Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan ex-poikakaverini tuli kotipaikkakunnaltaan jälleen kerran opiskelupaikkakunnalleen, jossa minä asuin.
Menin vastaan juna-asemalle ja vein hänet hänen opiskelija- asuntoonsa. Hän tokaisi: "hyvä, kun tulit vastaan, niin säästin bussimaksun".
Joo, eikös se mun autolla ajo kotoa asemalle, siltä hänen kämpällern ja takaisin kotiini sitten bensoista maksanut mitään. Olis luullut tajuavan, kun itselläänkin oli auto.
Joku on todella niin pihi että odottaa seurustelukumppanilta bensarahaa kun hakee asemalta kotiin? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan ex-poikakaverini tuli kotipaikkakunnaltaan jälleen kerran opiskelupaikkakunnalleen, jossa minä asuin.
Menin vastaan juna-asemalle ja vein hänet hänen opiskelija- asuntoonsa. Hän tokaisi: "hyvä, kun tulit vastaan, niin säästin bussimaksun".
Joo, eikös se mun autolla ajo kotoa asemalle, siltä hänen kämpällern ja takaisin kotiini sitten bensoista maksanut mitään. Olis luullut tajuavan, kun itselläänkin oli auto.
Joku on todella niin pihi että odottaa seurustelukumppanilta bensarahaa kun hakee asemalta kotiin? :D
Idea tuossa on siinä että toinen kerskuu miten säästää bussirahat. En minä pyytäisi bensoista rahaa mutta jos toinen noin kerskuu sitten on aika lokkeilun maku. -eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli eräs kaveri (onneksi nyt ex-kaveri) joka oli ihan kamala lokki. Hän oli yksinhuoltaja ja pyysi aina silloin tällöin apua jossain asiassa. Mielelläni autoin, ei siinä mitään, mutta koskaan häneltä ei saanut mitään vastapalveluksia tai edes kiitosta.
Teki muutaman kerran niin, että soitti ja kysyi voisiko tulla kahville, olisi mukava jutella. Totesin että mikä ettei, keitin kahvit valmiiksi ja saatoin jopa leipoa pullaa tms.
Meidän lapsi oli tuohon aikaan vielä vauvaikäinen ja olin äitiyslomalla. Tällä naisella oli ERITTÄIN vilkas ja kuriton 4-vuotias.
Pamahti sitten paikalle lapsensa kanssa, toi jäätelöpaketin ja ilahduin että onpas kiva kun toi tuomisia kahvipöytään. Olin kattanut kahvit ja pullat. Lapselle mehua ja keksiä.
Äiti alkaa kuitenkin napisemaan, että eikös minulla ole lapselle omenamehua (tarjolla oli jotain marjamehua) kun tämä ei juo mitään muuta. Ei löytynyt ja kaveri huokaisi teatraalisesti että "kai sen pitää sitten pärjätä vedellä."
Kävi myös ilmi, että mukana tuotu jäätelöpaketti oli VAIN kaverille ja ja tämän lapselle, minä en saanut ottaa. :D
Joskus kahvittelun jälkeen totesi vain, että mun pitää nyt lähteä lääkäriin, haen tuon pojan sitten muutaman tunnin päästä. Olin ihan huuli pyöreänä, että mitä että. Koitin sanoa, että meilläkin pitäisi päästä kauppaan ja olisi muutenkin menoja. Kaveri totesi että no siinähän se menee hyvin mukana.
En ihan ekoina kertoina kehdannut sanoa rumasti ja suoraan, joten meillehän se ipana jäi sotkemaan ja riekkumaan.
Muutaman kerran pyysi lapsenvahdiksi heille kotiin, koskaan en saanut mitään palkkaa tai hyvitystä, en saanut edes syödä heillä, vaikka hoitokeikka oli joskus todella pitkä ja lapsikin piti syöttää pari kertaa.
Kuskattiin myös kaveria ja lasta aika useinkin, kun hänellä oli auto milloin korjauksessa ja milloin ajokiellossa.
Paras tässä kaverissa oli se, että jos minä tarvitsin joskus palvelusta, niin ei voinut mitenkään auttaa/vaati avusta aivan naurettavia summia.
Kerran pyysin, että olisiko mahdollista hakea yksi paketti postista, kun meillä oli auto silloin miehen käytössä toisella paikkakunnalla. Postiin oli matkaa muutama kilometri, mutta paketti oli sen verran iso, etten oikein olisi saanut sitä vaunujen kanssa kannettua.
Kaveri sanoi, että haetaan vaan, mutta hän haluaa bensarahaa 40€! Menin sitten bussilla sen pari pysäkinväliä vaunujen ja ison paketin kanssa.
Kerran kinusi minua varman viikon seurakseen Ikeaan. Sanoin että en minä nyt oikein jaksaisi lähteä, pitkä matka, rahat vähän tiukilla eikä muutenkaan ole mitään tarvetta sieltä. Kinusi ja kinusi, että hän ei haluaisi yksin ajaa ja olisi kiva käydä aikuisten kesken vähän reissussa (...). Myönnyin sitten lopulta kun mankui tarpeeksi, sitten reissun jälkeen pamauttaa, että se olis sitten 50€ bensoista, ei oo mikään kiire maksaa mutta ois kiva saada ennen viikonloppua. :O
Katkasin välit tyyppiin, kun alkoi lähettämään lastaan yksinään meidän oven taakse "meidän lapsen kanssa leikkimään" (Meidän lapsi tuolloin 2-vuotias, kaverin lapsi 6). Pakkohan se oli sisään laskea, kun kaveri oli lähtenyt pois kotoa. Sitten tuli hakemaan ipanan joskus iltamyöhään "sori vähän venähti töissä"
No huh huh. Tuollaista tyyppiä en seuraani haluaisi.
Kiitos tiedosta. Olikin pätevä peruste lainata pitkä teksti kokonaan.
Yhtä pätevä kun sinun turha viestisi pidentämässä ketjua.
Minä sentään lainasin paljon pienempää tekstimassaa, huomasitkos pönttö mielesipahoittaja?
Silti turha viesti ja selkeästi sun argumentointitaidot on lapsen kengissä kun ainoa keino keskustella on nimitellä.
Mitä siitä sitten? Pahoitit mielesi, kun typerää megalainaustasi moitittiin ja nyt et vaan pysty pitämään turpaasi ummessa ja antamaan olla. Pakko yrittää vaan saada se viimeinen sana, eikö niin?
Itse asiassa en ole edes se joka sitä pitkää pätkää lainasi. Mutta sulla taas selkeästi tuo viimeinen sana lause on sinusta itsestäsi.
:-P Ja sinua itseäsikö se muka ei lainkaan koske?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli eräs kaveri (onneksi nyt ex-kaveri) joka oli ihan kamala lokki. Hän oli yksinhuoltaja ja pyysi aina silloin tällöin apua jossain asiassa. Mielelläni autoin, ei siinä mitään, mutta koskaan häneltä ei saanut mitään vastapalveluksia tai edes kiitosta.
Teki muutaman kerran niin, että soitti ja kysyi voisiko tulla kahville, olisi mukava jutella. Totesin että mikä ettei, keitin kahvit valmiiksi ja saatoin jopa leipoa pullaa tms.
Meidän lapsi oli tuohon aikaan vielä vauvaikäinen ja olin äitiyslomalla. Tällä naisella oli ERITTÄIN vilkas ja kuriton 4-vuotias.
Pamahti sitten paikalle lapsensa kanssa, toi jäätelöpaketin ja ilahduin että onpas kiva kun toi tuomisia kahvipöytään. Olin kattanut kahvit ja pullat. Lapselle mehua ja keksiä.
Äiti alkaa kuitenkin napisemaan, että eikös minulla ole lapselle omenamehua (tarjolla oli jotain marjamehua) kun tämä ei juo mitään muuta. Ei löytynyt ja kaveri huokaisi teatraalisesti että "kai sen pitää sitten pärjätä vedellä."
Kävi myös ilmi, että mukana tuotu jäätelöpaketti oli VAIN kaverille ja ja tämän lapselle, minä en saanut ottaa. :D
Joskus kahvittelun jälkeen totesi vain, että mun pitää nyt lähteä lääkäriin, haen tuon pojan sitten muutaman tunnin päästä. Olin ihan huuli pyöreänä, että mitä että. Koitin sanoa, että meilläkin pitäisi päästä kauppaan ja olisi muutenkin menoja. Kaveri totesi että no siinähän se menee hyvin mukana.
En ihan ekoina kertoina kehdannut sanoa rumasti ja suoraan, joten meillehän se ipana jäi sotkemaan ja riekkumaan.
Muutaman kerran pyysi lapsenvahdiksi heille kotiin, koskaan en saanut mitään palkkaa tai hyvitystä, en saanut edes syödä heillä, vaikka hoitokeikka oli joskus todella pitkä ja lapsikin piti syöttää pari kertaa.
Kuskattiin myös kaveria ja lasta aika useinkin, kun hänellä oli auto milloin korjauksessa ja milloin ajokiellossa.
Paras tässä kaverissa oli se, että jos minä tarvitsin joskus palvelusta, niin ei voinut mitenkään auttaa/vaati avusta aivan naurettavia summia.
Kerran pyysin, että olisiko mahdollista hakea yksi paketti postista, kun meillä oli auto silloin miehen käytössä toisella paikkakunnalla. Postiin oli matkaa muutama kilometri, mutta paketti oli sen verran iso, etten oikein olisi saanut sitä vaunujen kanssa kannettua.
Kaveri sanoi, että haetaan vaan, mutta hän haluaa bensarahaa 40€! Menin sitten bussilla sen pari pysäkinväliä vaunujen ja ison paketin kanssa.
Kerran kinusi minua varman viikon seurakseen Ikeaan. Sanoin että en minä nyt oikein jaksaisi lähteä, pitkä matka, rahat vähän tiukilla eikä muutenkaan ole mitään tarvetta sieltä. Kinusi ja kinusi, että hän ei haluaisi yksin ajaa ja olisi kiva käydä aikuisten kesken vähän reissussa (...). Myönnyin sitten lopulta kun mankui tarpeeksi, sitten reissun jälkeen pamauttaa, että se olis sitten 50€ bensoista, ei oo mikään kiire maksaa mutta ois kiva saada ennen viikonloppua. :O
Katkasin välit tyyppiin, kun alkoi lähettämään lastaan yksinään meidän oven taakse "meidän lapsen kanssa leikkimään" (Meidän lapsi tuolloin 2-vuotias, kaverin lapsi 6). Pakkohan se oli sisään laskea, kun kaveri oli lähtenyt pois kotoa. Sitten tuli hakemaan ipanan joskus iltamyöhään "sori vähän venähti töissä"
No huh huh. Tuollaista tyyppiä en seuraani haluaisi.
Kiitos tiedosta. Olikin pätevä peruste lainata pitkä teksti kokonaan.
Yhtä pätevä kun sinun turha viestisi pidentämässä ketjua.
Minä sentään lainasin paljon pienempää tekstimassaa, huomasitkos pönttö mielesipahoittaja?
Silti turha viesti ja selkeästi sun argumentointitaidot on lapsen kengissä kun ainoa keino keskustella on nimitellä.
Mitä siitä sitten? Pahoitit mielesi, kun typerää megalainaustasi moitittiin ja nyt et vaan pysty pitämään turpaasi ummessa ja antamaan olla. Pakko yrittää vaan saada se viimeinen sana, eikö niin?
Itse asiassa en ole edes se joka sitä pitkää pätkää lainasi. Mutta sulla taas selkeästi tuo viimeinen sana lause on sinusta itsestäsi.
:-P Ja sinua itseäsikö se muka ei lainkaan koske?
Voi hyvä helvetti taas. Sovitaan että tuli tasapeli ja sitten jatketaan pliis aiheesta.
Ja kyllä, lainasin keskustelunne kokonaan. Kivittäkää.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini maksoi minulle aterian Raxissa ja kärkkyi sen 10.95 sentilleen takaisin. Ihan hyvähän se on, että on tarkka rahoistaan ja toki maksoin velan samalla viikolla, ei siin mitään.
Myöhemmin olimme jälleen kaupungilla ja menimme taas syömässä käymään. Kaverini sanoi, että hänellä oli rahat tiukilla, että voisinko tarjota hälle tällä kertaa. Sanoin, että toki voin, maksat sitten seuraavasta opintotuesta takaisin. Kaverini alkoi kakoa ja mumisi, että ei tarkoittanut, että pyytäisin rahat takaisin, koska hän oli köyhä opiskelija. Sanoin, että olen itsekin köyhä opiskelija, mutta silti maksoin hänen kovasti kärkkymänsä kymmenenysiviis takaisin ja, että on hienoa, kun on tarkka rahoistaan, mutta sen tarkkuuden täytyy toimia myös toiseen suuntaan. Kaverini ei tykännyt, hänestä tuhlaaminen on kivaa ja ok niin pitkään, kun kyseessä on jonkun toisen rahat, mutta omista rahoistaan pihistelee.
Oot mun sankari 💝
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli eräs kaveri (onneksi nyt ex-kaveri) joka oli ihan kamala lokki. Hän oli yksinhuoltaja ja pyysi aina silloin tällöin apua jossain asiassa. Mielelläni autoin, ei siinä mitään, mutta koskaan häneltä ei saanut mitään vastapalveluksia tai edes kiitosta.
Teki muutaman kerran niin, että soitti ja kysyi voisiko tulla kahville, olisi mukava jutella. Totesin että mikä ettei, keitin kahvit valmiiksi ja saatoin jopa leipoa pullaa tms.
Meidän lapsi oli tuohon aikaan vielä vauvaikäinen ja olin äitiyslomalla. Tällä naisella oli ERITTÄIN vilkas ja kuriton 4-vuotias.
Pamahti sitten paikalle lapsensa kanssa, toi jäätelöpaketin ja ilahduin että onpas kiva kun toi tuomisia kahvipöytään. Olin kattanut kahvit ja pullat. Lapselle mehua ja keksiä.
Äiti alkaa kuitenkin napisemaan, että eikös minulla ole lapselle omenamehua (tarjolla oli jotain marjamehua) kun tämä ei juo mitään muuta. Ei löytynyt ja kaveri huokaisi teatraalisesti että "kai sen pitää sitten pärjätä vedellä."
Kävi myös ilmi, että mukana tuotu jäätelöpaketti oli VAIN kaverille ja ja tämän lapselle, minä en saanut ottaa. :D
Joskus kahvittelun jälkeen totesi vain, että mun pitää nyt lähteä lääkäriin, haen tuon pojan sitten muutaman tunnin päästä. Olin ihan huuli pyöreänä, että mitä että. Koitin sanoa, että meilläkin pitäisi päästä kauppaan ja olisi muutenkin menoja. Kaveri totesi että no siinähän se menee hyvin mukana.
En ihan ekoina kertoina kehdannut sanoa rumasti ja suoraan, joten meillehän se ipana jäi sotkemaan ja riekkumaan.
Muutaman kerran pyysi lapsenvahdiksi heille kotiin, koskaan en saanut mitään palkkaa tai hyvitystä, en saanut edes syödä heillä, vaikka hoitokeikka oli joskus todella pitkä ja lapsikin piti syöttää pari kertaa.
Kuskattiin myös kaveria ja lasta aika useinkin, kun hänellä oli auto milloin korjauksessa ja milloin ajokiellossa.
Paras tässä kaverissa oli se, että jos minä tarvitsin joskus palvelusta, niin ei voinut mitenkään auttaa/vaati avusta aivan naurettavia summia.
Kerran pyysin, että olisiko mahdollista hakea yksi paketti postista, kun meillä oli auto silloin miehen käytössä toisella paikkakunnalla. Postiin oli matkaa muutama kilometri, mutta paketti oli sen verran iso, etten oikein olisi saanut sitä vaunujen kanssa kannettua.
Kaveri sanoi, että haetaan vaan, mutta hän haluaa bensarahaa 40€! Menin sitten bussilla sen pari pysäkinväliä vaunujen ja ison paketin kanssa.
Kerran kinusi minua varman viikon seurakseen Ikeaan. Sanoin että en minä nyt oikein jaksaisi lähteä, pitkä matka, rahat vähän tiukilla eikä muutenkaan ole mitään tarvetta sieltä. Kinusi ja kinusi, että hän ei haluaisi yksin ajaa ja olisi kiva käydä aikuisten kesken vähän reissussa (...). Myönnyin sitten lopulta kun mankui tarpeeksi, sitten reissun jälkeen pamauttaa, että se olis sitten 50€ bensoista, ei oo mikään kiire maksaa mutta ois kiva saada ennen viikonloppua. :O
Katkasin välit tyyppiin, kun alkoi lähettämään lastaan yksinään meidän oven taakse "meidän lapsen kanssa leikkimään" (Meidän lapsi tuolloin 2-vuotias, kaverin lapsi 6). Pakkohan se oli sisään laskea, kun kaveri oli lähtenyt pois kotoa. Sitten tuli hakemaan ipanan joskus iltamyöhään "sori vähän venähti töissä"
No huh huh. Tuollaista tyyppiä en seuraani haluaisi.
Kiitos tiedosta. Olikin pätevä peruste lainata pitkä teksti kokonaan.
Yhtä pätevä kun sinun turha viestisi pidentämässä ketjua.
Minä sentään lainasin paljon pienempää tekstimassaa, huomasitkos pönttö mielesipahoittaja?
Silti turha viesti ja selkeästi sun argumentointitaidot on lapsen kengissä kun ainoa keino keskustella on nimitellä.
Mitä siitä sitten? Pahoitit mielesi, kun typerää megalainaustasi moitittiin ja nyt et vaan pysty pitämään turpaasi ummessa ja antamaan olla. Pakko yrittää vaan saada se viimeinen sana, eikö niin?
Itse asiassa en ole edes se joka sitä pitkää pätkää lainasi. Mutta sulla taas selkeästi tuo viimeinen sana lause on sinusta itsestäsi.
:-P Ja sinua itseäsikö se muka ei lainkaan koske?
Voi hyvä helvetti taas. Sovitaan että tuli tasapeli ja sitten jatketaan pliis aiheesta.
Ja kyllä, lainasin keskustelunne kokonaan. Kivittäkää.
Sovitaan vaan niin. En minäkään halua kuluttaa päivää riitelemiseen palstakumppanien kanssa.
Huh, on kyllä hurjia tarinoita!
Mulla ei oo tähän ketjuun kauheasti lisättävää. Seurustelin kyllä nuorena pojan kanssa, joka oli aina peeaa, ja keltäpä muulta hän rahoja lainasi kuin minulta, kiltiltä tyttöystävältä. Sitä kaduin, että lainasin hänelle ison summan yo-lahjaksi saamistani rahoista ja jouduin vinkumaan rahoja takaisin todella kauan. Markat ehti muuttua euroiksi siinä välissä, mutta kyllä hän sitten vuosien, vuosien jälkeen lopulta maksoi ja anteeksipyynnön kanssa. Miinukselle jäin siitä suhteesta kuitenkin aika reippaasti. En ajattele, että poikakaverini olisi ollut varsinaisesti lokki, olipahan vain köyhä ja huono raha-asioissa. Kyllä hän mulle osti koruja ja tarjosi pitsaa, jos joskus rahoissaan sattui olemaan.
Mietin tuota lokkeilua yleisesti, mistä lie johtuu. Joillain varmaan ajattelemattomuuttaan (esim. tuliaisasia, ei ole oppinut viemään, kun ei ole tajunnut, että se on hyvä tapa), mutta nuo jonkun hyvin nimeämät "härskilokit" on kyllä niin systemaattisia, että ovat jostain oppineet tavan hyväksikäyttää muita röyhkeästi. Voisi kuvitella, että jos joku on vaikkapa tällainen "köyhäapujouluperhe", niin sitten tällaisen superlokin poikasetkin oppivat, että on täysin ok ottaa irti kaikki, mitä muilta suinkin lohkeaa. Käyttää siis toisten hyväntahtoisuutta törkeällä tavalla hyväkseen.
Toisten kirpparipöydästä tinkaaminen/ halvalla ostaminen ja itse eteenpäin myyminen on mielestäni kanssa lokkeilua, vaikka moni ehkä ajattelee sen olevan ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähävaraisen perheen äidillä ei ole varaa ostaa lapselleen harrastusvälineitä ja myy hienot Palmrothin kenkänsäkin perhettä elättääkseen, ja sinä olisit vielä kengistä alennusta vailla??
Hauska ketju lukea, mutta kai tää oli provo? Toisaalta täällä on muutama niin omituinen kannanotto, kuten se äitiänsä leikkauksen jälkeen auttamaan mennyt, jonka olisi talon sähkötkin maksaa ja korvata käyttämänsä vesi, että mikä tahansa on mahdollista. Tietysti just nää kummajaiset tekevät näistä jutuista niin kiehtovia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni lapsuudenystävän vaimo. Oli ennen ihan rento ja toisinaan jopa antelias, mutta lapsen saatuaan muuttui ihan täysin. Ja kyse ei voi olla tulojen kutistumisesta, koska ovat molemmat taas töissä ja lapsi on vasta 1.5-vuotias, ei niin pienen ihmisen ylläpito ole tuhottoman kallista.
Kutsuivat meidät (olemme lapseton pariskunta) juhannukseksi mökillensä. Sovittiin, että kumpikin pari tuo sen mitä itse syö. Matkalta soitin tälle vaimolle, että tarvitsevatko kaupasta jotakin. Sieltä alkoi tulla konekivääritahtiin luetteloa ja kehoitin laittamaan tekstarin, jotta muistan kaiken. Ja listaahan riitti. Siinä oli aivan kaikki vessapaperista vaippoihin, jopa pyykinpesuaine oli mukana. No, mehän ostettiin kaikki ja koska ostoksia oli niin paljon, otettiin ne erilliselle kuitille. Perillä vaimo kiitteli kauniisti ja lappoi ostokset kaappiin. Ennen kuin ehdimme alas istua, alkoi luetella mökillä olevia hommia. Maalausta, ruohonhoitoa, aitan siivousta... naureskeli vielä, että olivat aikoneet aloittaa ajoissa, mutta veljensä oli eilen tullut kylään ja ilta venähtänyt hieman kosteaksi. Syötiin lounas vähän vaivautuneissa tunnelmissa ja melkein sen jälkeen me ilmoitettiin, että lähdetään nyt kotiin. Seuraavana päivänä miehen ystävä soitti ja pahoitteli, maksoi vaimonsa ostoslistankin.Ehkä Miehesi Ystävän Vaimo oli väsynyt, otitko tämän huomioon? Ehkei jaksanut Miehensä Ystäviä kun Mies oli juopotellut edellisen illan Vaimon Veljen kanssa ja jättäneet sovitut hommat kuten kaupassa käynnin tekemättä. Te niitä lokkeilijoita tunnuitte olevan Miehesi Ystävän Vaimolle.
Jos kutsut ihmisiä mökillesi ja kaipaat heiltä apua mökin remonttitöissä, mainitse se jo kutsuessa. Älä puhu juhannuksenvietosta tai ajanvietosta. Ja varmasti olikin väsynyt, hän kun oli krapulassa myös. Kolmanneksi oli minusta hieman hassua, että kumpikin pari ostaa omat ruokansa, mutta ei kuitenkaan maksanut tilaamaansa kauppalistaa. Ja olemme paljon tekemisissä myös näin arkielämässä, asumme lähekkäin ja kyläilemme toistemme luona tuon tuostakin. Joten emme olleet siellä pelkästään miehen ystävän vieraina. Terveisin edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ex ystäväni, jolle _ennen_ lainasin kaikkea; vaatteita, kirjoja, DVD:itä (joita ei ikinä palauta, "myi vahingossa omiensa joukossa"), kuskaan autolla menoihinsa, vien välillä tuliaisina pullon kuohuvaa tai muuta kivaa (lehtiä, kukkia, ruokaa) oli kyllä kaiken huippu yksi päivä ollessamme ostoksilla. Maksoi Citymarketissa omat ostoksensa, jotka sisälsivät -2e karkkiaskini ja -4e salaattiaterian, sanoi vietyäni hänet autollani kotiovelle extra 20km matkan suuntaansa omasta kotimatkastani poiketen että "oisko sulla muuten se 6e niistä ruuista?":)
Hän halusi maksaa kaupassa ruuhkan takia. Meinasi pudota leuka rintaan, olin niin pöyristynyt siinä autossa.
"isko sulla -200 euroa muutaman vuoden sisällä sinuun käyttämistäni varoista ja vaatteeni palauttaa ja muut tavarani näistä "ikuisuus-lainoistasi"? :):)
kaveri kyseli ilmaista sohvapaikkaa, kun tulee kaupunkiin töihin. pitää säästää vuokratakuuseen yms. kurjuutta. ok, ajattelin auttaa häntä, on nyt kaks viikkoa punkannut meillä eikä ole paljon vaivoiks nyt tuli pihaan audilla, osamaksulla kymppitonnin kaara. arvot kohillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä on jo aikaa. Tuttavapariskunta useine lapsineen tarjoutui tulemaan vieraiksi mökillemme eräänä ajankohtana. Tämä ajankohta ei kuitenkaan sopinut meille mutta vastauksena tuli heiltä viesti ettei heitä haittaa vaikkemme olisikaan varsinaisesti paikan päällä. No kieltäydyin joka tapauksessa vieraista uudelleen ja viestit jäivät siihen. Haiskahti härskisti ilmaisen mökin kalastelulta.
Vanhempi tuttavatäti on seuraavanlainen:
Odottaa eläkkeen maksupäivää kuin kuuta nousevaa. Ylijääneellä summalla alkaa ostella kalliita vaatteita, koruja, sisustusesineitä, elektroniikkaa... Käy siis kalliissa liikkeissä, mutta pyytää velaksi tai suoraan alennusta (suuttuu, jos ei suostuta).
Sitten viikon päästä hups, tilillä pari euroa ja jääkaappi tyhjä. Alkaa ruinaaminen sukulaisilta ja ystäviltä. Valittaa, jos antaa "liian vähän" rahaa. Suuttuu, jos joku ei suostu lainaamaan rahaa tai jos kehtaa muistuttaa velasta. Saa hermoromahduksen, jos tulee "yllättävä" lasku tai jos jokin käyttöesine menee rikki/loppuu ja täytyy ostaa uusi/lisää.
Parasta on se, että hän on aina paasaamassa siitä, kuinka ihmiset ovat ahneita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa miks henkilökunta antaa rasioita joissain paikoissa asiakkaille mihin voi ottaa aamiaista mukaan jos käyt kysymässä? Lisäks 90% hotelleista voi kysyä eväs pussia mukaan tai varhais aamupalaa jos tietää, että ei kerkee aamiaiselle. Tai vastaavasti joku maksava asiakas ei pääse aamupalalle fyysisesti huoneestaan aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Lokeissa on myös alatyyppejä. Laiskalokit ovat vain todella ajattelemattomia ja/tai itsekkäitä lusmuja. Usein nämä ovat just niitä saamattomia vätyksiä jotka eivät ole jaksaneet hommata omia ruokia/juomia/kahvimaitoja ja pummivat sitten muilta. Rasittavia notkujia joilla vaikeuksia ottaa muut huomioon. Härskilokille tyypillistä on sen sijaan suuren strategisen mielihyvän ja kicksien saaminen lokkeilusta. Lokkeilu on luonteeltaan aktiivista ja suunnitelmallista, lokki saattaa nähdä runsaasti vaivaa vaikkapa kartoittaakseen kenellä fb-kaverilla on hienoin mökki hänen syntymäpäiviään varten. Laiskalokista poiketen härskilokki on usein hyvin toimeentuleva tai jopa varakas.
Härskilokin lajikäyttäytymiseen liittyy myös vahvasti se, ettei hän suvaitse lokkeilua muilta. Eli esimerkiksi bensat, vaivannäöt ja matkat pitäisi saada toki ilmaiseksi tai enintään pientä nimellistä korvausta vastaan, mutta jos joku erehtyy härskilokilta kysymään palvelusta, niin hänen tulee toki omasta vaivannäöstään saada erittäin kova korvaus.
Avioliiton kautta sukuun tullut lokki on yrittänyt vuosien varrella vaikka mitä...
Kerran soitti että ovat tulossa tännepäin ja tarvitsevat nyt ehdottomasti ja välittömästi peräkärryni lainaan koska nyt ovat tulossa rautakauppaan ostoksille ja kärry ON saatava ja he ovat melkein täällä jo ja jne muutaselitystäjotaenjaksanutkuunnella.
Luulivat että saattamalla itsensä moiseen pakkotilanteeseen se kärry pihastani lähtisi. *heh*
Se kärry ei lähtenyt pihastani.
En tiedä miten he nuo übertärkeät rautakauppaostoksensa saivat hoidettua.
Ei katsokaas kiinnosta.
Tässä kun ketjua lueskelin, niin mieleen hiipi epäilys, mahdoinko koskaan jättää serkkutytön asuntoon mitään kiitosta, kun erään vapun siellä bunkkasin, kun hän itse oli muualla.
En ole ammattilaislokki, päinvastoin antelias ja suurpiirteinen, mutta kääntöpuolena on huolettomuus myös toisin päin. Eli olen saattanut reissusta väsyneenä hyvinkin unohtaa moisen pikkujutun, että voisi asunnon haltijalle viinipullon, suklaarasian tai muun tervehdyksen kiitoksena jättää lähtiessään.
Onneksi on tällaisia ketjuja, niin voi skarpata jatkossa!
(Olen muuten itse kestinnyt ja antanut erään mieslokin siipeillä kustannuksellani kun olen itse ollut köyhimmilläni opiskelija-yksinhuoltajana. Mies ihmettelee varmaan vieläkin, mikä välillemme tuli. Lokkeilu oli niin verissä että oli sille sokea.)
Täällä yksi lokki. Kun nuorempana multa kylässä kysyttiin juonko kahvit, vastasin aina kyllä, vaikkei olisi niin maistunutkaan, koska luulin olevan epäkohteliasta kieltäytyä tarjouksesta.
Lisäksi jos minulle on tarjottu autokyyti, sama matka, vuokseni ei tarvitse ajaa tai kiertää metriäkään vaan jään matkalle, olen tarjonnut bensarahaa. Siitä on kieltäydytty sanoen että sama matkahan tässä oli. No, kiitos kyydistä. Nyt vasta olen tajunnut että sitä rahaa pitäisi silti antaa, vaikka itse tarjoaa kyytiä ja kieltäytyy bensarahasta.
Sama tuliaisten kanssa, monesti olen kyllä vienyt mutta en aina. En ole tajunnut, että joka kerran olisi jotain pientä ainakin vietävä.
Nämä nyt tuli mieleen, eikä tarkoitus ole ollut lokkeilla tarkoituksella.
Tää on ihan pieni mut niin ärsyttävä tapaus: Vietettiin muutaman sukulaisen ja serkun perheen kanssa pääsiäistä. Kaikki toi erilaisia pääsiäismunia ja niitä piilotettiin, lapset tykkäs. Munista syötiin yhdessä osa, ja sovittiin, että loput jaetaan. Serkun perhe lähtikin kiireellä, sanoivat vaan et he jakoi jo munat... ...ja ne vei _kaikki_ meidän ostamat Kinderit! Mikä pettymys. Terkut vaan serkulle jos lukee tän ;)
Itse asiassa en ole edes se joka sitä pitkää pätkää lainasi. Mutta sulla taas selkeästi tuo viimeinen sana lause on sinusta itsestäsi.