Lue keskustelun säännöt.
Jos Rautavaaran äidiltä olisi yksikin kysynyt miten voit
24.07.2017 |
Esimerkiksi neuvolassa, olisiko hän ajautunut tekoon? Missä on neuvolan vastuu äitien ja perheiden jaksamisesta?
Kommentit (268)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko käynyt koskaan neuvolassa? Kyllä siellä kysytään miten voidaan. Joka käynnillä.
Ja tuo ihminen oli vaan paha lastentappaja! Hyväksy se.
Valitettavasti ei kysytä. Lapsi 1v8kk ja multa ei ole kertaakaan kysytty miten jaksan. Ei kertaakaan kuulumisia tms. Punnitaan, mitatataan ja ovesta ulos. Tämä isossa kaupungissa. Kieltämättä hieman ihmetyttää...
Sori mut en todellakaan usko.
Mulla vauva 6kk, kertaakaan ei ole kysytty miten voin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsen surmaajat on narsistisia ja kostonhaluisia. Eilen näin videon jossa mustasukkainen isä hirtti itsensä ja pienen 11kk tytön. Tyttö vain itki lohduttomasti kun isä ensin kokeili ja veti tytön takaisin :(
Tää mies ei oo saanu vaimoltaan arvostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vaihtoehtoja, koska mulla on rahaa, ollut erittäin todennäköisesti enemmän tukea elämäni varrella kuin tuolla naisella ja mies, joka ajattelee ja intuitioi. Näkee. Vaikkei tarpeeksi munkaan tilanteeseen, että oisin onnellinen vielä, niin sata kertaa enemmän, kuin normaalit.
Aivan, miehesi intuitioi sinun tunteitasi ja elää sinun oikkujesi (ns. traumojesi) mukaan. Mies on olemassa sinua varten, sinun ei tarvitse antaa miehellesi mitään. Mutta miehesi kynnysmattonaisuus ei ole siltikään sinulle tarpeeksi, koska hän ei osaa ainakaan vielä pomppia jokaisen oikkusi mukaan ja lukea mielialojasi täydellisesti. Opetat häntä tässä asiassa varsin tehokkaasti, eikö totta? Kuin hän oppisi lukemaan sinua vieläkin paremmin ja toimimaan, kuten sinä haluat.
En opeta kovinkaan tehokkaasti :D Ei se opi, vaikka miten huutaisi. Vaikka olen kertonut mitä haluan. En tajua, miksi on mun kanssa, kun ei pysty olemaan sellainen kuin mä tahdon. Sais vapaasti jättää minut. Ei se arvosta minua, rakasta.
Ootkohan sä mun mutsi. Samanlaista ininää ja muiden syyttelyä kuin mutsin suusta. Ollaan niin uhria että. Sanon samaa mitä äidilleni, jos noin ruikututtaa ota ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain tajua miksi mies valitsee elää kanssani, kun en pidä häntä minulle "sinä oikeana". En ole koskaan pitänyt, ja mies on tiennyt sen aina.
Aiemmin en koskaan uskonut voivani sen seksiasian takia ketään oikeaa löytääkään, sitten kun se muuttui meillä oli jo lapsia, niin "kiva" erota jonkun mun seksuaalisuuteni takia. Joka ei natsaa miehen kanssa.
No, se siitä, kyllähän mun kuuluu tietty voida pahoin lopunelämääni, kun äiti sen vaati, että mun kuuluu.Jaahas, omia valintojasi siis. On se kiva uhriutua ja syytellä muita paskasta olostaan. Itse sinä olet vastuussa.
Minun äitini ei ole arvostanut minua ikinä, mutta se ei estä minua elämästä eikä arvostamasta itseäni.
Sinä et arvosta toisia. No, en minäkään (usein), ja ehkä se sinua minussa niin nappaakin. Pitäisi arvostaa. Ja paskanmarjat, minua ei todella ole arvostettu, ja se on ollut ihan toisten vajavaisuutta. Silti heitä ei ole aiitä saanut syyttää, vaan on pitänyt oll mielinkielin, tai tulee rangaistus. (Äiti).
Miksiköhän minun äitini kuvitteli, että minä opin arvostamaan toisia, kun hän koitti opettaa koko ajan minulle, ettei voi arvostaa minua ja se tuntui olevan sellainen kiusaamisleikki? Eli ehdotetaan mulle jotain tehtävää ja kun alan tehdä sitä moititaan miten se pitäisi tehdä paljon paremmin ja aina ihan erilailla, kuin minä olisin valinnut tehdä. Ja siis ei sillä väliä, jos koitin vaihtaa tapaa tehdä, sama homma. Paremmin vaan pitää tehdä ja koskaan ei kerrottu, miten sen voisi tehdä paremmin, vaan olin "uppiniskainen" kun en tehnyt kuten oli kyllä neuvottu (vaikkei ollut tai en ollut ymmärtänyt sitä) ja "johan se kerrottiin" (en usko, koska toistoa en ikinä saanut) ja niin edelleen. Sekin jos en ymmärtänyt oli minun vikani, kumma vaan kun ymmärsin aina kaikki isäni antamat ohjeet ja neuvot.
Ymmärrän, ettet ymmärrä, koska olet narsisti. Äitisi oli täysin normaali äiti, joka teki täysin normaaleja "äiti-asioita". Sinä sairaassa mielessäsi käänsit nämä normaalit asiat itseäsi vastaan kohdistuviksi. Äitisi oli varmaan melko hukassa mielenterveysongelmaisen lapsensa kanssa ja on varmaan edelleen.
Olet narsisti. Siinä ongelmasi ydin.
Etkö sinä ymmärrä Suomea vai opetatko sinä itse lastasi noin kuin kuvasin? Todellakaan en ole kääntänyt mitään, ja äitini ei ollut mikään normaali kasvattaja eikä ainakaan tehnyt hyvää minulle. Mutta sinustahan se on ihan ok, ettei lapsille tehdä hyvää, siksi minäkin voin olla lapsilleni samanlainen, etkä voi moittia yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille näille arvostuksen ansaitsijaluulijoille ja syntymäpahaväittäjille pitäisi antaa aikakone ja antaa heidän matkustaa lapsuuteensa ja vaihtaa sinne heidän vanhempiensa tilalle vanhemmat, jotka eväävät heiltä arvostuksen. Ja katsoa sitten, miten kovaa he vielä kehtaavat (tai haluavat) toitottaa noita upeita mielipiteitään.
Ei se ihan noin mene oikeassa maailmassa, että huonoon lapsuuteen vedoten saa tehdä mitä haluaa. Eihän meillä silloin tarvittaisi oikeuslaitostakaan. Kaikki raiskaajat, pahoinpitelijät ym saisivat vain ymmärrystä, koska heillä on ollut vaikea lapsuus.
Todellisuudessa aikuinen ihminen on itse vastuussa tekemisistään.
Totta kai on vastuussa, mutta ei nämä tapaukset ikinä lopu, jos näitä ei tutkita laajemmin ja mietitä, mistä tämä kaikki juontaa. Mitä esim. voisimme tehdä sille, että jatkuvasti tuolla on ihmisiä, jotka voivat huonosti?
Uskallan väittää, että jos tässä maassa ruvettaisiin niinkin radikaaleihin toimenpiteisiin kuin keskustelemaan keskenämme, niin asiat järjestäytyisivät pikku hiljaa.
No. Esim. Kivikissaäidin kanssa on tällä palstalla keskusteltu jo ainakin vuosi. Kaikki keskustelukumppaninsa päätyvät samaan lopputulemaan. Lopputulema ei kivikissaäitiä miellytä. Kivikissääiti käy myös omien sanojensa mukaan terapiassa. Senkään lopputulema ei Kivikissaäitiä miellytä. Mitäs näiden kanssa tehdään? Paapotaan kunnes sairastutaan kaikki?
Älä kuvittele keskustelutyyliäsi ja sanomaasi mulle paapomiseksi. Sillähän saatkin kätevästi sädekehän pääsi päälle kun miellät ilkeilyn paapomiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ämmä oli hirviö. Tutut kertoivat siitä murhien jälkeen nettipalstoilla. Mies oli uhri jo ennen murhia.
Varmaan koki, ettei häntä arvosteta. Se saa ihmisestä nimenomaan ne pahimmat puolet esille. Mutta korostan kyllä, että se ei oikeuttanut häntä vahingoittamaan ketään, ei edes itseään. Hän teki siinä pahasti, että jos koki, ettei kukaan arvosta, niin ettei löytänyt arvostusta edes sisältään, itsestään. Tai lähtenyt etsimään, hylännyt lapsensa. Ai niin, mutta kun sitten ois taas haukuttu paskaksi ja vaikka miksi.
Mutta mistä me sen tiedämme, miksi sekin tie oli hänessä tukittu, kotioloissa voi olla kaikenlaista, jopa tahattamasti, joka on särkenyt hänet väärällä tavalla jo nuoruudessa. Silti huono valinta häneltä, todella huono, väärä ja paha.Sä nyt jankkaat ties monetta kertaa tästä arvostuksesta, kun mies ei arvosta, jos mies ei arvostanut. Lapsentappaja ei omissa silmissäni arvostusta kaipaa. Normaali ihminen ei ryhdy tappohommiin vaikka tuntisi itsensä kuinka paskaksi tai epäarvostetuksi kenen taholta tahansa. Kiristystähän se olisi, "tapan kaikki jos mua ei arvosteta." Väyliä hakea apua on, mutta jos itsekeskeisyys ohittaa kaiken, lopputulos on kuolemaa.
Hän ei ollut lapsentappaja siinä vaiheessa, kun sitä haukkua ja arvostelua jo olisi tullut, jos olisi kehdannutkin hylätä lapsensa tienposkeen miehensä vastuulle "paeten" (eikö niin, että se ois pakenemista?) omaa vastuutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille näille arvostuksen ansaitsijaluulijoille ja syntymäpahaväittäjille pitäisi antaa aikakone ja antaa heidän matkustaa lapsuuteensa ja vaihtaa sinne heidän vanhempiensa tilalle vanhemmat, jotka eväävät heiltä arvostuksen. Ja katsoa sitten, miten kovaa he vielä kehtaavat (tai haluavat) toitottaa noita upeita mielipiteitään.
Ei se ihan noin mene oikeassa maailmassa, että huonoon lapsuuteen vedoten saa tehdä mitä haluaa. Eihän meillä silloin tarvittaisi oikeuslaitostakaan. Kaikki raiskaajat, pahoinpitelijät ym saisivat vain ymmärrystä, koska heillä on ollut vaikea lapsuus.
Todellisuudessa aikuinen ihminen on itse vastuussa tekemisistään.
Totta kai on vastuussa, mutta ei nämä tapaukset ikinä lopu, jos näitä ei tutkita laajemmin ja mietitä, mistä tämä kaikki juontaa. Mitä esim. voisimme tehdä sille, että jatkuvasti tuolla on ihmisiä, jotka voivat huonosti?
Uskallan väittää, että jos tässä maassa ruvettaisiin niinkin radikaaleihin toimenpiteisiin kuin keskustelemaan keskenämme, niin asiat järjestäytyisivät pikku hiljaa.
No. Esim. Kivikissaäidin kanssa on tällä palstalla keskusteltu jo ainakin vuosi. Kaikki keskustelukumppaninsa päätyvät samaan lopputulemaan. Lopputulema ei kivikissaäitiä miellytä. Kivikissääiti käy myös omien sanojensa mukaan terapiassa. Senkään lopputulema ei Kivikissaäitiä miellytä. Mitäs näiden kanssa tehdään? Paapotaan kunnes sairastutaan kaikki?
Musta on jännä nähdä narsisti tositoimissa keskustelupalstalla joten jatkakoon. Uhriutuminen pääsee aivan uudelle levelille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vaihtoehtoja, koska mulla on rahaa, ollut erittäin todennäköisesti enemmän tukea elämäni varrella kuin tuolla naisella ja mies, joka ajattelee ja intuitioi. Näkee. Vaikkei tarpeeksi munkaan tilanteeseen, että oisin onnellinen vielä, niin sata kertaa enemmän, kuin normaalit.
Aivan, miehesi intuitioi sinun tunteitasi ja elää sinun oikkujesi (ns. traumojesi) mukaan. Mies on olemassa sinua varten, sinun ei tarvitse antaa miehellesi mitään. Mutta miehesi kynnysmattonaisuus ei ole siltikään sinulle tarpeeksi, koska hän ei osaa ainakaan vielä pomppia jokaisen oikkusi mukaan ja lukea mielialojasi täydellisesti. Opetat häntä tässä asiassa varsin tehokkaasti, eikö totta? Kuin hän oppisi lukemaan sinua vieläkin paremmin ja toimimaan, kuten sinä haluat.
En opeta kovinkaan tehokkaasti :D Ei se opi, vaikka miten huutaisi. Vaikka olen kertonut mitä haluan. En tajua, miksi on mun kanssa, kun ei pysty olemaan sellainen kuin mä tahdon. Sais vapaasti jättää minut. Ei se arvosta minua, rakasta.
Ootkohan sä mun mutsi. Samanlaista ininää ja muiden syyttelyä kuin mutsin suusta. Ollaan niin uhria että. Sanon samaa mitä äidilleni, jos noin ruikututtaa ota ero.
Jos kuulisin sen lasteni suusta, niin sitten se olisikin helpompaa.
Siitä että auttaako ennaltaehkäisevä hoito: itse olen ainakin oppinut terapiassa empatiaa, olen nääs sen luonteinen että "if I'm going down you're going down with me", sen sijaan että tyytyisin kohtalooni tai tappaisin (vain) itseni, oli se moraalisesti oikein tai ei. En nyt sano että ilman hoitoa päätyisin murhaajaksi tai muuksi rikolliseksi mutta todennäköisemmin kuin ilman sitä. Oli myös dokumentti eräästä psykopaattitutkijasta jonka aivokuvat osoittivat että hänellä oli samoja poikkeavuuksia kuin murhaajapsykopaateilla, mutta arveli että koska oma lapsuus oli hyvä ja suotuisa, ei hän joutunut koskaan rikolliselle polulle. Miksi sitten pitäisi hoitaa sairaita ihmisiä, no vaikka vain siksi jos haluaa elää suhteellisen turvallisessa ympäristössä, kaikki kun ei päätä vain omia päiviään jos ruuvi vedetään liian kireälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain tajua miksi mies valitsee elää kanssani, kun en pidä häntä minulle "sinä oikeana". En ole koskaan pitänyt, ja mies on tiennyt sen aina.
Aiemmin en koskaan uskonut voivani sen seksiasian takia ketään oikeaa löytääkään, sitten kun se muuttui meillä oli jo lapsia, niin "kiva" erota jonkun mun seksuaalisuuteni takia. Joka ei natsaa miehen kanssa.
No, se siitä, kyllähän mun kuuluu tietty voida pahoin lopunelämääni, kun äiti sen vaati, että mun kuuluu.Jaahas, omia valintojasi siis. On se kiva uhriutua ja syytellä muita paskasta olostaan. Itse sinä olet vastuussa.
Minun äitini ei ole arvostanut minua ikinä, mutta se ei estä minua elämästä eikä arvostamasta itseäni.
Sinä et arvosta toisia. No, en minäkään (usein), ja ehkä se sinua minussa niin nappaakin. Pitäisi arvostaa. Ja paskanmarjat, minua ei todella ole arvostettu, ja se on ollut ihan toisten vajavaisuutta. Silti heitä ei ole aiitä saanut syyttää, vaan on pitänyt oll mielinkielin, tai tulee rangaistus. (Äiti).
Miksiköhän minun äitini kuvitteli, että minä opin arvostamaan toisia, kun hän koitti opettaa koko ajan minulle, ettei voi arvostaa minua ja se tuntui olevan sellainen kiusaamisleikki? Eli ehdotetaan mulle jotain tehtävää ja kun alan tehdä sitä moititaan miten se pitäisi tehdä paljon paremmin ja aina ihan erilailla, kuin minä olisin valinnut tehdä. Ja siis ei sillä väliä, jos koitin vaihtaa tapaa tehdä, sama homma. Paremmin vaan pitää tehdä ja koskaan ei kerrottu, miten sen voisi tehdä paremmin, vaan olin "uppiniskainen" kun en tehnyt kuten oli kyllä neuvottu (vaikkei ollut tai en ollut ymmärtänyt sitä) ja "johan se kerrottiin" (en usko, koska toistoa en ikinä saanut) ja niin edelleen. Sekin jos en ymmärtänyt oli minun vikani, kumma vaan kun ymmärsin aina kaikki isäni antamat ohjeet ja neuvot.
Ymmärrän, ettet ymmärrä, koska olet narsisti. Äitisi oli täysin normaali äiti, joka teki täysin normaaleja "äiti-asioita". Sinä sairaassa mielessäsi käänsit nämä normaalit asiat itseäsi vastaan kohdistuviksi. Äitisi oli varmaan melko hukassa mielenterveysongelmaisen lapsensa kanssa ja on varmaan edelleen.
Olet narsisti. Siinä ongelmasi ydin.Etkö sinä ymmärrä Suomea vai opetatko sinä itse lastasi noin kuin kuvasin? Todellakaan en ole kääntänyt mitään, ja äitini ei ollut mikään normaali kasvattaja eikä ainakaan tehnyt hyvää minulle. Mutta sinustahan se on ihan ok, ettei lapsille tehdä hyvää, siksi minäkin voin olla lapsilleni samanlainen, etkä voi moittia yhtään.
Ja näin se narsisti taas luistelee kaikesta vastuusta. Otetaan uudestaan. Se miten äitisi toimi ja se miten sen tulkitsit ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Narsistina peilaat kaiken narsismisi kautta. Se, että mainostat tietoisesti vahingoittavasi lapsiasi tekee sinusta erityisen vastenmielisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille näille arvostuksen ansaitsijaluulijoille ja syntymäpahaväittäjille pitäisi antaa aikakone ja antaa heidän matkustaa lapsuuteensa ja vaihtaa sinne heidän vanhempiensa tilalle vanhemmat, jotka eväävät heiltä arvostuksen. Ja katsoa sitten, miten kovaa he vielä kehtaavat (tai haluavat) toitottaa noita upeita mielipiteitään.
Ei se ihan noin mene oikeassa maailmassa, että huonoon lapsuuteen vedoten saa tehdä mitä haluaa. Eihän meillä silloin tarvittaisi oikeuslaitostakaan. Kaikki raiskaajat, pahoinpitelijät ym saisivat vain ymmärrystä, koska heillä on ollut vaikea lapsuus.
Todellisuudessa aikuinen ihminen on itse vastuussa tekemisistään.
Totta kai on vastuussa, mutta ei nämä tapaukset ikinä lopu, jos näitä ei tutkita laajemmin ja mietitä, mistä tämä kaikki juontaa. Mitä esim. voisimme tehdä sille, että jatkuvasti tuolla on ihmisiä, jotka voivat huonosti?
Uskallan väittää, että jos tässä maassa ruvettaisiin niinkin radikaaleihin toimenpiteisiin kuin keskustelemaan keskenämme, niin asiat järjestäytyisivät pikku hiljaa.
No. Esim. Kivikissaäidin kanssa on tällä palstalla keskusteltu jo ainakin vuosi. Kaikki keskustelukumppaninsa päätyvät samaan lopputulemaan. Lopputulema ei kivikissaäitiä miellytä. Kivikissääiti käy myös omien sanojensa mukaan terapiassa. Senkään lopputulema ei Kivikissaäitiä miellytä. Mitäs näiden kanssa tehdään? Paapotaan kunnes sairastutaan kaikki?
Musta on jännä nähdä narsisti tositoimissa keskustelupalstalla joten jatkakoon. Uhriutuminen pääsee aivan uudelle levelille.
Niin, etkö itse uskalla päästää uhria sinussa valloilleen? Olet se kuitenkin, halusit tai et. Ja kade muille, jotka ei yritä olla jotain muuta, kuin se, mistä ovat joutunet kärsimään, ennen kuin ovat aidosti saaneet apua. Sinussa en näe mitään apua saanutta, tasapainoista, hyvää muille jakavaa ja säteilevää ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain tajua miksi mies valitsee elää kanssani, kun en pidä häntä minulle "sinä oikeana". En ole koskaan pitänyt, ja mies on tiennyt sen aina.
Aiemmin en koskaan uskonut voivani sen seksiasian takia ketään oikeaa löytääkään, sitten kun se muuttui meillä oli jo lapsia, niin "kiva" erota jonkun mun seksuaalisuuteni takia. Joka ei natsaa miehen kanssa.
No, se siitä, kyllähän mun kuuluu tietty voida pahoin lopunelämääni, kun äiti sen vaati, että mun kuuluu.Jaahas, omia valintojasi siis. On se kiva uhriutua ja syytellä muita paskasta olostaan. Itse sinä olet vastuussa.
Minun äitini ei ole arvostanut minua ikinä, mutta se ei estä minua elämästä eikä arvostamasta itseäni.
Sinä et arvosta toisia. No, en minäkään (usein), ja ehkä se sinua minussa niin nappaakin. Pitäisi arvostaa. Ja paskanmarjat, minua ei todella ole arvostettu, ja se on ollut ihan toisten vajavaisuutta. Silti heitä ei ole aiitä saanut syyttää, vaan on pitänyt oll mielinkielin, tai tulee rangaistus. (Äiti).
Miksiköhän minun äitini kuvitteli, että minä opin arvostamaan toisia, kun hän koitti opettaa koko ajan minulle, ettei voi arvostaa minua ja se tuntui olevan sellainen kiusaamisleikki? Eli ehdotetaan mulle jotain tehtävää ja kun alan tehdä sitä moititaan miten se pitäisi tehdä paljon paremmin ja aina ihan erilailla, kuin minä olisin valinnut tehdä. Ja siis ei sillä väliä, jos koitin vaihtaa tapaa tehdä, sama homma. Paremmin vaan pitää tehdä ja koskaan ei kerrottu, miten sen voisi tehdä paremmin, vaan olin "uppiniskainen" kun en tehnyt kuten oli kyllä neuvottu (vaikkei ollut tai en ollut ymmärtänyt sitä) ja "johan se kerrottiin" (en usko, koska toistoa en ikinä saanut) ja niin edelleen. Sekin jos en ymmärtänyt oli minun vikani, kumma vaan kun ymmärsin aina kaikki isäni antamat ohjeet ja neuvot.
Ymmärrän, ettet ymmärrä, koska olet narsisti. Äitisi oli täysin normaali äiti, joka teki täysin normaaleja "äiti-asioita". Sinä sairaassa mielessäsi käänsit nämä normaalit asiat itseäsi vastaan kohdistuviksi. Äitisi oli varmaan melko hukassa mielenterveysongelmaisen lapsensa kanssa ja on varmaan edelleen.
Olet narsisti. Siinä ongelmasi ydin.Etkö sinä ymmärrä Suomea vai opetatko sinä itse lastasi noin kuin kuvasin? Todellakaan en ole kääntänyt mitään, ja äitini ei ollut mikään normaali kasvattaja eikä ainakaan tehnyt hyvää minulle. Mutta sinustahan se on ihan ok, ettei lapsille tehdä hyvää, siksi minäkin voin olla lapsilleni samanlainen, etkä voi moittia yhtään.
Ja näin se narsisti taas luistelee kaikesta vastuusta. Otetaan uudestaan. Se miten äitisi toimi ja se miten sen tulkitsit ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Narsistina peilaat kaiken narsismisi kautta. Se, että mainostat tietoisesti vahingoittavasi lapsiasi tekee sinusta erityisen vastenmielisen.
Siis etkö sinä tiedä, että kaikissa ihmissuhteissa se, miten joku toimii ja miten toinen sen tulkitsee ovat kaksi eri asiaa? Ne saattavat osua yksiin, mutta mitään takeita siitä ei ole. Ja minä olin lapsi, puhdas, vailla halua satuttaa ketään. Äitini sen sijaan oli ei puhdas, ei lapsi, aikuinen omine kipuineen. Sinäkö väität, että meistä kahdesta minä olin se narsisti, kun minuun sattui se miten hän toimi?
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille näille arvostuksen ansaitsijaluulijoille ja syntymäpahaväittäjille pitäisi antaa aikakone ja antaa heidän matkustaa lapsuuteensa ja vaihtaa sinne heidän vanhempiensa tilalle vanhemmat, jotka eväävät heiltä arvostuksen. Ja katsoa sitten, miten kovaa he vielä kehtaavat (tai haluavat) toitottaa noita upeita mielipiteitään.
Ei se ihan noin mene oikeassa maailmassa, että huonoon lapsuuteen vedoten saa tehdä mitä haluaa. Eihän meillä silloin tarvittaisi oikeuslaitostakaan. Kaikki raiskaajat, pahoinpitelijät ym saisivat vain ymmärrystä, koska heillä on ollut vaikea lapsuus.
Todellisuudessa aikuinen ihminen on itse vastuussa tekemisistään.
Totta kai on vastuussa, mutta ei nämä tapaukset ikinä lopu, jos näitä ei tutkita laajemmin ja mietitä, mistä tämä kaikki juontaa. Mitä esim. voisimme tehdä sille, että jatkuvasti tuolla on ihmisiä, jotka voivat huonosti?
Uskallan väittää, että jos tässä maassa ruvettaisiin niinkin radikaaleihin toimenpiteisiin kuin keskustelemaan keskenämme, niin asiat järjestäytyisivät pikku hiljaa.
No. Esim. Kivikissaäidin kanssa on tällä palstalla keskusteltu jo ainakin vuosi. Kaikki keskustelukumppaninsa päätyvät samaan lopputulemaan. Lopputulema ei kivikissaäitiä miellytä. Kivikissääiti käy myös omien sanojensa mukaan terapiassa. Senkään lopputulema ei Kivikissaäitiä miellytä. Mitäs näiden kanssa tehdään? Paapotaan kunnes sairastutaan kaikki?
Älä kuvittele keskustelutyyliäsi ja sanomaasi mulle paapomiseksi. Sillähän saatkin kätevästi sädekehän pääsi päälle kun miellät ilkeilyn paapomiseksi.
? Minähän nimenomaan sanon suoraan paapomatta. Olet mielenterveysongelmainen. Olit jo lapsena. Äitisi rooli mielenterveydessäsi on minimaalisen pieni. Vika on sinussa, ei äidissädi, mielessäsi tai lapsissasi. Vain sinussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsismi ei ole synnynnäinen ominaisuus. Vauvasta ei tule narsistista lasta tai aikuista ilman että ympäristöllä on siihen vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Kivikissaäiti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille näille arvostuksen ansaitsijaluulijoille ja syntymäpahaväittäjille pitäisi antaa aikakone ja antaa heidän matkustaa lapsuuteensa ja vaihtaa sinne heidän vanhempiensa tilalle vanhemmat, jotka eväävät heiltä arvostuksen. Ja katsoa sitten, miten kovaa he vielä kehtaavat (tai haluavat) toitottaa noita upeita mielipiteitään.
Ei se ihan noin mene oikeassa maailmassa, että huonoon lapsuuteen vedoten saa tehdä mitä haluaa. Eihän meillä silloin tarvittaisi oikeuslaitostakaan. Kaikki raiskaajat, pahoinpitelijät ym saisivat vain ymmärrystä, koska heillä on ollut vaikea lapsuus.
Todellisuudessa aikuinen ihminen on itse vastuussa tekemisistään.
Totta kai on vastuussa, mutta ei nämä tapaukset ikinä lopu, jos näitä ei tutkita laajemmin ja mietitä, mistä tämä kaikki juontaa. Mitä esim. voisimme tehdä sille, että jatkuvasti tuolla on ihmisiä, jotka voivat huonosti?
Uskallan väittää, että jos tässä maassa ruvettaisiin niinkin radikaaleihin toimenpiteisiin kuin keskustelemaan keskenämme, niin asiat järjestäytyisivät pikku hiljaa.
No. Esim. Kivikissaäidin kanssa on tällä palstalla keskusteltu jo ainakin vuosi. Kaikki keskustelukumppaninsa päätyvät samaan lopputulemaan. Lopputulema ei kivikissaäitiä miellytä. Kivikissääiti käy myös omien sanojensa mukaan terapiassa. Senkään lopputulema ei Kivikissaäitiä miellytä. Mitäs näiden kanssa tehdään? Paapotaan kunnes sairastutaan kaikki?
Älä kuvittele keskustelutyyliäsi ja sanomaasi mulle paapomiseksi. Sillähän saatkin kätevästi sädekehän pääsi päälle kun miellät ilkeilyn paapomiseksi.
? Minähän nimenomaan sanon suoraan paapomatta. Olet mielenterveysongelmainen. Olit jo lapsena. Äitisi rooli mielenterveydessäsi on minimaalisen pieni. Vika on sinussa, ei äidissädi, mielessäsi tai lapsissasi. Vain sinussa.
No, siinä tapauksessa sinä et ainakaan sairastu keskustelusta kanssani. Ja itse kirjoitit, ettei minua se, että okei, et paapo, miellytä. Mitäs, jos alkaisitkin paapomaan? Ai niin, mutta kun sitten sairastuisit. Ystävällisyys ei sovi sulle, se on liian rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain tajua miksi mies valitsee elää kanssani, kun en pidä häntä minulle "sinä oikeana". En ole koskaan pitänyt, ja mies on tiennyt sen aina.
Aiemmin en koskaan uskonut voivani sen seksiasian takia ketään oikeaa löytääkään, sitten kun se muuttui meillä oli jo lapsia, niin "kiva" erota jonkun mun seksuaalisuuteni takia. Joka ei natsaa miehen kanssa.
No, se siitä, kyllähän mun kuuluu tietty voida pahoin lopunelämääni, kun äiti sen vaati, että mun kuuluu.Jaahas, omia valintojasi siis. On se kiva uhriutua ja syytellä muita paskasta olostaan. Itse sinä olet vastuussa.
Minun äitini ei ole arvostanut minua ikinä, mutta se ei estä minua elämästä eikä arvostamasta itseäni.
Sinä et arvosta toisia. No, en minäkään (usein), ja ehkä se sinua minussa niin nappaakin. Pitäisi arvostaa. Ja paskanmarjat, minua ei todella ole arvostettu, ja se on ollut ihan toisten vajavaisuutta. Silti heitä ei ole aiitä saanut syyttää, vaan on pitänyt oll mielinkielin, tai tulee rangaistus. (Äiti).
Miksiköhän minun äitini kuvitteli, että minä opin arvostamaan toisia, kun hän koitti opettaa koko ajan minulle, ettei voi arvostaa minua ja se tuntui olevan sellainen kiusaamisleikki? Eli ehdotetaan mulle jotain tehtävää ja kun alan tehdä sitä moititaan miten se pitäisi tehdä paljon paremmin ja aina ihan erilailla, kuin minä olisin valinnut tehdä. Ja siis ei sillä väliä, jos koitin vaihtaa tapaa tehdä, sama homma. Paremmin vaan pitää tehdä ja koskaan ei kerrottu, miten sen voisi tehdä paremmin, vaan olin "uppiniskainen" kun en tehnyt kuten oli kyllä neuvottu (vaikkei ollut tai en ollut ymmärtänyt sitä) ja "johan se kerrottiin" (en usko, koska toistoa en ikinä saanut) ja niin edelleen. Sekin jos en ymmärtänyt oli minun vikani, kumma vaan kun ymmärsin aina kaikki isäni antamat ohjeet ja neuvot.
Ymmärrän, ettet ymmärrä, koska olet narsisti. Äitisi oli täysin normaali äiti, joka teki täysin normaaleja "äiti-asioita". Sinä sairaassa mielessäsi käänsit nämä normaalit asiat itseäsi vastaan kohdistuviksi. Äitisi oli varmaan melko hukassa mielenterveysongelmaisen lapsensa kanssa ja on varmaan edelleen.
Olet narsisti. Siinä ongelmasi ydin.Etkö sinä ymmärrä Suomea vai opetatko sinä itse lastasi noin kuin kuvasin? Todellakaan en ole kääntänyt mitään, ja äitini ei ollut mikään normaali kasvattaja eikä ainakaan tehnyt hyvää minulle. Mutta sinustahan se on ihan ok, ettei lapsille tehdä hyvää, siksi minäkin voin olla lapsilleni samanlainen, etkä voi moittia yhtään.
Ja näin se narsisti taas luistelee kaikesta vastuusta. Otetaan uudestaan. Se miten äitisi toimi ja se miten sen tulkitsit ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Narsistina peilaat kaiken narsismisi kautta. Se, että mainostat tietoisesti vahingoittavasi lapsiasi tekee sinusta erityisen vastenmielisen.
Siis etkö sinä tiedä, että kaikissa ihmissuhteissa se, miten joku toimii ja miten toinen sen tulkitsee ovat kaksi eri asiaa? Ne saattavat osua yksiin, mutta mitään takeita siitä ei ole. Ja minä olin lapsi, puhdas, vailla halua satuttaa ketään. Äitini sen sijaan oli ei puhdas, ei lapsi, aikuinen omine kipuineen. Sinäkö väität, että meistä kahdesta minä olin se narsisti, kun minuun sattui se miten hän toimi?
Sinä olit sairas jo lapsena eikä äidillesi ollut eväitä auttaa sinua. Narsisti sairastuttaa kaikki ympärillään. Lähtökohtaisesti vika on sairaudessasi, mutta nelikymppisenä vastuu omasta mielenterveydestä on ihan ihmisellä itsellään kun laitoskuntoisesta ihmisestä ei kuitenkaan ole kyse.
Vierailija kirjoitti:
Narsismi ei ole synnynnäinen ominaisuus. Vauvasta ei tule narsistista lasta tai aikuista ilman että ympäristöllä on siihen vaikutusta.
Näinpä, eikä tuo kanssakeskustelijni vaikuta yhtään minua vähemmän narsistiselta. Ymmärtäminen ja hyväksyntä ovat paapomista, joista hän sairastuu jne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vain tajua miksi mies valitsee elää kanssani, kun en pidä häntä minulle "sinä oikeana". En ole koskaan pitänyt, ja mies on tiennyt sen aina.
Aiemmin en koskaan uskonut voivani sen seksiasian takia ketään oikeaa löytääkään, sitten kun se muuttui meillä oli jo lapsia, niin "kiva" erota jonkun mun seksuaalisuuteni takia. Joka ei natsaa miehen kanssa.
No, se siitä, kyllähän mun kuuluu tietty voida pahoin lopunelämääni, kun äiti sen vaati, että mun kuuluu.Jaahas, omia valintojasi siis. On se kiva uhriutua ja syytellä muita paskasta olostaan. Itse sinä olet vastuussa.
Minun äitini ei ole arvostanut minua ikinä, mutta se ei estä minua elämästä eikä arvostamasta itseäni.
Sinä et arvosta toisia. No, en minäkään (usein), ja ehkä se sinua minussa niin nappaakin. Pitäisi arvostaa. Ja paskanmarjat, minua ei todella ole arvostettu, ja se on ollut ihan toisten vajavaisuutta. Silti heitä ei ole aiitä saanut syyttää, vaan on pitänyt oll mielinkielin, tai tulee rangaistus. (Äiti).
Miksiköhän minun äitini kuvitteli, että minä opin arvostamaan toisia, kun hän koitti opettaa koko ajan minulle, ettei voi arvostaa minua ja se tuntui olevan sellainen kiusaamisleikki? Eli ehdotetaan mulle jotain tehtävää ja kun alan tehdä sitä moititaan miten se pitäisi tehdä paljon paremmin ja aina ihan erilailla, kuin minä olisin valinnut tehdä. Ja siis ei sillä väliä, jos koitin vaihtaa tapaa tehdä, sama homma. Paremmin vaan pitää tehdä ja koskaan ei kerrottu, miten sen voisi tehdä paremmin, vaan olin "uppiniskainen" kun en tehnyt kuten oli kyllä neuvottu (vaikkei ollut tai en ollut ymmärtänyt sitä) ja "johan se kerrottiin" (en usko, koska toistoa en ikinä saanut) ja niin edelleen. Sekin jos en ymmärtänyt oli minun vikani, kumma vaan kun ymmärsin aina kaikki isäni antamat ohjeet ja neuvot.
Ymmärrän, ettet ymmärrä, koska olet narsisti. Äitisi oli täysin normaali äiti, joka teki täysin normaaleja "äiti-asioita". Sinä sairaassa mielessäsi käänsit nämä normaalit asiat itseäsi vastaan kohdistuviksi. Äitisi oli varmaan melko hukassa mielenterveysongelmaisen lapsensa kanssa ja on varmaan edelleen.
Olet narsisti. Siinä ongelmasi ydin.Etkö sinä ymmärrä Suomea vai opetatko sinä itse lastasi noin kuin kuvasin? Todellakaan en ole kääntänyt mitään, ja äitini ei ollut mikään normaali kasvattaja eikä ainakaan tehnyt hyvää minulle. Mutta sinustahan se on ihan ok, ettei lapsille tehdä hyvää, siksi minäkin voin olla lapsilleni samanlainen, etkä voi moittia yhtään.
Ja näin se narsisti taas luistelee kaikesta vastuusta. Otetaan uudestaan. Se miten äitisi toimi ja se miten sen tulkitsit ovat kaksi täysin erillistä asiaa. Narsistina peilaat kaiken narsismisi kautta. Se, että mainostat tietoisesti vahingoittavasi lapsiasi tekee sinusta erityisen vastenmielisen.
Siis etkö sinä tiedä, että kaikissa ihmissuhteissa se, miten joku toimii ja miten toinen sen tulkitsee ovat kaksi eri asiaa? Ne saattavat osua yksiin, mutta mitään takeita siitä ei ole. Ja minä olin lapsi, puhdas, vailla halua satuttaa ketään. Äitini sen sijaan oli ei puhdas, ei lapsi, aikuinen omine kipuineen. Sinäkö väität, että meistä kahdesta minä olin se narsisti, kun minuun sattui se miten hän toimi?
Sinä olit sairas jo lapsena eikä äidillesi ollut eväitä auttaa sinua. Narsisti sairastuttaa kaikki ympärillään. Lähtökohtaisesti vika on sairaudessasi, mutta nelikymppisenä vastuu omasta mielenterveydestä on ihan ihmisellä itsellään kun laitoskuntoisesta ihmisestä ei kuitenkaan ole kyse.
En ollut sairas, vaan äiti sairastutti minut. Mitä mun äitini koitti auttaa minua, voitko kertoa esimerkkejä? Mitä hän sanoi, kun olin masentunut ja menin isoäidin tuella terapiaan?
Miksi isoäiti joutui olemaan se, joka kannusti ja auttoi terapiaan, kun mun äitini "niin kovasti koitti auttaa mua", voitko selittää, sinä yksi, jolla on mun terveyshostoriani kuvitelmissasi tiedossa, josta voit valehdellen napsia sellaisia "tietoja", jotka tukevat valheitasi, joilla selität itsellesi, että "en oo muuten yhtään uhri, enkä narsistinen"?
Miksei se ollut äiti????
No. Esim. Kivikissaäidin kanssa on tällä palstalla keskusteltu jo ainakin vuosi. Kaikki keskustelukumppaninsa päätyvät samaan lopputulemaan. Lopputulema ei kivikissaäitiä miellytä. Kivikissääiti käy myös omien sanojensa mukaan terapiassa. Senkään lopputulema ei Kivikissaäitiä miellytä. Mitäs näiden kanssa tehdään? Paapotaan kunnes sairastutaan kaikki?