Lue keskustelun säännöt.
Lapseton, mikä SINUA järkyttää eniten lapsiperhearjessa?
22.07.2017 |
Vanhemmilta kysyttiin tätä jo, joten kysytään lapsettomiltakin.
Minua eniten on järkyttänyt, miten sotkuista ja äänekästä on ihan kahden lapsen normaalitaloudessakin, ja miten kaksi introverttivanhempaa voivat olla aivan helisemässä vilkkaan ja tarvitsevan pikkulapsen kanssa.
Myös päivähoitomaksujen suuruus yllätti.
Kommentit (471)
En tiedä onko mainittu jo aiemmin, mutta mua järkyttää se, kuinka rumasti moni vanhempi lapsistaan puhuu. Tiedän, että voi olla rankkaa mutta silti, särähtää korvaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se huutamisen ja älämölön määrä! Mieheni perheessä on kaksi alle kouluikäistä sisarusta, me olemme jo reippaasti yli parikymppisiä. Aina käydessämme lapset kiljuvat, huutavat, rääkyvät äitiä ja vinkuvat jätskiä, tappelevat keskenään, tömistelevä rappusissa ja pamauttelevat ovia. Harvoin vanhemmat jaksavat edes kieltää... Ovat siis toisen kierroksen lapsia hieman nuoremman uuden rouvan kanssa, jolla on lähes aikuisia lapsia entisestä suhteesta.
Olen itse rauhaa rakastava ihminen ja nautimme mieheni kanssa hiljaisuudesta. Toivottavasti omat lapsemme osaamme kasvattaa rauhallisiksi ja käy tuuri lapsen luonteen kanssa, eihän sitä koskaan tiedä millainen riehupetteri sieltä syntyy vaikka kuinka kasvattaisi.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko mainittu jo aiemmin, mutta mua järkyttää se, kuinka rumasti moni vanhempi lapsistaan puhuu. Tiedän, että voi olla rankkaa mutta silti, särähtää korvaan.
Joo tää on kyl oikeesti järkyttävän yleistä! Oon itse kaupassa töissä ja näitä lapsilleen äyskijöitä, huutajia ja retuuttajia näkee joka päivä useampiakin. Ymmärrän kyllä että se on varmasti stressaavaa käydä parin muksun kanssa kaupassa, muttei tilanne varmasti ole ainakaan yhtään mukavempi jos jatkuvasti meuhkaa. Useimmiten en edes ehdi huomata mitä lapsi tekee, kun vanhempi jo huutaa/äksyilee lapselle. "ETKÖ SÄ TAJUA, SANOIN SULLE ETTÄ ÄLÄ KOSKE!!" "NYT LOPETA!" "OLE HILJAAAAA!!!" "MENE EDESTÄ!! VÄISTÄ NYT!!!" Eikö tuottavampaa olisi opettaa lapselle miksei saa koskea, miksei saa pelleillä, miksei kaupassa saa huutaa, miksi täytyy katsoa eteensä. Tai nää joiden lapsi seistä toljottaa keskellä käytävää eikä tajua väistää työntekijää kuorman kanssa (ja ymmärrän se on lapsi, se ei vaan tajua olevansa edessä), ensin vanhempi karjuu "NYT EEVAOLAVI VÄISTÄ!! SIIRRY NYT! NYT TÄNNE!!" ja kun lapsi ei siirry, tömistellään luokse ja riuhtaistaan niin että pahaa tekee, ja sitten jatketaan sitä äyskimisyä "kuuntele kaupassa kun sulle puhutaan!!"... Onko vanhemmat oikeesti niin väsyneitä että omatkin käytöstavat unohtuu? Vähemmän mua häiritsee ne riekkuvat lapset kun räyhäävät vanhemmat. Hattua nostan heille jotka puuttuvat lapsen ei-toivottuun käytökseen rauhallisesti puhuen (näitäkin näkee, muttei edes viikoittain)..
Jaksaminen ja kaiken oman energian/tunteiden/varallisuuden valuminen lapsille.
Valitettavasti suurin vastuu tuntuu olevan aina äidillä. Kun katson lähipiiriä, niin isän ura on aina niin tärkeä ja oikein jalustalle asetettu, eli äiti on kotiorjana. Kaverini mies tekee paljon työreissuja (joka viikko poissa ainakin 2 päivää), mutta en voi kun ihmetellä, ettei niitä saa vähennettyä. Luulisi firmoilla olevan jonkin verran joustavuutta/ymmärrystä asian suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kun rikkaat vanhemmat syytää lapsiinsa rahaa ihan turhaan ja nostaa ne muiden "yläpuolelle". Olin lastentarhassa työharjottelussa, ja kuulin kun rikas tyttölapsi kysy kaveriltaan että miksei sillä ole jotain (en kuullu mitä), toinen lapsi vastas "Nokun ei vanhemmilla ole rahaa" ja sieltä tulee "No ostakaa rahaa!". Ehkä se on kun itse kasvo laman aikaan mutta tällä rikkaalla lapsella oli kallis koristeltu kännykkä ja muotivaatteet (mitä helvettiä se 6-vuotias kakara tekee muotivaatteilla?) ja selkee paine muilla lapsilla että heilläkin pitäisi sitten olla hienoja tavaroita ja muotivaatteita. Kyllähän sitä on ihan ymmärrettävää että rikkaan perheen lapsiin käytetään enemmän rahaa, mut että vaan hemmotellaan pilalle ja annetaan sen lapsen saada ihan mitä se haluaa, eikä opeteta yhtään sen rahan arvoa. Voin vain kuvitella millaista olis joutua olemaan sen lapsen lähisukulainen ja kestää sen temppuilua jatkuvasti.
Äitien uhriutuminen. Ei ole omaa aikaa eikä voi tehdä sitä tätä ja tota, mutta sitten ei edes haluta jättää lasta/lapsia isälle vaikka yhdeksi illaksi kun ei luoteta omaan puolisoon.
Ylipäänsä äidit, jotka aliarvioivat isiä.
Raskausajan vouhotus meikkien, ruokien yms myrkyllisyydestä sikiötä kohtaan vs. karkit, limut ja eineshötöt mitä syötetään ihan pikkulapsillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se miten sinun koko elämäsi pyörii sen lapsen ympärillä.
Tutulla pariskunnalla on kaksi lasta 3- ja 6-vuotiaat. Kylppärissä on jumalattoman suuri korkea kannellinen saavi, joka on täynnä paskavaippoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se, että kun pääsee töistä pitkän ja uuvuttavan työviikon jälkeen ja hakee lasta päiväkodista, niin lapsi on heti naama viturallaan ja aloittaa kiukuttelun. Kiukuttelee ja karjuu kaupassa, kiukuttelee ja karjuu kotona ja mikään ei tietenkään kelpaa ja vanhemmat on ihan tyhmiä ja elämä ihan perseestä.
Versus nykytilanne, että käyn kaikessa rauhassa kirppiksellä ja kaupassa, tulen kotiin, istahdan sohvalle, nautin hiljaisuudesta, syön mitä huvittaa ja milloin huvittaa, käyn lenkillä just niin pitkällä kuin hyvältä tuntuu, menen saunaan ja kun menen nukkumaan, sitä unta ei keskeytä mikään huutava kakara jonka kanssa saisi tapella läpi yön, kun se haluaisi nukkua vieressäni (jolloin potkii ja huitoo unissaan ja pissaa housuun tai muuta mukavaa).
Anteeksi, en pysty sanomaan vain yhtä PAHINTA asiaa.
Ja tähän kuuluu nyt se, että lapselliset ihmiset ryntää kilpaa vakuuttelemaan miten ihania ne omat kullannuput on ja kaikki on niin täydellistä, vaikka kukaan ei sitä vakuuttelusta huolimatta usko. Toki, täytyyhän ihmisen sopeutuva valltisevaan tilanteeseen ja yrittää keskittyä niihin positiivisiin asioihin, sääliksi silti käy, piruparkoja :( mihin ovatkaan haksahtaneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väsynyt_äippä
klo 7:10 | 23.3.2018
Tilanne siis se että ihana, rakas 7v tyttäreni ei tottele mitään! On yritetty jäähyä, on yritetty takavarikoida leluja, ollaan yritetty tv-kieltoa ja arestia. Mikään ei tehoa.
Aivan uhmaikäisestä ollut tällainen, kuvittelin että tilanne helpottaa kun lapsi kasvaa, wrong! Ei kiukuttele mutta on kuin pieni piru. Esimerkiksi jos rikkoo jotain, nauraa vaikka tietää että on kielletty. Nauraa kun pudottaa jotain. Nauraa kun sotkee ja kiusaa pikkuveljeään. Tietää tasan että kaikki ed.mainitut ovat kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus, ei vaikutusta.
(Eli ei, meillä ei vain uhkailla, jos jotakin uhataan se myös toteutuu.)
Palaa käpy tuohon mukulaan vaikka rakas onkin. Olemme yrittäneet kuukausikalenteriakin johon pistetään tarra iltaisin jos päivä on mennyt hyvin, jos ei niin menettää tarran ja jos tarroja ei ole vähintään 5 per vko koko kuukauden ajalta niin mitään kivaa ei tulekaan. Ei auta. Hymyilee vaan vaikka näkee että tarra lähti.
Onko jollakulla vielä mitään ideaa vai teenkö tytöstä lasun ja annan sijoittaa muualle? :(
Kun LISÄÄNNYT kysy itseltäsi nämä 3 asiaa:
1. pärjäänkö yksinhuoltajana?
2. pärjäänkö kehitysvammaishoitajana?
3 pärjäänkö mt-potilaan huoltajana?
jos vastaat kyllä..niin panema ravintolaan käy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väsynyt_äippä
klo 7:10 | 23.3.2018Tilanne siis se että ihana, rakas 7v tyttäreni ei tottele mitään! On yritetty jäähyä, on yritetty takavarikoida leluja, ollaan yritetty tv-kieltoa ja arestia. Mikään ei tehoa.
Aivan uhmaikäisestä ollut tällainen, kuvittelin että tilanne helpottaa kun lapsi kasvaa, wrong! Ei kiukuttele mutta on kuin pieni piru. Esimerkiksi jos rikkoo jotain, nauraa vaikka tietää että on kielletty. Nauraa kun pudottaa jotain. Nauraa kun sotkee ja kiusaa pikkuveljeään. Tietää tasan että kaikki ed.mainitut ovat kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus, ei vaikutusta.
(Eli ei, meillä ei vain uhkailla, jos jotakin uhataan se myös toteutuu.)Palaa käpy tuohon mukulaan vaikka rakas onkin. Olemme yrittäneet kuukausikalenteriakin johon pistetään tarra iltaisin jos päivä on mennyt hyvin, jos ei niin menettää tarran ja jos tarroja ei ole vähintään 5 per vko koko kuukauden ajalta niin mitään kivaa ei tulekaan. Ei auta. Hymyilee vaan vaikka näkee että tarra lähti.
Onko jollakulla vielä mitään ideaa vai teenkö tytöstä lasun ja annan sijoittaa muualle? :(
Väärä ketju..juna meni jo
Raskausajan vaikeus. Et saa syödä sitä, tätä etkä varsinkaan tuota. Et saa värjätä hiuksia, stressata, mitä vielä... Kuitenkin on todella paljon vahinkoraskauksia ja huomataan vasta aikojen päästä että hupsista keikkaa, ja silti synnytetään ihan terveitä lapsia, vaikka alkuraskaudesta (joissain tapauksissa jopa raskauden loppuun saakka...) on käytetty alkoholia, tupakkaa, syöty lakuja, värjätty tukkaa, urheiltu hulluna, nosteltu taakkoja, stressattu... Ja en siis missään nimessä tarkoita etteikö näillä voisi olla jotain haittaa (ja tietysti tupakalla ja alkoholilla onkin!) mutta onko vähän jo liioiteltu ja varotaan ihan kaikkea mahdollista minkä joku poppamies on joskus kategorisoinut mahdollisesti huonoksi raskaudelle...
Vierailija kirjoitti:
Kun LISÄÄNNYT kysy itseltäsi nämä 3 asiaa:
1. pärjäänkö yksinhuoltajana?
2. pärjäänkö kehitysvammaishoitajana?
3 pärjäänkö mt-potilaan huoltajana?
jos vastaat kyllä..niin panema ravintolaan käy...
1.en
2.en.
3.en
Vierailija kirjoitti:
Väsynyt_äippä
klo 7:10 | 23.3.2018Tilanne siis se että ihana, rakas 7v tyttäreni ei tottele mitään! On yritetty jäähyä, on yritetty takavarikoida leluja, ollaan yritetty tv-kieltoa ja arestia. Mikään ei tehoa.
Aivan uhmaikäisestä ollut tällainen, kuvittelin että tilanne helpottaa kun lapsi kasvaa, wrong! Ei kiukuttele mutta on kuin pieni piru. Esimerkiksi jos rikkoo jotain, nauraa vaikka tietää että on kielletty. Nauraa kun pudottaa jotain. Nauraa kun sotkee ja kiusaa pikkuveljeään. Tietää tasan että kaikki ed.mainitut ovat kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus, ei vaikutusta.
(Eli ei, meillä ei vain uhkailla, jos jotakin uhataan se myös toteutuu.)Palaa käpy tuohon mukulaan vaikka rakas onkin. Olemme yrittäneet kuukausikalenteriakin johon pistetään tarra iltaisin jos päivä on mennyt hyvin, jos ei niin menettää tarran ja jos tarroja ei ole vähintään 5 per vko koko kuukauden ajalta niin mitään kivaa ei tulekaan. Ei auta. Hymyilee vaan vaikka näkee että tarra lähti.
Onko jollakulla vielä mitään ideaa vai teenkö tytöstä lasun ja annan sijoittaa muualle? :(
Vähän väärä ketju kyllä, mutta tarrahommassa ei kuulu ottaa niitä tarroja pois. Se että käyttäytyy huonosti kun ei poista sitä tosiasiaa että aiemmin käyttäytyi hyvin, eli tuota tarroilla palkitsemista ei tule käyttää rangaistuksena vaan ainoastaan palkitsemisena. Tarkoitushan olisi, että lapsi oppisi haluamaan hyvin käyttäytymistä, jos palkkaat hyvin käyttäytymisestä mutta myöhemmin otat huonon käytöksen vuoksi palkan pois, niin sehän vain lannistaa lasta, lisää katkeruutta ja huonommuuden tunnetta ja johtaa siihen, ettei lapsi halua edes yrittää hyvää käytöstä.
Lisäksi on ihan kohtuuton vaatimus tuon ikäiseltä että koko päivän pitäisi mennä hyvin + miettisin sitäkin, mitä se hyvin meneminen tarkoittaa: Ei voi vaatia lapselta vain positiviisia tunteita tai sitä, että vain positiivisia tuinteita saa näyttää. Ei voi myöskään vaatia mitään täydellistä tottelemista kyseenalaistamatta eikä virheettömyyttä mitä käytökseen tulee. Tuollainen "koko päivä hyvin" on lapselle ja aikuisellekkin aivan liian abstrakti käsite, kun on täysin kiinni sen vanhemman tuntemuksista että onko päivä mennyt hyvin, antaa liikaa valtaa sillekkin, että vanhemman omat tunteet vaikuttavat siihen lapsen hyvin menemiseen = jos vanhempi on pahalla tuulella tai väsynyt niin lapsen pienemmätkin kiukuttelut voivat tuntua kohtuuttoman huonolta käytökseltä eli lopulta voi käydä niin, että lapsi ei saa tarraa koska vanhempi on pahalla tuulella/väsynyt.
Tarrahomma aina selkeäksi esim. "jos maistat ruokaasi saat tarran" tai "jos peset hampaasi kiukuttelematta saat tarran". Myöskin asia kerrallaan, jos lapsi pesee hampaat kiukuttelematta mutta kiukuttelee nukkumaanmennessä, niin hampaiden pesusta saatua tarraa ei oteta pois. Pitää myös muistaa, että jos lapsella on paljon ongelmia käytöksensä kanssa, ei kannata edes yrittää kaiken muuttamista kerralla.
T: Lapseton lastenhoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Väsynyt_äippä
klo 7:10 | 23.3.2018Tilanne siis se että ihana, rakas 7v tyttäreni ei tottele mitään! On yritetty jäähyä, on yritetty takavarikoida leluja, ollaan yritetty tv-kieltoa ja arestia. Mikään ei tehoa.
Aivan uhmaikäisestä ollut tällainen, kuvittelin että tilanne helpottaa kun lapsi kasvaa, wrong! Ei kiukuttele mutta on kuin pieni piru. Esimerkiksi jos rikkoo jotain, nauraa vaikka tietää että on kielletty. Nauraa kun pudottaa jotain. Nauraa kun sotkee ja kiusaa pikkuveljeään. Tietää tasan että kaikki ed.mainitut ovat kiellettyjä ja niistä seuraa rangaistus, ei vaikutusta.
(Eli ei, meillä ei vain uhkailla, jos jotakin uhataan se myös toteutuu.)Palaa käpy tuohon mukulaan vaikka rakas onkin. Olemme yrittäneet kuukausikalenteriakin johon pistetään tarra iltaisin jos päivä on mennyt hyvin, jos ei niin menettää tarran ja jos tarroja ei ole vähintään 5 per vko koko kuukauden ajalta niin mitään kivaa ei tulekaan. Ei auta. Hymyilee vaan vaikka näkee että tarra lähti.
Onko jollakulla vielä mitään ideaa vai teenkö tytöstä lasun ja annan sijoittaa muualle? :(
Kasvatat selvästi psykopaattinarsistia.
Kyllä se vaan on niin että Yazmin Virtasen geenipooli on niin tärkeä että lisääntyä pitää.
On niin kaunis ja älykäs, että ehdottomasti oma lapsi saatava.
Rahaakin on ja oma sarjapettäjä mies jää hoitamaan jälkikasvuaan...
Lapsi ei kärsi köyhyydestä..tyhmyydestään tai 80% varmasta vanhempien erosta..ehei
pipulia pimppuun vaan
Epätasa-arvoisuus, yleensä kaikki vastuu lankeaa äidille eikä mies tee omaa osuuttaan. Se alkaa jo vauva-ajasta. Isät ovat ulkoistaneet oman osuutensa vauvan kotihoidosta äideille ja jos lapsi sairastuu niin äitihän se on joka jää kotiin hoitamaan lasta ja siivoamaan oksennuksia.