Onko vähän reilu 5000e bruttona hyvä palkka?
Jotenkin nuorena aina ajattelin, että sitten kun tienaan 5000e/kk, niin huoleni ovat poissa.
Päinvastoin. Nyt kun viimein pääsin "hyvään" palkkaan kiinni, ei säästöön jää mitään. Lapsiin menee niin hirmuisesti rahaa, että on vaikea saada rahat riittämään.
Eronnut kun olen, niin ei ole miehen tuloja eikä elarit paljon tässä pelasta. Kaikki menee mitä tulee.
Miten muut pärjäilevät samalla tulotasolla??? Mistä nipistää? Kämppä on jo halpa, 1100e/kk 4h+k.
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap teet kampaajalla, kun kuussa menee tuollainen summa? Mulla menee 9 viikon väleinen reilu satanen. Leikkaus ja tyviväri.
Mieti mallia, joka ei vaadi noin useita käyntejä ja etsi halvempi kampaamo. Pääkaupunkiseudulla minäkin asun.
Kosmetologilla olisi kiva käydä, mutta ei ole varaa.
Meillä 3 lasta. Mun brutto 5100. Miehen 3500. Asumiskulut 2000. Se sisältää lainanlyhennykset, yhtiövastikkeen ja sähkölämmityksen.
Kiinnitin huomiota myös autoon. Tarvitaanko sitä ihan välttämättä? Bensa, vakuutukset, huollot. Uppoaa hirmuinen summa.
Ihan leikkaus + tyvien ja raitojen vahvistus on peruskäynti ja sitten epäsäännöllisemmin koko värjäys. Hyviä kampaajia ei kasva puissa ja etsimiseen/kokeilemiseen menee aikaa. Lisäksi hintataso on aika sama kaikissa järkevissä kampaamoissa.
Auton tarvitsen työn takia, mutta siitä saan kyllä kilometrikorvauksina aika paljon takaisin. Auton pitää olla keskitasoa, jotta se on luotettava ja sopivan edustava.
Asuntolainaan minulla ei ole mitään mahdollisuuksia, ellemme muuta kahden lapsen kanssa kaksioon.
ap
Miksi auton pitää olla sopivan edustava?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleehan tuohon lapsilisät päälle + ne elatusmaksut.
No joo, mutta niillä ei paljon juhlita. Kuluja on niin älyttömästi ihan perus elämisestä, että en tiedä mitä tekisin. Asuminen, ruoka, sähkö, autoilu, jne. kaikki on niin kallista, että en tajua mistä nipistää enää. Saan juuri ja juuri säästettyä muutaman tonnin vuotuista matkaamme varten.
Oletko jotenkin vajaa tai onko sulla elämänhallintavaikeuksia?? Pitääkö aikuiselle ihmisille oikeasti ruveta neuvomaan, että kirjaa menot ja tulot Exceliin ja tee tarvittavat havainnot/säästötoimenpiteet. Se on pelkkää laiskuutta jos ei tuommoisilla rahoilla eletä. Mutta toki teit aloituksen vaan leijuaksesi palstalla mahtavan liksasi takia.
Miten ihmeessä pystyn arjen keskellä ylläpitämään jotain exel taulukoita menoistani? Mahtavan liksani? Nimenomaan yritän tuoda esiin sitä, että se ei ole niin mahtava!
ap
Niinno, jos et halua menojasi seurata, niin älä sitten ihmettele mihin kaikki rahat menee. Sitten riittää rahat mihin riittää, jos riittää. Ei tosin ihan hirveitä vaadi kerran kuussa käydä tiliote läpi ja katsoa mihin ne rahat meni. Säännölliset kiinteät kulut (asumiskulut, vakuutukset, kk-maksut jne ) riittää kertaalleen listattuna. Sitten on helppo nähdä paljonko ne kulut on kuukaudessa/vuodessa, ja mihin ne menee. Koska rahaa ei ilmeisestikään ole tulossa enempää, pitää kulutus laittaa tulojen mukaiseksi.
Eikähän se yhden ihmisen 5000 € palkka olekaan niin ihmeellinen lapsiperheen ainoana tulona. Vähemmän jää käteen kuin kahdelta 2500 € tienaavalta, mutta kulut on suunnilleen saman verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäin vielä pohtimaan. Olen siis tuo joka kertoi 2200€ bruttotuloista. Sinun tilanne paranee, kun lapset kasvaa. Minä olen todennäköisesti sinua nuorempi, mutta minun ansiokehitys on olematon. Sulla lapset kasvaa ja myöhemmin he itsenäistyy. Voit muuttaa pienempään jne. Ostaa oman pienemmän asunnon jne. Eli tilanteesi on sidonnainen elämäntilanteeseesi. Minulla matalapalkkaisuus tuo mukanaan pysyvämmän tilanteen.
Mä luulen, että Ap ei tajua hyvää tulotasoaan, kun ei tajua sitä, että kaikilla ei ole varaa lapsiin edes. Tavallaan ap:lle on niin itsestäänselvää, että tottakai pitää olla 4H ja K, pari lasta jne. On paljon ihmisiä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia näihin juttuihin, mitkä Ap:lle on itsestäänselvyyksiä.
Ei kai nyt kaksi lasta ja vuokrakämppä ole mikään rikkaiden luxus-itsestäänselvyys? Mun pitäisi varmaan hommata mies, niin alkaisi jäämään rahaakin johonkin kivaan!
Ap
Aivan, onhan se itsestään selvää, että jos perheessä on kaksi tienaavaa, on rahaakin paljon enemmän käytössä.
Mitähän tällä avauksella ylipäätään halusit sanoa?
Minulla oli bruttopalkka 4500, netto n 2800. Vaihdoin työtä. Brutto 3700 ja netto 2400. Miehellä oli netto n 2700. Jäi työttömäksi. Meidän tulot tippui 1400€ kk.
Pärjätään ihan ok. Mutta silti olen nyt varovainen. Ei kalliita matkoja. Ei kalliita kampaajia. Eikä koskaan ole ollut näyttävää autoa...
Pojan jalkapallo maksaa 1500 vuodessa. Tytön tanssi ja soitto maksaa 1100 vudessa.
Syödään tonnilla kuukausi.
Asunto on velaton, mutta n. 500 kk
Laitetaan laskutilille 1000-2000 € kk.
Osataan elää tarvittaessa vaikka kuinka niukasti. Hyvin tultaisiin toimeen vaikka aloittajan tuloilla ja meitä on 4. Se voi olla edessä, jos mies tippuu peruspäivärahalle.
Joutuu luopumaan matkoista kokonaan.
Meillä on 2 lukiolaista ja nekin kulut hoituu ihan ok.
Ollaan kyllä kiitettävästi käytetty (lainoihin ja matkoihin ja autonvaihtoihin) aiemmatkin 5500 nettotulot
Meillä on kertynyt rahaa ja nytkin kertyy. Ei eletä koskaan kädestä suuhun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka on hyvä, mutta perheelliselle yksinhuoltajalle ei riittävä, jos elintaso on korkea ja vaativa ( harrastukset, atkustaminen, vaaa-ajanvietto) Asumiskustannukset ovat isot sinulla. Valitettavasti sinun pitää laskea elintasoasi tulojasi vastaavaksi ennen kuin olet veloissa. Jos lapset jo teini-ikäisiä pohtikaa yhdessä mistä säästää.
Elintasomme ei mielestäni ole korkea ja mistä ihmeestä löytäisin halvemman kämpän Helsingistä, kun tämäkin on jo kaupungin vuokrakämppä???
Teemme ainoastaan yhden ulkomaanmatkan vuodessa ja lasten harrastukset ovat mielestäni edullisimmasta päästä (jalkapallo ja tanssi)
Ruokaan menee kyllä rahaa, mutta emme toisaalta halua millekään einesmoska-linjalle lähteä.
Miten ihmeessä ihmiset saavat rahat riittämään???
ap
Mistä lähtien einekset on ollut halvempia kuin itsetehty kotiruoka...?
Hampurilainen tai pitsa 50 senttiä.
Terveellinen kotiruokalautasellinen n 1e. Veikkaa, että eineshampurilainen tai pizza pitää huonommin nälkää. Eineksien suolamäärä ja ravintoaineiden köyhyys johtaa puutostiloihin. Pitää ostaa vitamiineja, käydä lääkärillä ja syödä lääkkeitä. Pelkkä ajatus eineshampurilaisesta....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap teet kampaajalla, kun kuussa menee tuollainen summa? Mulla menee 9 viikon väleinen reilu satanen. Leikkaus ja tyviväri.
Mieti mallia, joka ei vaadi noin useita käyntejä ja etsi halvempi kampaamo. Pääkaupunkiseudulla minäkin asun.
Kosmetologilla olisi kiva käydä, mutta ei ole varaa.
Meillä 3 lasta. Mun brutto 5100. Miehen 3500. Asumiskulut 2000. Se sisältää lainanlyhennykset, yhtiövastikkeen ja sähkölämmityksen.
Kiinnitin huomiota myös autoon. Tarvitaanko sitä ihan välttämättä? Bensa, vakuutukset, huollot. Uppoaa hirmuinen summa.
Ihan leikkaus + tyvien ja raitojen vahvistus on peruskäynti ja sitten epäsäännöllisemmin koko värjäys. Hyviä kampaajia ei kasva puissa ja etsimiseen/kokeilemiseen menee aikaa. Lisäksi hintataso on aika sama kaikissa järkevissä kampaamoissa.
Auton tarvitsen työn takia, mutta siitä saan kyllä kilometrikorvauksina aika paljon takaisin. Auton pitää olla keskitasoa, jotta se on luotettava ja sopivan edustava.
Asuntolainaan minulla ei ole mitään mahdollisuuksia, ellemme muuta kahden lapsen kanssa kaksioon.
ap
Kampaamosi on ihan järjettömän kallis. Minä teen työtä, jossa edustan. Tapaan asiakkaita säännöllisesti. Silti selviän kampaamokeikasta satasella 9 viikon välein. Sulla ei ole tuohon varaa. Jos ei muuta niin harvenna edes käyntejä. 2400 kampaamoon vuodessa on järjetön summa. Mulla menee omaan tukkaa n. 5 - 600 vuodessa ja se on edustava aina. Kampaajani on suosittu ja hänelle on aina jonoa. Eli aika varataan aina edellisellä käynnillä.
Ja niin vaikka edustan, siihen kosmetologiin ei ole varaa.
Kerroppa vielä, että sulla on uudehko auto osamaksulla.
Myös 1000 euroa kuussa ruokaan on aivan täysin järjetöntä 3 hengelle, kun pienempi summa riittää viidellekin. Meillä syödään äärimmäisen harvoin eineksiä, peruskotiruokaa.
Meillä on nyt auto, 10 vuotta vanha ja erittäin luotettava säännöllisesti huollettu, koska joudun kuskailemaan sairastunutta isääni. Välillä meillä ei ollut autoa. Pääkaupunkiseudulla tulee toimeen ilmankin.
...kuluttaminen on helppoa. Ja siitä tulee helposti sosiaalinen normi.
Just näin. Jos ei ajattele, hyvin helposti ajautuu kuluttamaan tyhmyyksiin, joista ei oikeastaan edes saa juuri iloa. Eli valtavat määrät rahaa lipuu käsistä muistijälkiä jättämättä.
Jos tajuaisi ottaa rahankäyttöön järkeä, voisi esim. jossain vaiheessa elämäänsä vähentää työntekoa ja ehkä nauttia elämästä enemmän. Tai varmistella eläkepäiviä, tai ostaa loma-asunto ulkomailta. Tai mitä tahansa mukavaa, sen sijaan, että joka kuussa vaan ihmettelee minne kaikki rahat taas oikein livahtivat.
Mulla on nettopalkka 2400 e ja kuukausittaittain sijoituksiin/säästöön menee 1400 e. Asun Helsingissä ja tunnen että en jää mistään paitsi.
n
Pienituloinen perhe? Nettopalkka 3000 ja lapsilisät ja elatusmaksut siihen päälle 500? 700? 1000?
On hyvä palkka. Sitähän sä kysyit. Mutta sun kulutustottumukset vaatis vielä kovempaa palkkaa. Vaihtoehtoja on 2:
Hanki parempipalkkainen duuni tai
Vähennä kuluja
Erittäin simppeliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleehan tuohon lapsilisät päälle + ne elatusmaksut.
No joo, mutta niillä ei paljon juhlita. Kuluja on niin älyttömästi ihan perus elämisestä, että en tiedä mitä tekisin. Asuminen, ruoka, sähkö, autoilu, jne. kaikki on niin kallista, että en tajua mistä nipistää enää. Saan juuri ja juuri säästettyä muutaman tonnin vuotuista matkaamme varten.
Oletko jotenkin vajaa tai onko sulla elämänhallintavaikeuksia?? Pitääkö aikuiselle ihmisille oikeasti ruveta neuvomaan, että kirjaa menot ja tulot Exceliin ja tee tarvittavat havainnot/säästötoimenpiteet. Se on pelkkää laiskuutta jos ei tuommoisilla rahoilla eletä. Mutta toki teit aloituksen vaan leijuaksesi palstalla mahtavan liksasi takia.
Miten ihmeessä pystyn arjen keskellä ylläpitämään jotain exel taulukoita menoistani? Mahtavan liksani? Nimenomaan yritän tuoda esiin sitä, että se ei ole niin mahtava!
ap
Ota valmis pohja. Laitat siihen kaikki menot. Säästä kuitit ja kirjaa omiin riveihin.
Arjen keskellä? Tee vaikka klo 6 joka lauantai viikon kuiteista. Ei mene kauan.
Meillä tätä tehtiin, kun olin äitiyslomalla. Juuri siksi että saadaan menot ja tulot tasapainoon.
Ei sitä mahtavan kukaan takia tehdä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko 1 100 €/kk vuokra halpa?
Helsingissä 4h+k kämpästä on! Halvempaa en löydä mistään, joten ei ole järkeä vaihtaa!
ap
Ei Helsingin ydinkeskustassa pystykään asumaan muut kuin tuilla elävät. Muuta kauemmas, Kehäteiden tuntumaan, tai vaikka kehyskuntiin, esimerkiksi Keravalle tai Nurmijärvelle. Niin me muutkin olemme joutuneet tekemään.
Kuule kyllä 5000€ on todella hyvä palkka. En tiedä mikä pyhä henki elämässäni vaikuttaa, mutta itselläni on 1480€ netto ja aina on rahat riittänyt ruokaan, asuntolainan lyhennyksiin, laskuihin ja vaatteisiin ja jäänyt vielä joskus säästöönkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palkka on hyvä, mutta perheelliselle yksinhuoltajalle ei riittävä, jos elintaso on korkea ja vaativa ( harrastukset, atkustaminen, vaaa-ajanvietto) Asumiskustannukset ovat isot sinulla. Valitettavasti sinun pitää laskea elintasoasi tulojasi vastaavaksi ennen kuin olet veloissa. Jos lapset jo teini-ikäisiä pohtikaa yhdessä mistä säästää.
Elintasomme ei mielestäni ole korkea ja mistä ihmeestä löytäisin halvemman kämpän Helsingistä, kun tämäkin on jo kaupungin vuokrakämppä???
Teemme ainoastaan yhden ulkomaanmatkan vuodessa ja lasten harrastukset ovat mielestäni edullisimmasta päästä (jalkapallo ja tanssi)
Ruokaan menee kyllä rahaa, mutta emme toisaalta halua millekään einesmoska-linjalle lähteä.
Miten ihmeessä ihmiset saavat rahat riittämään???
ap
Mistä ihmiset aina kuvittelee että einekset = halvinta ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
...kuluttaminen on helppoa. Ja siitä tulee helposti sosiaalinen normi.
Just näin. Jos ei ajattele, hyvin helposti ajautuu kuluttamaan tyhmyyksiin, joista ei oikeastaan edes saa juuri iloa. Eli valtavat määrät rahaa lipuu käsistä muistijälkiä jättämättä.
Jos tajuaisi ottaa rahankäyttöön järkeä, voisi esim. jossain vaiheessa elämäänsä vähentää työntekoa ja ehkä nauttia elämästä enemmän. Tai varmistella eläkepäiviä, tai ostaa loma-asunto ulkomailta. Tai mitä tahansa mukavaa, sen sijaan, että joka kuussa vaan ihmettelee minne kaikki rahat taas oikein livahtivat.
Mulla on nettopalkka 2400 e ja kuukausittaittain sijoituksiin/säästöön menee 1400 e. Asun Helsingissä ja tunnen että en jää mistään paitsi.
n
Sinulla ei taida olla lapsia. Sinkut tai pariskunnat ei ymmärrä, että perhe-elämä vie rahaa. Onneksi olin työelämässä hyväpalkkaisessa työssä 12 vuotta ennen lasten saamista. Nykyinen elintaso mahdollistui sillä. Perheellinen ihminen ei säästä kuussa kuin satasia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleehan tuohon lapsilisät päälle + ne elatusmaksut.
No joo, mutta niillä ei paljon juhlita. Kuluja on niin älyttömästi ihan perus elämisestä, että en tiedä mitä tekisin. Asuminen, ruoka, sähkö, autoilu, jne. kaikki on niin kallista, että en tajua mistä nipistää enää. Saan juuri ja juuri säästettyä muutaman tonnin vuotuista matkaamme varten.
Oletko jotenkin vajaa tai onko sulla elämänhallintavaikeuksia?? Pitääkö aikuiselle ihmisille oikeasti ruveta neuvomaan, että kirjaa menot ja tulot Exceliin ja tee tarvittavat havainnot/säästötoimenpiteet. Se on pelkkää laiskuutta jos ei tuommoisilla rahoilla eletä. Mutta toki teit aloituksen vaan leijuaksesi palstalla mahtavan liksasi takia.
Ohis, ei sen kirjaamistavan tarvitse olla excel. Laptopin avaaminen työn ulkopuolella voi olla jollekin ahdistavaa. Muistiinpanot kännykässä tai klassinen vihko. Summat voi pyöristää ylöspäin, ja laskea ihan päässä. Itse pidän puhelimessa tilin saldon kalenterimerkintänä. Kun ostan jotain pienennän saldoa ko summalla. Viikkotasolla tiedän mitä arkimenoja saa euromääräisesti tulla.
5000€ brutto on erittäin hyvä palkka naiselle. Saat ap olla itsestäsi ylpeä! Verotus tekee vain sen, että yksin 5000€ tienaava on paljon huonommassa asemassa kuin kaksi 2500€ tienaavaa. Valitettavasti tuolla palkalla ei kyllä yh pysty kovin herroksi elämään. Sama juttu, jos mies yrittää elättää tuolla samalla palkalla kotirouvaa ja lapsia.
Tilanne paranee huomattavasti sitten kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa ja ovat päässeet opintojen aikana osa-aikatöihin eivätkä tarvitse enää jatkuvaa apua. Tai ehkäpä he opiskelevat kotoa käsin ja säästävät ASP-tilille, jotta pääsevät kiinni omaan asuntoon. Pääset muuttamaan sitten pienempään ja edullisempaan asuntoon.
Meillä on vain yksi lapsi ja enimmän osan ajasta vain miehellä on ollut töitä. Miehen palkka oli tosi pitkään juuri jotain tuollaista vähän päälle 5000€/kk. Minä olen saanut välillä työttömyyskorvausta, välillä opintotukea ja on myös ollut muutama vuosi ettei ole ollut mitään tuloja. Tuo miehen palkka riitti kuitenkin asuntolainan maksamiseen ja sellaiseen perusmukavaan elämään, johon ei kuulunut autoa eikä kalliita harrastuksia. Ulkomaille oli varaa matkustaa melkein joka vuosi. Vasta kun miehen työpaikka vaihtui ja palkka nousi päälle 8000€:n, alkoi tuntua että taloudessa on enemmän väljyyttä.
Kyllä viisi tonnia on hyvä palkka, jolla elättää useammankin mukulan kuin kaksi. Jos tuo raha ei riitä, on rahankäyttäjä loppakoura, jolta killingit valuvat huomaamatta sormien välistä turhuuteen. Hei, priorisointia kehiin! Ja kirjanpito, johon merkitään jokainen pienikin ostos. Yhteenveto kuukauden lopussa näyttää, minne rahat ovat huvenneet. Kun turhuudet jäävät pois, niin yllättävän paljon rahaa jää säästöönkin.
Olen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut ja työskennellyt koko työurani julkisella puolella. Ainoat kerrat, kun olen yltänyt tuollaisiin summiin, on ollut kesällä se kuukausi, jolloin palkan yhteydessä maksettiin lomakorvaus. Muuten palkka oli selvästi pienempi, mutta siitäkin maksoin kalliin asuntolainan ja sitä ennen opintolainan. Nyt olen jo ansaitulla vapaalla ja tulot ovat pienentyneet huomattavasti, mutta silläkin määrällä selviää, kun harrastaa mm. priorisointia. Teen mm. joka päivä kotona kunnon aterian alusta asti. Jos kävisin ulkona syömässä, loppuisivat rahat sukkelasti. Vaatteita en paljon tarvitse. Auto syö osansa, mutta se on pakko olla, sillä asun sellaisessa maankolkassa, että julkiset kulkuneuvot ovat vähissä. Mutta me paljon parjatut suuret ikäluokat emme olekaan tottuneet elämään yltäkylläisyydessä, vaan olemme lähtöisin pienistä oloista, joten se priorisointi on liki myötäsyntyistä.
Palkka on hyvä (ei tosin epätavallisen hyvä) mutta jaan tuskasi. Oma palkkani on 4200€ ja miehellä tuo 5000 ja olen kyllä miettinyt etten tulisi toimeen omalla palkallani. Lasten harrastukset meillä kalliit, 900-1100€/kk. Meillä asumiskulutkin 2000€. Taloustilille menee 2000€, josta maksetaan laskut, bensat ja ruuat. Käytännössä kaikki rahat menee, rahastoihin pakkosäästetään muutama satanen
Noiden kulujen seurantaan on varmaan jotain kännykkäappsejakin, jos Excel tai ruutuvihko ahdistaa. Itse käytin monena vuotena GnuCashiä ja meidän lukiolainen, jolta olen edellyttänyt kirjanpitoa menoistaan jo ekaluokkalaisesta lähtien (jotta siitä tulisi tapa ja oppisi viisaaksi rahankäyttäjäksi), vaihtoi juuri Excelistä GnuCashiin. GnuCash on jo ihan oikea kirjanpito-ohjelma, johon voi määritellä menotilejä ja tasetilejä.
Sitä kirjanpitoa ei tarvitse harrastaa kovin pitkään, ellei sitten ihan innostu siitä ja halua tehdä analyysiä tuloistaan, menoistaan ja taseestaan pitkällä tähtäimellä. Se on omalla tavallaan palkitsevaa, kun saa niitä pidempiä aikasarjoja, kokonaisia vuosia peräkkäin, ja näkee miten esim. säästämisaste on kehittynyt. Mutta jos on tavoitteena päästä vain kärryille siitä, mihin ne rahat menevät, niin siihen riittää ihan kuukausi tai pari, että pääsee kunnolla kartalle. Kun näkee ne suurimmat rahareiät, voi tarkasti sitten miettiä mikä osa siitä kulutuksesta on sellaista, joka on oikeasti tärkeää tai ainakin suurta iloa tuottavaa, ja mistä voisi tinkiä ilman että elämänlaatu siitä kärsisi.
Me aloimme pitää kirjaa menoista tilanteessa, jossa elimme kädestä suuhun vaikka tulot olivat ainakin olevinaan ihan ok. Jo heti ensimmäisen kuukauden jälkeen silmät aukesivat ja aloimme sen pohjalta tekemään ruokakaupassa vähän fiksumpia valintoja. Mitään luomua emme harrastaneet aiemminkaan, mutta vaihdoimme merkkituotteita halpismerkkeihin (jäätelöt, pakastevihannekset ja sellaiset) ja tuijotimme tarkkaan kilohintoja. Toki aloimme skarpata muunkin kevytmielisen kulutuksen kanssa ja aika äkkiä meillä alkoi jäädä rahaa säästöön ihan reippaasti. Innostuin kirjanpidosta niin, että harrastin sitä muutaman vuoden ja jossain vaiheessa se vain jäi pois. Kulutustottumukset olivat kuitenkin viilautuneet fiksummiksi ja sijoitukset karttuivat mukavasti. Nyt ollaan tulojen nousun myötä taas repsahdettu sellaiseen vähän leväperäisempään kuluttamiseen ja pelkään että meilläkin menee ruokaan noin 1000€/kk. Ja meitä on käytännössä kaksi syömässä, lukiolainen käy kotona joka toinen viikonloppu. On lipsahdettu ostamaan vähän kalliimpia lihoja ja kaloja ja juustoja ja ja ja...
Kannustaisin kyllä kaikkia opettamaan lapsille tuo kirjanpito, niin että siitä tulee tapa. Meidän lapsi teki sitä alkuun ruutuvihkoon, ihan vaan päivämääärä, ostoksen laatu ja summa. Ja vieressä taisi olla juokseva saldo. Hänellä tuo oli hyvä apu rahan hahmottamisessa. Joskus kun hän merkitsi useamman kuitin kerrallaan vihkoonsa ja ynnäili lopputulosta, hän huudahti: "Mun rahat hupenee ihan silmissä!" Lapsia on tietty erilaisia, mutta ainakin meidän lapsi hahmotti paremmin ne rahamäärät numeroiden kautta kuin kolikkokasasta. Vähän isommalle lapselle voi sitten opettaa Excelin ja kahdenkertaisen kirjanpidon, että lapsi voi seurata menoja luokittain.
Riippuu toki miehestä :) Mutta jos omalla kohdallani mietin, niin minäkin kun asun omassa talossa, on varmaan jonkun verran sellaisia juttuja, jotka mies osaisi tehdä itsekin, mutta jotka minä joudun palkkaamaan jonkun tekemään. Paljon olen kyllä itsekin opetellut tässä vuosien varrella. Ja mitä tulee lapsiin meneviin kustannuksiin, niin kyllä mun mies ainakin on hyvin pitkälti ulkoistanut itsensä esim. vaatehankinnoista (vaikka saakin puolet lapsilisistä, eikä siis maksa elareita), eikä hän myöskään pidä ollenkaan oleellisena sitä, että lasten kanssa pitäisi joskus tehdä jotain muutakin kuin vain puurtaa perusarkea. Eli kaikki pienet lomamatkat yms. on mun vastuulla, jos haluan että lapset joskus johonkin pääsee. Mä päätin silloin kun erottiin, että rahasta mä en hänen kanssaan tule riitelemään, ja se päätös on pitänyt.
T. 19/29/52/53 ja mitä näitä nyt oli