Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Kouluaikoina kirjoitti:
Näitä lukiessa kyllä järkyttyy, mutta samalla tulee hyvä mielikin. Itse olen ehkä jollain tapaa hieman lokki (kärkyn autokyytejä kaupungille, syön ilmaista ruokaa vanhemmilla, otan lainaa, jne), mutta silti suurimmalla osaa lokeista on tapana "minä otan kaiken ja muut eivät saa minulta yhtään mitään... ainakaan ilmaiseksi." Minä olen sentään aina oppinut jakamaan kaiken, joten aina jos minulla on mitä tahansa, olen aina jakamassa sitä muille. Myöskin kaikki velat maksan heti, mutta jos on rahasta pulaa, niin sitten myöhemmin, mutta velat maksan aina ja korkojen kera.
Mutta vaikken itse mikään pahimmanluokan lokki ole, lapsuudessani tunsin parikin lasta, jotka ehkä voidaan luokitella lokeiksi. Emme olleet mitään hyviä ystäviä, mutta minulla ei ollut paljoa kavereita, joten aina kun pyysivät päästä kylään leikkimään, otin heidät meille ilomielin. Kuitenkin heillä toistui aina sama kaava: Leikkivät minun leluilla tai pelasivat meidän perheen pelikonsoleilla ja kärkkyivät ruokaa heti tultua meille. Eihän siinä mitään, mutta minut tosiaan jätettiin ulkopuolelle. He leikkivät leluillani, mutta minua ei päästetty leikkiin mukaan, he pelasivat videopeleillä, mutta minä en saanut kertaakaan vuoroa. Sain vain katsoa vierestä. He eivät todellakaan viettäneet minun kanssani aikaa vaan tulivat vain meille, koska minulla oli paremmat tavarat. Sama tapahtui kodin ulkopuolella: Kyllä minut pyydettiin mukaan jonnekin, mutta silti jätettiin ulkopuolelle. Lopulta sitten olin niin turhautunut, etten enää ottanut heitä kylään leikkimään. Siskonikin aina sepitti jonkin valheen. Milloin oli reissu toiselle puolen suomea 10 minuutin päästä, milloin siivouspäivä, milloin kauppareissu. Myöhemmin tytöt eivät sitten vaivautuneet edes yrittämään.
Kun näitä tyttöjä ei ollut näkynyt meillä aikoihin, nämä silti alkoivat käymään meidän pihassa. Eivät koskaan tulleet tervehtimään, pyytämään leikkimään tai muuta tuollaista, vaan hakemaan ilmaista jäätelöä. Meillä tuolloin sijaitsi arkkupakastin ulkovarastossa, joten tytöt pääsivät helposti sinne ilman, että pyysivät lupia tai edes esittivät tervehtivänsä. Tätä tapahtui todella pitkään, kunnes lopulta äitini oli samaan aikaan kotona kun tytöt päättivät hakea ilmaiset jäätelöt, koska hei, kavereitahan tässä ollaan. Silloin äiti meni pihalle ja sanoi suorat sanat näille. Voin sanoa, ettei heistä kuultu sen koomin.
Tällaisia ajattelemattomia pikkulokinpoikasia on kyllä todella paljon. Kuulostaa ihan sellaiselta 6-10 -vuotiaiden tyttöjen touhulta. Yhdessä keksitään, että ollaan me kahdestaan ja tuota kolmatta ei oteta, ja ihan pokkana leikitään hänen kotonaan, hänen pihallaan, hänen mökillään tai hänen uimarannallaan ja hänen tavaroillaan. Voi olla osittain ajattelemattomuutta ja empatian puutetta (empatiakyky kehittyy varsin myöhään), mutta ellei se sanomisesta lopu, niin kyseessä on manipulointileikki, jota pikkutytöt harjoittavat. Aivan karmeita juttuja osaavat tehdä, kun juonittelevat kahdestaan jonkun kolmannen päänmenoksi. Ei siinä ole muuta keinoa kuin sanoa lapsille suorat sanat, että tällainen peli ei ole todellakaan ok käytöstä, vaan ilkeää kiusaamista ja sille tulee stoppi just nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin osaketalossa, alakerran liiketilaa vuokrasi mukava rouva, piti kampaamoa siinä ja antoi talon asukkaille aina pikkusen alennustakin. Autopaikkaa oli kysynyt, muttei sellaista saanut, kun kaikille asukkaillekaan ei riittänyt. Tuli pitkästä matkasta joten autolla tuli töihinsä. Isännöitsijä oli luvannut, että kun autopaikkaa ei ole antaa, ja maksaa liiketilasta kuitenkin vuokraa, saa pitää autoaan ilmaiseksi vieraspaikoilla, kun ei niissä ole lämpötolppiakaan. Eikä lähellä ole muitakaan mahdollisuuksia maksulliseen autopaikkaan kun niitä on niin vähän. Mun mielestä ihan järkevä ratkaisu.
Mutta, osa talon asukkaista alkoi jättää lappuja rouvan auton tuulilasiin, että tää on vieraspaikka ja ei saa pysäköidä tai sakot tulee tai maksettava on ainakin samanverran kun lämpötolppa paikasta. Tätä jatkui niin kauan, kunnes rouva uhkasi vuokrata kampaamolleen tilat muualta, ellei saa autoaan pysäköidä lähimaillekaan, tai joutuu maksamaan paikasta jossa siis talvella ei autoa voi lämmittää.
Tämä on lokkeilua parhaimmillaan, talohan hyötyi vuokralaisesta,(tila olisi ollut muuten tyhjillään ja käyttämättä), asukkaat sai aina pienen alennuksen kampaajalta, rouva ymmärsi että talon asukkaat ovat etusijalla autopaikkojen saajana, ja silti hänen olisi pitänyt maksaa parkkiruudusta joka päivällä yleensä on tyhjillään ja jossa ei siis lämpötolppaa. Mitä ison taloyhtiön asukkaat olisi autopaikkamaksusta hyötyneet, ehkä maksimissaan 5-10snt/asunto. Se kampaajan antama alennus oli kuitenkin ehkä n5€/kerta. Mutta ei,silti olisi pitänyt autopaikkamaksu maksaa, ihan periaatteessa. Eli 10snt on lokille iso raha
Hyväpalkkainen akateeminen miestuttava kävi luonani useamman kerran syömässä hyvällä ruokahalulla. Menimme autollani erääseen tapahtumaan, johon oli matkaa 70km/suunta ja pääsyliput muutaman kympin. Kävimme myös syömässä reissulla. Ei tehnyt elettäkään maksaakseen senttiäkään, paljastui melkoiseksi moukaksi koko mies.
Sinänsä jännä, kun on tunnettu ja suosittu työyhteisössään.
On niitä tosiaan lapsilokkejakin. Pojillani oli pienenä samanikäiset ystävät naapurissa. Ikinä - siis ikinä heillä ei ollut mitään leluja, joita olisivat tuoneet leikittäväksi. Aina olivat lasteni leluissa. Kerran puutuin asiaan kun keittiön ikkunan alla vieraat etsivät itselleen parhaat pyssyt lelulaatikosta. Menin sanomaan, että nyt kyllä omistajat valitsevat ensin ja vieraat sitten. Näin poikieni ilmeet nimittäin.
Kysyin kerran että miksi ette tuo omia palloja, luokkia, pyssyjä, leikkiautoja yms. Heillä on kuulemma kotona hirveästi näitä leluja, mutta eivät saa tuoda pihalle. Poikani pääsivät kerran kylään, eikä siellä ollut ollut mitään.
Virpomisvirsatarvikkeet minä kustansin, kun heidän vanhempansa eivät hankkineet.
Siellä oli kai pieniä ongelmia, mutta minua vitutti ostaa myös naapurin lasten käyttöön kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni lokki tunnistaa itsensä näistä tarinoista.
Olisi mielenkiintoista kuulla edes yhden lokin selitys toiminnalleen - toivottavasti edes jokunen ymmärtää, paljonko pahaa mieltä heidän toimintansa on aiheuttanut.
Kyllä minä ainakin tunnistan itseni. Olisin hyvin voinut olla se, joka ei tajunnut tarjoutua maksamaan entisen deittikaverinsa leffalippua vuoden kuluttua, enkä oikeastaan edes käsitä että miksi olisi pitänyt? Jos on käyty treffeillä, niin onhan se nyt täysin eri asia kuin että kaveriporukalla mennään myöhemmin, vaikka osallistujissa olisikin samoja naamoja. Ne joilla on kasoittain leffalippuja lompakossaan ovat todennäköisesti muutenkin tottuneet tasoon jolla miehen odotetaan silloin tällöin jotain tarjoavankin, varsinki ensitreffeillä, ilman että sitä myöhemmin oletettaisi jotenkin korvattavan takaisin. Jotain vanhaa treffeilläkäymistä ei olisi ollut edes asiallista ottaa esiin vuotta myöhemmin, varsinkaan kun se ei ollut johtanut mihinkään pysyvämpään. Nainenhan olisi pelkästään nolannut entisen treffikumppaninsa jos olisi tarjoutunut maksamaan hänen lippunsa. Näin minä tämän tarinan näen, jos se tekee lokiksi niin ihmettelen. Myös sellainen syy olisi omalla kohdallani tässä voinut olla etten yksinkertaisesti olisi muistanut mitään vuoden takaista leffakäyntiä enää saati sitä kuka sen on maksanut.
Vastaan tähän kun kirjoitin alkuperäisen viestinkin:
1) Ne eivät olleet treffit. Nainen ei ollut minusta kiinnostunut, vaan toisesta duunikaveristamme. Antoi silti minun maksaa leffan ja oluet sen jälkeen.
2) Hänellä ei ollut rahaa kun mentiin ekaan leffaan, minulla oli, minä maksoin. Toisella kertaa minulla ei ollut rahaa, hänellä lompakossa leffalippusetti,
3) josta yhden heittäminen minulle olisi ollut vain kohteliasta eikä millään lailla alleviivannut mitään muuta kuin että muistaa minunkin joskus tarjonneen. Toisethan muistaa näitä asioita automaattisesti.
Sellainen pikku juttu tuli mieleen tästä samasta naishenkilöstä, kun hän lähti kerran kaverinsa luo naapurikaupunkiin viikonlopuksi dokaamaan. Soitti minulle, että voiko lainata minulta joitain leffoja viikonlopun ajaksi. Silloin ne olivat videokasetteja. Sovittiin että tulisi sitten käymään mun luona hakemaan leffoja ja kysyi, että sattuisko mulla olemaan vielä jotain viinapulloa, jonka voisi saada mukaansa.
Kävin kaiken lisäksi viemässä hänet autolla sinne kaverinsa luo viikonloppua viettämään. Kävin sinä viikonloppuna hänen kotonaan ruokkimassa myös kissat ja tyhjentämässä paskamakit.
Oli jotenkin katkera kakkupala, että en koskaan kelvannut seurustelukumppaniksi, mutta näitä pikkupalveluksia ja aivan rahanarvoisia asioita pystyi minulta täysin häpeilemättä pyytämään. Taisin olla se legendaarinen kilttimies.
Kommentoin tähän nyt silläkin riskillä, että menee jankkaamiseksi ..... Mutta joo, nainen voi olla lokki mutta mitä kertoo sinusta se, että olet valmis tekemään kaiken tuon vain sen takia,'että pildeä teki mieli ? Ihastustenkin kanssa kannattaa säilyttää oma arvonsa eikä alentua lattiamatoksi. Ihan turhaan olet katkera minun mielestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuimme miehen sukutilalla appivanhempien lähistöllä. Miehen sisarukset tulivat ilmoittamattta meille joka joulu ja juhannus. Tietysti ymmärrettävää heidän käydä appivanhempien luona, mutta käynti meillä oli stressaavaa, kun yllättäen tultiin ja omia suunnitelmia ei voinut olla.
Meillä kolme pientä lasta ja odottivat palvelua; ruoka ajallaan, valmiit pedit ja seurustelua. Tuo viimeisin oli se kohtuuttomin, sillä mies oli koko ajan töissään ja itselläni puhti vähissä työmäärän suhteen. Sanoin miehelle useaan kertaan, että ilmoittaa sisaruksilleen, että meille ei sovi ja tulkoon kutsuttuina silloin, kun meille käy. Ei tehnyt elettäkään. (onkin nykyään exä)
Tilanteita: kitken kasvimaata ja kuopus nukkuu vierellä vaunuissa. Miehen veljen vaimo kulkee rivi riviltä perässäni juttelemassa ja herättää vauvan kovalla äänellään.
Mies pyytää veljeltään apua tavaran siirtämisestä toiseen paikkaan. Veljen vaimo äyskähtää, että xxx on nyt lomalla.
Valituksia heidän lasten osalta ruuasta, tyynyistä, hyönteisistä jne.
Kerran lähdimme juhannuksesksi reissuun ja tuli metakkaa siitä, kun emme olleet kotona. Olivat kurkkineet ikkunoista ym.
Onko tämä sitten lokki-äiti vai muuten ikävä ihminen. Minulla kolme pientä lasta, joista yksi pieni vauva. Tämä äiti ilmoitti lyhyellä varoitusajalla, että joutuu menemään kokoukseen ja tarvitsee neljälle lapselleen kiireesti hoitopaikan muutamaksi tunniksi. Lupasin, sillä kotona olin ja oli nuo lapset meillä 1-2 kerrallaan olleet muutaman kerran harvakseltaan.
Auto tuli pihaan ja soittivat ovikelloa. Äiti avasi paperipussin siinä meidän pihallamme ja ojensi juuri kaupasta ostamansa jäätelöt omille lapsilleen.
Kyllähän tämän aikuisena ymmärtää, mutta pihalla vieressä olevat lapseni ehkä eivät.
Meni maku koko ihmisestä ja sitä suuremmalla syyllä, kun ovat hyvin varakkaita ja muistavat tästä mainita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni lokki tunnistaa itsensä näistä tarinoista.
Olisi mielenkiintoista kuulla edes yhden lokin selitys toiminnalleen - toivottavasti edes jokunen ymmärtää, paljonko pahaa mieltä heidän toimintansa on aiheuttanut.
Kyllä minä ainakin tunnistan itseni. Olisin hyvin voinut olla se, joka ei tajunnut tarjoutua maksamaan entisen deittikaverinsa leffalippua vuoden kuluttua, enkä oikeastaan edes käsitä että miksi olisi pitänyt? Jos on käyty treffeillä, niin onhan se nyt täysin eri asia kuin että kaveriporukalla mennään myöhemmin, vaikka osallistujissa olisikin samoja naamoja. Ne joilla on kasoittain leffalippuja lompakossaan ovat todennäköisesti muutenkin tottuneet tasoon jolla miehen odotetaan silloin tällöin jotain tarjoavankin, varsinki ensitreffeillä, ilman että sitä myöhemmin oletettaisi jotenkin korvattavan takaisin. Jotain vanhaa treffeilläkäymistä ei olisi ollut edes asiallista ottaa esiin vuotta myöhemmin, varsinkaan kun se ei ollut johtanut mihinkään pysyvämpään. Nainenhan olisi pelkästään nolannut entisen treffikumppaninsa jos olisi tarjoutunut maksamaan hänen lippunsa. Näin minä tämän tarinan näen, jos se tekee lokiksi niin ihmettelen. Myös sellainen syy olisi omalla kohdallani tässä voinut olla etten yksinkertaisesti olisi muistanut mitään vuoden takaista leffakäyntiä enää saati sitä kuka sen on maksanut.
Vastaan tähän kun kirjoitin alkuperäisen viestinkin:
1) Ne eivät olleet treffit. Nainen ei ollut minusta kiinnostunut, vaan toisesta duunikaveristamme. Antoi silti minun maksaa leffan ja oluet sen jälkeen.
2) Hänellä ei ollut rahaa kun mentiin ekaan leffaan, minulla oli, minä maksoin. Toisella kertaa minulla ei ollut rahaa, hänellä lompakossa leffalippusetti,
3) josta yhden heittäminen minulle olisi ollut vain kohteliasta eikä millään lailla alleviivannut mitään muuta kuin että muistaa minunkin joskus tarjonneen. Toisethan muistaa näitä asioita automaattisesti.
Sellainen pikku juttu tuli mieleen tästä samasta naishenkilöstä, kun hän lähti kerran kaverinsa luo naapurikaupunkiin viikonlopuksi dokaamaan. Soitti minulle, että voiko lainata minulta joitain leffoja viikonlopun ajaksi. Silloin ne olivat videokasetteja. Sovittiin että tulisi sitten käymään mun luona hakemaan leffoja ja kysyi, että sattuisko mulla olemaan vielä jotain viinapulloa, jonka voisi saada mukaansa.
Kävin kaiken lisäksi viemässä hänet autolla sinne kaverinsa luo viikonloppua viettämään. Kävin sinä viikonloppuna hänen kotonaan ruokkimassa myös kissat ja tyhjentämässä paskamakit.
Oli jotenkin katkera kakkupala, että en koskaan kelvannut seurustelukumppaniksi, mutta näitä pikkupalveluksia ja aivan rahanarvoisia asioita pystyi minulta täysin häpeilemättä pyytämään. Taisin olla se legendaarinen kilttimies.
Kommentoin tähän nyt silläkin riskillä, että menee jankkaamiseksi ..... Mutta joo, nainen voi olla lokki mutta mitä kertoo sinusta se, että olet valmis tekemään kaiken tuon vain sen takia,'että pildeä teki mieli ? Ihastustenkin kanssa kannattaa säilyttää oma arvonsa eikä alentua lattiamatoksi. Ihan turhaan olet katkera minun mielestäni.
En ole tuo jolle vastasit mutta mielestäni sinun logiikallasi ihan jokainen hyväksikäytetty on turhaan katkera kun on " alentunut lattiamatoksi".
Sitä odottaa normaalia vastavuoroisuutta ja siinä uskossa auttaa ja tarjoaa jotain.
Meneehän siinä hetki ennen kuin tajuaa että onkin lokin kanssa tekemisissä.
Kyllä tuo nainen lokki oli, ei siitä mihinkään pääse ja seurusteluun kuuluu seksi, ei sen toivominen oikeuta toista osapuolta lokkeilemaan. Tekee todella vastenmielisen vaikutelman .
Vierailija kirjoitti:
Pakko kysyä miksi ostat noin kalliita lahjoja? Itselläni on 'perustilanteisiin', kuten synttäreille ja jouluun, n. 50 € / aikuinen ja 20 € / lapsi. Tämäkin tuntuu olevan enemmän kuin monilla tutuillani.
Koska tienaan niin hyvin ja siskoni elää yhteiskunnan tukien varassa, olen aiemmin hankkinut lapsille ne mitä hän ei pysty hankkimaan. No, tietty ammuin sillä itseäni vaan jalkaan. Olen kyllä ottanut opikseni, enkä enää niin tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Hotelliaamiaisella näin, miten nainen teki voileivän , kääri servettiin ja pisti laukkuun !
-Työpaikallani eräs keliaakikko joi aina kaksi suurta kahvikupillista.. minun soijamaidollani, jota otti lupaa kysymättä. Aloin sitten ostaa niitä minitetroja ja muistan ikuisesti tämän lokin hölmistyneen ilmeen, kun kuikuili jääkaappiin että missäs se soijamaito?
Minä olen ottanut aamupalalta evästä migreeniä huoneessamme potevalle vaimolle.. pari hedelmää ja leipää.
Olen itse huomannut useamman kerran tuollaisen tapauksen. Sitten loman viimeisenä aamuna hotellissa katsoin, että taas nainen laittoi käsilaukkuun tai paremminkin sellaiseen kangaskassiin paljon leipää, leikkelettä ja hedelmiä. Kun hän meni hakemaan lisää, niin kaadoin tuoremehulasillisen sinne :D
Nainen pyöri kuin hyrrä, kun tuli paikalleen ja kassista tippui pisaroita. Nainen oli tulipunainen ja lähti samantien pois. Paras lomamuisto ikinä!
No olitpas olevinasi viksu. Nyt nuo ruoat menivät suoraan roskiin, eli tuhlausta. En väitä että se ruokaa hamstrannut rouva olisi käyttäytynyt hänkään kovin hyvin. Mutta nyt ruoat menivät haaskuun, se ei ollutkaan ihan niin älykästä sulta, vai mitä?
Kaupunkilegenda vuodelta käpy. Alkuperäisessä jutussa se loppu menee näin: : kun asiakas poistui hamstraamiensa ruokien kanssa ravintolasalista, niin TARJOILIJA meni hänen perässään, avasi tämän varkaan kassin, missä nuo ruoat olivat, kaatoi sinne kahvia ja sanoi:
"Unohditte kahvin""
Ei ole pelkkää legendaa. Tapahtunut ihan 5 vuoden sisään eräässä paikassa, satuin nimittäin tuntemaan tämän mieslokin joka sai varastamiensa tuotteiden päälle punaviinikastikkeet :) henkilökunnan toimesta.
Pyydettiin kerran yksi ystäväpariskunta (miehet ovat ystäviä) juhannukseksi mökille. Ollaan oltu heidänkin mökillään aiemmin ja ruuat sun muut on ostettu puoliksi jne.
Jostain syystä ystäväpariskunnan rouva päätti alkaa lokkeilemaan juurikin tänä juhannuksena ja ei aikonut laittaa tikkua ristiin koko viikonloppuna minkään asian suhteen. Mökillä ei ole juoksevaa vettä, joten jouduin kantamaan saunavedet yksin (miehet hakivat puut ja hoitivat grillaamisen sillä aikaa) ja kun kysyin rouvaa apuun vedenkantoon, hän vastasi että "ei mun tarvitse, kun mä olen lomalla"! Ahaa...? Muisti myös muiden valmistamia ruokia syödessään kehua miten ihana on olla mökillä kun ei itse tarvitse tehdä mitään. Tämä muija oli myös melko vaativaa sorttia tällä reissulla, jatkuvasti piti olla ruokaa ja juomaa tarjolla ja aiempia tähteitä ei hän suostunut syömään. Aina vain tuoretta ruokaa!
Heidänkin mökillään aina ollaan osallistuttu ruuanlaittoon, vesien kantoon ja kerran oltu rakentamassa terassiakin heille. Ei olla jostain syystä hengailtu tämän jälkeen kuin kyseisen pariskunnan miehen kanssa, hän on sentään tekevää sorttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään olen aina sattumalta menossa jossain juuri sinä viikonloppuna kuin olisi jotkut juhlat. Joulua kammoan, koska lapsia on viisi ja minun odotetaan ostavan jokaiselle oma lahja. Ai mistäkö tiedän? Kerran vein yhteisen, aika kalliin lahjan (mutta vähemmän kuin se 200€/naama, jonka yleensä saan tuhlata) ja sain sitten tädiltämme kuulla kuinka siskoni oli valittanut hänelle, että ostin vain yhden lahjan koko porukalle. Odotan tilaisuutta katkaista välit koko sakkiin. Testamentin olen jo tehnyt niin, että yksikään noista lokeista tai niiden lapsista ei saa sentin senttiä. //
Mulle kävi näin, mutta siis toisinpäin. Ja ei todellakaan lokkeiltu! Sisar on lapsen kummi ja tuonut meidän lapsille aina arvokkaita lahjoja synttäreiksi ja jouluna, vaikka olemme monesti sanoneet, ettei saa hemmotella pilalle. Jossain vaiheessa alkoi seurustelemaan henkilön kanssa, jolla on useita lapsia ja aloin aavistella, että haluaa pitää meihin etäisyyttä - ehkä koki, että aika ei enää riitä kaikkeen. Annoimme nuorelle rakkaudelle tilaa emmekä häirinneet kuin lähettämällä synttärikutsut (aiemmin kulki siis kylässä ihan erikseen kutsumatta, mutta tämä tapa jäi). Mutta hänpä katkaisi välit meihin kokonaan! Mitään syytä ei koskaan kertonut ja meillä on iso aukko elämässä, kun aiemmin viikoittain meillä kyläillyt henkilö ei enää ole elämässämme ollenkaan mukana.
Jälkeenpäin olen kuullut, että tuossa matkassa on ollut montakin mutkaa, mutta liekö osasyynä kuvittelut myös meidän 'lokkeilusta'. Että kyllä näillä tarinoilla on useampi kuin yksi puoli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Hotelliaamiaisella näin, miten nainen teki voileivän , kääri servettiin ja pisti laukkuun !
-Työpaikallani eräs keliaakikko joi aina kaksi suurta kahvikupillista.. minun soijamaidollani, jota otti lupaa kysymättä. Aloin sitten ostaa niitä minitetroja ja muistan ikuisesti tämän lokin hölmistyneen ilmeen, kun kuikuili jääkaappiin että missäs se soijamaito?
Minä olen ottanut aamupalalta evästä migreeniä huoneessamme potevalle vaimolle.. pari hedelmää ja leipää.
Olen itse huomannut useamman kerran tuollaisen tapauksen. Sitten loman viimeisenä aamuna hotellissa katsoin, että taas nainen laittoi käsilaukkuun tai paremminkin sellaiseen kangaskassiin paljon leipää, leikkelettä ja hedelmiä. Kun hän meni hakemaan lisää, niin kaadoin tuoremehulasillisen sinne :D
Nainen pyöri kuin hyrrä, kun tuli paikalleen ja kassista tippui pisaroita. Nainen oli tulipunainen ja lähti samantien pois. Paras lomamuisto ikinä!
No olitpas olevinasi viksu. Nyt nuo ruoat menivät suoraan roskiin, eli tuhlausta. En väitä että se ruokaa hamstrannut rouva olisi käyttäytynyt hänkään kovin hyvin. Mutta nyt ruoat menivät haaskuun, se ei ollutkaan ihan niin älykästä sulta, vai mitä?
Kaupunkilegenda vuodelta käpy. Alkuperäisessä jutussa se loppu menee näin: : kun asiakas poistui hamstraamiensa ruokien kanssa ravintolasalista, niin TARJOILIJA meni hänen perässään, avasi tämän varkaan kassin, missä nuo ruoat olivat, kaatoi sinne kahvia ja sanoi:
"Unohditte kahvin""Ei ole pelkkää legendaa. Tapahtunut ihan 5 vuoden sisään eräässä paikassa, satuin nimittäin tuntemaan tämän mieslokin joka sai varastamiensa tuotteiden päälle punaviinikastikkeet :) henkilökunnan toimesta.
Sama juttu on kiertänyt Lapissa vuosikymmenet saksalaisturisteista kerrottaisi. Eräs oli tehnyt eväät ja laittanut ne laukkuunsa. Tarjoilija oli tämän poistuessa juossut perään ja sanonut juomien unohtuneen ja (tämähän onkin aivan eri juttu) ja kaatanut piimäpurkillisen laukkuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veli ison perheensä kanssa tulee suvun mökille lomailemaan. Ikääntyneet vanhempamme laittavat ruokaa, vahtivat lapsilaumaa, tekevät halot, lämmittävät saunan, käyvät kaupassa jne. Veli ja vaimo käyvät omissa harrastuksissaan ja lepäävät ja ottavat aurinkoa, vaativat omia dieettiruokiaan, jotka vaihtelevat kulloisenkin trendin mukaan. Grilliin eivät koske, koska eivät ole tottuneet, ruoka maistuu kuitenkin.
Viime kesänä olin siellä yhtaikaa. Tein kiltisti työnjakoa ja marinaa siitä tuli. "Ollaan kyllä lomalla."Veli oli pitkään tympeä ja vaimonsa sitä potenssiin jotain.
Nyt käymme eri aikaan ja kaikilla parempi. Äitini jatkaa ruokintaa edelleen, mutta en ota siihen mitään kantaa enää.
Vierailija kirjoitti:
Asuin osaketalossa, alakerran liiketilaa vuokrasi mukava rouva, piti kampaamoa siinä ja antoi talon asukkaille aina pikkusen alennustakin. Autopaikkaa oli kysynyt, muttei sellaista saanut, kun kaikille asukkaillekaan ei riittänyt. Tuli pitkästä matkasta joten autolla tuli töihinsä. Isännöitsijä oli luvannut, että kun autopaikkaa ei ole antaa, ja maksaa liiketilasta kuitenkin vuokraa, saa pitää autoaan ilmaiseksi vieraspaikoilla, kun ei niissä ole lämpötolppiakaan. Eikä lähellä ole muitakaan mahdollisuuksia maksulliseen autopaikkaan kun niitä on niin vähän. Mun mielestä ihan järkevä ratkaisu.
Mutta, osa talon asukkaista alkoi jättää lappuja rouvan auton tuulilasiin, että tää on vieraspaikka ja ei saa pysäköidä tai sakot tulee tai maksettava on ainakin samanverran kun lämpötolppa paikasta. Tätä jatkui niin kauan, kunnes rouva uhkasi vuokrata kampaamolleen tilat muualta, ellei saa autoaan pysäköidä lähimaillekaan, tai joutuu maksamaan paikasta jossa siis talvella ei autoa voi lämmittää.
Tämä on lokkeilua parhaimmillaan, talohan hyötyi vuokralaisesta,(tila olisi ollut muuten tyhjillään ja käyttämättä), asukkaat sai aina pienen alennuksen kampaajalta, rouva ymmärsi että talon asukkaat ovat etusijalla autopaikkojen saajana, ja silti hänen olisi pitänyt maksaa parkkiruudusta joka päivällä yleensä on tyhjillään ja jossa ei siis lämpötolppaa. Mitä ison taloyhtiön asukkaat olisi autopaikkamaksusta hyötyneet, ehkä maksimissaan 5-10snt/asunto. Se kampaajan antama alennus oli kuitenkin ehkä n5€/kerta. Mutta ei,silti olisi pitänyt autopaikkamaksu maksaa, ihan periaatteessa. Eli 10snt on lokille iso raha
Nooh, autopaikkamaksua tolpattomasta paikasta vaatii myös Helsingin kaupunki työntekijöiltään, eikä kyse ole mistään keskustaparkkeerauksesta vaan lähes maaseudusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta itse en ole lokki omasta mielestäni ainakaan.
Mutta miten toimia tilanteessa jos vähän kaukaisempi sukulainen kutsuu mökilleen viikonlopuksi? No tietysti kysyn että mitä kaikkea tuon, mutta yleensä vastaus on että ei mitään tarvitse. Toki vien juomapuolta koko porukalle mutta muuten tuntuu tosi tyhmältä mennä kädet suorana. Kyseessä ikäihmiset ja eivät todellakaan halua mitään Marimekkoa ja vaaseja nurkkiinsa eli koristepuoli ei käy. Ruokaa en voi viedä tietenkään koska hehän tekevät siellä ruuan, tuomiseni menisi hukkaan. Mitä tuollaiselle voi viedä muuta kuin ne juomat joista vielä itse juon osan ja heilläkin on juomia? Kahvipaketti tuntuu v**lulta.
Nyt vinkkejä, ja tosiaan mitään lakanaa, vaasia, kukkapuskaa ei voi viedä. Mökille kukkia en veisi kun isännillä komeat puutarhat ihan omiakin.
Tunne että jään hirveään kiitollisuudenvelkaan. Vastakutsuperiaate ei oikein toimi tässä tilanteessa.
Ollaan menossa (2 aikuista ja 2 lasta) kaverille viikonlopuksi. Viemisinä on vehnä-ja sämpyläjauhoja, makaronia, spagettia, vessapaperia, kaurahiutaleita, vesimeloni ja tietty se kahvi. Ei mitää kalliita, mutta tiedän olevan hyödyksi. Näiden lisäksi reilu pala lihaa ateriaa varten.
Missä juomat?
Molempien perheessä on lapsia = emme juo. Unohdin mainita, että vissyä on mukana☺
Megaohis, mutta miten niin on lapsia = emme juo?
Kylllä tosi monet etenkin perheenisät juovat kepua joka ilta usean purkin ja vkl menee sitten enempikin.
Keski-Euroopassa ravintolassa istuu koko suku ja viini virtaa eikä kukaan murjota.
Sinä taidat kuulua niihin joille juominen on itsestään selvää oli lapsia tai ei? Yritä nyt ymmärtää ettei se todellakaan kaikille ole! On ihan normaalia viettää aikaa selvinpäin vaikka joillekin se tuntuu olevan aivan käsittämätöntä. Jotkut kai juovat itse ihan jatkuvasti ja hämärtyy se todellisuus että SE ei ole normaalia.
Minun silmissäni tuon lainaamasi kommentin on kirjoittanut raivoraitis paheksuja, jonka mielestä mikään määrä alkoholia missään tilanteessa ei ole sopivaa vaan hyihyi ja rappio. Eli samassa joukkueessa te pelaatte.
Vierailija kirjoitti:
Hyväpalkkainen akateeminen miestuttava kävi luonani useamman kerran syömässä hyvällä ruokahalulla. Menimme autollani erääseen tapahtumaan, johon oli matkaa 70km/suunta ja pääsyliput muutaman kympin. Kävimme myös syömässä reissulla. Ei tehnyt elettäkään maksaakseen senttiäkään, paljastui melkoiseksi moukaksi koko mies.
Sinänsä jännä, kun on tunnettu ja suosittu työyhteisössään.
Siis ? Maksoiko edes oman lippunsa ja ruokansa ??
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin aiemmin miehestä, joka muutti kotikaupunkiini ja sanoi työllistyvänsä täällä. Ja varmasti olisi saanut työtä, jos olisi työhalua ollut.
Kävimme muutaman kerran ravintolassa syömässä ja maksoin laskun. Kaupassa ostin ruuat. Yhden kerran sanoi maksavansa kaikki ostokset ja otti mukaan sixpakin lonkeroa. Kassalla kuitenkin totesi lompakon jääneen johonkin. Komensin viemään lonkerot pois ja maksoin ruuat.
Rahat alkoi olla hänellä vähissä ja suuttui siitä moneen kertaan minulle. Ehdotin töitä ja suuttui lisää. Pari kertaa lainasin pienen summan (en saanut koskaan takaisin) ja osti sitten viinaa.
Koska mitään muutosta ei tilanteeseen tullut, nostin äijän tavarat pihalle.
Tämä on tuhoontuomituin lokkilaji; asetutaan toisen nurkkiin odottamaan palvelua ja vain viihtymään ja elämään ilmaiseksi. Ja vielä on tyytymätön. Todennäköisesti ajan-jota riittää- saalistaa jo uutta asuinpaikkaa uuden naisen luona.
En tiedä onko sinänsä pahin lokki, eipä taida, mutta oma kokemukseni. Aloin tapailla miestä jolla oli kaksi lasta edellisestä liitosta, itselläni ei ole yhtään. Niiden piti olla yhteishuoltajuudessa mutta käytännössä olivat sitten miehen kanssa melkein koko ajan. Mutta aika pian kävi ilmi, ettei mies ollut kiinnostunut minusta parisuhdemielessä sinänsä. Osoitti aika laimeasti tunteita, mutta lapset olisi mielellään laittanut hoidettavakseni. Ensin se olikin ihan OK, vaikka alkoi aika nopeasti, piti pudottaa kouluun tai harrastuksiin kun hän ei ehtinyt jne. Sitten alkoi jo siirtyä siihen, että minun oletettiin maksavan ruoka koko pesueelle koko ajan: minun piti käydä kaupassa, pitkä lista mukaan eikä ollut millään maksaa, ja yritti sitten vaatia että maksaa puolet. Neljä syöjää, joista kaksi kasvavaa lasta, joiden välipaloihin meni paljon enemmän rahaa, sekä suuriruokainen mies.
Viimeisen niitin tajusin vasta, kun mies keksi että hepä muuttavatkin kaikki minun kotiin asumaan. Minulla on perintönä iso talo, ja mies alkoi suunnitella että tästä saadaan tytölle huone ja tuosta pojalle, jos kipataan nämä sinun huonekalut vaikka varastoon.
Kun panin vastaan, mies vetosi että naurettavaahan se on maksella hänen kalliita vuokria kun on omistustalo ja siinä "turhaa" tilaa. Ei se minulle ollut turhaa! Mies vetosi että kaikillahan vieraat nukkuvat sohvalla, voin hankkia vaikka vuodesohvan... Kyselin ihan uteliaisuuttani miten mies ajatteli jakaa kulut asumisesta, ja hänen mielestään puolet ja puolet pitäisi olla ihan reilu, koska hänen mielestään eivät lapset niin paljon kuluta. Eipä! Pyykkikone hurisee koko ajan, tiskiä tulee paljon enemmän ja nuo kasvavat lapset syövät hurjasti. Samoin iso mies, jolle eivät kelpaa kevyet salaattipäivät. Huomasin, että mies ei ollut kertaakaan tarjonnut minulle mitään, ei muistanut mitenkään mitään merkkipäivääni, syntymäpäiväkseni sain onnittelut mutta en edes kahvikupillista. Sen sijaan olisi kelvannut lapsille lisäelättäjä ja puoli-ilmainen koti luotani. Heivasin ukon mäkeen. Suuttui se, ja loukkaantui. Olen saita ja rumaluonteinen ämmä.
Näitä lukiessa kyllä järkyttyy, mutta samalla tulee hyvä mielikin. Itse olen ehkä jollain tapaa hieman lokki (kärkyn autokyytejä kaupungille, syön ilmaista ruokaa vanhemmilla, otan lainaa, jne), mutta silti suurimmalla osaa lokeista on tapana "minä otan kaiken ja muut eivät saa minulta yhtään mitään... ainakaan ilmaiseksi." Minä olen sentään aina oppinut jakamaan kaiken, joten aina jos minulla on mitä tahansa, olen aina jakamassa sitä muille. Myöskin kaikki velat maksan heti, mutta jos on rahasta pulaa, niin sitten myöhemmin, mutta velat maksan aina ja korkojen kera.
Mutta vaikken itse mikään pahimmanluokan lokki ole, lapsuudessani tunsin parikin lasta, jotka ehkä voidaan luokitella lokeiksi. Emme olleet mitään hyviä ystäviä, mutta minulla ei ollut paljoa kavereita, joten aina kun pyysivät päästä kylään leikkimään, otin heidät meille ilomielin. Kuitenkin heillä toistui aina sama kaava: Leikkivät minun leluilla tai pelasivat meidän perheen pelikonsoleilla ja kärkkyivät ruokaa heti tultua meille. Eihän siinä mitään, mutta minut tosiaan jätettiin ulkopuolelle. He leikkivät leluillani, mutta minua ei päästetty leikkiin mukaan, he pelasivat videopeleillä, mutta minä en saanut kertaakaan vuoroa. Sain vain katsoa vierestä. He eivät todellakaan viettäneet minun kanssani aikaa vaan tulivat vain meille, koska minulla oli paremmat tavarat. Sama tapahtui kodin ulkopuolella: Kyllä minut pyydettiin mukaan jonnekin, mutta silti jätettiin ulkopuolelle. Lopulta sitten olin niin turhautunut, etten enää ottanut heitä kylään leikkimään. Siskonikin aina sepitti jonkin valheen. Milloin oli reissu toiselle puolen suomea 10 minuutin päästä, milloin siivouspäivä, milloin kauppareissu. Myöhemmin tytöt eivät sitten vaivautuneet edes yrittämään.
Kun näitä tyttöjä ei ollut näkynyt meillä aikoihin, nämä silti alkoivat käymään meidän pihassa. Eivät koskaan tulleet tervehtimään, pyytämään leikkimään tai muuta tuollaista, vaan hakemaan ilmaista jäätelöä. Meillä tuolloin sijaitsi arkkupakastin ulkovarastossa, joten tytöt pääsivät helposti sinne ilman, että pyysivät lupia tai edes esittivät tervehtivänsä. Tätä tapahtui todella pitkään, kunnes lopulta äitini oli samaan aikaan kotona kun tytöt päättivät hakea ilmaiset jäätelöt, koska hei, kavereitahan tässä ollaan. Silloin äiti meni pihalle ja sanoi suorat sanat näille. Voin sanoa, ettei heistä kuultu sen koomin.