Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Joo entinen lokkikaverini on luojan kiitos poissa elämästäni.
Olimme menossa yhden lemppari artistimme keikalle helsinkiin. Molemmat oli ostaneet omat lippunsa. Hyvissä ajoin ennen keikkaa. Tosin jouduin lainaamaan hälle lippuun rahaa, jotka ihme ja kumma sain takaisin. Lokilla ei, yllätys yllätys, ollut keikkapäivänä kuin VIISI vitun euroa rahaa! Oli siis ryypännyt ja tuhlaillut rahansa ennakkoon. Joten hän oletti minun tarjoavan illan. Pitkin hampain suostuin, koska en halunnut mennä yksinkään keikalle, jota oltiin jo pitkään suunniteltu :( maksoin kottaraisen junalipun, juomat matkalla, juomat paikan päällä, ruoat keikan jälkeen. Otin kuitit talteen kaikesta! Mulla meni yht. 240€ tona iltana!
Ei siinä mitään. Kun tuli takaisin maksun aika ja aloin kysellä rahojani. Tää perkele ei vastaa puhelimeen ja kun vihdoin vastas niin kertoi siirtävänsä mulle rahaa "ihan kohta"
Noo, pari viikkoa oli tämä "ihan kohta" ja kun vihdoin siirsi niin summa oli ruhtinaalliset 25€
SAAATANA!
Lokki perusteli tämän summan sillä "et emmä nyt oikeesti ees juonu nii paljoo ja ei se ruoka ollu MUN IDEA"
Jäi mulla kyl suu auki!!
Sanoin et pidä pennis äläkä enää ikinä soittele!
Ei oo kuulunu :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapahtui tänään Jalasjärven Juustoportilla: paksu mamma hyvää vauhtia yhtä paksuksi muuttuvan tyttärensä kanssa marssi juustotiskille syömään maistiaisia. Siis söivät, eivät maistelleet. Samalla hammastikulla rohmusivat kaikkia tarjolla olleita juustopaloja. Ällötti.
Vierailija kirjoitti:
Lokki ilmoittautuu. Kasvatuksesta kyse: kun olin lapsi, kävimme vieraisilla ainoastaan lähisukulaisilla, ja heille ei koskaan viety mitään. Kun kasvoin isommaksi, aloi vierailla itsenäisesti ihmisten luona enkä koskaan tajunnut että mukana olisi pitänyt viedä jotain. Valehntelematta, minulta kesti vuosia ennen kuin huomasin, että muut ihmiset AINA tuovat jotain tullessaan. Olen nykyisin yrittänyt korjata tilannetta tuomalla enemmän kuin kulutan, tosin jos on kiire niin saatan unohtaa. Anteeksi kaikille tutuille.
Samasta syystä minäkin olen sortunut samaan. Kävimme mummilla ja tädillä kylässä lapsuudessani. Muuten vierailuja tai matkustelua ei tapahtunut. Nyt vasta aikuisena olen huomannut, kuinka kylään mennessä ihmiset ovat vieneet jotain mennessään ja olen alkanut tehdä samoin.
Muistan muuten ensimmäisen kerran, kun ystäväni tuli luokseni käymään opiskelija-asuntooni ja hänellä oli pullo kuohuvaa mukanaan. Muistan, kuinka kummissani olin ja mietin, että onko tämä hänelle itselleen, etteikö hän uskonut minulta löytyvän tarjottavaa. Peittääkseni hämmennykseni sanoin vain laittavani sen kylmään ja jossain kohtaa iltaa hän sitä sitten onneksi kyseli ja sanoin, että ottaa vain tarvitsemansa kaapista ja hän toi kaksi lasia tullessaan :) pelastuin nolaamasta itseäni :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että en olisi osannut nähdä "lokkeiluna" sitä, että pakkaa mukaansa hotelliaamiaiselta yhden voileivän. Voisin itsekin kuvitella niin tekeväni, jos olen aamiaisesta maksanut, eikä aamulla oikein ruoka maistu.
Jos yksi syö hotelliaamiaisella yhden omenan ja kupin kahvia ja pakkaa laukkuunsa yhden voileivän, ja toinen syö viisi voileipää ja neljä jugurttia ja kasan hedelmiä ja kannullisen mehua, niin miksi juuri tuo ensimmäinen on lokki?
Siksi koska ne lasketaan juuri niin että osa syö enemmän ja osa vähemmän. On jokaisen oma päätös kuinka paljolla syö paikan päällä. Siihen aamiais hintaan ei kuulu mukaan ottaminen. Jos et sielä jaksa syödä muuta kun kupin kahvia ja hedelmän sen voi hakea muualtakin ja säästää sitten aamiaisen hinnan.
Okei. Olen aina pitänyt itseäni hirveänä nipottajana, mutta noin nipo en sentään ole :D Lisään vielä, että en ole itse ottanut koskaan mitään mukaani hotelliaamiaiselta. Mutta en kyllä paheksuisi, jos näkisin jonkun käärivän yhden (!) voileivän mukaansa.
Toki joku tapaus, joka pakkaa kassiin hedelmät, jugurtit, leivät ja kaiken mitä irti lähtee, on jo asia erikseen.
Joo, ei minustakaan yhdellä hotellin aamiaiselta käärityllä voikkuleivällä pääse törkeimpien lokkien top-kymppiin, vaikka onhan se lokkeilua.
En tiedä, onko se varsinaisesti edes lokkeilua? Sääntöjen rikkomista tietysti, mutta tässä tapauksessa voileivän mukaansa nappaava ihminen on kuitenkin maksanut sen aamiaisen. Toisin kuin joku, joka tulee hakemaan voileivät mökkinaapurin aamiaispöydästä.
Itse paheksun seisovassa pöydässä enemmän ihmisiä, jotka kasaavat lautaset täyteen kaikkea mahdollista, ja sitten syövät niistä vain murto-osan. Älytöntä haaskausta.
Itselleni hotellin henkilökunta itse paketoi pienet eväät aamiaiselta mukaan kun oli kiire. Tämä tosin olikin viiden tähden hotellissa ja Tokiossa.
Minusta pitäisi ainakin olla ihan ok pakata mukaan lautaselle jääneet ylijäämäruuat, jottei ne mene haaskuun. Tämä on ainakin USA:ssa ihan yleinen käytäntö.
http://www.smithsonianmag.com/arts-culture/unwrapping-the-history-of-th…
.
Doggie bagit ovat kyllä yleinen käytäntö USA:ssa, mutta ei niillä tarkoiteta että buffetista lapattaisiin ruokaa kotiin mukaan, vaan jos et jaksa syödä loppuun tavallista ravintola-annosta, jotka monissa paikoissa ovatkin huomattavan isoja.
Pahin lokkeilija on Lokki itse, kannataa kuunnella WÖYH !-bändin kappale Lokki. Siinä lokilta kysytään " Onko variksesta turvavyöksi, pääsetkö sen kämppään yöksi......." Kuin hävytön tarvii olla että käyttää toista ensin turvavyönä ja sitten vielä änkeää samalla sen kämpille bunkkaamaan ?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui tänään Jalasjärven Juustoportilla: paksu mamma hyvää vauhtia yhtä paksuksi muuttuvan tyttärensä kanssa marssi juustotiskille syömään maistiaisia. Siis söivät, eivät maistelleet. Samalla hammastikulla rohmusivat kaikkia tarjolla olleita juustopaloja. Ällötti.
Olen muuten nähnyt ihan samaa käytöstä Juustoportilla.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet sen televisiomainoksen, jossa ilmiselvä lokinpoikanen huomaa että tiskiaine on loppu, ja rientää hakemaan naapurin Pekalta lisää? Onneksi Pekka on sentään jo hiffannut naapureidensa todellisen luonteen ja ymmärtää antaa vain pikkutipan. Ja sitäkös tämä lokkiperhe sitten ihmettelee. :)
Onko kaikki naapureilta lainaaminen lokkeilua...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet sen televisiomainoksen, jossa ilmiselvä lokinpoikanen huomaa että tiskiaine on loppu, ja rientää hakemaan naapurin Pekalta lisää? Onneksi Pekka on sentään jo hiffannut naapureidensa todellisen luonteen ja ymmärtää antaa vain pikkutipan. Ja sitäkös tämä lokkiperhe sitten ihmettelee. :)
Onko kaikki naapureilta lainaaminen lokkeilua...?
Silloin kun lainataan kuluvaa tavaraa niin on nykyisin koska lähes kaikilla on lähellä kauppa joka on auki myöhään josta sen puuttuvan tavaran saa haettua samalla vaivalla. Sitten taas maalla jossa näin ei välttämättä ole yleensä tunnetaan se naapuri hyvin ja lainailu on vastavuoroista mikä ei siitä tee lokkeilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkuu...
Asunnon siivoamiseen, tiskaamiseen tai pyykkäämiseen yms hänen ei tarvinnut osallistua koska hän kuulemma pyyhki jalkansa aina tullessaan ulkoa sisään joten hänestä ei tule sotkua, vain minusta. Ainoa kotityö mitä teki oli se että laittoi ruokaa ehkä kerran pari kuukaudessa. Silloin muisti kyllä mainostaa koko kylälle miten ahkera ja hyvä mies hän on kun kokkaa. Kun hän ei ollut ryyppyreissulla pelasi minun tietokoneellani. Saattoi pelata 20h putkeen eikä päästänyt minua omalle koneelleni. Kun minulla oli synttärit hän antoi lahjaksi talon pesutuvasta pöllimänsä t-paidan. Ylpeili vielä sillä miten keksi ilmaisen lahjan. Kun viimmeinkin sain tarpeekseni ja heitin tyypin pihalle hän meni asumaan äitinsä luo asumaan. Eihän siellä omalla asunnolla ollut sähköä, ruokaa tai viinaa kun oli laskenut kuukauden rahansa niin että minä elätän hänet niin rahat oli jo ryypätty ja oli pakko mennä loisimaan jonnekkin muualle.
En kyllä jaksa tajuta naisia, jotka valitsevat tuollaisen kumppanin. En vaan tajua mikä teitä vaivaa. Parempiakin on vaikka kuinka. Ettekö mitään muuta saa?
Tämä menee nyt ohi aiheen ja en tiedä oliko kysymys osoitettu minulle vai yleisesti kaikille mutta vastaanpa silti omasta puolestani tässä aikani kuluksi. Kirjoitin siis tuosta lokki-exästä. Ollessani hänen kanssaan olin siis itse 17-18 vuotias. Eli tyhmä teini. Suhde ei kestänyt kuin noin puolisen vuotta, siinä ajassa sain käytöksestä tarpeekseni.
Hän oli ensimmäinen poikaystäväni jonka kanssa halusin koska teininä kuvittelin että "kaikki muut seurustelevat/ihmisen kuuluu seurustella/olen jotenkin huono tai omituinen jos en seurustele jne". Näitä mitä nyt teinit usein tälläkin palstalla pohtivat. Jos joku teini lukee tätä niin vinkkinä että ei tarvitse.
Olin myös noihin aikoihin masentunut ja kuvittelin olevani niin läski, ruma ja kamala etten saa kuitenkaan ketään parempaa. Eli kyllä kysymyksen esittäjä osui oikeaan veikkauksellaan, en parempaa saanut.
Olin myös yksinäinen muutettuani uudelle paikkakunnalle ja tuo poika taas todella suosittu ja sosiaalinen. Sellainen niinkuin nyt lokit tapaavat olla. Helppoa pummia ilmaiset kännit kun baarissa on kymmeniä kavereita joista jokainen voi nyt sen yhden juoman aina tarjota. Hänen seuransa ja hänen kaverinsa olivat siis pääasiallinen sosiaalinen verkostoni.
Tietysti pojassa oli myös hyviä puolia ja hän oli todella mukavaa seuraa supliikkina ja hauskana ihmisenä. Tässä nyt kerroin vain huonosta koska se oli aiheena.
Tapasin muuten kyseisen henkilön sattumalta muutamia vuosia sitten. Nyt hän on isä ja naimisissa. Yhteiseltä tuttavalta kuulin että sama lokin elämä jatkuu. Nainen käy töissä, hoitaa lapsen, tekee kaikki kotityöt ja exäni on keksinyt uuden syyn kotona makaamiseen selkäkipujen tilalle. Nykyisin hän on masentunut ja sen takia ei voi tehdä mitään. Täytyy myöntää että itsekkin ihmettelin miten tämä nykyinen nainen jaksaa vuodesta toiseen katsella tuota miestä ja olin todella onnellinen että tajusin jättää miehen aikoinaan.
Kiitos asiallisesta vastauksesta kärjistävän sävyiseen kysymykseeni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4€:n pullapitkosta saa syödä viejäkin ja kahvitkin voidaan keittää hänen viemästään paketista, joten 8 eurosta saa kaksi kuin kahvilassa saisi vain yksi.
Menkää jankaamaan näistä pillupitko-ostoksista muualle pilaatte hyvän ketjun =(
Aika superlokkeja ovat nämä jotka jouluisin pyytävät lapsilleen keräyksissä jopa useiden satojen eurojen arvoisia lahjoja. Ventovierailta ihmisiltä pyydetään pokkana iphonea tai kaikkein kalleinta sähköjunarataa tms. Ja usein niitä myydään torissa vielä ennen joulua. En tämän vuoksi enää osallistu ko. keräyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli eräässä asiakastilaisuudessa katettu riviin kahvikupit ja -lautaset ja laitettu nätisti yksi fazerin sinisen konvehti joka kupin reunalle. Muiden vielä syödessä pääruokaa käveli yksi lokki ihan pokkana kuppien luo ja keräsi taskut täyteen suklaata.
Lokeissa on myös alatyyppejä. Laiskalokit ovat vain todella ajattelemattomia ja/tai itsekkäitä lusmuja. Usein nämä ovat just niitä saamattomia vätyksiä jotka eivät ole jaksaneet hommata omia ruokia/juomia/kahvimaitoja ja pummivat sitten muilta. Rasittavia notkujia joilla vaikeuksia ottaa muut huomioon. Härskilokille tyypillistä on sen sijaan suuren strategisen mielihyvän ja kicksien saaminen lokkeilusta. Lokkeilu on luonteeltaan aktiivista ja suunnitelmallista, lokki saattaa nähdä runsaasti vaivaa vaikkapa kartoittaakseen kenellä fb-kaverilla on hienoin mökki hänen syntymäpäiviään varten. Laiskalokista poiketen härskilokki on usein hyvin toimeentuleva tai jopa varakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutimme parikymppisinä tyttöinä kaverini kanssa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle.
Kummallakaan ei ollut paljon rahaa. Sovimme, että käymme vuorotellen kaupassa ostamassa ruokaa. Yleensä vähintään leipää ja juustoa sekä muita pieniä tarvikkeita. Lounaan söimme koulussa. Kuitenkin kävi niin, että minä olin se, joka kävi kaupassa useammin, muuten meillä ei olisi ollut mitään syötävää. Entä kaverini?
Hän tykkäsi laittaa rahansa vaatteisiin. Mainitsin hänelle, että eikö olisi järkevämpää syödä paremmin, koska vaatteita kuitenkin oli ihan riittävästi. Ei vastausta.
Kerran olin muutaman kuukauden toisella paikkakunnalla ja kaverini asui sen aikaa yksin kämpässämme. Kun soittelimme, hän valitti että ei ole rahaa ruokaan eikä mihinkään. Olin oikeastaan vähän vahingoniloinen, etten ollutkaan maksamassa hänenkin ruokiaan ja nyt hän saisi konkreettisesti oppia kannattaako kaikki rahat uhrata vaatteisiin. Nähkööt nälkää.
Tultuani takaisin sama meno kuitenkin jatkui, eikä puhekaan auttanut, joten muutin omaan osoitteeseen. En ruvennut enää lokkia ruokkimaan.
Muutin erääseen eurooppalaiseen suurkaupunkiin ja loma-aikoina tulee yllättäviä yhteydenottoja vanhoilta tutuilta jotka ovat koko perheen voimin suunnittelemassa lomamatkaa ja kinuavat majoitusta...
Niin mukava kun onkin olla yhteydessä vanhojen tuttujen kanssa, en halua isoja perheitä kotiini ilmaiseksi asumaan ja lomailemaan.
Naapurillani oli tapana tulla kylään jos tarvitsi kopiokonetta, apua tms. Aina p.a. Lainasi rahaa ja kun tuli maksun aika maksoi osan, sitten hoksasi mun tiskiainepullon, kaivoi laukustaan tyhjän pullon ja ilmoitti että "tiskiaine lopussa otanpa sulta vähän"ihan samaan syssyyn. Oli hemmetillinen homma päästä siitä eroon. Meillä on yhteisiä kavereita ja melkoinen väistöliike mulla menossa.
lokit suohon! kirjoitti:
Lasketaanko tämä lokkeiluksi?
Minulla oli kaveri, joka aina pyysi "oikolukemaan" esseensä tai katsomaan, "onko asiakokonaisuus täysi". Hän tuli minun luokseni tekemään koulutehtäviään, koska minulla oli tietokone - ja hän päätyi vaan istumaan sohvalla sen aikaa, kun minä kirjoitin. Päädyin jopa kirjoittamaan hänen opinnäytetyötään englanniksi, jota tämä kaveri ei muka hallinnut. Aluksi oli ihan ok, minusta oli kiva auttaa ja minulla oli aikaa, mutta loppua kohden hän vain ilmoitti, että tulee tekemään tehtäviään, antoi minulle aiheen ja odotti, että taion hänelle jonkun raportin tyhjästä.
Hän soitti aina minulle, kun oli jotain vialla. Tosi harvoin kysyi, että mitä kuuluu ja jos erehdyin kertomaan jotain itselleni tapahtunutta, hän ei kommentoinut siihen mitenkään, vaan selitti seuraavaksi taas jotain omaa juttuaan. Puhelut saattoivat kestää tunninkin, jonka aikana hän vaan purki huoliaan. Minä kuuntelin, eihän kuunteleminen mitään maksa. Mutta joskus olisi minullakin ollut tarve kuunteleville korville.
Hänellä oli tapana aina soittaa pihastani ja sanoa, että lähdetään sinne, tänne ja tuonne. Kieltäytymisestä suuttui ja tosi monta kertaa lähdin mukaan ihan vain siksi, että hänen ei tarvinnut mennä yksin. Se, että hän joutui odottamaan oli aina maailmanloppu, eikä auttanut vaikka sanoin että tulin just lenkiltä ja olen hikinen kuin maatyömies.
Lopullinen välirikko tuli siitä, että jouduin useampaan otteeseen kasvattamaan hänen lastaan, joka sai tehdä mitä halusi, kenelle tahansa ja käyttäytyi todella, todella huonosti. Minun luonani kun lapset ottavat pullaa vasta tarjotessa ja kaapeista ei revitä sisältöä alas jonkun hauskan tekemisen varjolla. Viimeisellä kerralla en olisi saanut itkupotkuraivarit Citymarketin käytävällä saanutta poikaa komentaa, joten yhteydenpito loppui kuin seinään. Ei kyllä toisaalta tullut ikävä.
Siskoni soitteli aina minulle ja kertoi, miten paljon laskuja hänellä on taas ja miten paljon se ja se maksoi. Olin joskus antanut hänelle käteistä, että voi käydä kaupassa ja ostaa ruokaa pakkaseen. Sitten seuraavalla viikolla hän taas kertoi, kuinka osti lapsille sitä, tätä ja tuota ja kuinka paljon kaikki maksoi. Ja taas kohta hänellä hirveä pino laskuja... Nykyään teeskentelen, etten ymmärrä pientä rahavihjausta. Hän on opettanut lapsensakin hyvin: Kuulin sattumalta, kun siskontyttö sanoi kaverilleen, että hän kutsuu aina tätinsä (minut) kaikkiin juhliin vain siksi, että "siltä saa aina paljon rahaa tai lahjoja".
Nykyään olen aina sattumalta menossa jossain juuri sinä viikonloppuna kuin olisi jotkut juhlat. Joulua kammoan, koska lapsia on viisi ja minun odotetaan ostavan jokaiselle oma lahja. Ai mistäkö tiedän? Kerran vein yhteisen, aika kalliin lahjan (mutta vähemmän kuin se 200€/naama, jonka yleensä saan tuhlata) ja sain sitten tädiltämme kuulla kuinka siskoni oli valittanut hänelle, että ostin vain yhden lahjan koko porukalle. Odotan tilaisuutta katkaista välit koko sakkiin. Testamentin olen jo tehnyt niin, että yksikään noista lokeista tai niiden lapsista ei saa sentin senttiä. Mieluummin laitan omaisuuteni vaikka kolmijalkaisille koirille.
Mikset laita vain välejä suoraan poikki? Tai ostat sen yhden yhteisen lahjan ja piste, jos eivät osaa olla kiitollisia niin sitten eivät osaa. Todella kurjaa jos lapset on kasvatettu noin törkeiksi, yleensä neuvoisin pitämään lapsiin välit mutta tuo kuulostaa jo pahalta...
Tai sitten alat ostaa lahjaksi näitä 'vuohi Afrikkaan'-lahjoituksia, muista videoida reaktiot.
Järki päähän kirjoitti:
Muutimme parikymppisinä tyttöinä kaverini kanssa opiskelemaan toiselle paikkakunnalle.
Kummallakaan ei ollut paljon rahaa. Sovimme, että käymme vuorotellen kaupassa ostamassa ruokaa. Yleensä vähintään leipää ja juustoa sekä muita pieniä tarvikkeita. Lounaan söimme koulussa. Kuitenkin kävi niin, että minä olin se, joka kävi kaupassa useammin, muuten meillä ei olisi ollut mitään syötävää. Entä kaverini?
Hän tykkäsi laittaa rahansa vaatteisiin. Mainitsin hänelle, että eikö olisi järkevämpää syödä paremmin, koska vaatteita kuitenkin oli ihan riittävästi. Ei vastausta.
Kerran olin muutaman kuukauden toisella paikkakunnalla ja kaverini asui sen aikaa yksin kämpässämme. Kun soittelimme, hän valitti että ei ole rahaa ruokaan eikä mihinkään. Olin oikeastaan vähän vahingoniloinen, etten ollutkaan maksamassa hänenkin ruokiaan ja nyt hän saisi konkreettisesti oppia kannattaako kaikki rahat uhrata vaatteisiin. Nähkööt nälkää.
Tultuani takaisin sama meno kuitenkin jatkui, eikä puhekaan auttanut, joten muutin omaan osoitteeseen. En ruvennut enää lokkia ruokkimaan.
Eikö olisi ollut helpointa sopia, että molemmat ostaa omat ruokansa? Minä en ainakaan edes suostuisi tuollaiseen järjestelyyn, että on yhteiset ruoat kaverin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloyhtiön kokous järjestettiin kerran sellaisena ajankohtana työpäivän aikana ettei moni päässyt sinne työmatkoiltaan tms. Paikan päälle pääsi vain muutama työtön tai vapaata ottanut äijä.
Päättivät että meidän yhtiön pihaan rakennetaan iso grillimaja. Ihmeteltiin eräänä päivänä että mikä hitto siihen keskelle pihaa oli ilmestynyt (ja muutaman tonnin lasku siitä sitten myöhemmin).
Nämä äijät eivät viihtyneet kotona vaimojensa ja lastensa kanssa, eli heidän suunnitelmanaan oli tehdä tuosta piilopaikka jossa voivat kaljotella rauhassa ja jonne vaimot eivät kehtaa mennä häätämään heitä ulos.
Kävi niin että äijät kaljottelivat ja polttelivat puita siellä pitkin öitä monena iltana, aiheuttaen savuvahinkoja muiden asuntoihin koska monella oli öisin ikkunat auki tuolloin koska oli se hellekausi. Sitten kun piti siivota jälkiä niin kiertelivät grillimajaa siihen tyyliin että ei me olla tuolla mitään grillailtu. Muut joutuivat maksaa tuon ja siivota tuon. Tämän jälkeen ketään muita ei huvittanut käyttää sitä koska se oli rakennettu liian lähelle asuntoja ja savusi kuin 10 savupiippua.
Eikö tuollaiseen hankintaan tarvisi isomman porukan hyväksyntä kuin vain parin kaljaäijän? Meidänkin taloyhtiössä aika ajoin tuo grillikatosasia nousee esille ja itseni mukaan lukien jyrkästi vastustamme asiaa. Ihan tarpeeksi joistain vuokralaisista (osaketalo jossa paljon sijoitusasuntoja) järjestyshäiriötä muutenkin, taloyhtiömme on melkein kaupungin keskustassa ja jos tänne tulisi grillikatos, niin voi sen skeidan ja mökän määrää, mikä tulisi, jos tuohon grilli ilmestyisi. Voi toimia jossain taloyhtiössä, ja hyvä heille, mutta monessa ei. Tätä sanoi myös ammatti-isännöitsijämme kaiken nähneenä.
Viestin pääsisältö, että älkää antako taloyhtiöissä joidenkin kuppikuntien jyrätä. Se on vähän ohi lokkiaiheen mutta ei paljoa.
Kuka näille täysin pähkähulluille jutuille laittaa alapeukkuja? Eli tässä tapauksessa joku grillisika joka on kussut ja paskonut taloyhtiön grillit atomeiksi, ei muuta tule mieleen? Kuka muuten voi olla eri mieltä että tuollainen sikailu ja yhteisen omaisuuden tärveleminen olisi ok?
Tuossa ärsytti "osaketalo, vuokralaisista järjestyshäiriöitä". Juu minäkin asuin osaketalossa ja mulle valitettiin rappukäytävässä kävelystäkin ym koko ajan. Tuli yhtiökokous, sanottiin ettei tämä sulle kuulu. Sanoin että eikös kaikki osakkeenomistajat saakaan osallistua, vai miten. Ihmetys ja ällistys oli suuri "ai sä et ookkaan vuokralainen????" No en ole. Yks jopa pyysi anteksi että oli valittanut, kun oli luullut minun olevan vuokralainen, kun ettei tiennyt että olen ostanut asunnon. Ja loppui häiriöstä valitukset kun seinään.
Jännää miten minusta oli niin paljon häiriötä kun luultiin vuokralaiseksi, mutta sitten ei enää ollutkaan kun tiesivät osakkeenomistajaksi. Ihan tavallinen työssäkäyvä nuori "tyttö" olin silloin, enkä oikeasti aiheuttanut mitään häiriötä.
Oletteko muuten huomanneet sen televisiomainoksen, jossa ilmiselvä lokinpoikanen huomaa että tiskiaine on loppu, ja rientää hakemaan naapurin Pekalta lisää? Onneksi Pekka on sentään jo hiffannut naapureidensa todellisen luonteen ja ymmärtää antaa vain pikkutipan. Ja sitäkös tämä lokkiperhe sitten ihmettelee. :)