tajua yhtään miten on jollekin voinut tulla yllätyksenä se että menkat alkavat tietyssä iässä. Tuntuu myöskin typerältä ettei niiden alkaessa tiedetä miten toimia tai että asiasta pitää draamailla ja heti tyyliin soittaa ja kertoa iskälle ja äidille.
Olin kotona ja tunsin, kun jotain tuli vähän pikkuhousuihin. Lähdin vessaan, ihmettelin ruskeaa vuotoa, pyyhin, vaihdoin alushousut ja menin takaisin olohuoneeseen. Kohta tunsin taas uudestaan jotain outoa, ja toistin saman: pesu, pikkareiden vaihto ja takaisin. Ja siis tiesin paljon kuukautisista, mutta en siltikään 'tajunnut' että ne alkoivat. Kolmannen vaihtokierroksen kohdalla taisin tajuta homman nimen, ja hinkkasin sappisaippualla pikkareita puhtaaksi. Hävetti ja jännitti. En kertonut äidille, koin sen silloin järkyttävän noloksi, emme kauheasti kotona puhuneet noista asioista.
Muistan myös kirjoittaneeni päiväkirjaan että "Näin tänään Kirsin sokkarilla ostamassa siteitä!! Miten se uskalsi?????" :D
Olin muistaakseni 13 -vuotias. Olin lautailemassa ystävien kanssa laskettelukeskuksessa ja siellä mennessäni vessaan huomasin että katos vaan. Jäin samalla vessakäynnillä myös jumiin sinne vessaan ja jouduin kiipeämään oven yli. :DD
Kesäloma oli juuri alkanut ja olin vasta täyttänyt 13. Olin yksin kotona ja menin aamulla herättyäni vessaan ja luulin aluksi paskoneeni housuun, kun pikkarit olivat aivan ruskeat. Pyyhkiessäni sitten tajusin, että ei helvetti menkathan nämä ovat, kesäloma pilalla! 😂 En ollut tajunnut odottaa vielä menkkoja, koska äitini menkat alkoivat 16-vuotiaana ja terveystarkastuksessa minulle oli sanottu, että minullakin todennäköisesti alkavat myöhään, hah hah.
Tätini oli tulossa hakemaan minua aamulla koko päiväksi shoppailemaan ja leffaan, joten laitoin äkkiä näytteeksi saadun siteen ja pakkasin lisää näytekappaleita mukaan. Matkalla kaupungille täti kysyi, että onko menkat jo alkaneet. Vastasin: "Et usko jos sanon." Täti: "No?" Minä: "Tänään." Täti: "Löysitkö suojia?" Minä: "Joo.". Tuntui todella ihmeelliseltä, sillä täti oli ensimmäinen aikuinen, joka asiasta kysyi, jos kouluterkkaria ei lasketa. Vietimme kivan päivän vaikka ramppasin vaihtamassa sidettä varmuuden vuoksi tosi usein.
60-luvulla "näistä asioista" puhuttu koulussa eikä myöskään äiti koskaan myöhemminkään puhunut mistään ns. "naisen elämään kuuluvasta".Olin 11v kun eka kertaa näin pikkareissa verta enkä todellakaan tiennyt mistä on kysymys.Vuoto oli niukkaa ja laitoin jotain housuihin.Sattumoisin äitini sitten näki housuni ja meni aivan mykäksi.Olin koko ajan luullut ,että kuolen ja nyt olin asiasta entistä varmempi asiasta.Ei ollut mitään siteitä vaan jotain äitini antoi mitä sain laittaa housuihin.Kyläkaupasta sai jonkinlaisia siteitä jos niitä raaskittiin ostaa.Ne laitettiin kiinni sidevyöhön.Olin myöhemmin myös valtavan kipeä menkoista ja muistan ainakin kerran pyörtyneeni kun hain kotoa jonkun auttamaan.Mitään särkylääkettä ei annettu ja olisihan se ainut särkylääke eli Aspirin tehnyt vuodot entistä runsaammiksi.Peseytymään ei pystynyt kuin saunassa x1/vk.Jotain Savetteja äiti jokus hankki.Mahtoi joskus olla aika lemukin luokassa kun kävin kaupungissa oppikoulua.Aaah.... ihanaa oli naiseksi kasvaminen 60-luvulla.
Olin 12, kotona. Sopersin äidille, onko siteitä, ja tää paineli tohkeissaan kaivamaan vessan kaapista jonkin mummorievun siksi aikaa, kunnes saatiin asiallisia rättejä kaupasta. Mä pillahdin sitten itkuun, kun jostain syystä hävetti niin paljon, vaikka toki olin ilmiöstä oppinut koulussa ja osasin sitä odottaa. Äidin puheista olin saanut käsityksen, että kuukautisten alkaminen on monissa perheissä oikein juhlan paikka, ja illalla mekin - luojan kiitos vain minä ja äiti, ei veli ja isä - syötiin leivokset asian kunniaks :'D Oli musta tosi outoa. Tais olla samana iltana kun vielä avauduin parhaalle kaverille tapahtuneesta ja olin silloin jo vähän ylpeäkin, jostain ihmeen syystä :D
12v olin minäkin ja yksin kotona, oli sunnuntai. Asia oli tuttu, mutta miten päin side ei niinkään ja väärin päin sitä ensin tuli pidettyä. Parhaalle kaverille tietty piti soittaa.
Olin 13 ja satuin olemaan vessassa juuri silloin. Huusin vain äidilleni, että "ny ne alko" ja äiti toi siteen. Eipä siinä mitään sen kummempaa. Äiti oli aika hyvin kertonut, joten eivät alkaneet yllätyksenä.
Muistan! Melkeen päivälleen 16v sitten alkoi.
Olin just aloittanu 7lk. Joitain päiviä vuoti jotain ruskeaa pikkareihin ja olin aina helpottunut kun ei ollukkaan vertaa. No, koulussa sitte ruokajonossa tunsin et jotain valahti kunnolla housuun. Söin ja menin vessaan ja olin järkyttynyt!!! Kamala määrä verta ja voi sitä sotkua! Tungin paperia
hädissään housuun ja menin tunnille. Hävetti ääripaljon! Aattelin et kotona heti kerron äitille mutta en sitten voinut koska tiesin että kertoo kaikki sen kaverille. Niinpä salasin kokoasian. Salaa kiikutin siteitä vessasta toiseen.
Harmittaa se kamala häpeä.
Olen vielä sisaruksista vanhin ja meillä ei tämmösistä kauheena puhuttu.
Omalle tytölle yritän olla avoimempi.
Toivottavasti tyttöseni pääsee alkaneiden mekkojensa kanssa helpommalla kuin itse nuorena tyttönä. Vuodot alkoi 14 vuotiaana ja 16 vuotiaana oli niin kivuliaat että itkin aina ekat päivät, istuin pöntöllä ja lorina sen kuin kuului kun veri vuosi niin runsaasti ja tuli hyytymiä. Ekat kolme päivää oli yhtä helvettiä, ja side petti monet kerrat koulutunneilla. En käsitä,miten selvisin niistä alkuvuosista runsaiden ja kivuliaiden menkkojeni kanssa ja koulusta en muista olleeni pois vuotojen takia kertaakaan. E-pillerit pelasti myöhemmin, vuodot niukkeni ja pysyi säntillisinä alkuineen ja loppuineen. Eikä enää kauheita kipuja.
8 vuotta sitten, olin 12, yökylässä isovanhemmilla ja mulle nousi edellisenä iltana kova kuume. Aamulla sitten menin pissalle, paperissa näin verta ja vedin housut ylös ja huikkasin mummille "mulla varmaan alko nyt menkat". Mummi tuli siihen ja kysy että onko aikasemmin ollu, ja sanoin ei. Antoi sitten siteen ja kerto miten se laitetaan, ja sanoi onneksi olkoon. Ihan hyvä mieli jäänyt siitä, onneksi olin sattunut kysymään äidiltä muutamaa päivää aiemmin mitä menkat tarkoittaa kun olin kuullut sanan Serranon perheen yhdessä jaksossa.