Ärsyttävää, miten moni kolmikymppinenkin mies elää vain pitkitettyä nuoruutta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen pitää olla rehellinen omille toiveilleen, tavoitteilleen ja arvoilleen. Kaikkea ei voi saada, mutta joitain itselle tärkeitä asioita voi tavoitella. Toisille se tavoite on oma perhe ja toisille vaikkapa mahdollisimman kokemusrikas elämä. Se mitä en kuitenkaan ymmärrä on tämä toisten valintojen vähättely ja pilkkaaminen, jota esiintyy sekä lapsettomilla että perheellisillä. Toisten kunnioittaminen on sitä aikuistumista parhaimmillaan!

Kunnioitatko myös raiskaajien valintaa tehdä seksuaalista väkivaltaa mahdollisimman monelle naiselle? Koska lapsen hankkiminen on tekona vähintään saman mittaluokan eettinen vääryys.

Olet varsin höperö, ja maailmankuvasi on hyvin vääristynyt.

Vierailija kirjoitti:

Kun mietin omaa poikaani, niin toivoisin, että hän edes pääsisi jossain vaiheessa elämään sitä nuoruuttaan. Hänen aikansa menee kahden vaativan tutkinnon suorittamiseen ja samalla hän käy myös töissä. Hänellä ei ole aikaa eikä rahaa juosta baareissa tai matkustella maailmalla. Kun (toivottavasti) opintojen päätyttyä hän pääsee ns. oikeisiin töihin, hän on jo lähempänä kolmeakymmentä. Sitten hän voi ruveta rakentamaan omaa elämäänsä vapaammin ja viettämään sitä nuoren miehen elämää. Ymmärrän jos hän ei halua luopua siitä ihan hetikään ja ruveta velkaiseksi perheenisäksi.

Mä toivon ettei omat lapset tee lapsia ja hyvältä näyttää. 6v ilmoitti ettei hanki koskaan miestä eikä lapsia kun lapsia pitää kärrätä tarhaan ja kotiin, tehdä niille ruokaa, komentaa kun sekoilevat yms. ei kuulema jaksaisi sellaista yhtään. 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisen pitää olla rehellinen omille toiveilleen, tavoitteilleen ja arvoilleen. Kaikkea ei voi saada, mutta joitain itselle tärkeitä asioita voi tavoitella. Toisille se tavoite on oma perhe ja toisille vaikkapa mahdollisimman kokemusrikas elämä. Se mitä en kuitenkaan ymmärrä on tämä toisten valintojen vähättely ja pilkkaaminen, jota esiintyy sekä lapsettomilla että perheellisillä. Toisten kunnioittaminen on sitä aikuistumista parhaimmillaan!

Kunnioitatko myös raiskaajien valintaa tehdä seksuaalista väkivaltaa mahdollisimman monelle naiselle? Koska lapsen hankkiminen on tekona vähintään saman mittaluokan eettinen vääryys.

Anteeksi mitä?

Ulkomailla isoissa kaupungeissa ensisynnyttäjät ovat keskimäärin 35-40v. Tuota vapaata aikaa ilman lapsia ei saa ikinä enää takaisin, joten kannattaa nauttia niin kauan kuin voi/tai olla hankkimatta lapsia ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maapallo on liikakansoitettu, luonnonvarat kulutettu miltei loppuun ja maailman meno käy yhä hullummaksi.

Mutta toki sen keravalaisen äitylin pitää saada leikkiä nukkeleikkejään.  

Suomi tosiaan olikin syyllinen liikakansoitukseen.

Yli neljäsosa 60 leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä on suomalaisia, joten kyllä, Suomi on tiheimmin asuttua aluetta, kun otetaan ilmasto-olosuhteet huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämä koskee ihan kumpaakin sukupuolta. Kolmekymppiset ovat yhtä lapsellisia kuin parikymppiset 70-luvulla. Minä minä ja minun oikeudet. Instagrammiin vaan selfietä ja "minä tässä tekemässä tätä" kuvia. Perhe ja vastuunkanto ei kiinnosta paskaakaan. 

Miksi perheen ja ylimääräisen (turhan) vastuun niskoilleen ottamisen PITÄISI kiinnostaa? On vain hienoa, että nykypäivänä voi valita toisin ja tehdä niin, kuin itse haluaa ja kuin oma sielu ja sydän tahtoo. Kaikille ei lastenteko ole ainoa asia, josta saa elämään sisältöä.

No kyllä minä tietääkseni vastuuni kannan kun käyn töissä ja maksan yksin asuntolainaa Hgissä. En usko, että juhlin yhtään enempää kuin perheellisetkin. Voin minä joskus perheenkin perustaa jos löytyy sopiva mies. En kyllä ymmärrä miksi se perheellisyys olisi ainoa vastuullisen elämän muoto. Ei ne kaikki niitä lapsiaankaan pysty hoitamaan kun lapsia huostaanotetaan.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on paljon miehiä, joilla ei ole koskaan ollut minkäänlaista kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen. Itse en ole juuri jutellut naisille, kaupankassalle moikkaamista kummempaa. Kun naiset vain haluavat oman Teemu Selänteen, ei tavallisella miehellä ole mitään syytä tuhlata aikaansa naisten etsimiseen. 

M30. 

Teemu S ei todellakaan ole kaikkien naisten suosikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun mietin omaa poikaani, niin toivoisin, että hän edes pääsisi jossain vaiheessa elämään sitä nuoruuttaan. Hänen aikansa menee kahden vaativan tutkinnon suorittamiseen ja samalla hän käy myös töissä. Hänellä ei ole aikaa eikä rahaa juosta baareissa tai matkustella maailmalla. Kun (toivottavasti) opintojen päätyttyä hän pääsee ns. oikeisiin töihin, hän on jo lähempänä kolmeakymmentä. Sitten hän voi ruveta rakentamaan omaa elämäänsä vapaammin ja viettämään sitä nuoren miehen elämää. Ymmärrän jos hän ei halua luopua siitä ihan hetikään ja ruveta velkaiseksi perheenisäksi.

Mä toivon ettei omat lapset tee lapsia ja hyvältä näyttää. 6v ilmoitti ettei hanki koskaan miestä eikä lapsia kun lapsia pitää kärrätä tarhaan ja kotiin, tehdä niille ruokaa, komentaa kun sekoilevat yms. ei kuulema jaksaisi sellaista yhtään. 😂

Ihan kuin minä! Julistin jo lapsena etten halua omia lapsia. Ja näin on edelleen (pienen harha-ajattelun jälkeen kaksikymppisenä). :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ei haluta, naimisiin voi mennä "sitten joskus", vapaa-aika täyttää baarireissusta, harrastuksista ja reissaamisesta. Jotenkin hävinnyt kokonaan ero nuoruuden ja vastuullisen aikuisuuden väliltä. Ei ihme, ettei näin keskenkasvuisten mieslasten voimalla saada syntyvyyttä käännettyä. Tilanne on erityisen paha isoissa kaupungeissa.

Miten miehet saataisiin ymmärtämään vakiintuneen elämän arvo?

Ja mikä se arvo on? Siis millä tavalla vakiintunut elämä olisi jotenkin parempaa ja mukavampaa? Vaikka olenkin nainen, minusta on ihan järkevää, että parisuhteeseen mennään ja perhettä perustetaan vasta sitten, kun nk juoksut on juostu. Eli kun on saatu matkustelusta, harrastuksista ja baarireissuista tarpeeksi. Pieleen nimittäin menee, jos perheellisellä alkaakin menokenkä vipattaa. 

Minulla ei menojalka vipata yhtään mihinkään suuntaan mutta siitäkään huolimatta minulla ei ole minkäänlaista halua lisääntyä, olen siis aloittajan mukaan jokin friikki tai kummajainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä se vakiintuneen elämän arvo sitten on? Sanopa nyt ihan, että kaikki ymmärtävät. Koska nyt kaikki ymmärtävät vain sen, että sinkuilla miehillä on asiat paremmin kuin perheellisillä.

En tietenkään voi sanoa, koska olen nainen. Oli kyllä mieheni kanssa puhetta vähän aikaa sitten, että meidän seksielämällä on kestänyt 20 vuotta kehittyä täydelliseksi. Ollaan varmaan jotenkin hitaita ja outoja, mutta kumpikin ollaan samaa mieltä. Lapsiakin on, ja itse olen sitä mieltä, että heidän saamisensa on kypsyttänyt omaa seksuaalisuuttani todella paljon, ja siitähän on hyötynyt enimmäkseen oma mies.

Kivat sinulle. Noin 95% naisista kypsyy ihan toiseen suuntaan.

Sinulla ei selvästikään ole heistä kokemusta. Ehkä kannattaisi pyrkiä vähän pidempiin, aidosti sitoutuneisiin naissuhteisiin.

No tässä on oltu 20 vuotta yhdessä ja niistä 12 naimisissa, joten jotain kokemusta tässä on. Sitten tuli se klisee. Eli kaksi lasta, uusi omakotitalo jne, niin alkoi halut kummasti hävitä. No vaimo totesi pariterapiassa, että hän ei vain koe enää mitään tarvetta seksille. Että se siitä sitten. 

Ei kai näin oikeasti kenellekään käy :) eiköhän tämä ole sitä urbaanilegendaa. En siis usko, keksi parempi syy huonosti menneelle parisuhteelle.

N40, 2 lasta, naimisissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö sitä hauskaa, matkustelua, vapaita viikonloppuja olla jatkuvasti sitten 16 vuotta ennen kuin alkaa riittää? Vai jopa ihan sinne eläkeikään asti?

Ööh. Kyllä minä haluan ainakin elämäni olevan hauskaa ja vapaata ihan kuolemaani asti. Aika outo ajatus, että jossakin vaiheessa elämänlaadun pitää lopulta heikentyä, koska eihän se nyt hyvänen aika käy, että ihminen eläisi koko elämänsä niin kuin haluaa.

Kyllä ainakin oma elämäni alkoi tuntua aika merkityksettömältä jo pitkälti ennen kolmeakymppiä kun oli maailma kierretty, hauskaa pidetty ja hyvä mieskin oli löytynyt aikaa sitten. Siinä alkaa se biologinen kello kilkatella, että pitäisi tehdä jotain vähän syvällisemmin tyydyttävää kuin etsiä pelkkää ulkoista harhautusta ajatuksilleen. Lapset kasvattaa vanhempansa, ja on harmi, että niin suuri osa väestöstä ei koskaan saa tätä aikuistumista kokea.

Vierailija kirjoitti:

Ulkomailla isoissa kaupungeissa ensisynnyttäjät ovat keskimäärin 35-40v. Tuota vapaata aikaa ilman lapsia ei saa ikinä enää takaisin, joten kannattaa nauttia niin kauan kuin voi/tai olla hankkimatta lapsia ollenkaan. 

Pitää olla aika tylsämielinen, jos vielä nelikymppisenä haluaa elää kuin parikymppinen.

Mikä siinä on niin vaikea ymmärtää, ettei kaikilla ole sitä "suomalaista unelmaa", johon liittyy vaimo, lapset, omakotitalo ja koira. Noita on sitä paitsi vaikea nykyaikana saada kun voit yksi kaksi menettää työsi. Lisäksi jo erotilastot on ihan hirveän korkeat ja minä en ainakaan ole niin tyhmä, että tekisin muksuja jonkun kanssa siinä toivossa, että ollaan yhdessä aina. Minulla on työkavereita, jotka maksaa lapsista elatusmaksuja siitä pienestä 2000e netto/kk palkastaan ja siihen en suostu. Minä aion ainakin elää niin kuin haluan ja haslata niin pitkään kuin haluan :D m27

Nuoruus pitkittyy kokoajan. Katsoin juuri yksipäivä joitain 16-vuotiaita ja jotenkin tosi lapsekkaita eleet  ja vaatetus ym. Tuntuu että itse kun oli siinä iässä niin näytettiin aikuismaisemmilta. Olen 26.

Vierailija kirjoitti:

Isoissa kaupungeissa varmaan kannattaakin pitkittää nuoruutta kun naisia on enemmän kuin miehiä. Ihan toinen juttu maaseudulla.

Kyllä miehiä on melkeinpä missä vain enemmän, kun kyseessä on lisääntymisikäiset ja naimattomat henkilöt. Lue lisää: http://naytadata.com/2017/08/10/sukupuolijakauma-ja-vinouma-suomessa/

Tämähän nyt on vain paluuta siihen normaaliin, vuosisataiseen menoon jossa mies on reilusti naista vanhempi.

Elän tässä mukavasti 40-50 -vuotiaaksi ja sitten katselen jonkun mukavan, noin 25-vuotiaan naisen, joka haluaa perustaa perheen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoissa kaupungeissa varmaan kannattaakin pitkittää nuoruutta kun naisia on enemmän kuin miehiä. Ihan toinen juttu maaseudulla.

Kyllä miehiä on melkeinpä missä vain enemmän, kun kyseessä on lisääntymisikäiset ja naimattomat henkilöt. Lue lisää: http://naytadata.com/2017/08/10/sukupuolijakauma-ja-vinouma-suomessa/

Tuota kuvaa linkin takana katsellessa ei voi muuta kuin hämmästellä luontoäidin viisautta. Miten hitossa voi kuitenkin noin tasaisesti olla naisia ja miehiä?! Miehiä tietty tasaisesti himpun enemmän, mutta on tuo kyllä aika hyvin, kun jokainen syntymä ja sukupuoli on sattumankauppaa.

45 ikävuoteen asti tuo ero on tasainen. Sehän on se ikä, mihin ihminen suunnilleen on sunniteltu elämään. Siitä lähtee sit jyrkkä miesten kuolema ja se vain kiihtyy mitä lähemmäs sataa vuotta mennään. Kurkatkaa toi kuva linkin takana. Mielenkiintoinen.

Jokainen saa elää niin kuin itse parhaaksi katsoo. Niin mies kuin nainen. Tietenkään ketään ei saa vedättää tuossa kuviossa. Se on kaikista kurjinta, kun mies sanoo että "sitten joskus" ja kun naisen hedelmälliset vuodet on ohi, hankitaan lapsia nuoremman kanssa. Pitää uskaltaa ottaa vastuu valinnoistaan ja olla rehellinen.

Vierailija kirjoitti:

Lapsia ei haluta, naimisiin voi mennä "sitten joskus", vapaa-aika täyttää baarireissusta, harrastuksista ja reissaamisesta. Jotenkin hävinnyt kokonaan ero nuoruuden ja vastuullisen aikuisuuden väliltä. Ei ihme, ettei näin keskenkasvuisten mieslasten voimalla saada syntyvyyttä käännettyä. Tilanne on erityisen paha isoissa kaupungeissa.

Miten miehet saataisiin ymmärtämään vakiintuneen elämän arvo?

No jos saadan aitoja, puhtaita, koskemattomia naisia takaisin, niin tilanne olisi eri. Koska semmoista ei enää ole, päinvastoin todellista yksiavioisuutta (1/elämä) paheksutaan, avioliittoja ei kuunioiteta vaan petetään ja erotaan, niin ei ole mitään syytä vakiintua kokeneiden naisten kanssa. Siis miehen parhaina vuosina.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän nyt on vain paluuta siihen normaaliin, vuosisataiseen menoon jossa mies on reilusti naista vanhempi.

Elän tässä mukavasti 40-50 -vuotiaaksi ja sitten katselen jonkun mukavan, noin 25-vuotiaan naisen, joka haluaa perustaa perheen. 

Harva 25v haluaa 50v ukkoa. Jossakin oli tilasto että ikäerot on yleisimmin 2-3v. Sitten on niitä jotka ottaa vähän vanhemman mutta nekin on yleensä vain sen 10v+2v vanhempia.