Lue keskustelun säännöt.
Se klassinen ongelma, mies ei tee kotona yhtään mitään ja aika menee harrastuksissa.
04.08.2017 |
Tämä on alkanut paisua niin isoksi, että olen eroa miettinyt ihan vakavissani. Eli siis mies ei tee kotona yhtään mitään, makaa sohvalla. Käy töissä, hänellä töitä 4krt/viikko. Aamua ja yövuoroa. Minulla taas vaihtelee, joskus teen 6 päiväisiä viikkoa, sitten taas 2-6 välillä.
Kun hän ei ole töissä, kaikki vapaa aika menee harrastukseen ja ystävien näkemiseen. Yhdessä sitten vietetään aikaa yleensä illalla.
Olen koittanut keskustella nätisti, kertonut ettei tämä ainakaan voi jatkua minun osaltani näin: käyn töissä, hoidan talon ja oma harrastus aika kärsii, kun minulla tunnu olevan aikaa kun siivota kotona. Mies ei ole kertaakaan mopannut, huolehtinut päivää kauempaa pyykinpesusta tmv. Onneksi joskus edes siivonnut keittiön.
Kun tapasimme ja tapailtiin, sanoi että hän tekee kyllä kotitöitä ja ne kuuluu molemmille. Kerroin siis, että edellisen suhteeni päätin juuri siihen etten halunnut kotipiiaksi. Asuttiin reilu vuosi eri osoitteissa, siivoili myös ollessaan minun luonani, joten tottakai luulin että jos meillä on joskus yhteinen koti mies varmasti osallistuu.
Totuus on alkanut kyllä valjeta, siihen ei tarvitse minua herätellä. Yksi päivä pyysin laittamaan pyykkikoneen päälle. Kohta pyysi näyttämään miten se toimii (?!). Ja lisään tähän etten koskaan valita miten mies hoitaa asian, tai neuvo häntä, ellei itse kysy apua.
Ollaan riidelty nyt paljon tästä, samalla myös paljastunut ettei hänen tarvinnut kotona koskaan tehdä mitään, ei tehnyt isäkään. Isällä sama harrastus kun pojalla ja isän aika kului samaan. Olen sanonut, että minun kanssa se ei noin vetele, en ole hänen äitinsä ja turha odottaa, jos haluaa kotipiian etsiköön toisen.
Aluksi koitin jutella nätisti, olla syyllistämättä. Enemminkin kertoa mihin toivoisin muutosta, eli siihen että osallistuisi ja yhteinen aika voisi joskus olla kivaa tekemistä yhdessä, kun se että mies töiden ja harrastuksen jälkeen makaa sohvalla. Nykyään mies aina suuttuu ja tiuskii kun jankutan samasta asiasta ja syyllistän häntä. Kokee kuulemma haukkumiseksi. En siiis nähtävästi saisi puhua miltä minusta tuntuu. Jos olen sanonut etten jaksa tällaista enää, suuttuu siitä ja sanoo että "no painu sitten piippiip täältä". Joskus edes tulee pyytämään anteeksi ja sanoo ettei tarkoita todellakaan, sanoo vain vihaisena niin.
Tämä kaikki on vetänyt mut siihen pisteeseen, että olen kokoajan ahdistunut ja väsynyt. En saa enää öisin nukuttua, nytkin olen nukkunut 4-5h per yö, käyn töissä, siivoan, edes kaksi kertaa viikossa yritän jaksaa käydä omassa harrastuksessa. Tuntuu että mies on vetänyt koko suhteemme alun jotakin ihme roolia, koska monesti olen miettinyt että ketähän mahdoton aluksi tapailla/ seurustella, tuntuu kun henkilö olisi vaihtunut tässä!
Muita ongelmia meillä silleen ole. Mutta olen alkanut nähdä miehen lapsellisena. Suhteemme alussa mainosti kun puhuminen on tärkeää, nyt ei suostu. Jos yritän jutella mököttää hiljaa vastaamatta tai välillä yrittää ärsyttää minua vastaamalla kaikkea tyhmää. Ottaa kaiken aina niin itseensä, häntä haukutaan ja minä suurentelen ja keksin asioita omasta päästä. Milloin olen sairas ja muka vainoan häntä siis ihan kaikkea tyhmää maan ja taivaan väliltä. Saattaa jopa puhua äidilleen samaan sävyyn tämän soittaessa, kerran kysyinkin miten kehtaat puhua äidillesi noin..
Tänne kirjoitin, koska tiedän että en ole yksin tässä tilanteessa, täällä on muitakin. Olen niin väsynyt, etten tiedä enää mitä teen.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä.. 2 aikuisen taloudessa sinun harrastus aikasi kärsii kun siivoat?? Okei, mitä ihmettä oikein siivoat siellä päivittäin?
No usko tai älä. Töiden jälkeen olen usein (toki riippuu päivästä) kotona 6-7 aikaan illalla. Käy kaupassa, tee ruoka, siinä lomassa laita astiat. Jos pesee pyykkiä ohjelmassa kestää reilu tunti, viikkaa puhtaat sillä välin kaappiin ja märät kuivumaan. Ruoka kestää yleensä päivän max kaksi, kun kummatkin syö ja otetaan töihin evääksi. Töiden jälkeen miehen vaatteet aina likaiset, harrastuksessa ne likaantuu. Saattaa siis tulla kahdetkin likaiset vaatteet yhdessä päivässä. Minun harrastuksessa myös hiki virtaa, vaatteet pesuun. Joten voihan siitä miettiä, että tuolla tahdilla kun olet vaikka pesemättä sitä pyykkiä sitä alkaa kerääntyä roimasti. Kuten tuossa kirjoitin, nukun tosi huonosti nykyään ja minullakin on raskas työ, joten joskus pakko tehdä niin että en tee mitään päivään kahteen. Ja vaikka toisella on vapaata ja minä töissä, menee sitten vapaa päivät itsellä kaiken siivoamiseen. Ja toki pihatyöt yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai yksi mies niin paljon sotke, että jos ei kotia jaksa miehelle siivota, niin miten yksinkään? Eri asia on se, että vituttaa siivota kun toinen, joka ei tee mitään, hyötyy.
Miks naisen pitäis siivota miehelle yhtään mitään? Kyllä jokainen siivoaa ihan itse omat sotkunsa. Ja kyllä, kyllä mies voi sotkea paljonkin, ainakin mun mies. Ja minä nalkutan, huomautan järjestelmällisesti joka kerta. Viis veisaan toisen ärtymyksestä. Totean vain että mies rakastaa nalkutusta koska ei siivoa jälkiään oma-aloitteisesti. Uskomatonta että korkeasti koulutettu ja urallaan menestynyt mies ei osaa laittaa omia likaisia sukkiaan pyykkikoriin tai kahvikuppia/lautasta tiskikoneeseen. Auto on kuin kaatopaikka hänen työkeikkojensa jälkeen, samoin kotimme jos olen ollut pois. Lista on loputon. Työpaikallaan myös työkaverit valittaa kun tämän yhden jälkiä saa olla siivoamassa. Ei se tule tuosta miksikään muuttumaan. En tule minäkään. "Nalkutus" jatkuu.
Jätä ne sukat lattioille. Peset vain ne pyykit jotka ovat pyykkikorissa. Sama astiat, jätät vaan paikoilleen tai keräät miehen pöydälle. Pidät itselläsi jossain puhtaat astiat joita käytät. Älä ole hölmö, nalkutus ei auta mitään.
Haluan lasten tajuavan että isin hajamielyys ei ole ok. Komennan miestä samalla tavalla kuin lapsia, en rähjää tms. Lapset ovat oppineet, mies ei. En halua perheemme elävän kodissa joka on kuin pommin jäljiltä. Sen yleensä teen että kun miehen sukua on tulossa kylään niin ilmoitan etten laita tikkua ristiin ja jos koti on sikolätti niin en kehtaa olla paikalla sukulaisten saapuessa. Silloin mies siivoaa paniikissa koska respect omaa sukua kohtaan on valtava ja minua tarvitaan ns henkisenä tukena ja ilmapiirin ylläpitäjänä. Pitää varmaan alkaa kutsua sukua kylään useammin :D
Minä kasvatan lapsetkin näin, hyvin toimii. Jos haluaa puhtaita vaatteita, kannattaa tuoda vaatteet pesuun, jos ei halua syödä likaiset lautaselta se on laitettava pesuun. Hyvin toimii, kukaan ei huuda eikä käskytä. Siivouspäivä on jolloin siivotaan omat huoneet, jos sitä ei tee, ei saa viikkorahaa, ei huutoa, vain seurauksia.
Pese vain omat pyykit näin alkuun. Siinä miehen on pakko alkoittaa edes pyykinpesu. Kun vaihdat lakanat, jätät miehen täkin ilman pussilakanaa, jolloin hänen on pakko laittaa se itse paikalleen. Tietysti voi olla, että mies alkaa tuon jälkeen kuvitella tekevänsä paljonkin, mutta tuota voi toki laajentaa siihen, että ostat ruokaa vain itsellesi ja teet ruokaa vain itsellesi, jos tosiaan nyt on se tilanne, että teet kaiken teidän kahden hommista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä.. 2 aikuisen taloudessa sinun harrastus aikasi kärsii kun siivoat?? Okei, mitä ihmettä oikein siivoat siellä päivittäin?
No usko tai älä. Töiden jälkeen olen usein (toki riippuu päivästä) kotona 6-7 aikaan illalla. Käy kaupassa, tee ruoka, siinä lomassa laita astiat. Jos pesee pyykkiä ohjelmassa kestää reilu tunti, viikkaa puhtaat sillä välin kaappiin ja märät kuivumaan. Ruoka kestää yleensä päivän max kaksi, kun kummatkin syö ja otetaan töihin evääksi. Töiden jälkeen miehen vaatteet aina likaiset, harrastuksessa ne likaantuu. Saattaa siis tulla kahdetkin likaiset vaatteet yhdessä päivässä. Minun harrastuksessa myös hiki virtaa, vaatteet pesuun. Joten voihan siitä miettiä, että tuolla tahdilla kun olet vaikka pesemättä sitä pyykkiä sitä alkaa kerääntyä roimasti. Kuten tuossa kirjoitin, nukun tosi huonosti nykyään ja minullakin on raskas työ, joten joskus pakko tehdä niin että en tee mitään päivään kahteen. Ja vaikka toisella on vapaata ja minä töissä, menee sitten vapaa päivät itsellä kaiken siivoamiseen. Ja toki pihatyöt yms.
Siis teet ruokaa ja peset koneellisen pyykkiä joka päivä..? Vaikka vaihtsisitte vaatteet 2 kertaa päivässä, siinä on vasta 2 vaatekertaa molemmilta.. Koneellinen.. Joka päivä?
Vierailija kirjoitti:
Asutko kenties Maskussa?
Mun ex mies oli TÄYSIN samanlainen paska. Kerran jopa huuti mulle että ystävät ja harrastukset menee mun edelle. Aina. No jätkä sekos kun mä tein ratkasun ja aloin elämään omaa elämää ja ilmoitin yllättäin että muutan sitten pois. Ennen yhteenmuuttoa asunto oli LÄÄVÄ!! Veti myös roolia ihanasta luonteesta. Mutta totuus tuli pian esille. Ei edes omia paskavanoja pöntöstä saanut siivottua. Koti ihan kaaos ja ... voi hyvänen aika .. nyt kun muistelee niin miksi edes tuhlasin aikaani sellaiseen ukkoon. Mä sanon sulle kokemuksen perusteella että ei tule muuttumaan, suo ei arvosteta, LÄHDE! Miksi kulutat aikaasi mieheen joka ei arvosta sinua?! Ei tee sinun vuoksesi mitään kunnollista?!
No et se sinäkään täysillä käy, jos tollaseen läävään suostuit muuttamaan. Kai sinä sen tajuat, että toi mies oli täysn tyytyväinen elämäänsä. Mitä sinä hänen elämässään teit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ap peset ja viikkaat miehen vaatteet? Miksi teet hänelle ruokaa? Joo, miehesi on lapsellinen ja laiska, mutta anteeksi nyt vaan, sinäkin olet kyllä pöljä kun osaltasi mahdollistat tuon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä.. 2 aikuisen taloudessa sinun harrastus aikasi kärsii kun siivoat?? Okei, mitä ihmettä oikein siivoat siellä päivittäin?
No usko tai älä. Töiden jälkeen olen usein (toki riippuu päivästä) kotona 6-7 aikaan illalla. Käy kaupassa, tee ruoka, siinä lomassa laita astiat. Jos pesee pyykkiä ohjelmassa kestää reilu tunti, viikkaa puhtaat sillä välin kaappiin ja märät kuivumaan. Ruoka kestää yleensä päivän max kaksi, kun kummatkin syö ja otetaan töihin evääksi. Töiden jälkeen miehen vaatteet aina likaiset, harrastuksessa ne likaantuu. Saattaa siis tulla kahdetkin likaiset vaatteet yhdessä päivässä. Minun harrastuksessa myös hiki virtaa, vaatteet pesuun. Joten voihan siitä miettiä, että tuolla tahdilla kun olet vaikka pesemättä sitä pyykkiä sitä alkaa kerääntyä roimasti. Kuten tuossa kirjoitin, nukun tosi huonosti nykyään ja minullakin on raskas työ, joten joskus pakko tehdä niin että en tee mitään päivään kahteen. Ja vaikka toisella on vapaata ja minä töissä, menee sitten vapaa päivät itsellä kaiken siivoamiseen. Ja toki pihatyöt yms.
Siis teet ruokaa ja peset koneellisen pyykkiä joka päivä..? Vaikka vaihtsisitte vaatteet 2 kertaa päivässä, siinä on vasta 2 vaatekertaa molemmilta.. Koneellinen.. Joka päivä?
Vaikka se olisi kaksi koneellista viikossa niin onhan sekin ärsyttävää, jos toinen ei osallistu koskaan mihinkään ja toinen hoitaa yksin molempien asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap myös mahdollistaa tilanteen. Minulle ei tulisi mieleenkään pestä aikuisen mieheni pyykkejä, paitsi jos hän ei olisi siihen esimerkiksi sairauden vuoksi kykeneväinen. Tai tehdä ruokaa useammin kuin mieheni. Helppohan ap:n miehen on luistaa kotitehtävistä, kun kotona häärää "äiti", joka hoitaa kaiken automaattisesti.
Minä en taas ymmärrä tuota, että parisuhteessa molemmat pesee vaan omat pyykkinsä. Ei se ole edes taloudellisesti järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap myös mahdollistaa tilanteen. Minulle ei tulisi mieleenkään pestä aikuisen mieheni pyykkejä, paitsi jos hän ei olisi siihen esimerkiksi sairauden vuoksi kykeneväinen. Tai tehdä ruokaa useammin kuin mieheni. Helppohan ap:n miehen on luistaa kotitehtävistä, kun kotona häärää "äiti", joka hoitaa kaiken automaattisesti.
Minä en taas ymmärrä tuota, että parisuhteessa molemmat pesee vaan omat pyykkinsä. Ei se ole edes taloudellisesti järkevää.
Ei tietenkään olekaan normaalitilanteessa, mutta aloittajan tilanne ei ole normaalitilanne. Jos toinen ei osallistu ollenkaan kotitöihin, on pakko ottaa käyttöön rankemmat keinot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskomatonta että nykyaikana jotkut elävät vielä näinkin kivikautisessa toimintamallissa. Normijärjellä varustettu nainen yrittää ensin keskustellen sopia työnjaosta ja sitten jos (lue: kun) ei tule muutosta niin tiet erkanevat..voihan sitä myös hyväksyä asian ja jatkaa kotiapulaisena mutta mitä järkeä on tehdä sellainen valita ja vaikeuttaa omaa elämää? En kyllä jaksaisi passata aikuista ihmistä, omat voimathan siinä vain kuluu. Ja normijärjellä varustettu mies hoitaa omat velvollisuudet ja osallistuu kotihommiin ym. ihan oma-aloitteisesti.
Hohhoijaa, mistä näitä laiskiaismiehiä oikein sikiää..? Kasvatan poikaani tälläkin hetkellä siihen että hoitaa omat astiat, pyykit, huoneensa ym ym ja olen kertonut että nämä ovat hänen velvollisuuksiaan AINA eikä äiti/tyttöystävä/vaimo niitä hoida. Nyt ryhtiä poikien kasvatukseen muutkin jotta kierre saadaan katkaistua!!
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, että sinulla on siivousstandardit aika korkealla - siihen vähän viittaa se, että myös edellinen suhteesi on kariutunut samaan ongelmaan. Aina kun kaksi ihmistä halua asua yhdessä, pitää niiden molempien tietenkin tehdä kompromisseja. Yhdessä ei voi asua sillä tavalla kuin yksin.
Ap on useamman kerran tuonut esiin, että mies ei myöskään pidä sotkusta ja että "jonkun" (=ap:n) pitäisi se siivota. Eli ei tässä taida olla kyse siitä, että ap:lla olisi jotenkin epäinhimilliset siisteysstandardit, joita mies ei pysty kovasta yrittämisestä huolimatta täyttämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap myös mahdollistaa tilanteen. Minulle ei tulisi mieleenkään pestä aikuisen mieheni pyykkejä, paitsi jos hän ei olisi siihen esimerkiksi sairauden vuoksi kykeneväinen. Tai tehdä ruokaa useammin kuin mieheni. Helppohan ap:n miehen on luistaa kotitehtävistä, kun kotona häärää "äiti", joka hoitaa kaiken automaattisesti.
Minä en taas ymmärrä tuota, että parisuhteessa molemmat pesee vaan omat pyykkinsä. Ei se ole edes taloudellisesti järkevää.
Ei tietenkään olekaan normaalitilanteessa, mutta aloittajan tilanne ei ole normaalitilanne. Jos toinen ei osallistu ollenkaan kotitöihin, on pakko ottaa käyttöön rankemmat keinot.
Jos toinen ei ole kykenevä parisuhteeseen, niin miksi tällä asialla pitää alkaa rankaisemaan? Itsellekin on parempi erota kuormittavasta suhteesta, kun ei tuo tilanne tule muuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap myös mahdollistaa tilanteen. Minulle ei tulisi mieleenkään pestä aikuisen mieheni pyykkejä, paitsi jos hän ei olisi siihen esimerkiksi sairauden vuoksi kykeneväinen. Tai tehdä ruokaa useammin kuin mieheni. Helppohan ap:n miehen on luistaa kotitehtävistä, kun kotona häärää "äiti", joka hoitaa kaiken automaattisesti.
Minä en taas ymmärrä tuota, että parisuhteessa molemmat pesee vaan omat pyykkinsä. Ei se ole edes taloudellisesti järkevää.
Ei tietenkään olekaan normaalitilanteessa, mutta aloittajan tilanne ei ole normaalitilanne. Jos toinen ei osallistu ollenkaan kotitöihin, on pakko ottaa käyttöön rankemmat keinot.
Jos toinen ei ole kykenevä parisuhteeseen, niin miksi tällä asialla pitää alkaa rankaisemaan? Itsellekin on parempi erota kuormittavasta suhteesta, kun ei tuo tilanne tule muuttumaan.
Koska se on vielä viimeinen yritys herättää toinen ja välttyä erolta. Joku on joskus havahtunut tilanteeseen, kun tarpeeksi ravistelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti teillä on eri käsitys siitä, mitä tarkoittaa sanat "tekee kotitöitä". Hänelle se selvästikin tarkoittaa sitä, että hän tekee silloin kun huvittaa. Sinulle sitä, että tekee silloin kun on tarve.
Seuraavaa suhdetta (erohan tuosta varmaan tulee) aloitellessasi ota selvää, millainen työnjako potentiaalisen kumppanisi vanhemmilla on ollut, ja kysy mieheltä, mitä mieltä hän on siitä. Voit toki yrittää puhua asiasta tästä näkökulmasta nykyisenkin puolisosi kanssa.
Niin, uskallan kyllä väittää, että miehelleni kyllä siisteys on tärkeää. Koska saattaa sanoa että ahdistaa tämä sotku, täällä pitäisi siivota. Olen sanonut että herra on hyvä ja alkaa siivota. Mutta oikeassa olet. Siksi olenkin ihmeissäni, kun alussa kertoili, että kotonakin asuessa hän aina siivosi tätä ja tuota. Myös kuten jo aikaisemmin kerroin tästä asiasta kun juteltiin sanoi että hän kyllä tekee kotitöitä, haluaa että koti on siisti ja osallistuu. Ja aina kun oli minun luonani, saattoi sanoa että meneppäs sohvalle istumaan hän siivoa keittiön sillävälin. Joten siksi olenkin tästä tilanteesta surullinen..
Oikeasti siis ei ole nähtävästi tehnyt kotona koskaan mitään, ja liekkö alussa tuo käytös oli sitten esittämistä? Koska jo alussa sanoin, että parisuhteeseen ja esim yhteenmuuttoon en hyppää heppoisesti, kerroin rehellisesti miksi päätin edellisen suhteen ja samanlaiseen suhteeseen en enää halua. Tein alussa selväksi, että minä en juuri tällaiseen tilanteeseen lähde. Siihen vastauksena sain ettei tarvitse ja hän ei ole sellainen mies ja nuo mitä ylempänä kirjoitin. Ja ei kyllä tunnu luontevalta kysyä hänen vanhemmiltaan mitä ei silloin tuntenut että onkos poika joutunut töitä tekemään.
Ap
Niin.. Jos mies olisi jo alkujaan näyttänyt todellisen luonteensa ja sovinistisen, isältä perityn maailmankuvansa niin te ette olisi muuttaneet yhteen. Kyllä nämä osaavat tehdä vaikutuksen kun tarve sitä vaatii.
Kävittekö miehen vanhemmilla usein kylässä vai harvoin? Siellä olisi ehkä nähnyt miten mies on oikeasti kasvatettu.
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran muija, jonka kriteerien mukaan pitää imuroida ja luututa joka päivä ja jolle pesukoneen napin painaminen on liian rankkaa.
Uliuliuli.
Joka kerta tämä sama helvetin argumentti: "pyykkäys/tiskaus on vaan napin painamista edes mitään tarvi tehdä miten on niin rankkaa muka??!"
Joo. Pyöriikö näillä tyypeillä koneet tyhjinä ilman pesuaineita vai mitä? Ihan näin rautalangasta: astianpesukoneeseen joku kerää likaiset astiat ympäri kämppää minne mies/vaimo/lapset on niitä viljelleet, laittaa koneeseen. Pinnoitetut astiat ei konetta kestä, ne on pestävä käsin. Puhtaat tuskin itsekseen kierii ulos koneesta. Pyykkiä jos meinaa pestä, eikä ole pesukonetta, on jonkun mentävä varaamaan pesutupa kun on ensin suunnitellut mikä päivä sinne ehtii menemään, mahdollisesti varmistettava että on oikeanlaisia kolikoita jotta saa koneen pyörimään. Sitten kerätään likaiset vaatteet jälleen ympäri kämppää, lajitellaan, pestään (ja mahdollisesti ravataan pesutuvalla), laitetaan kuivumaan, kerätään pois narulta ja viikataan kappiin. Jotain joutuu usein silittämään. Lajitteluvaiheessa täytyy joskus vielä suunnitella, mitä pitää seuraavina päivinä olla puhtaana jossei ehdi kaikkea pesemään, kuka tarvitsee urheiluvaatteita, sitä siistimpää kauluspaitaa, onko töihin sopivia vaatteita jne. Mutta ei, se on NAPIN PAINAMISTA.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap myös mahdollistaa tilanteen. Minulle ei tulisi mieleenkään pestä aikuisen mieheni pyykkejä, paitsi jos hän ei olisi siihen esimerkiksi sairauden vuoksi kykeneväinen. Tai tehdä ruokaa useammin kuin mieheni. Helppohan ap:n miehen on luistaa kotitehtävistä, kun kotona häärää "äiti", joka hoitaa kaiken automaattisesti.
Minä en taas ymmärrä tuota, että parisuhteessa molemmat pesee vaan omat pyykkinsä. Ei se ole edes taloudellisesti järkevää.
Ei tietenkään olekaan normaalitilanteessa, mutta aloittajan tilanne ei ole normaalitilanne. Jos toinen ei osallistu ollenkaan kotitöihin, on pakko ottaa käyttöön rankemmat keinot.
Jos toinen ei ole kykenevä parisuhteeseen, niin miksi tällä asialla pitää alkaa rankaisemaan? Itsellekin on parempi erota kuormittavasta suhteesta, kun ei tuo tilanne tule muuttumaan.
Koska se on vielä viimeinen yritys herättää toinen ja välttyä erolta. Joku on joskus havahtunut tilanteeseen, kun tarpeeksi ravistelee.
Joku on joskus. Ei, ei ja ei. Elkää naiset asettuko kasvattajan rooliin parisuhteessa. Joku kysy mistä näitä laiskiaismiehiä sikiää, ni vääristyneen parisuhdenäkemyksen ja kasvatuksen puutteen tuloksena.
Tiesät itsekin ettei tuosta ole kuin yksi reitti ulos. Valmistele adia itseksesi ja kerro vadta kun muuttopäivä on tulossa. Saa mies jäädä paskaiseen kämppään yksinään.
Tsemppiä!!
Meillä samantapainen kuvio. Ja meillä on 2 lasta ja muuten hyvä avioliitto, joten en halua eroakaan. Lisäksi miehellä tietyllä tavalla on -ja hän tästä usein mainitseekin- oikeus päästä vähemmällä kotitöistä, koska hän tienaa it-alalla tuplasti minun sairaanhoitajan palkkaani nähden. Jos siis joskus vähääkään vihjaan että olen väsynyt ja jos mies jaksaisi vaikka viedä roskat tai leikata nurmikon, niin tulee äkkiä muistutus, että ei olisi touvalla kuule taloa eikä nurmikkoa jos hän ei raataisi stressaavassa työssä. Ymmärrän tavallaan tämän, mutta kun MINUNKIN työni on raskas, vain eri tavalla. Ei minulla sen enempää oikein olisi hoitaa kaikkea kotona.
Mutta jonkunhan ne on pakko hoitaa, lapset ja koira ja piha ja talo. Se olen siis minä. Ainoa kotityö mitä mies tekee, on että joskus kun hänelle iskee inspiraatio viikonloppuna, hän voi laittaa ruokaa. Mutta ei säännöllisesti, eikä sen mukaan jos minä olen väsynyt esim. pitkien vuorojen jälkeen, vaan tosiaan jos hänelle tulee yhtäkkiä mieleen vaikka "olisi kiva kokata intialaista". Paras oli, kun kerran jouduin leikkaukseen onnettomuudessa tulleen luunmurtuman takia, niin toki oletin että mies on huolehtinut edes perustasolla kaikesta. Todellisuus oli, että joo, kaikki oli onneksi hengissä, mutta... Koiraa ei ollut lenkitetty ollenkaan, vaan päästetty vain kolmesti päivässä aidattuun pihaan touhuamaan. Lapset olivat eläneet pikaruoalla, karkilla ja jäätelöllä. Kotona oli ihan karmaiseva siivo, mm. jääkaapissa muovilla peiteltyjä lautasia joiden annoksen pinnalla kasvoi homekarvoja ja se hajukin oli niin hirveä että en ymmärrä miten kukaan sen hajuisesta jääkaapista mitään syö.
Tuossa tilanteessa minulta meni pinna, kun oli kaksi raajaa kipsissä, ja sanoin että jos nyt hän ei auta, niin sitten tulee ero. Auttoihan se, palkkasi kotisiivoojan tekemään siivouksia kunnes sain kipsit pois. Ja erittäin paljon maristen suostui laittamaan arkiruokaakin, vaikka se ei hänestä ole yhtään "inspiroivaa". Silloin mies myös vähän vähemmän teki ylitöitä. Muuten se niitä tekeekin valtavasti, ja aika usein kotonakin jatkuu puolille öin koodailut...
Minulla oli tuollainen mies kerran, mutta karkasin aika alkuvaiheessa, kun osoittautui muutenkin kakkaiseksi tapaukseksi.
Hänen äitinsä oli isän varjossa oleva hajuton ja mauton tapaus, joka kävi töissä, mutta ei tehnyt uraa ja kotona huolehti nurkumatta kaikesta. Silti jotenkin kuvittelin, että heidän jälkikasvunsa olisi elänyt tätä päivää eikä sota-ajan malleja, mutta yhteenmuutto osoitti hänen ajattelevan, että kodinhoito on harrastukseni ja ruuanlaittotaito on joku synnynnäinen juttu ja vietti.
Haluan lasten tajuavan että isin hajamielyys ei ole ok. Komennan miestä samalla tavalla kuin lapsia, en rähjää tms. Lapset ovat oppineet, mies ei. En halua perheemme elävän kodissa joka on kuin pommin jäljiltä. Sen yleensä teen että kun miehen sukua on tulossa kylään niin ilmoitan etten laita tikkua ristiin ja jos koti on sikolätti niin en kehtaa olla paikalla sukulaisten saapuessa. Silloin mies siivoaa paniikissa koska respect omaa sukua kohtaan on valtava ja minua tarvitaan ns henkisenä tukena ja ilmapiirin ylläpitäjänä. Pitää varmaan alkaa kutsua sukua kylään useammin :D