Lue keskustelun säännöt.
Isä ei saa tavata lapsiaan sovittua aikaa, koska lasten harrastus vie kaiken ajan
Viikonloppuisä
21.09.2017 |
Pakko kysyä täältä mielipidettä, kun kukaan ei oikein osaa ottaa kantaa meidän perheen ongelmaan.
Olen 10- ja 13-vuotiaiden lasten isä. Erosin lasten äidistä jo lähes kymmenen vuotta sitten. Meillä on yhteishuoltajuus ja tapaamissopimuksessa on sovittu, että lapset ovat luonani joka toinen viikonloppu. Maksan elatusmaksua 240 eur/lapsi jonka lisäksi hoidan lasten sairaskuluvakuutuksen vuosimaksut. Haen ja vien lapset tapaamisviikonloppuina.
Ongelmana on lasten urheiluharrastus, jonka lasten äiti on itsenäisesti päättänyt aloittaa. Ts. tenavat pelaavat lätkää. Äiti vastaa harrastuksen kuluista.
Lätkä vie ison osan minun ja lasten viikonlopuista. Jo perjantain noutoajasta olen tinkinyt reilun tunnin, koska harjoitukset ovat illalla. Lauantaina on toisella aina harjoitukset ja usein molemmilla peli. Yhteinen aika on kortilla. Äidin mukaan harjoituksista ja peleistä ei voi olla pois. Ennemmin ovat pois koulusta varmuuden vuoksi, että ovat viikonlopun peliin "kunnossa".
Tuleva viikonloppu on loistava esimerkki. Toisen treenit alkavat klo 11:00. Hallilla pitää olla puolta tuntia ennen, joten lähdemme 10:00 kotoa. Matkaa yhteen suuntaan on 25 kilometriä. Treenit loppuvat klo 12:00, jolloin toisen harjoitukset alkavat. Kotiin ollaan valmiita lähtemään joskus varttia yli yksi - puoli kaksi. Toisen joukkueella on kuitenkin yhteisruokailu 15:00, joten kotiin ei kannata ajaa. Ehtisimme käydä siellä kääntymässä. Ruokailun jälkeen on peli 18:00 toisella paikkakunnalla yli 100 kilometrin päässä. Itse en pääse lasta sinne viemään, hän menee joukkuekaverinsa kyydillä ja palaa luokseni joskus iltayhdeksältä.
Sunnuntaina on taasen toisen treenit. Ajamme taas noin 50 km edestakaisin. Toinen lähtee joko vastahakoisesti mukaan tai jää kotiin odottamaan.
Jokainen lasten viikonloppu luonani menee saman kaavan mukaan. Treenit ovat aina, pelit vaihtelevat. Joskus peli on vain toisella yhtenä päivänä, joskus molemmilla viikonlopun kumpanakin päivänä. Pelejä on ympäri Etelä-Suomea. Itseäni ei jääkiekko kiinnosta pätkän vertaa, hallilla on tylsää ja kylmäkin siellä on. Lasten äiti kiertää kaikki pelit miehensä kanssa, joten luvassa on vielä laatuaikaa exän kanssa. Onko omassa päässä vikaa vai meneekö tämä homma muidenkin mielestä hieman yli?
Kommentit (150)
Olen kieltänyt lapsia ottamasta sellaista harrastusta, joka vaatii joka viikonloppuisen läsnäolon. Lasten isä, jota tapaavat joka toinen vkl, asuu toisella paikkakunnalla. Kyselin yhdestä paikasta, onko mahdollista olla jtv pois. Ei ole. Joten harrastusta ei alotettu.
Lapsille on tärkeintä voida tavata isäänsä. Mikään harrastusjuttu ei mene tuon tapaamisen yli. Näin se vaan menee..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset muuta samalle paikkakunnalle?
Ja ihan tiedoksi vaan että tuota se harrastaminen nykyään on. Ja parin vuoden päästä nuo on teinejä eikä heitä todellakaan enää väkisin pidetä kotona.
Lapsella pitää olla oikeus kasvaa ja kehittyä.
Harrastus Ei voi mennä kaiken edelle. Ei sen, että isän kanssa estetään normaali eläminen ja pakotetaan lätkäkuskiksi. Harrastukset ei voi mennä synttäreiden, matkustelun ja kaiken muun elämän edelle. Ei se ole harrastus.
Ihan ihme vastauksia. Vanhemmuus hukassa?
Pitäisikö näiden avioerolasten siis syrjäytyä normaalista harrastoiminnasta vanhempiensa avioeron takia?
Isähän pääsee todella helpolla. Kuskausta vain viikonloppuisin, eikä edes osallistu harraatusmaksuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on yhteishuoltajuus ja sinulla on lasten isänä oikeus puuttua touhuun. Äidin pitäisi kannustaa isä suhteen ylläpitoa, mutta ei tarvita kauheasti laskutaitoa että noin lasten isäsuhde lopulta kärsii ja kuihtuu. Teidän pitäisi saada elää myös normaalia arkea, syödä yhdessä, tehdä muitakin asioita, toteuttaa unelmia, matkustella, käydä kylässä, kutsua vieraita ja elää normaalia elämää eikä vain jääkiekkoa, mikä ei muuten ole sinun harrastuksesi.
Tämä ei tarkoita, että jääkiekko pitäisi lopettaa, mutta isäsuhde kuihtuu jos joka toinen viikonloppuisyys menee tuohon. Ota lastenvalvojaan yhteyttä jos muuten homma ei selkiinny. Ei voi olla lasten etu laittaa harrastus isä suhteen edelle. Lähivanhemman kuuluu tukea lapsi-isäsuhdetta eikä erottaa edes vetoamalla harrastukseen. Mikään harrastus ei voi eikä saa olla niin tärkeä.
Tsemppiä!
Mitä ihmettä luulet lastenvalvojan tuolle ongelmalle voivan tehdä? Tiedätkö sinä mikä lastenvalvojan tehtävä edes on? Ei lastenvalvoja voi määrätä mitään, ei edes siitä kuinka usein ja minä ajankohtina lapset isää tapaavat. Puhumattakaan nyt siitä, että hän puuttuisi isojen lasten harrastuksiin. Asia on niin, että _vanhemmat_ sopivat ihan keskenään tapaamisien järjestämisestä ja lastenvalvoja sitten vahvistaa tämän sopimuksen viralliseksi. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun, asia viedään oikeuteen. Eikä se kyllä ole millään tavalla oikea paikka vääntää lasten harrastuksista!
Tuon ikäisten pitää saada itse päättää harrastuksistaan, olipa eroperhe tai ei.
Ihan vain tiedoksi 10 ja 13 - vuotiaat lapset eivät päätä sitä, että treenaavat, harrastavat joka viikonloppu tai kuinka usein. Aikuiset päättävät ja kuuntelevat toki lapsia. Tuo ei ole lapsen edun mukaista toimintaa.
Siis ap ei tykkää lätkästä ja hallillakin on hänellä tylsää ja paleltaa. Sen takia lasten tulisi lopettaa harrastuksensa. Ennen lätkää sait keskittyä vanhemmuuden huippuhetkiin olemalla isä omilla ehdoillasi 4 päivää kuussa. Nyt joudutkin osallistumaan myös vanhemmuuden velvollisuuksiin ja sekös sapettaa.
Hanki lämpimät vaatteet, ettet palele ja yritä kiinnostua lastesi innostuksen kautta lajista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset muuta samalle paikkakunnalle?
Ja ihan tiedoksi vaan että tuota se harrastaminen nykyään on. Ja parin vuoden päästä nuo on teinejä eikä heitä todellakaan enää väkisin pidetä kotona.
Lapsella pitää olla oikeus kasvaa ja kehittyä.
Harrastus Ei voi mennä kaiken edelle. Ei sen, että isän kanssa estetään normaali eläminen ja pakotetaan lätkäkuskiksi. Harrastukset ei voi mennä synttäreiden, matkustelun ja kaiken muun elämän edelle. Ei se ole harrastus.
Ihan ihme vastauksia. Vanhemmuus hukassa?
Pitäisikö näiden avioerolasten siis syrjäytyä normaalista harrastoiminnasta vanhempiensa avioeron takia?
Isähän pääsee todella helpolla. Kuskausta vain viikonloppuisin, eikä edes osallistu harraatusmaksuihin.
Siitäkö vanhemmuudessa tai tässä tapauksessa isyydessä on kyse, että pääsisi helpolla? Tuossa kuihtuu isyys.
Toisaalta en kutsuisi enää normaaliksi harrastustoiminnaksi vaan ammattimaiseksi touhuksi, mikä menee kaiken muun edelle jopa sen, että annetaan isäsuhteen kuihtua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on yhteishuoltajuus ja sinulla on lasten isänä oikeus puuttua touhuun. Äidin pitäisi kannustaa isä suhteen ylläpitoa, mutta ei tarvita kauheasti laskutaitoa että noin lasten isäsuhde lopulta kärsii ja kuihtuu. Teidän pitäisi saada elää myös normaalia arkea, syödä yhdessä, tehdä muitakin asioita, toteuttaa unelmia, matkustella, käydä kylässä, kutsua vieraita ja elää normaalia elämää eikä vain jääkiekkoa, mikä ei muuten ole sinun harrastuksesi.
Tämä ei tarkoita, että jääkiekko pitäisi lopettaa, mutta isäsuhde kuihtuu jos joka toinen viikonloppuisyys menee tuohon. Ota lastenvalvojaan yhteyttä jos muuten homma ei selkiinny. Ei voi olla lasten etu laittaa harrastus isä suhteen edelle. Lähivanhemman kuuluu tukea lapsi-isäsuhdetta eikä erottaa edes vetoamalla harrastukseen. Mikään harrastus ei voi eikä saa olla niin tärkeä.
Tsemppiä!
Mitä ihmettä luulet lastenvalvojan tuolle ongelmalle voivan tehdä? Tiedätkö sinä mikä lastenvalvojan tehtävä edes on? Ei lastenvalvoja voi määrätä mitään, ei edes siitä kuinka usein ja minä ajankohtina lapset isää tapaavat. Puhumattakaan nyt siitä, että hän puuttuisi isojen lasten harrastuksiin. Asia on niin, että _vanhemmat_ sopivat ihan keskenään tapaamisien järjestämisestä ja lastenvalvoja sitten vahvistaa tämän sopimuksen viralliseksi. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun, asia viedään oikeuteen. Eikä se kyllä ole millään tavalla oikea paikka vääntää lasten harrastuksista!
Tuon ikäisten pitää saada itse päättää harrastuksistaan, olipa eroperhe tai ei.
Ihan vain tiedoksi 10 ja 13 - vuotiaat lapset eivät päätä sitä, että treenaavat, harrastavat joka viikonloppu tai kuinka usein. Aikuiset päättävät ja kuuntelevat toki lapsia. Tuo ei ole lapsen edun mukaista toimintaa.
Ja mitä siitä luulet seuraavan että isä pakottaa pojat lopettamaan mieluisan harrastuksen ja jättämään tiiviit kaveriporukkansa? Mahtaako tehdä hyvää isäsuhteelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset muuta samalle paikkakunnalle?
Ja ihan tiedoksi vaan että tuota se harrastaminen nykyään on. Ja parin vuoden päästä nuo on teinejä eikä heitä todellakaan enää väkisin pidetä kotona.
Lapsella pitää olla oikeus kasvaa ja kehittyä.
Harrastus Ei voi mennä kaiken edelle. Ei sen, että isän kanssa estetään normaali eläminen ja pakotetaan lätkäkuskiksi. Harrastukset ei voi mennä synttäreiden, matkustelun ja kaiken muun elämän edelle. Ei se ole harrastus.
Ihan ihme vastauksia. Vanhemmuus hukassa?
Pitäisikö näiden avioerolasten siis syrjäytyä normaalista harrastoiminnasta vanhempiensa avioeron takia?
Isähän pääsee todella helpolla. Kuskausta vain viikonloppuisin, eikä edes osallistu harraatusmaksuihin.
Siitäkö vanhemmuudessa tai tässä tapauksessa isyydessä on kyse, että pääsisi helpolla? Tuossa kuihtuu isyys.
Toisaalta en kutsuisi enää normaaliksi harrastustoiminnaksi vaan ammattimaiseksi touhuksi, mikä menee kaiken muun edelle jopa sen, että annetaan isäsuhteen kuihtua.
Tuo on ihan normaali harrastus nykypäivänä.
Miksei isä voi asua samalla paikkakunnalla ja ottaa viikko/viikkosysteemiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset muuta samalle paikkakunnalle?
Ja ihan tiedoksi vaan että tuota se harrastaminen nykyään on. Ja parin vuoden päästä nuo on teinejä eikä heitä todellakaan enää väkisin pidetä kotona.
Lapsella pitää olla oikeus kasvaa ja kehittyä.
Harrastus Ei voi mennä kaiken edelle. Ei sen, että isän kanssa estetään normaali eläminen ja pakotetaan lätkäkuskiksi. Harrastukset ei voi mennä synttäreiden, matkustelun ja kaiken muun elämän edelle. Ei se ole harrastus.
Ihan ihme vastauksia. Vanhemmuus hukassa?
Pitäisikö näiden avioerolasten siis syrjäytyä normaalista harrastoiminnasta vanhempiensa avioeron takia?
Onko tämä nykyinen harrastustoiminta enää normaalia? toki lapset haluaa pelata ja varmasti kehittyäkin, mutta harjoitukset melkein joka päivä? Haluaako edes lapset niin paljon? Uskooko kaikki olevansa tulevaisuuden huippuammattilaisia? Ja kaikki viikonloput peleissä? Eihän lapsilla jää aikaa muille kiinnostuksenkohteille, ystäville, suvulle? Entäs sit kun harrastus loppuu ( ja se loppuu melkein kaiki,ta ), mitä sitten? Lapsuus meni ohi, mutta osaa vetää kovan lämärin?Isähän pääsee todella helpolla. Kuskausta vain viikonloppuisin, eikä edes osallistu harraatusmaksuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kieltänyt lapsia ottamasta sellaista harrastusta, joka vaatii joka viikonloppuisen läsnäolon. Lasten isä, jota tapaavat joka toinen vkl, asuu toisella paikkakunnalla. Kyselin yhdestä paikasta, onko mahdollista olla jtv pois. Ei ole. Joten harrastusta ei alotettu.
Lapsille on tärkeintä voida tavata isäänsä. Mikään harrastusjuttu ei mene tuon tapaamisen yli. Näin se vaan menee..
Hienoa, että tuet lapsen isäsuhdetta kuten lain mukaan kuuluukin ja hyvään vanhemmuuteen. Tämä on näitä asioita, mitä pitää ottaa huomioon kun ydinperhe rikkoutuu. Kaikki asiat ei mene niin kuin ennen, mutta tärkeintä on tukea siihen, että lapsella säilyy ja muodostuu suhde molempiin vanhempiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset muuta samalle paikkakunnalle?
Ja ihan tiedoksi vaan että tuota se harrastaminen nykyään on. Ja parin vuoden päästä nuo on teinejä eikä heitä todellakaan enää väkisin pidetä kotona.
Lapsella pitää olla oikeus kasvaa ja kehittyä.
Harrastus Ei voi mennä kaiken edelle. Ei sen, että isän kanssa estetään normaali eläminen ja pakotetaan lätkäkuskiksi. Harrastukset ei voi mennä synttäreiden, matkustelun ja kaiken muun elämän edelle. Ei se ole harrastus.
Ihan ihme vastauksia. Vanhemmuus hukassa?
Pitäisikö näiden avioerolasten siis syrjäytyä normaalista harrastoiminnasta vanhempiensa avioeron takia?
Isähän pääsee todella helpolla. Kuskausta vain viikonloppuisin, eikä edes osallistu harraatusmaksuihin.
Siitäkö vanhemmuudessa tai tässä tapauksessa isyydessä on kyse, että pääsisi helpolla? Tuossa kuihtuu isyys.
Toisaalta en kutsuisi enää normaaliksi harrastustoiminnaksi vaan ammattimaiseksi touhuksi, mikä menee kaiken muun edelle jopa sen, että annetaan isäsuhteen kuihtua.
Öh.
Erottu kun lapset on 0 ja 2.
Isä muuttanut paikkakuntaa.
Nyt ollut laatuisä neljä päivää kuussa.
Sitten kun pitäisi tehdäkin jotain arkipäiväistä oasten kanssa edes maksamatta mitään niin onkin tylsää ja vilu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kieltänyt lapsia ottamasta sellaista harrastusta, joka vaatii joka viikonloppuisen läsnäolon. Lasten isä, jota tapaavat joka toinen vkl, asuu toisella paikkakunnalla. Kyselin yhdestä paikasta, onko mahdollista olla jtv pois. Ei ole. Joten harrastusta ei alotettu.
Lapsille on tärkeintä voida tavata isäänsä. Mikään harrastusjuttu ei mene tuon tapaamisen yli. Näin se vaan menee..
Hienoa, että tuet lapsen isäsuhdetta kuten lain mukaan kuuluukin ja hyvään vanhemmuuteen. Tämä on näitä asioita, mitä pitää ottaa huomioon kun ydinperhe rikkoutuu. Kaikki asiat ei mene niin kuin ennen, mutta tärkeintä on tukea siihen, että lapsella säilyy ja muodostuu suhde molempiin vanhempiin.
Nää lapset on olleet eron aikana 0 ja 2. Sen jälkeen isä nähnyt lapsiaan minimaalisen vähän, muutettuaan itse muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on yhteishuoltajuus ja sinulla on lasten isänä oikeus puuttua touhuun. Äidin pitäisi kannustaa isä suhteen ylläpitoa, mutta ei tarvita kauheasti laskutaitoa että noin lasten isäsuhde lopulta kärsii ja kuihtuu. Teidän pitäisi saada elää myös normaalia arkea, syödä yhdessä, tehdä muitakin asioita, toteuttaa unelmia, matkustella, käydä kylässä, kutsua vieraita ja elää normaalia elämää eikä vain jääkiekkoa, mikä ei muuten ole sinun harrastuksesi.
Tämä ei tarkoita, että jääkiekko pitäisi lopettaa, mutta isäsuhde kuihtuu jos joka toinen viikonloppuisyys menee tuohon. Ota lastenvalvojaan yhteyttä jos muuten homma ei selkiinny. Ei voi olla lasten etu laittaa harrastus isä suhteen edelle. Lähivanhemman kuuluu tukea lapsi-isäsuhdetta eikä erottaa edes vetoamalla harrastukseen. Mikään harrastus ei voi eikä saa olla niin tärkeä.
Tsemppiä!
Mitä ihmettä luulet lastenvalvojan tuolle ongelmalle voivan tehdä? Tiedätkö sinä mikä lastenvalvojan tehtävä edes on? Ei lastenvalvoja voi määrätä mitään, ei edes siitä kuinka usein ja minä ajankohtina lapset isää tapaavat. Puhumattakaan nyt siitä, että hän puuttuisi isojen lasten harrastuksiin. Asia on niin, että _vanhemmat_ sopivat ihan keskenään tapaamisien järjestämisestä ja lastenvalvoja sitten vahvistaa tämän sopimuksen viralliseksi. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun, asia viedään oikeuteen. Eikä se kyllä ole millään tavalla oikea paikka vääntää lasten harrastuksista!
Tuon ikäisten pitää saada itse päättää harrastuksistaan, olipa eroperhe tai ei.
Ihan vain tiedoksi 10 ja 13 - vuotiaat lapset eivät päätä sitä, että treenaavat, harrastavat joka viikonloppu tai kuinka usein. Aikuiset päättävät ja kuuntelevat toki lapsia. Tuo ei ole lapsen edun mukaista toimintaa.
Ja mitä siitä luulet seuraavan että isä pakottaa pojat lopettamaan mieluisan harrastuksen ja jättämään tiiviit kaveriporukkansa? Mahtaako tehdä hyvää isäsuhteelle?
Juuri näin. Mahtaa lapset aikuisena muistella lämmöllä lautapelisessioita iskän kanssa kun jääkiekko kiellettiin. Enpä usko, katkeraksi ne tuosta muuttuu. Ja tosiaan äänestävät jaloillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on yhteishuoltajuus ja sinulla on lasten isänä oikeus puuttua touhuun. Äidin pitäisi kannustaa isä suhteen ylläpitoa, mutta ei tarvita kauheasti laskutaitoa että noin lasten isäsuhde lopulta kärsii ja kuihtuu. Teidän pitäisi saada elää myös normaalia arkea, syödä yhdessä, tehdä muitakin asioita, toteuttaa unelmia, matkustella, käydä kylässä, kutsua vieraita ja elää normaalia elämää eikä vain jääkiekkoa, mikä ei muuten ole sinun harrastuksesi.
Tämä ei tarkoita, että jääkiekko pitäisi lopettaa, mutta isäsuhde kuihtuu jos joka toinen viikonloppuisyys menee tuohon. Ota lastenvalvojaan yhteyttä jos muuten homma ei selkiinny. Ei voi olla lasten etu laittaa harrastus isä suhteen edelle. Lähivanhemman kuuluu tukea lapsi-isäsuhdetta eikä erottaa edes vetoamalla harrastukseen. Mikään harrastus ei voi eikä saa olla niin tärkeä.
Tsemppiä!
Mitä ihmettä luulet lastenvalvojan tuolle ongelmalle voivan tehdä? Tiedätkö sinä mikä lastenvalvojan tehtävä edes on? Ei lastenvalvoja voi määrätä mitään, ei edes siitä kuinka usein ja minä ajankohtina lapset isää tapaavat. Puhumattakaan nyt siitä, että hän puuttuisi isojen lasten harrastuksiin. Asia on niin, että _vanhemmat_ sopivat ihan keskenään tapaamisien järjestämisestä ja lastenvalvoja sitten vahvistaa tämän sopimuksen viralliseksi. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun, asia viedään oikeuteen. Eikä se kyllä ole millään tavalla oikea paikka vääntää lasten harrastuksista!
Tuon ikäisten pitää saada itse päättää harrastuksistaan, olipa eroperhe tai ei.
Ei se nyt ihan niin mene, että teini saa itse päättää harrastuksestaan. Teini saattaa esimerkiksi haluta harrastaa niin kallista lajia, ettei perheen rahat riitä, ja silloin vanhemman kuuluu sanoa teinille, että kaikkea ei voi saada. Olen kyllä kuullut vanhemmista, jotka ottavat lainaa lapsen harrastuksen takia.
Miksi harrastusten pitää olla näin aikaa vieviä nykyään? Ei harrastamisen kuuluu olla tuollaista. Itse toivoisin nuorille liikuntakerhoja 1-3 kertaa viikossa, joissa harrastetaan monipuolisesti eri lajeja ilman mitään kilpaurheilua. Nuoret oppisivat liikunnallisen elämäntavan, mutta koko perheen elämä ei pyöri jonkun harrastuksen ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on yhteishuoltajuus ja sinulla on lasten isänä oikeus puuttua touhuun. Äidin pitäisi kannustaa isä suhteen ylläpitoa, mutta ei tarvita kauheasti laskutaitoa että noin lasten isäsuhde lopulta kärsii ja kuihtuu. Teidän pitäisi saada elää myös normaalia arkea, syödä yhdessä, tehdä muitakin asioita, toteuttaa unelmia, matkustella, käydä kylässä, kutsua vieraita ja elää normaalia elämää eikä vain jääkiekkoa, mikä ei muuten ole sinun harrastuksesi.
Tämä ei tarkoita, että jääkiekko pitäisi lopettaa, mutta isäsuhde kuihtuu jos joka toinen viikonloppuisyys menee tuohon. Ota lastenvalvojaan yhteyttä jos muuten homma ei selkiinny. Ei voi olla lasten etu laittaa harrastus isä suhteen edelle. Lähivanhemman kuuluu tukea lapsi-isäsuhdetta eikä erottaa edes vetoamalla harrastukseen. Mikään harrastus ei voi eikä saa olla niin tärkeä.
Tsemppiä!
Mitä ihmettä luulet lastenvalvojan tuolle ongelmalle voivan tehdä? Tiedätkö sinä mikä lastenvalvojan tehtävä edes on? Ei lastenvalvoja voi määrätä mitään, ei edes siitä kuinka usein ja minä ajankohtina lapset isää tapaavat. Puhumattakaan nyt siitä, että hän puuttuisi isojen lasten harrastuksiin. Asia on niin, että _vanhemmat_ sopivat ihan keskenään tapaamisien järjestämisestä ja lastenvalvoja sitten vahvistaa tämän sopimuksen viralliseksi. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun, asia viedään oikeuteen. Eikä se kyllä ole millään tavalla oikea paikka vääntää lasten harrastuksista!
Tuon ikäisten pitää saada itse päättää harrastuksistaan, olipa eroperhe tai ei.
Ei se nyt ihan niin mene, että teini saa itse päättää harrastuksestaan. Teini saattaa esimerkiksi haluta harrastaa niin kallista lajia, ettei perheen rahat riitä, ja silloin vanhemman kuuluu sanoa teinille, että kaikkea ei voi saada. Olen kyllä kuullut vanhemmista, jotka ottavat lainaa lapsen harrastuksen takia.
Miksi harrastusten pitää olla näin aikaa vieviä nykyään? Ei harrastamisen kuuluu olla tuollaista. Itse toivoisin nuorille liikuntakerhoja 1-3 kertaa viikossa, joissa harrastetaan monipuolisesti eri lajeja ilman mitään kilpaurheilua. Nuoret oppisivat liikunnallisen elämäntavan, mutta koko perheen elämä ei pyöri jonkun harrastuksen ympärillä.
Tässähän äiti maksaa. Isä ei.
En minäkään tykkää lätkästä, mutta lapsi tykkää. Mene mukaan, tutustut vanhempiin ja teet osasi toimitsijantöistä yms. Mitä enemmän oppii lätkän säännöt ja katsomaan sitä, sitä mielenkiintoisemmalta se tuntuu. Toisten vanhempien kanssa on mukava puhua lasten osaamisista ja seurata oman pelaamista.
Odotan sitä aika, kun lapsi kyllästyy. Siihen asti tuen hänen harastustaan. Meillä ne matka-ajat on keskusteluaikoja ja niistä otetaan kaikki irti. niitä tulee sitten ikävä kun harrastus loppuu.
Itse tunnen, että haluan tukea lapsen harrastusta vaikka se on itseltäni pois. Minulla on vain yksi lapsi, mutta olenkin totaaliyksinhuoltaja joten en voi delegoida töitä tai maksuja toiselle.
Mitä nuo elatustuet ja vakuutusmaksut asiaan vaikuttaa? Ei kai niillä osteta aikaa?
On kyllä huvittavaa lukea joitain kommentteja. Osa onneksi on ymmärtänyt pointin.
Minusta on hyvä, että lapsilla on harrastus. Mielenkiintoista on se, että se todellakin menee kaiken muun edelle. En pysty tekemään lasten kanssa mitään muuta kuin tätä kiekkotouhua. Yhtä aikaa ollaan kotona muutama tunti viikonlopusta, hyvällä tuurilla lähes koko toinen päivä. Me emme vieraile sukulaisilla, ei päästä kylpylään tai risteilylle jne. Viikonloput on suunnitellut joku muu. Yhteistä aikaa ei vain ole.
Minusta lapsen harrastukset on lapsen valintaa. Kun kausi maksetaan, siellä käydään.
Jos lapsi valitsee harrastuksen, siihen vanhemmat sitoutuu. Ollaan ydinperhe ja 3 harrastavaa lasta. En voisi elää itseni kanssa jos lapsien en antaisi harrastaa.
Teinä minusta olisi tärkeää että otetaan joitain muita iltoja sinulle lapsien kanssa. Se että sinä et pidä kylmästä hallista on kamala pointti. Tuo on faktaa että teillä menee koko päivä ja sitä kautta koko viikonloppu halleissa ja matkoilla mutta sitä se on monessa perheessä. Jospa ex veisi välillä viikonloppuina? Vai meneekö siis hänellä arki-iltoina?
Ainakin itselleni lasten harrastukset on tärkeä asia ja haluan siinä heitä tukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teillä on yhteishuoltajuus ja sinulla on lasten isänä oikeus puuttua touhuun. Äidin pitäisi kannustaa isä suhteen ylläpitoa, mutta ei tarvita kauheasti laskutaitoa että noin lasten isäsuhde lopulta kärsii ja kuihtuu. Teidän pitäisi saada elää myös normaalia arkea, syödä yhdessä, tehdä muitakin asioita, toteuttaa unelmia, matkustella, käydä kylässä, kutsua vieraita ja elää normaalia elämää eikä vain jääkiekkoa, mikä ei muuten ole sinun harrastuksesi.
Tämä ei tarkoita, että jääkiekko pitäisi lopettaa, mutta isäsuhde kuihtuu jos joka toinen viikonloppuisyys menee tuohon. Ota lastenvalvojaan yhteyttä jos muuten homma ei selkiinny. Ei voi olla lasten etu laittaa harrastus isä suhteen edelle. Lähivanhemman kuuluu tukea lapsi-isäsuhdetta eikä erottaa edes vetoamalla harrastukseen. Mikään harrastus ei voi eikä saa olla niin tärkeä.
Tsemppiä!
Mitä ihmettä luulet lastenvalvojan tuolle ongelmalle voivan tehdä? Tiedätkö sinä mikä lastenvalvojan tehtävä edes on? Ei lastenvalvoja voi määrätä mitään, ei edes siitä kuinka usein ja minä ajankohtina lapset isää tapaavat. Puhumattakaan nyt siitä, että hän puuttuisi isojen lasten harrastuksiin. Asia on niin, että _vanhemmat_ sopivat ihan keskenään tapaamisien järjestämisestä ja lastenvalvoja sitten vahvistaa tämän sopimuksen viralliseksi. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun, asia viedään oikeuteen. Eikä se kyllä ole millään tavalla oikea paikka vääntää lasten harrastuksista!
Tuon ikäisten pitää saada itse päättää harrastuksistaan, olipa eroperhe tai ei.
Ihan vain tiedoksi 10 ja 13 - vuotiaat lapset eivät päätä sitä, että treenaavat, harrastavat joka viikonloppu tai kuinka usein. Aikuiset päättävät ja kuuntelevat toki lapsia. Tuo ei ole lapsen edun mukaista toimintaa.
Ja mitä siitä luulet seuraavan että isä pakottaa pojat lopettamaan mieluisan harrastuksen ja jättämään tiiviit kaveriporukkansa? Mahtaako tehdä hyvää isäsuhteelle?
Sekö on suurin pelko, että aiheutetaan pettymyksiä lapselle. Sitä kutsutaan myös kasvattamiseksi. Kyllä se kaveriporukka siellä pysyy, joten on turha vedota tuollaisiin. Eihän tässä ole puhuttu, että lätkä pitää kokonaan lopettaa. Miten pojat pitävät muuten nykyisiin kaveteihinkaan enää yhteyttä, sillä kai niitä oli ennen lätkän aloittamista vai onko lätkä niin pyhä asia, että lätkäporukan kaverit on niin pyhiä että ne pyyhkivät kaikki muut ihmissuhteet alleen.
Kasvatus hukassa?
Tuo harrastusten harjoittelumäärä lapsilla ei kuulosta enää harrastukselta, vain puoliammatilliselta valmennukselta.