Ärsyttävää, miten moni kolmikymppinenkin mies elää vain pitkitettyä nuoruutta
Lapsia ei haluta, naimisiin voi mennä "sitten joskus", vapaa-aika täyttää baarireissusta, harrastuksista ja reissaamisesta. Jotenkin hävinnyt kokonaan ero nuoruuden ja vastuullisen aikuisuuden väliltä. Ei ihme, ettei näin keskenkasvuisten mieslasten voimalla saada syntyvyyttä käännettyä. Tilanne on erityisen paha isoissa kaupungeissa.
Miten miehet saataisiin ymmärtämään vakiintuneen elämän arvo?
Kommentit (297)
Suomessa on paljon miehiä, joilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. Itse en ole juuri jutellut naisille, kaupankassalle moikkaamista kummempaa. Kun naiset vain haluavat oman Teemu Selänteen, ei tavallisella miehellä ole mitään syytä tuhlata aikaansa naisten etsimiseen.
M30.
Aloittaja puhui kolmekymppisistä miehistä, tunnen useita yli 50- vuotiaita miehiä joilla sama meininki. Eiköhän kotileikkeihin silti riitä miehiä sellaisille jotka arvostavat perhe- elämää, jokaiselle jotakin. Pitää vain katsoa heissäkin vähän pintaa syvemmälle ja uskaltautua tutustumaan ihmiseen joka ei ensimmäisenä hyökkää kimppuusi illanvietoissa vaan istuu rauhallisesti jakkaralla, lasi on edessä vain rekvisiittana ja joka katselee ympärilleen puoliksi huvittuneena, puoliksi tympääntyneenä näkemästään.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sitä hauskaa, matkustelua, vapaita viikonloppuja olla jatkuvasti sitten 16 vuotta ennen kuin alkaa riittää? Vai jopa ihan sinne eläkeikään asti?
Ööh. Kyllä minä haluan ainakin elämäni olevan hauskaa ja vapaata ihan kuolemaani asti. Aika outo ajatus, että jossakin vaiheessa elämänlaadun pitää lopulta heikentyä, koska eihän se nyt hyvänen aika käy, että ihminen eläisi koko elämänsä niin kuin haluaa.
Mieti asiaa näin: sulla on mielenkiintoinen, hyväpalkkainen työ, jossa työajat joustaa, saat vaikuttaa omaan työhösi ja sulla on mukavat työkaverit. Sitten sua kehotetaan kasvamaan vastuulliseksi aikuiseksi ja vaihtamaan työsi huonosti palkattuun, fyysisesti raskaaseen, yksitoikkoiseeen työhön, jossa on vielä kellokortti ja kurpat työkaverit. Houkutteleeko vastuullinen aikuisuus?
Vierailija kirjoitti:
Miehet voikin elää noin vaikka nelivitosiksi kunnes vakiintuvat, se on epäreilua. Jotkut naisetkin toki.
Siittiötkin vanhenevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun elämä on kuule täysin vakiintunut. Siihen vaan ei kuulu perhe eikä varsinkaan omat lapset eikä tule koskaan kuulumaan.
Eikä eläke.
Ihan sivusta; eiköhän sitä eläkettäkin tule tässä kerrytettyä ihan yhden ihmisen tarpeiksi. Kun palkkani kuitenkin on kohtuullisen hyvä.
Jokunen pitkä seurustelu takana, mutta olen huomannut, ettei se välttämättä ole minun juttuni. Ei siksi, että juoksisin irtopillun perässä, vaan siksi, että aina on tullut vääntöä ajankäytöstäni. Ja sentään aivan nuorena miehenä rakensin yhdelle naiselle talonkin, ja myöhemmin toiselle kesämökin.
Sen jälkeen olenkin rakentamut omaa elämääni. Paljon tyytyväisempänä.
Tuo eläkekommentti on aika outo. Jos tulevaisuudessa eläkejärjestelmä romahtaa, nimenomaan lapsettomat kärsivät siitä vähemmän, koska lapsettomat kykenevät halutessaan säästämään paljon tehokkaammin kuin saman verran ansaitsevat vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maapallo on liikakansoitettu, luonnonvarat kulutettu miltei loppuun ja maailman meno käy yhä hullummaksi.
Mutta toki sen keravalaisen äitylin pitää saada leikkiä nukkeleikkejään.
Onhan se kivaa nostaa itseään jalustalle ja tuomita muita.
Kai itse elät täysin luontoa säästäen?
Vaikka lentelisin viisi kertaa vuodessa ulkomaille, en silti kuluta maapallon varoja läheskään niin paljon kuin keskiverto lapsiperhe krääsänostoineen, vaippavuorinen ja lapsienne tuleva kulutus huomioon ottaen.
Minulla ei ole edes autoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä se vakiintuneen elämän arvo sitten on? Sanopa nyt ihan, että kaikki ymmärtävät. Koska nyt kaikki ymmärtävät vain sen, että sinkuilla miehillä on asiat paremmin kuin perheellisillä.
En tietenkään voi sanoa, koska olen nainen. Oli kyllä mieheni kanssa puhetta vähän aikaa sitten, että meidän seksielämällä on kestänyt 20 vuotta kehittyä täydelliseksi. Ollaan varmaan jotenkin hitaita ja outoja, mutta kumpikin ollaan samaa mieltä. Lapsiakin on, ja itse olen sitä mieltä, että heidän saamisensa on kypsyttänyt omaa seksuaalisuuttani todella paljon, ja siitähän on hyötynyt enimmäkseen oma mies.
Kivat sinulle. Noin 95% naisista kypsyy ihan toiseen suuntaan.
Sinulla ei selvästikään ole heistä kokemusta. Ehkä kannattaisi pyrkiä vähän pidempiin, aidosti sitoutuneisiin naissuhteisiin.
No tässä on oltu 20 vuotta yhdessä ja niistä 12 naimisissa, joten jotain kokemusta tässä on. Sitten tuli se klisee. Eli kaksi lasta, uusi omakotitalo jne, niin alkoi halut kummasti hävitä. No vaimo totesi pariterapiassa, että hän ei vain koe enää mitään tarvetta seksille. Että se siitä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet voikin elää noin vaikka nelivitosiksi kunnes vakiintuvat, se on epäreilua. Jotkut naisetkin toki.
Siittiötkin vanhenevat.
Joo, ne väittää olevansa 17-vuotiaita, niille kasvaa parta ja ne opiskelevat "17- vuotiaana" peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö sitä hauskaa, matkustelua, vapaita viikonloppuja olla jatkuvasti sitten 16 vuotta ennen kuin alkaa riittää? Vai jopa ihan sinne eläkeikään asti?
Ööh. Kyllä minä haluan ainakin elämäni olevan hauskaa ja vapaata ihan kuolemaani asti. Aika outo ajatus, että jossakin vaiheessa elämänlaadun pitää lopulta heikentyä, koska eihän se nyt hyvänen aika käy, että ihminen eläisi koko elämänsä niin kuin haluaa.
Ja lisänä vielä, että jos lapsetonta alkaa kyllästyttää valittu elämäntapa, hänen on todella helppo muuttaa sitä: vaihtaa alaa, muuttaa toiseen maahan, aloittaa paljon aikaa vaativa harrastus... Lisääntyjä on jumissa lapsiperhe-elämässä vähintään siihen asti, kunnes nuorimmainen muuttaa pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maapallo on liikakansoitettu, luonnonvarat kulutettu miltei loppuun ja maailman meno käy yhä hullummaksi.
Mutta toki sen keravalaisen äitylin pitää saada leikkiä nukkeleikkejään.
Suomi tosiaan olikin syyllinen liikakansoitukseen.
Ei ylikansoitukseen, mutta esimerkiksi Kiinasta rahdataan aivan tolkuttomasti kaikkea krääsää tänne, jotta se Nico-Petteri voi viettää iloisen materialisten lapsuuden.
No voi nyt kyynel! Itse olen 32-vuotias ja teen elämälläni juuri sen minkä haluan, baareissa en tosin ramppaa mutta harrastuksissa ja missä huvittaa. Taitaa ne omat kuivuvat munasolut siellä vähän ahdistaa kun tarttee muitten elämänlaadusta pahastua...
Mitä väliä mitä muut elämällään tekee kunhan ei satuta muita. Planeetta tursuaa väkeä kuin pipoa joten ihan hyvä että jossain ymmärretään vihdoinkin lopettaa se hässiminen lisääntymistarkoituksessa.
Puolet liitoista loppuu eroon. Lisäksi kaikki vänkäämiset tulemisista ja menemisistä, kotitöistä jne.
Järkevä mies seuraa AV-palstaa muutaman kuukauden ja tekee johtopäätöksensä. Samoin seuraamalla tuttavaperheiden "lapsiperhearkea".
Elä itsekkäästi itsellesi vaan, sillä työvoimanpaikkaajia tulee rajat pullistellen, noinninkuin vanhuuden turvaksi...
Vierailija kirjoitti:
No voi nyt kyynel! Itse olen 32-vuotias ja teen elämälläni juuri sen minkä haluan, baareissa en tosin ramppaa mutta harrastuksissa ja missä huvittaa. Taitaa ne omat kuivuvat munasolut siellä vähän ahdistaa kun tarttee muitten elämänlaadusta pahastua...
Muuten olen samaa mieltä, mutta viimeisen lauseen jättäisin pois. Itse kutakin ahdistaa mikä ahdistaa, jos ahdistaa, mutta turha se on kenellekään siitä vittuilla. Jos joku ei minun valintojani ymmärrä, ei minun siitä tarvitse loukkaantua.
Jokaisen pitää olla rehellinen omille toiveilleen, tavoitteilleen ja arvoilleen. Kaikkea ei voi saada, mutta joitain itselle tärkeitä asioita voi tavoitella. Toisille se tavoite on oma perhe ja toisille vaikkapa mahdollisimman kokemusrikas elämä. Se mitä en kuitenkaan ymmärrä on tämä toisten valintojen vähättely ja pilkkaaminen, jota esiintyy sekä lapsettomilla että perheellisillä. Toisten kunnioittaminen on sitä aikuistumista parhaimmillaan!
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen pitää olla rehellinen omille toiveilleen, tavoitteilleen ja arvoilleen. Kaikkea ei voi saada, mutta joitain itselle tärkeitä asioita voi tavoitella. Toisille se tavoite on oma perhe ja toisille vaikkapa mahdollisimman kokemusrikas elämä. Se mitä en kuitenkaan ymmärrä on tämä toisten valintojen vähättely ja pilkkaaminen, jota esiintyy sekä lapsettomilla että perheellisillä. Toisten kunnioittaminen on sitä aikuistumista parhaimmillaan!
Kunnioitatko myös raiskaajien valintaa tehdä seksuaalista väkivaltaa mahdollisimman monelle naiselle? Koska lapsen hankkiminen on tekona vähintään saman mittaluokan eettinen vääryys.
Myös perheelliset käyvät baareissa, harrastavat ja reissaavat. Baareissa varsinkin miestarjonta on suurimmaksi osaksi perheellisiä
Jos nyt valmistuu vaikka 26-vuotiaana, ja pitää sitten hauskaa 6 vuotta putkeen, niin eikö se ole riittävästi? Pitääkö sitä hauskaa, matkustelua, vapaita viikonloppuja olla jatkuvasti sitten 16 vuotta ennen kuin alkaa riittää? Vai jopa ihan sinne eläkeikään asti?
Tosin se hauskuus ja mielekkyys voi kadota, kun samaa tekee liian kauan.