Miksi on niin vaikeaa löytää mies, joka haluaa perustaa perheen?
Miksi niin harva mies haluaa perustaa perheen tänä päivänä?
Olen kyllästynyt tapailemaan miehiä, sillä aina jossain välissä tapailua selviää, ettei heillä ole aikomustakaan hankkia lapsia tulevaisuudessa.
Olen jo 32-vuotias nainen, eikä aikaa sopivan, lapsia haluavan kumppanin löytämiseen ole enää loputtomiin. Olen ollut pitkissä suhteissa, jotka ovat sitten päättyneet eri syistä (miehen lapsettomuustoive oli syynä yhden pitkän suhteen päättymiseen).
Onko todella niin, että nykyään miehet eivät kerrassaan tahdo perustaa perhettä? Halutaan säilyttää ikuinen vapaus ja sen mukanaan tuoma nuoruudentunne? Ei haluta kantaa vastuuta? Vai mistä tässä on kyse?
Kommentit (174)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Ja tätä ihmissuhdetta voi eron jälkeen hoitaa joka toinen viikonloppu ja pari viikkoa kesälomalla. Eikä välttämättä edes silloinkaan, jos lapsen äiti heittäytyy hankalaksi.
Tämä on täysin ihmisestä itsestään kiinni.
Yhteiskunta haluaa panna puolet lapsenhoidosta isälle, mutta synnynnäinen isänvaisto on paljon heikompi kuin synnynnäinen äidinvaisto. Näinhän on kaikilla nisäkkäillä, erittäin ymmärrettävistä syistä. Biologinen isyyshän on aina vähän epävarma.
Huomasitteko muuten? Syntyvyys notkahti heti kun julkisuudessa olettiin hulluna rummuttaa vanhempainvapaiden uusjaosta. Sattumaako?
Ja jos ero tulee, isyyttä ei yhteiskunta enää arvostakaan. Ja jos on riitaisa ero, riski päätyä perättömön ilmiannon seurauksena linnaan insesti-isänä ei ole täysin olematon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Miehille on ihan tutkitustikin esimerkiksi seksi tärkeämpää kuin naisille. Kun lapsen hankinta todennäköisesti huonontaa parisuhdetta ja vähentää seksin määrää, olisi aika irrationaalista hankkia lapsia tilanteessa, jossa arvostaa parisuhdeonnen ja hyvän seksielämän lisääntymisen yläpuolelle, eikö totta?
Ei. Näin ajattelee vain ihminen, joka ei tajua kokonaisuutta. Pikkulapsiaika on kärpäsen paska ihmisen elämästä, joskaan kaikilla se ei vähenny seksi silloinkaan. Stressi varmaan on väistämätön paha.
Miksi tässä asiassa pitäis elää tilastoja tuijotellen? Eihän kukaan tee mitään suuria valintoja (toivottavasti) sen mukaan muutenkaan elämässä. Seksielämä on ihan täysin pariskuntien omissa käsissä ja seksi lässähtää ilman lapsiakin, jos ei siihen panosta.
Sori, mutta tämä on ihan tutkittu juttu. Lapsen hankinnalla on lukuisia negatiivisia seurauksia, ja parisuhdetyytyväisyyden huononeminen on niistä eräs keskeisimpiä. Aika julmaa sanoa, että parhaansa tekevät, uupuneet vanhemmat, jotka erkaantuvat toisistaan, eivät vain viitsineet toimia fiksummin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Ja tätä ihmissuhdetta voi eron jälkeen hoitaa joka toinen viikonloppu ja pari viikkoa kesälomalla. Eikä välttämättä edes silloinkaan, jos lapsen äiti heittäytyy hankalaksi.
Tämä on täysin ihmisestä itsestään kiinni.
Ei ole. Kyllä se on siitä toisesta osapuolestakin kiinni.
Olen kasvattanut jo kaksi lastani aikuisiksi. Vaikka olenkin nainen, ymmärrän silti monen miehen haluttomuuden hankkia lapsia. Tässäpä muutama syy:
- vapaa-ajan määrä vähenee
- harrastusten määrää vähenee
- omien kavereiden tapaaminen vähenee
- elintaso laskee
- seksin määrä vähenee ja sessioista tulee yleensä lyhyempiä
- kotitöiden määrä kasvaa
- vastuun määrä kasvaa
- riitojen ja parisuhdeongelmien määrä lisääntyy
- metelin määrä kasvaa
- yöunen määrä vähenee ja laatu heikkenee
- vapaus päättää mitä ja milloin tekee vähenee
- ongelmat ja riidat lasten kanssa, erityisesti teinien lisääntyy
- huolien ja pelkojen määrä lisääntyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Miehille on ihan tutkitustikin esimerkiksi seksi tärkeämpää kuin naisille. Kun lapsen hankinta todennäköisesti huonontaa parisuhdetta ja vähentää seksin määrää, olisi aika irrationaalista hankkia lapsia tilanteessa, jossa arvostaa parisuhdeonnen ja hyvän seksielämän lisääntymisen yläpuolelle, eikö totta?
Ei. Näin ajattelee vain ihminen, joka ei tajua kokonaisuutta. Pikkulapsiaika on kärpäsen paska ihmisen elämästä, joskaan kaikilla se ei vähenny seksi silloinkaan. Stressi varmaan on väistämätön paha.
Miksi tässä asiassa pitäis elää tilastoja tuijotellen? Eihän kukaan tee mitään suuria valintoja (toivottavasti) sen mukaan muutenkaan elämässä. Seksielämä on ihan täysin pariskuntien omissa käsissä ja seksi lässähtää ilman lapsiakin, jos ei siihen panosta.
Niin, ja se parisuhdeonni tutkimusten mukaa pysyy huonona lapsettomiin verrattuna ihan koko sen ajan, kun taloudessa asuu lapsia. Naset saavat sitä vähän takaisin, kun lapsi kasvaa, mutta miehet eivät saa.
Oman kokemuksen mukaan suurin osa miehistä haluaa lapsia, mutta uuden ihmissuhteen alussa he kokevat perheen perustamisesta puhumisen sitovana ja ahdistavana. En lähtisi siis ihan ensitreffeillä lapsen tekemisestä puhumaan! Vasta kun kunnolla tapaillaan.
Aloittajalle vinkki: jos tapaat miehen, joka viettää paljon aikaansa kummilastensa tai sisarustensa lasten kanssa ja kenties jopa on lapsenvahtina tai vie näitä lapsia jonnekin (huvipuistoon, leffaan, mäkkäriin tms) ilman lasten vanhempia, olet todennäköisesti tavannut oikean miehen.
Konstit on monet. Turha sitä on surkutella jos haluaa vauvan. Pillerit ei oo idiootti varmoja ja kierukka taas voi molskahtaa pönttöön. Hmmmm.... Suomessa täytyy saada syntyvyys nousemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Miehille on ihan tutkitustikin esimerkiksi seksi tärkeämpää kuin naisille. Kun lapsen hankinta todennäköisesti huonontaa parisuhdetta ja vähentää seksin määrää, olisi aika irrationaalista hankkia lapsia tilanteessa, jossa arvostaa parisuhdeonnen ja hyvän seksielämän lisääntymisen yläpuolelle, eikö totta?
Ei. Näin ajattelee vain ihminen, joka ei tajua kokonaisuutta. Pikkulapsiaika on kärpäsen paska ihmisen elämästä, joskaan kaikilla se ei vähenny seksi silloinkaan. Stressi varmaan on väistämätön paha.
Miksi tässä asiassa pitäis elää tilastoja tuijotellen? Eihän kukaan tee mitään suuria valintoja (toivottavasti) sen mukaan muutenkaan elämässä. Seksielämä on ihan täysin pariskuntien omissa käsissä ja seksi lässähtää ilman lapsiakin, jos ei siihen panosta.
Sori, mutta tämä on ihan tutkittu juttu. Lapsen hankinnalla on lukuisia negatiivisia seurauksia, ja parisuhdetyytyväisyyden huononeminen on niistä eräs keskeisimpiä. Aika julmaa sanoa, että parhaansa tekevät, uupuneet vanhemmat, jotka erkaantuvat toisistaan, eivät vain viitsineet toimia fiksummin!
No ei se ole julmaa, vaan totuus. Jos kummallakin on halua yrittää vaikeat ajat (ja niitähän voi tulla ilman lapsiakin!) niin kyllä se homma toimii ihan eri tavalla kuin jos ei mitään yhteistyökykyä ja -halua ole. Meille ainakin parisuhde (ja intiimielämä hyvin tärkeänä osana sitä) on ollut sen verran tärkeää, että siitä ei tuosta noin vaan luovuta pienten vastoinkäymisten edessä. Tuo jos mikä on meitä entistä enemmän yhteen saattanut kaiken jälkeen.
Saat tuon kuulostamaan hirveen dramaattiselta, vaikka elämään kuuluu erilaisia aikoja. Ei niistä tarvitse mitään kuolemantuomioita vääntää.
Olis tosi kiva nähdä miten lapsettomilla pariskunnilla menee vuosikymmenten jälkeen. Pelkkää onnea ja auvoa?
Kunnollisia naisia joiden kanssa perustaa perhe on nykyään hyvin vähän. Feminismiä, useita seksikumppaneita, holtitonta päihteidenkäyttöä nuoruudessa, vehtaamista maahanmuuttajien kanssa, parempi asema eheen nähden... tätä listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta fakta vain on se että nykynaisilla on seksin lisäksi hyvin vähän tarjottavaa miehille.
Jos lapsia hankitaan, vääjäämättömän avioeron koittaessa ne määrätään äidilleen eikä miehellä ole juurikaan oikeuksia enää heidän tapaamiseensa. Sen lisäksi on hyvin todennäköistä, etteivät lapset olekaan biologisesti omia. Lapsiin kuluu ihan tolkuton määrä rahaa. Sitten vielä on tämä äärimmäisen sairas ja kieroutunut nykymaailma.. haluaako tähän paskaan joku oikeasti lapsensa upottaa?
Mikäli isien oikeuksia parannetaan lasten tapaamisoikeuden suhteen, voidaan alkaa taas keskustella lapsentekotalkoista miestenkin osalta. Samoten tarvitaan myöskin pykälä, joka takaa miehelle tuntuvat korvaukset tuhlatusta ajasta ja rahasta mikäli selviää että hänen kasvattamansa lapsi ei olekaan biologisesti oma. Tämä on asia, jossa oikeus ei todellakaan ole miehen puolella. Isyys pitää pystyä perustamaan mikäli siihen on mies valheellisesti huijattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Miehille on ihan tutkitustikin esimerkiksi seksi tärkeämpää kuin naisille. Kun lapsen hankinta todennäköisesti huonontaa parisuhdetta ja vähentää seksin määrää, olisi aika irrationaalista hankkia lapsia tilanteessa, jossa arvostaa parisuhdeonnen ja hyvän seksielämän lisääntymisen yläpuolelle, eikö totta?
Ei. Näin ajattelee vain ihminen, joka ei tajua kokonaisuutta. Pikkulapsiaika on kärpäsen paska ihmisen elämästä, joskaan kaikilla se ei vähenny seksi silloinkaan. Stressi varmaan on väistämätön paha.
Miksi tässä asiassa pitäis elää tilastoja tuijotellen? Eihän kukaan tee mitään suuria valintoja (toivottavasti) sen mukaan muutenkaan elämässä. Seksielämä on ihan täysin pariskuntien omissa käsissä ja seksi lässähtää ilman lapsiakin, jos ei siihen panosta.
Niin, ja se parisuhdeonni tutkimusten mukaa pysyy huonona lapsettomiin verrattuna ihan koko sen ajan, kun taloudessa asuu lapsia. Naset saavat sitä vähän takaisin, kun lapsi kasvaa, mutta miehet eivät saa.
Joo, annanpa tulla tähän niitä tutkimuksia, niin käydään yhdessä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Ja tätä ihmissuhdetta voi eron jälkeen hoitaa joka toinen viikonloppu ja pari viikkoa kesälomalla. Eikä välttämättä edes silloinkaan, jos lapsen äiti heittäytyy hankalaksi.
Tämä on täysin ihmisestä itsestään kiinni.
Ei ole. Kyllä se on siitä toisesta osapuolestakin kiinni.
Ei ole. Jos vanhempi on hoitanut vastuunsa ihan asiallisesti, niin toinen ei voi päällepäsmäröidä asioita noin. Tämä on fakta. Näköjään tähän myyttiin halutaan silti uskoa, et paha äiti vie lapset vastuulliselta isältä.
Moni mies on mieluummin oma itsensä kuin yrittää muuttua sellaiseksi kuin nainen haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Miehille on ihan tutkitustikin esimerkiksi seksi tärkeämpää kuin naisille. Kun lapsen hankinta todennäköisesti huonontaa parisuhdetta ja vähentää seksin määrää, olisi aika irrationaalista hankkia lapsia tilanteessa, jossa arvostaa parisuhdeonnen ja hyvän seksielämän lisääntymisen yläpuolelle, eikö totta?
Ei. Näin ajattelee vain ihminen, joka ei tajua kokonaisuutta. Pikkulapsiaika on kärpäsen paska ihmisen elämästä, joskaan kaikilla se ei vähenny seksi silloinkaan. Stressi varmaan on väistämätön paha.
Miksi tässä asiassa pitäis elää tilastoja tuijotellen? Eihän kukaan tee mitään suuria valintoja (toivottavasti) sen mukaan muutenkaan elämässä. Seksielämä on ihan täysin pariskuntien omissa käsissä ja seksi lässähtää ilman lapsiakin, jos ei siihen panosta.
Sori, mutta tämä on ihan tutkittu juttu. Lapsen hankinnalla on lukuisia negatiivisia seurauksia, ja parisuhdetyytyväisyyden huononeminen on niistä eräs keskeisimpiä. Aika julmaa sanoa, että parhaansa tekevät, uupuneet vanhemmat, jotka erkaantuvat toisistaan, eivät vain viitsineet toimia fiksummin!
Tutkimuksia, kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Miehille on ihan tutkitustikin esimerkiksi seksi tärkeämpää kuin naisille. Kun lapsen hankinta todennäköisesti huonontaa parisuhdetta ja vähentää seksin määrää, olisi aika irrationaalista hankkia lapsia tilanteessa, jossa arvostaa parisuhdeonnen ja hyvän seksielämän lisääntymisen yläpuolelle, eikö totta?
Ei. Näin ajattelee vain ihminen, joka ei tajua kokonaisuutta. Pikkulapsiaika on kärpäsen paska ihmisen elämästä, joskaan kaikilla se ei vähenny seksi silloinkaan. Stressi varmaan on väistämätön paha.
Miksi tässä asiassa pitäis elää tilastoja tuijotellen? Eihän kukaan tee mitään suuria valintoja (toivottavasti) sen mukaan muutenkaan elämässä. Seksielämä on ihan täysin pariskuntien omissa käsissä ja seksi lässähtää ilman lapsiakin, jos ei siihen panosta.
Niin, ja se parisuhdeonni tutkimusten mukaa pysyy huonona lapsettomiin verrattuna ihan koko sen ajan, kun taloudessa asuu lapsia. Naset saavat sitä vähän takaisin, kun lapsi kasvaa, mutta miehet eivät saa.
Joo, annanpa tulla tähän niitä tutkimuksia, niin käydään yhdessä läpi.
Tuossa on erittäin laaja meta-analyysi, jossa on otettu huomioon lukuisia aiheesta tehtyjä tutkimuksia: http://www.jstor.org/discover/10.2307/3600024?uid=3737976&uid=2&uid=4&s… Siitä saa hyvän kokonaiskuvan, paremman kuin yhdestäkään yksittäisestä tutkimuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja pystyy nimeämään vain asioita, joiden vuoksi lapsen hankkiminen ei ole niin kamalaa, kuin jotkut ajattelevat. Okei, selvä juttu. Mutta koska nykyisin vanhemmuus on täysin vapaaehtoista, tämä ei vielä ole lähellekään tarpeeksi. Lapsiperhe-elämän pitäisi oikeasti tarjota jotakin selvää lisäarvoa miehen elämään. Mitä se on?
Mitä kenellekin. Eikös miehetkin ole yksilöitä kuitenkin eikä mikää tasapäinen joukko? Ja miksi ne miehet tarpeet ja arvostukset eroaisi jotenkin radikaalisti naisten vastaavista? Lapsen kautta saa mm. rakkaan ja läheisen, täysin omanlaisen, ihmissuhteen.
Miehille on ihan tutkitustikin esimerkiksi seksi tärkeämpää kuin naisille. Kun lapsen hankinta todennäköisesti huonontaa parisuhdetta ja vähentää seksin määrää, olisi aika irrationaalista hankkia lapsia tilanteessa, jossa arvostaa parisuhdeonnen ja hyvän seksielämän lisääntymisen yläpuolelle, eikö totta?
Ei. Näin ajattelee vain ihminen, joka ei tajua kokonaisuutta. Pikkulapsiaika on kärpäsen paska ihmisen elämästä, joskaan kaikilla se ei vähenny seksi silloinkaan. Stressi varmaan on väistämätön paha.
Miksi tässä asiassa pitäis elää tilastoja tuijotellen? Eihän kukaan tee mitään suuria valintoja (toivottavasti) sen mukaan muutenkaan elämässä. Seksielämä on ihan täysin pariskuntien omissa käsissä ja seksi lässähtää ilman lapsiakin, jos ei siihen panosta.
Sori, mutta tämä on ihan tutkittu juttu. Lapsen hankinnalla on lukuisia negatiivisia seurauksia, ja parisuhdetyytyväisyyden huononeminen on niistä eräs keskeisimpiä. Aika julmaa sanoa, että parhaansa tekevät, uupuneet vanhemmat, jotka erkaantuvat toisistaan, eivät vain viitsineet toimia fiksummin!
No ei se ole julmaa, vaan totuus. Jos kummallakin on halua yrittää vaikeat ajat (ja niitähän voi tulla ilman lapsiakin!) niin kyllä se homma toimii ihan eri tavalla kuin jos ei mitään yhteistyökykyä ja -halua ole. Meille ainakin parisuhde (ja intiimielämä hyvin tärkeänä osana sitä) on ollut sen verran tärkeää, että siitä ei tuosta noin vaan luovuta pienten vastoinkäymisten edessä. Tuo jos mikä on meitä entistä enemmän yhteen saattanut kaiken jälkeen.
Saat tuon kuulostamaan hirveen dramaattiselta, vaikka elämään kuuluu erilaisia aikoja. Ei niistä tarvitse mitään kuolemantuomioita vääntää.
Olis tosi kiva nähdä miten lapsettomilla pariskunnilla menee vuosikymmenten jälkeen. Pelkkää onnea ja auvoa?
Ymmärrätkö, että kaikilla ei ole VOIMIA panostaa siihen suhteesen, kun lapsiperhe-elämä vie mehut? Se on ihan sama, mitä haluaa tai päättää, jos ei ole resursseja sen toteuttamiseen. Ei kai kukaan nyt huonontaisi omaa suhdettaan, jos sille olisi vaihtoehtoja!
Sun pitää ymmärtää, että ne jännämiehet EIVÄT HALUA lapsia. Tai jos haluavat, niin eivät ainakaan halua osallistua tippaakaan niiden kasvatukseen. Jännämiehen kanssa jäisit oikeastaan 100% varmuudella YH:ksi, kun jännämies lähtee lätkimään lapsesta kuultuaan ja lähtee katselemaan nuoria, lapsettomia naisia.
Sun pitää ottaa kilttimies, jos haluan miehen, joka haluaa perheen.
Kyllästyttää tässä ketjussa alituiseen esiintyvät yleistykset. Kuten, että naiset kelpuuttavat kumppanikseen ainoastaan hyvin tienaavan miehen. En tiedä millaisia naisia te tunnette, mutta itse en ymmärrä tällaista ajatusmallia ollenkaan. Jokaisessa parisuhteessani kulut on jaettu tasan 50/50 ja ainoastaan yksi kolmesta "vakavasta suhteistani" oli sellainen, jossa mies tienasi enemmän kuin minä. Ainoa kriteeri on se, että elämäntapatyötön, sossutuilla elävä työnvieroksuja ei kelpaa.
ap
Ei. Näin ajattelee vain ihminen, joka ei tajua kokonaisuutta. Pikkulapsiaika on kärpäsen paska ihmisen elämästä, joskaan kaikilla se ei vähenny seksi silloinkaan. Stressi varmaan on väistämätön paha.
Miksi tässä asiassa pitäis elää tilastoja tuijotellen? Eihän kukaan tee mitään suuria valintoja (toivottavasti) sen mukaan muutenkaan elämässä. Seksielämä on ihan täysin pariskuntien omissa käsissä ja seksi lässähtää ilman lapsiakin, jos ei siihen panosta.