Muistatko päivän kun sinulla alkoi kuukautiset? Kerro siitä!

Silloin  oli heinäkuu 1995 kesäloma viidennen ja kuudennen luokan välillä. Muistan, että tuolloin oli kuuma päivä ja heinäkuu oli muutenkin ihan erilainen kuin mitä nykyään ovat. Pari päivää aikaisemmin oli alkanut ruskehtava vuoto, mutta en tajunnut mistä oli kyse. Illalla muuttui punaiseksi ja olin ihan paniikissa. Seuraavana aamuna äitini oli jotenkin tajunnut asian siis ennen minua. Emme olleet puhuneet asiasta koskaan aikaisemmin, eikä oikeastaan tuon jälkeenkään ja olin kuullut murrosiän muutoksistakin ensimmäisen kerran varsinaisesti lukemalla niistä 5.luokan biologian kirjasta. Olin tuon jälkeen pitkään hyvin ahdistunut.  Koska en uskaltanut kysyä mistään aiheeseen liittyvästä, tyydyin äitini ostamiin suojiin ja luulin pitkään vuotoani joksikin todella runsaaksi kun normaalin imukyvyn suojat eivät oikein riittäneet. Äitini suuttui myös tahroista. Vasta vuosia myöhemmin kun kehtasin jo ostaa itse suojani tajusin, että on niitä suuremmankin imukyvyn suojia ja lukemalla vasta joitakin vuosia sitten aiheesta netistä tajusin, että vuotoni ei olekaan niin runsasta kuin olin kuvitellut. Nykyään käytän muuten vain pitkiä siteitä. En ymmärrä, miten olen mitenkään pärjännyt pelkillä normaalin imukyvyn siteillä, joilla esim. yöt olivat täyttä painajaista. Nykyään en myöskään pelkää samalla tavalla nukkumista kuukautisten aikaan ja usein herään yölläkin vaihtamaan suojan. Tahroja lakanoihin on viimeksi tullut juuri lapsena. Silloin pelkäsin asiaa niin paljon, että käytin aina kuukautisten aikaan samaan likaista lakanaa. Koska vuotoni ei siis ollut kuitenkaan mitään superrunsasta, olisin varmasti selvinnyt tuostakin yösiteillä, jos olisin saanut niitä käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Silloin  oli heinäkuu 1995 kesäloma viidennen ja kuudennen luokan välillä. Muistan, että tuolloin oli kuuma päivä ja heinäkuu oli muutenkin ihan erilainen kuin mitä nykyään ovat. Pari päivää aikaisemmin oli alkanut ruskehtava vuoto, mutta en tajunnut mistä oli kyse. Illalla muuttui punaiseksi ja olin ihan paniikissa. Seuraavana aamuna äitini oli jotenkin tajunnut asian siis ennen minua. Emme olleet puhuneet asiasta koskaan aikaisemmin, eikä oikeastaan tuon jälkeenkään ja olin kuullut murrosiän muutoksistakin ensimmäisen kerran varsinaisesti lukemalla niistä 5.luokan biologian kirjasta. Olin tuon jälkeen pitkään hyvin ahdistunut.  Koska en uskaltanut kysyä mistään aiheeseen liittyvästä, tyydyin äitini ostamiin suojiin ja luulin pitkään vuotoani joksikin todella runsaaksi kun normaalin imukyvyn suojat eivät oikein riittäneet. Äitini suuttui myös tahroista. Vasta vuosia myöhemmin kun kehtasin jo ostaa itse suojani tajusin, että on niitä suuremmankin imukyvyn suojia ja lukemalla vasta joitakin vuosia sitten aiheesta netistä tajusin, että vuotoni ei olekaan niin runsasta kuin olin kuvitellut. Nykyään käytän muuten vain pitkiä siteitä. En ymmärrä, miten olen mitenkään pärjännyt pelkillä normaalin imukyvyn siteillä, joilla esim. yöt olivat täyttä painajaista. Nykyään en myöskään pelkää samalla tavalla nukkumista kuukautisten aikaan ja usein herään yölläkin vaihtamaan suojan. Tahroja lakanoihin on viimeksi tullut juuri lapsena. Silloin pelkäsin asiaa niin paljon, että käytin aina kuukautisten aikaan samaan likaista lakanaa. Koska vuotoni ei siis ollut kuitenkaan mitään superrunsasta, olisin varmasti selvinnyt tuostakin yösiteillä, jos olisin saanut niitä käyttää.

En siis varsinaisesti kertonut asiasta kenellekään. Minulla on myös pikkusisko, enkä ole koskaan puhunut näistä asioista siskonikaan kanssa. En tiedä mitään siskoni kuukautisista, mutta eipä asia minulle kuulukaan. Kaipa nekin jossakin vaiheessa alkoivat. Tiedän kyllä siskoni olleen näissä asioissa avoimempi ja rohkeampi, mutta en koskaan tiennyt ja huomannut, milloin siskollani oli kuukautiset, vaikka samassa asunnossa asuimmekin. Kai siis salasikin asian minua paremmin.

Ikää en muista tarkasti jotain 11-12v taisin olla. Uskis leirillä huomasin vessassa, että menkat alkoi. En kehdannut sanoa kenellekkään mitään. Vessapaperia tungin alushousuihin ja rukoilin leirin loppumista. Onneksi oli talvi ja kuljettiin toppahousuissa.

Kotona sitten kerroin äidille ja äiti kertoi missä säilytti siteitä. Karmeita paksuja "vaippoja".

Äitini kertoi, että kun hänellä alkoi menkat luuli hän kuolevansa. Ei ymmärtänyt mistä oli kyse. Kukaan ei näistä asioista ollut hänelle puhunut.

Nyt aikuisena kun ensimmäisten kuukautisten alkamisesta on jo yli 20 vuotta aikana, jolloin nettiä ei ollut niin kuin nykyään miettii, kuinka hyödyllistä ja terapeuttista tälläisen lukeminen ja se, että olisi pystynyt näistä asioista puhumaan olisi silloin kaikessa siinä asiaan liittyvässä pelossa, paniikissa, salailussa jne. ollut. Vaikka nykyään kaikkeen kuukautisiin liittyvään osaakin suhtautua toisella tavalla toimii tämä silti vieläkin jonkinlaisena vertaistukena kun huomaa, tosin paljon jälkikäteen, että muillakin on ollut samanlaista.

Yllättävän vähän siteet ovat kuitenkaan omien kuukautisteni alusta 1990-luvun puolivälistä muuttuneet. Toki ovat nykyään esim. kääreiltään huomaamattomampia ja käyttömukavuus parempi.

En muista tasan tarkkaan sitä ensimmäistä kertaa muuta kuin sen, että verta tuli vähän ja olin 6-luokalla. Ja muistan hävenneeni hirveästi, äidille en uskaltanut kertoa vaan piilottelin verisiä alushousuja milloin mihinkin (en kehdannut pyykkiin viedä). 

Mutta sen kerran muistan kun ekan kerran huomasin häpykarvoitukseni alkaneen kasvamaan! Se oli tosiaan ennen kuukautisia. Luulin että vessapaperia oli jäänyt alapäähän pyyhinnän yhteydessä, mutta se tuppo ei lähtenytkään irti vaan oli kiinni ihossa. Järkytyin sydänjuuriani myöten ja itkin pari päivää. Ajattelin että nyt se lapsuus sitten loppui. Ehkä tämän insidenssin vaikutuksesta en sitten jaksanut enää menkoista niin järkyttyä :)

Heinäkuussa 2005. Olin vasta 11. Oli kuuma päivä ja olimme käyneet uimassa. Sitten kotona huomasin jotain ruskeaa housuissa ja ajattelin onko minulle käynyt vahinko ja tullut kakkaa housuun. Sitten ajattelin ettei siitä voinut olla kyse. Myöhemmin tuo ruskea vuoto muuttui veriseksi ja sitten ymmärsin todella, että nyt menkat alkaneet. Äidille kerroin mutta hän vaan näytti missä niitä siteitä on, eikä kertonut oikein mitään kuukautista. Olisin kaivannut enemmän tietoa, että kuinka kauan kestävät, koska tulee seuraavat jne. Itse sitten yritin näistä ottaa selvää. Koin myös koulussa tämän siteiden vaihdon tosi ikävänä asiana. Meidän surkeassa koulussamme ei ollut edes joka vessassa roskista siteille tai sitten se sellainen avoroskis mihin sai laittaa kauhean kasan paperia, että sai siteen jotenkin peittoon. Pelkäsin myös tosi paljon niitä ohivuotoja joita joskus sattui, kun side oli jäänyt huonosti. Onneksi kukaan ei koulussa luultavasti huomannut, kun joskus kotona tajusin, että housuissakin on verta. Koskaan ei puhuttu muiden kanssa menkoista ainakaan alakoulun puolella. Yläkoulussa joskus, mutta harvemmin sielläkään.

Olin 13 v. ja aloittamassa syksyllä yläasteen. Se oli alkukesää.  Muistan, miten kipeä mahani oli. Jotenkin häpesin tätä juttua niin paljon, että piilotin veriset alushousuni sänkyni alle. Äiti löysi ne sieltä ja tuli sitten minulle juttelemaan ja antoi siteen. Side tuntui oudolta housuissa, melkein kuin olisi ollut vaipat. Päälläni oli eräs yöpaita, joka on muuten vieläkin minulla käytössä. 

16-vuotiaana alkoi. Olin silloin yksin kotona koko viikon ja luulin aluksi kuolevani. Olin jo aikaa sitten olettanut ettei ne alkaisi koskaan.

Muistan kun apinoidenplaneetta tuli juuri silloin televisiosta. Sitä sitten katsellessa ja vessassa käydessä 5 minuuteen välein kulutin kyseisen illan.

Olin kävelemässä koulusta kotiin kun jotain lämmintä valahti housuihin. No kotona menin vessaan ja ensin säikähdin veren määrää ja aloin itkemään, "nytkö ne vittu alkoi!". Soitin äidille töihin että nyt alkoi kuukautiset. Äiti oli iloinen ja tuli kotiin kakun kera :D

Olin 11 ja kotona, kun kävin vessassa ja huomasin ruskean tahran alkkareissa. Luulin, että se oli kakkatuhrua, ja vaihdoin alkkarit, jotka myös likaantuivat. Hävetti, että kakkailen sen ikäisenä yht'äkkiä housuun. Äiti näki illalla ne alkkarit pesuhuoneessa ja selitti. Tiesin kyllä menkoista, mutta ei tullut sen ikäisenä mieleen, että se on nyt jo omalla kohdalla ajankohtaista. Ajattelin, että liian aikaisin nää mulla alkoi.

Kolmekymppisenä oli sitten kohdunpoisto, ja olen pelkästään iloinen, kun olen tuosta rumbasta päässyt eroon.

Olin koulussa ATK-tunnilla 13-vuotiaana kun alavatsa tuli kipeäksi. Ihmettelin kun oli niin outo mahakipu. Kotiin päästyäni aloin tekemään suklaakakkua (haha sopivasti varmaan tuli joku himo) ja kävin vessassa, kun huomasin kuukautisten alkaneen. Itkin sitten vessan lattialla tämän elämää mullistavan tapahtuman johdosta ja kerroin äidilleni vasta pari kk myöhemmin pakosta, kun en voinut lähteä uimahalliin. (Veikkaan että hän tiesi jo)

Olin 12-vuotias, oli uudenvuoden yö, heräsin tammikuun ensimmäiseen päivään housut ja patja veressä. Kerroin äidille asiasta, antoi siteitä ja laittoi kantamaan ison verisen patjan kerrostalojen pihojen poikki roskakatokseen. Ajattelin silloin, että jos ikinä itselläni on lapsia, heidän ei sitä tarvitse tehdä.

Olin 11-vuotias ja oli vitosluokan hiihtoloma. Tiesin mitkä on kuukautiset ja että äidillä on alkanut 11-vuotiaana, mutta olin silti aivan kauhuissani. En todellakaan kertonut kenellekkään, mutta kyllä äiti sen varmaan arvasi kun otin sen kuukautissuojia. Meillä ei kotona tämmöisistä asioista puhuttu kovin avoimesti. Kellään kaverillakaan ei ollut menkat tietääkseni alkanut tai ainakaan kukaan ei ollut puhunut mitään.

Muistin että Demi-lehden kannessa oli juttu kuukautisista, ja kävin ostamassa sen. Ehkä se vähän rauhoitti.

Ihanaa lukea että muillakin alkanut menkat aikaisin ja muutkin olleet paniikissa :D

Itse olin juuri täyttämässä 11v. Onneksi olin kotona vessassa. Huomasin veriset alushousut ja huusin äitiä paikalle. Olin todella järkyttynyt menkoista, sillä vaikka tiesin mitä ne olivat, en osannut odottaa niitä vielä. Leikin vielä barbeilla ja katselin pikkukakkosta, vaikka olinkin fyysisesti kehittynyt aikaisin.

Muistan kuinka nukkumaan mennessä itkin ja olin varma että menkat ovat kamalinta elämässä. Äiti tuli sanomaan jotain ympäripyöreää menkoista ja lohdutti. Nyt menkkoihin on jo tottunut, mutta toivon että omaa tytärtäni voin valmistaa menkkojen alkamiseen paremmin :)

Itkin kamalasti. Se oli vaan hirveintä mitä ihmiselle voi tapahtua. Ei todellakaan mikään juhlinnan aihe. Oli kuukautta vaille 12 ja taisin tunkea likaantuneet housut roskiin, kun en tiennyt että veri lähtee pesussa pois.

Kyyneleet vaan valuivat koska en halunnut kasvaa isoksi ja alkaa harrastamaan seksiä - jep, näin asiat yhdistyivät päässäni. Onneksi ajan kuluessa asiat selkiytyivät päässäni ja tajusin ettei mitään tarvitse tehdä, jollei halua. Olen siis 35 enkä ole vieläkään sitä seksiä kokeillut :).

Alkoivat keskellä liikuntatuntia 7-luokalla. Ihana opettaja käski muut tytöt vaihtamaan vaatteita etukäteen ja antoi minun siistiytyä opettajien tiloissa ja antoi siteen ja omat housunsa lainaksi.

Muistan elävästi päivän (ja seuraavatkin päivät), vaikka aikaa on vierähtänyt jo 30 vuotta :D

Olin koulussa kotitaloustunnilla (päivän eka tunti), kun aloin voimaan joka tavalla pahoin. Kuume nousi hetkessä yli 39, ja ei muuta kuin terveydenhoitajan kautta kotiin, viimeisillä voimilla raahautuen.

Kotiin päästyäni huomasin menkkojenkin alkaneen, soitin itkien äidille töihin ja sain neuvoja ja siteiden käyttöohjeen puhelimitse. Olin niin hirvittävän kipeä, etten päässyt kuin vessasta nippa nappa ulos, nukuin eteisen lattialla kun vanhemmat tulivat töistä.

Ja sitä sairastamista kestikin sitten viikon päivät, olen edelleen vakuuttunut siitä, että kuume ja kokonaisvaltainen kipuilu johtui menkkojen alkamisesta, keho tais ottaa homman "vähän" raskaammin kuin mieli!

Luulin jotenkin ihmeessä kaakaota kaatuneen pikkuhousuilleni. Myöhemmin, kun tajusin asian niin itkin ja olin hetken äidin sylissä 😌

Olin pari kuukautta vaille 11v.Äiti oli kertonut sellaisten olevan tulossa. Silti,kun koulussa alkoivat ,en ensin tajunnut että mitä tapahtuu.Koski niin että taju oli lähteä. Onneksi opettaja passitti kotiin kun huomasi huonon vointini.Vessassa laitoin nenäliinat housuihin,kankaiset,oli onneksi laukussa kaksin kappalein vaikkei vuoto ollut kuin tuhrua siinä vaiheessa.Kotiin oli lyhyt matka.Äiti antoi siteen,lääkettä ja kiipesin lämpimään uuninpankolle,yrittäen nukkua.Ja lopulta nukahdin kivun hieman laannuttua.Kivun muistan,se oli kovaa!

Aikaa tästä on kauan.