Voiko psykiatri ja hoitaja aiheuttaa trauman?
Hei!
Minulle on kehittynyt outo psykologinen este muiden psyykkisten estojeni lisäksi poliklinikalla. Psykiatri ja hoitaja kyselevät minulta vointiini ja oireiluun liittymättömiä kysymyksiä. Kysymykset koskevat harhaluuloja, harha-aistimuksia, paranormaaleja kokemuksia, outoja ajatuskulkuja yms. . Tämä on aiheuttanut laajaa häpeän, epäkelpoisuuden, epävarmuuden ja pelon tunnetta torjunnasta ja hyväksynnän puutteesta omana itsenään.
Tämä on nimittäin näivettänyt luovuuden minussa. Kapeuttanut toimintaani puolustuksellisuuteen ja täten estää minua ajattelemasta ja kirjoittamasta luovasti. En uskalla elää sitä vähää, kapeaa elämää. Tätä on jatkunut vuodesta 2019 lähtien.
Pelkään skitsofrenian leimaa. Pelkään psykoosisairauden leimaa. Pelkään, että joudun vahvasti lääkityksi ja en saa asianmukaista hoitoa. Pelkään elää elämää; sellaista mitä se voisi olla nykyään ja tulevaisuudessa.
Mitä elämäni voisi sitten olla? Nauttisin luovasta kirjoittamisesta ja kirjallisuuden lukemisesta. En pelaisi videopelejä, mitkä ovat liian realistisia ja täten konkretisoivat mielikuvitusta yhdessä neuroleptien kanssa. Uskaltaisin toteuttaa itseäni ilman liiallista pelkoa siitä, että hyväksytäänkö minut. Uskaltaisin seurustella. Uskaltaisin tavoitella kirjallisuus alan opintopaikkaa. Psykoterapeuttini on kehunut runojani ja kysynyt, että olenko harkinnut alan opiskelua.
Nykyinen linja poliklinikalla on tätä parempaa minuuttani vastaan. Psykoterapia valuu hukkaan. Kello tikittää pelkojen kanssa, sillä jopa välttelevälle hikikomorille hyväksyntä on tärkeää. Torjutuksi tulemista vältetään viimeiseen asti ja lopulta sitä tuleekin torjutuksi.
Kommentit (6)
Vaikea tilanne sinulla. Tarvitset hoitoa tiettyihin oireisiin ja luovuus joka on voimavara ja normaalia "hulluutta" (sillä luovuushan on juurikin kykyä hahmottaa asioita erilailla mitä muut eli "outoja ajatuskuvioita") halutaan hoitopaikassa tuhota ymmärtämättömyyden takia.
Taiteilijoiden pitäisi hakea leipätyöhön psykiatriaan, moni potilas hyötyisi luovuudesta. Musiikkiterapia sentäs jo normalisoitu, missä on kirjoitusterapiat tai piirustusterspiat ihan osatoilla?
Voi. Minulle on näin käynyt. En halua edes mennä muille lääkäreille silloin kuin tarvetta olisi. Koko psyykenhoito on aivan 'sairasta'.
Kuulostaa siltä, ettet oikein hyväksy sairauttasi.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vaikea tilanne sinulla. Tarvitset hoitoa tiettyihin oireisiin ja luovuus joka on voimavara ja normaalia "hulluutta" (sillä luovuushan on juurikin kykyä hahmottaa asioita erilailla mitä muut eli "outoja ajatuskuvioita") halutaan hoitopaikassa tuhota ymmärtämättömyyden takia.
Taiteilijoiden pitäisi hakea leipätyöhön psykiatriaan, moni potilas hyötyisi luovuudesta. Musiikkiterapia sentäs jo normalisoitu, missä on kirjoitusterapiat tai piirustusterspiat ihan osatoilla?
Kyllä. Pakonomainen haaveilu ja itsereflektointi ja muut mielen "symbolistiset" "itsetietoiset" etäännytysdefenssit ovat psykologini mukaan tyypillisiä välttelykäyttäytyjille. Tietyllä tavalla skitsofreenikot ja skitsoidit ja paranoidit käyttävät samankaltaisia defenssejä. Heiltä vain puuttuu itse ymmärrys ja itsereflektointi.
Skitsofreniaahan kutsutaan Itse-sairaudeksi. Siinä potilas kokee kykynsä kontrolloida itseään kadonneen. Minulla tuo itsekontrolli on liiallista. Pelkään sen menetystä. Siksi elän välttelyn ja hyväksynnän haun ristiriidassa.
En tiedä sinun tapauksestasi mutta sen tiedän, että psykiatrian ammattilaiset voivat toimia kyseenalaisesti ja jopa traumatisoida potilaan. Minulla on tästä kokemustakin. Johdattelemista tapahtuu myös paljon, ainakin lasten ja nuorten parissa.