Pelko tuli sitten arkielämään

Rehellisiä jos ollaan, niin tirautin muutamat shokki-itkut Turun tapauksen johdosta.

Minulla on perhettä ja yksi parhaimmista ystävistäni siellä, mikä toki vaikutti tähän vahvaan tunnereaktiooni. 😣

Yksi perheenjäseneni oli Nizzassa iskun aikaan ja itse lähdin Pariisista iskupäivänä. Olin lentokoneessa matkalla Brysselin läheiselle kentälle, kun siellä Brysselin kentällä oli pommi-isku.

Työskentelen Espan läheisyydessä ja alkoi ahdistaa ajatus siitä, että jonain päivänä joku iskee niillä kulmilla ollessani kotimatkalla.

Eli ahdistaa (!!!) maan perkuleesti, mutta rationaalisena tyyppinä tiedostan, että on paljon todennäköisempää, että jään ratikan, auton tai pyöräilijan alle.

Tai että kaadun ja lyön pääni. Joten eipä minua onneksi pelota, todennäköisyys on niiiiiin pieni. ☺

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nää, se menee ohi aika pian. Minulla oli tuo tunne Myyrmannin pommi-iskun jälkeen ehkä kuukauden ajan. Asun siis ihan Myyrmannin vieressä.

Muttei se tunne pitkään elä.

On kumminkin todella, todella harvinaista joutua kouluampumisten tai beserkki-puukottajan uhriksi. Et varmaan koko ajan pelkää jääväsi autonkaan alle, vaikka se on kymmeniä kertoja todennäköisempää.

Tietysti pelko on aina jossain määrin irrationaalinen tunne, mutta siihen voi kyllä järjellä vaikuttaa. Ja aika tehoaa.

Valitettavasti terrori-iskut ei ole enää harvinaisia

Terroristi-iskussa kuoleminen on harvinaista, varsinkin länsimaissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että jossain muualla nämä terrori-iskut ovat arkipäivää olleet jo monta vuotta ei tee siitä normaalia ja hyväksyttävää.HALOO!

Terrorismi ei ole normaali, ei hyväksyttävää koskaan. Silti näitä tapahtuu, eikä 100% niitä voida estää. 

Yli 95% terrorismista voitaisiin estää, mutta r-sanan pelossa sitä ei tehdä. Auton alle jääminen on toki "lohduttavasti" todennäköisempää, mutta ennen sitäkään ei tarvinnut varoa kävelykadulla tai markkinoilla ollessaan.

Kerro toki viranomaisille myös, että miten?

ketää ei kiinnosta

Vierailija kirjoitti:

Huomasin kaupassa, että kun seisoin kassajonossa käännyin katsomaan kuka tuli taakseni jonottamaan. En ole aiemmin tavannut tehdä niin. Olen luottanut, ettei kukaan tule selkäni taakse pahat mielessä.

Kannattaa mennä hoitoon. Ei ole tervettä tuo.

Joulun suosituin lahja: rautalangasta kudottu kauluri.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa olla julkista tietoa ettei laivoilla turvatarkistuksia ole? 

Näillähän on tapana mennä kavereittensa kanssa raiskausristeilyillekin, tietävät kyllä miten heikkoa turvallisuus laivalla on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomasin kaupassa, että kun seisoin kassajonossa käännyin katsomaan kuka tuli taakseni jonottamaan. En ole aiemmin tavannut tehdä niin. Olen luottanut, ettei kukaan tule selkäni taakse pahat mielessä.

Kannattaa mennä hoitoon. Ei ole tervettä tuo.

Mutta lasten sukupuolielinten silpominen on.

Itse olen hyvin väkivaltaisesta perheestä kotoisin ja ollut varpaillani koko lapsuuteni ja aikuisuuteni. Eli tämä isku ei vaikuttanut omaan turvallisuuden tunteeseeni, koska olen tiennyt jo lapsesta saakka, että on olemassa pahoja ihmisiä, jotka saattavat käyttävät äärimmäistä väkivaltaa ja ihan satunnaisiin sivullisiinkin. Mutta lohdutuksena todettakoon, että siihen varpaillaan oloonkin tottuu ja ainakin on valppaana koko ajan. Jos ei taas kestä ajatusta jatkuvasta varpaillaan olosta ja valppaudesta, niin mars lääkäriin ja mömmöillä nuppi usvaan.

Aivan älytöntä rinnastaa autononnettomuutta ja sitä,  että joku alkaa järjestelmällisesti ja tarkoituksella lahtaamaan ihmisiä kadulla. Jotain rajaa toivoisin tähän mitätöimismaniaan.

Michael Penttilän vapautumisen jälkeen olen vilkuillut enemmän. En jää ikinä muutenkaan isoihin massoihin jos voin löytää väljempää tilaa, ja pyrin aina pysähtyessä olemaan seinää vasten niin ettei kukaan yllätä selän kautta. Ei pelkästään puukottajat, myös taskuvarkaat. Olin Lontoon metro-iskujen aikaan paikalla, joten "pelossa" olen elänyt jo yli 10vuotta.

Kyllä mulle tulee mieleen että "mitä jos" kun olen paikassa missä paljon ihmisiä. Eikä siinä mutta muksuja en päästä mihinkään ennenkuin tää tilanne saadaan jotenkin hallintaan.

Ei se ole kovin vaikeaa poistaa tuota potentiaalista porukkaa suomesta.

Ei se vaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen hyvin väkivaltaisesta perheestä kotoisin ja ollut varpaillani koko lapsuuteni ja aikuisuuteni. Eli tämä isku ei vaikuttanut omaan turvallisuuden tunteeseeni, koska olen tiennyt jo lapsesta saakka, että on olemassa pahoja ihmisiä, jotka saattavat käyttävät äärimmäistä väkivaltaa ja ihan satunnaisiin sivullisiinkin. Mutta lohdutuksena todettakoon, että siihen varpaillaan oloonkin tottuu ja ainakin on valppaana koko ajan. Jos ei taas kestä ajatusta jatkuvasta varpaillaan olosta ja valppaudesta, niin mars lääkäriin ja mömmöillä nuppi usvaan.

Ei se ole edelleenkään sama asia. Ei se vaan ole.

Ennen, silloin joskus, tuntui turvalliselta, kun oli päiväsaika ja paljon ihmisiä ympärillä.

Kyllä pieni pelko oli tänäänkin taka-alalla Turun torilla bussia vaihtaessani aamulla ja iltapäivällä töistä tullessani. Olen ollut niin ahdistunut perjantaista alkaen että kävin aamusta viemässä pelosta huolimatta ruusuja tapahtumapaikalle ja iltapäivällä vielä hiljentymässä paikalla.Teki psyykelle hyvää.

Se valtava kukkameri ja sadoista kynttilöistä (?) hohkava lämpö oli sanoinkuvaamattoman lohdutonta ja surullista, mutta kuitenkin toisaalta myös antoi lohtua. Kollektiivinen suru...

Se paniikki ja epäusko siitä voiko tämä olla totta, kun perjantai-iltapäivänä luin uutisia puoli viiden aikaan ja ikuisuudelta tuntunut odotus siitä, vastaavatko perheenjäsenet meseviesteihin...

Sen jälkeen pelko, ikkunoiden lukitseminen ja ahdistus. Ajatus siitä, kuinka joka arkipäivä ostan vihannekset torilta ja kuljen työmatkan juuri tuosta paikalta kaksi kertaa arkipäivisin.

Perjantaina olin myös vaihtanut työvuoroni aiempaan joten en ollut neljän aikaan torilla. Tosin olin vielä puoli neljän aikaan harkinnut lähteväni kotoani keskustaan syömään. Päätinkin tehdä voileipiä...Pienestä on kiinni. Näitä ns.läheltä piti tarinoita on sitten tullut kuunneltua lähipiissäni.

Varmin laskutaidottomuuden merkki on terrorismin pelko. Suomessa kuolee joka vuosi n. 50 000 ihmistä aivan muihin asioihin. Itseään jonain taistelijana pitämän narsistisen psykopaatin aiheuttamat lisäkuolemat eivät elämän riskejä paljon heilauta. Pelätkää mieluummin lenkkimakkaroita. Korkea kolesteroli on aivan toisenlaisen kertaluokan riski.

Vierailija kirjoitti:

Aivan älytöntä rinnastaa autononnettomuutta ja sitä,  että joku alkaa järjestelmällisesti ja tarkoituksella lahtaamaan ihmisiä kadulla. Jotain rajaa toivoisin tähän mitätöimismaniaan.

Tarkoitatko, ettei mitättömyyttä saa mitätöidä?

Meillä mies totesi eilen, että tällä viikolla lähdetään katsomaan uutta autoa minulle. Hän ei aio odottaa, että minä kuljen lapsen kanssa julkisissa ja joudun jonkun iskun kohteeksi. Minulle tuli onnenkyyneleitä, kun mies ajatteli meitä ensimmäisenä. =)

Vierailija kirjoitti:

Täyttä valehtelua poliitikkojen kuten medioidenkin puolelta on tuo väite että ""pelko tuli arkielämäämme" !

Pelko ei tullut, vaan pelko tuotiin meidän arkielämäämme ensin EU:n ja sen jälkeen stubin, orvon, sipilän ja soinin maahantuomina, ennenkaikkea stubin tilaamana ruotsilta ja valmistelemana toimiessaan pääministerinä.

Pelko ei siis tullut, vaan se maahantuotiin diktatuuripoliitikkojemme toimesta.

Tästä voisi "laatumediat" tehdä hienon reportaasin.

Ai niin, totuus ei kuulu niiden agendaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies totesi eilen, että tällä viikolla lähdetään katsomaan uutta autoa minulle. Hän ei aio odottaa, että minä kuljen lapsen kanssa julkisissa ja joudun jonkun iskun kohteeksi. Minulle tuli onnenkyyneleitä, kun mies ajatteli meitä ensimmäisenä. =)

Koko perhe hysterian vallassa.