Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että en olisi osannut nähdä "lokkeiluna" sitä, että pakkaa mukaansa hotelliaamiaiselta yhden voileivän. Voisin itsekin kuvitella niin tekeväni, jos olen aamiaisesta maksanut, eikä aamulla oikein ruoka maistu.
Jos yksi syö hotelliaamiaisella yhden omenan ja kupin kahvia ja pakkaa laukkuunsa yhden voileivän, ja toinen syö viisi voileipää ja neljä jugurttia ja kasan hedelmiä ja kannullisen mehua, niin miksi juuri tuo ensimmäinen on lokki?
Siksi koska ne lasketaan juuri niin että osa syö enemmän ja osa vähemmän. On jokaisen oma päätös kuinka paljolla syö paikan päällä. Siihen aamiais hintaan ei kuulu mukaan ottaminen. Jos et sielä jaksa syödä muuta kun kupin kahvia ja hedelmän sen voi hakea muualtakin ja säästää sitten aamiaisen hinnan.
Okei. Olen aina pitänyt itseäni hirveänä nipottajana, mutta noin nipo en sentään ole :D Lisään vielä, että en ole itse ottanut koskaan mitään mukaani hotelliaamiaiselta. Mutta en kyllä paheksuisi, jos näkisin jonkun käärivän yhden (!) voileivän mukaansa.
Toki joku tapaus, joka pakkaa kassiin hedelmät, jugurtit, leivät ja kaiken mitä irti lähtee, on jo asia erikseen.
Joo, ei minustakaan yhdellä hotellin aamiaiselta käärityllä voikkuleivällä pääse törkeimpien lokkien top-kymppiin, vaikka onhan se lokkeilua.
En tiedä, onko se varsinaisesti edes lokkeilua? Sääntöjen rikkomista tietysti, mutta tässä tapauksessa voileivän mukaansa nappaava ihminen on kuitenkin maksanut sen aamiaisen. Toisin kuin joku, joka tulee hakemaan voileivät mökkinaapurin aamiaispöydästä.
Itse paheksun seisovassa pöydässä enemmän ihmisiä, jotka kasaavat lautaset täyteen kaikkea mahdollista, ja sitten syövät niistä vain murto-osan. Älytöntä haaskausta.
Itselleni hotellin henkilökunta itse paketoi pienet eväät aamiaiselta mukaan kun oli kiire. Tämä tosin olikin viiden tähden hotellissa ja Tokiossa.
Minusta pitäisi ainakin olla ihan ok pakata mukaan lautaselle jääneet ylijäämäruuat, jottei ne mene haaskuun. Tämä on ainakin USA:ssa ihan yleinen käytäntö.
http://www.smithsonianmag.com/arts-culture/unwrapping-the-history-of-th…
Tämä taas aiheuttaa sen että ihmiset tahallaan lappaa lautasen täyteen että saa ottaa mukaan. Mielummin ihmiset opettele ottamaan sen verran kun syö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietityttää kyllä tarinat, joissa mennään kahvilaan ja toinen maksattaa pokkana kaiken sillä "meen etsii meille pöydän!" -verukkeella.
Miksi annatte näin tapahtua? Huikatkaa heti luikkijan perään, että maksatte vain oman ostoksenne. Jos leikkii ettei kuume, niin veisin lpkin sämpylät tms. takaisin kaappiin, maksaisin jo kuppeihin lasketut kahvit joista toisen joisin tyhjäksi jo tiskillä.
Pöytään sitten sen toisen oman kahvikupin ja oman sämpylän kanssa.
Lokin ihmettelyihin voi vastata, ettet koe velvollisuutta ruokkia aikuista ihmistä.
Kylläpä oli hauska tarina!
Miten joku voi tarvita katsastuskonttorien numeroita noin paljon?
Ettei vain olisi ihastunut sinuun? ja sen vuoksi käy koko ajan kyselemässä kaikkea.
Ohjaa se nyt seuraavan kerran kirjastoon etsimään noita puhelinnumeroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että en olisi osannut nähdä "lokkeiluna" sitä, että pakkaa mukaansa hotelliaamiaiselta yhden voileivän. Voisin itsekin kuvitella niin tekeväni, jos olen aamiaisesta maksanut, eikä aamulla oikein ruoka maistu.
Jos yksi syö hotelliaamiaisella yhden omenan ja kupin kahvia ja pakkaa laukkuunsa yhden voileivän, ja toinen syö viisi voileipää ja neljä jugurttia ja kasan hedelmiä ja kannullisen mehua, niin miksi juuri tuo ensimmäinen on lokki?
Siksi koska ne lasketaan juuri niin että osa syö enemmän ja osa vähemmän. On jokaisen oma päätös kuinka paljolla syö paikan päällä. Siihen aamiais hintaan ei kuulu mukaan ottaminen. Jos et sielä jaksa syödä muuta kun kupin kahvia ja hedelmän sen voi hakea muualtakin ja säästää sitten aamiaisen hinnan.
Okei. Olen aina pitänyt itseäni hirveänä nipottajana, mutta noin nipo en sentään ole :D Lisään vielä, että en ole itse ottanut koskaan mitään mukaani hotelliaamiaiselta. Mutta en kyllä paheksuisi, jos näkisin jonkun käärivän yhden (!) voileivän mukaansa.
Toki joku tapaus, joka pakkaa kassiin hedelmät, jugurtit, leivät ja kaiken mitä irti lähtee, on jo asia erikseen.
Joo, ei minustakaan yhdellä hotellin aamiaiselta käärityllä voikkuleivällä pääse törkeimpien lokkien top-kymppiin, vaikka onhan se lokkeilua.
En tiedä, onko se varsinaisesti edes lokkeilua? Sääntöjen rikkomista tietysti, mutta tässä tapauksessa voileivän mukaansa nappaava ihminen on kuitenkin maksanut sen aamiaisen. Toisin kuin joku, joka tulee hakemaan voileivät mökkinaapurin aamiaispöydästä.
Itse paheksun seisovassa pöydässä enemmän ihmisiä, jotka kasaavat lautaset täyteen kaikkea mahdollista, ja sitten syövät niistä vain murto-osan. Älytöntä haaskausta.
Itselleni hotellin henkilökunta itse paketoi pienet eväät aamiaiselta mukaan kun oli kiire. Tämä tosin olikin viiden tähden hotellissa ja Tokiossa.
Minusta pitäisi ainakin olla ihan ok pakata mukaan lautaselle jääneet ylijäämäruuat, jottei ne mene haaskuun. Tämä on ainakin USA:ssa ihan yleinen käytäntö.
http://www.smithsonianmag.com/arts-culture/unwrapping-the-history-of-th…
Annoksissa kyllä, noutopöydässä syödään paikanpäällä mitä syödään. Olisihan se niin kätevä lokille nauttia ensin buffet-lounas kympillä ja sitten ottaa mukaan päivällinen ja seuraavan päivän ruoat ilmaiseksi. Vaikka koko perheelle.
Näistä aamiaislokeista tuli mieleen yksi matka, jossa venäläisperheet ottivat aamiaisella tuomiinsa rasioihin, pulloihin ja termoskannuihin ruoat ja juomat ja nauttivat niistä sitten lounaan altailla ollessaan. Sitten kun henkilökunta esti heitä varastamasta ruokaa (päivä toisensa jälkeen), he mielenosoituksellisesti ottivat mahdollisimman paljon syötävää ja jättivät kaiken pöytään tarkoituksella sotkettuna.
Olen entinen lokki. Minä olin se "jätä jämät", "anna huikka", "jätä pohjat", "onko tulta" ja loisimassa toisten nurkissa.
Nyt jälkeen päin ajateltuna se johtui huonoista sosiaalisista taidoistani. Aluksi tupakan pummaaminen oli ujolle tytölle oiva tapa tutustua uusiin ihmisiin. Sitten en osannut/uskaltanut jutella toisille - edes "kaveri"piirissäni - ilman jotain "syytä" eli pyytämättä jotain. Näin jengiä vain viikonloppuisin, jolloin aina ryypättiin. Tämä altisti minut myös monenlaiselle hyväksikäytölle, koska en myöskään osannut sanoa "ei". Olinhan muka tavallaan velkaa koko ajan jollekin.
Olen hyvästä, hyvin toimeentulevasta perheestä. Siksi ei minulle ei tullut mieleenkään, etten voisi oleilla toisten luona viikkojakin kerrallaan, syömässä toisten ruokia - saihan meillekin kotiin tulla kaverit syömään, yöpymään, miten vaan.
Aikuistuttuani olen pitänyt visusti huolen, etten vaan pummaa keltään mitään. Päin vastoin, olen elättänyt muita lokkeja jo parikymmentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko sanoa, että en olisi osannut nähdä "lokkeiluna" sitä, että pakkaa mukaansa hotelliaamiaiselta yhden voileivän. Voisin itsekin kuvitella niin tekeväni, jos olen aamiaisesta maksanut, eikä aamulla oikein ruoka maistu.
Jos yksi syö hotelliaamiaisella yhden omenan ja kupin kahvia ja pakkaa laukkuunsa yhden voileivän, ja toinen syö viisi voileipää ja neljä jugurttia ja kasan hedelmiä ja kannullisen mehua, niin miksi juuri tuo ensimmäinen on lokki?
Siksi koska ne lasketaan juuri niin että osa syö enemmän ja osa vähemmän. On jokaisen oma päätös kuinka paljolla syö paikan päällä. Siihen aamiais hintaan ei kuulu mukaan ottaminen. Jos et sielä jaksa syödä muuta kun kupin kahvia ja hedelmän sen voi hakea muualtakin ja säästää sitten aamiaisen hinnan.
Okei. Olen aina pitänyt itseäni hirveänä nipottajana, mutta noin nipo en sentään ole :D Lisään vielä, että en ole itse ottanut koskaan mitään mukaani hotelliaamiaiselta. Mutta en kyllä paheksuisi, jos näkisin jonkun käärivän yhden (!) voileivän mukaansa.
Toki joku tapaus, joka pakkaa kassiin hedelmät, jugurtit, leivät ja kaiken mitä irti lähtee, on jo asia erikseen.
Joo, ei minustakaan yhdellä hotellin aamiaiselta käärityllä voikkuleivällä pääse törkeimpien lokkien top-kymppiin, vaikka onhan se lokkeilua.
En tiedä, onko se varsinaisesti edes lokkeilua? Sääntöjen rikkomista tietysti, mutta tässä tapauksessa voileivän mukaansa nappaava ihminen on kuitenkin maksanut sen aamiaisen. Toisin kuin joku, joka tulee hakemaan voileivät mökkinaapurin aamiaispöydästä.
Itse paheksun seisovassa pöydässä enemmän ihmisiä, jotka kasaavat lautaset täyteen kaikkea mahdollista, ja sitten syövät niistä vain murto-osan. Älytöntä haaskausta.
Itselleni hotellin henkilökunta itse paketoi pienet eväät aamiaiselta mukaan kun oli kiire. Tämä tosin olikin viiden tähden hotellissa ja Tokiossa.
Minusta pitäisi ainakin olla ihan ok pakata mukaan lautaselle jääneet ylijäämäruuat, jottei ne mene haaskuun. Tämä on ainakin USA:ssa ihan yleinen käytäntö.
http://www.smithsonianmag.com/arts-culture/unwrapping-the-history-of-th…
Tämä taas aiheuttaa sen että ihmiset tahallaan lappaa lautasen täyteen että saa ottaa mukaan. Mielummin ihmiset opettele ottamaan sen verran kun syö
No ihan sama. Todella harva oikeasti ottaa mitään mukaan ravintolasta. Itseäni tosiaan harmittaa enemmän järjetön ruuan haaskaus mitä noutopöydissä hakee, kuin se pikkuruinen prosentti "lokkeja" jotka kaappaavat mukaansa sämpylän, jugurtin ja mysliä tai mitä siellä nyt onkaan tarjolla.
Noissa hotellien noutopöydissä on sen verran isot katteet muutenkin, etteivät ne muutamasta lokista ja suursyömäristä mene konkurssiin. Valtaosaa asiakkaista ihan oikeasti nolottaisi ottaa mitään mukaan vaikka se olisi täysin sallittuakin. "Voi ei, nyt ne luulee että me ollaan jotain köyhiä."
Lokki ilmoittautuu. Kasvatuksesta kyse: kun olin lapsi, kävimme vieraisilla ainoastaan lähisukulaisilla, ja heille ei koskaan viety mitään. Kun kasvoin isommaksi, aloi vierailla itsenäisesti ihmisten luona enkä koskaan tajunnut että mukana olisi pitänyt viedä jotain. Valehntelematta, minulta kesti vuosia ennen kuin huomasin, että muut ihmiset AINA tuovat jotain tullessaan. Olen nykyisin yrittänyt korjata tilannetta tuomalla enemmän kuin kulutan, tosin jos on kiire niin saatan unohtaa. Anteeksi kaikille tutuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on töissä sellainen reilu 5-kymppinen lihava mies, joka kiertää aina päivän päätteeksi kaikki neuvotteluhuoneet ja tarkistaa, olisiko niihin jäänyt kokouskeksejä tms. Samoin jos joku tuo työmatkoilta jotain tuliaisia niin tietää kyllä että mihin ne päivän päätteeksi häviävät. Luulisi viiden tonnin tuloilla olevan rahaa ostaa omatkin keksit.
Kuulin yhdestä tällaisesta tapauksesta. Oli ihan ok periaatteessa ottaa jämät kunnes oli käynyt niin että lokki oli käynyt viideltä päivän päätteksi tyhjäämässä 18:00 alkaneen firman johtokunnan kokouksen tarjoilut.
Minkä ihmeen takia lapsia pitäisi viedä tai saattaa kouluun jos matkaa on 1,5 km? Onko lapsilla liikuntarajoitteita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asumme maaseudulla ja meillä on kasvimaa, jossa kasvaa perunaa, sipulia, tilliä, persiljaa, herneitä ja mansikoita. Eräs naapureista, tietenkin se kaikista varakkain, on ottanut tavakseen hakea perunat ja sipulit meiltä. Mansikat ja herneet maistuvat suoraan pellosta sentään, ettei niitä kerätä. Myös lastenlapset tuodaan välipalalle. Parhaimmillaan kasvimaalla on ollut 6 henkeä yhtaikaa syömässä. Mistään ei tietenkään tarjota maksua.
Meillä samanlainen mökkinaapuri. Ei riitä, että poimii mustikat mökkipihapiiristä. Kyttää, koska automme lähtee ja tulee pihaamme tyhjentämään marjapuskat, pöllii omenat ja kaivaa kasvimaan. Sitten muka syyttelee hirviä ja muita metsän eläimiä, että ne ovat käyneet. Hah, Nokian kumpparit jalassako? Kerran marjapuskan juurelle oli jäänyt ihan jakkara!
Eikä tarvitse mainita, että ko. mies on lakimies, vaimonsa kirurgi (sikarikkaita ovat), mutta asuvat rakennusjätteistä kootussa mökintapaisessa.
Kehu naapurille että hankit online turvakamerasysteemit mökille. "Tulee HD kuva sähköpostiin ja toimii myös pimeässä". Eivät uskalla enää tulla toiste.
Tämä tarina on ajalta ennen pakollista esikoulua. Lapsemme kävivät ikävuodet 3-5 kunnan kerhoa kaksi kertaa viikossa ja sitten esikoulun seurakunnan järjestämänä saman kaksi kertaa viikossa. Nyyttäripäivinä vietiin herkkuja, keksejä tai joskus tein pannukakkua. Nooh, sieltä kunnan kerhosta palautettiin takaisin ylijäänyt osuus, mutta seurakunnan eskarinyyttäreistä ei tullutkaan takaisin kuin lapsi kerhopullonsa kanssa. Jäljelle jäänyt jäi sitten kirkon oppien mukaan "yhteiseen hyvään" eli kerhontätien kahvihetkiin. Vähän ehkä kaukana lokkeilusta, mutta liippaa toisaalta vähän.
Hyvä ketju, jatkakaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hartenleed kirjoitti:
Nuorena tyttönä tunsin erään "Lissun", jolla oli häikäilemätön taito käyttää ihmisiä hyväkseen. Tahto tupakista jämät, juomista pohjat, grilliruuasta perät... Illanviettojen jälkeen jäi aina yöksi, piti saada yöpaita lainaan ja lainasi myös meikinpoistoaineita ynnä muita tuotteita sekä aamulla oli aamupalaa vailla. Aina piti olla kyyditsemässä milloin kauppaan, milloin käyttämässä siellä sun täällä, eikä ikinä tietenkään maksanut bensoja. Baarissa halusi aina tukien tultua tarjota juomia, mutta sitten parin viikon päästä karhusi niitä kuitenkin takaisin, kun omat rahat oli loppu.
Erään kerran sitten tarvitsin itse baarista kyydin kotiin ja tiesin Lissun olevan kaverinsa kyydillä ajelemassa. Soitin ja pyysin kyytiä niin hän kehtasi pyytää bensoja, lähes saman verran kuin taksi olisi kustantanut!! Suutuin suunnattomasti ja kysyin miten hän kehtaa pyytää multa bensoja, muistuttelin palveluksista hänelle mutta sain haukut päälleni. Sen koommin ei olla tekemisissä oltukaan, eikä kyllä yhtään harmita.
Jälkikäteen olen kuullut että hän on tutustunut sittemmin yhteen n. 70v ikäiseen mieheen, jota käyttää samallalailla hyväkseen ja vielä pahemmin. Noiden yllämainittujen palvelusten lisäksi Lissu käskyttää tätä miestä käymään hänen puolestaan kaupassa, vaikka Lissu itse asuu n. 200m päässä kaupasta ja tämä mies noin kilometrin. Ja kuka maksaa kauppaostokset... no tämä mies tietenkin.
Millä kirjaimella tämän "lissun" oikea nimi alkaa? Onko H?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta itse en ole lokki omasta mielestäni ainakaan.
Mutta miten toimia tilanteessa jos vähän kaukaisempi sukulainen kutsuu mökilleen viikonlopuksi? No tietysti kysyn että mitä kaikkea tuon, mutta yleensä vastaus on että ei mitään tarvitse. Toki vien juomapuolta koko porukalle mutta muuten tuntuu tosi tyhmältä mennä kädet suorana. Kyseessä ikäihmiset ja eivät todellakaan halua mitään Marimekkoa ja vaaseja nurkkiinsa eli koristepuoli ei käy. Ruokaa en voi viedä tietenkään koska hehän tekevät siellä ruuan, tuomiseni menisi hukkaan. Mitä tuollaiselle voi viedä muuta kuin ne juomat joista vielä itse juon osan ja heilläkin on juomia? Kahvipaketti tuntuu v**lulta.
Nyt vinkkejä, ja tosiaan mitään lakanaa, vaasia, kukkapuskaa ei voi viedä. Mökille kukkia en veisi kun isännillä komeat puutarhat ihan omiakin.
Tunne että jään hirveään kiitollisuudenvelkaan. Vastakutsuperiaate ei oikein toimi tässä tilanteessa.
Mä veisin ehkä esim. viinin kanssa juustolautasen/oheisjuttuja- kuluvaa, yhdessä jaettavaa "extraa" mutta ei kuitenkaan varsinaista ruokaruokaa korvaavaa jos sen puolen tarjoaminen on kutsujalle tärkeää. Vastaavaa voisi olla esim. jotkut erikoisemmat leivokset kahvipöytään tms. Jotain sellaista "hienompaa" siis, ei täyty kaapit siitä juhlamokasta ja dominokeksipaketeista jos se tuntuu ongelmalliselta. Tietty kesäaikaan tuoreet marjat tms varmasti maistuvat muunkin syömisen ohella.
Tai sit jotain todellista mökkihyödykettä, kuten saunapuut ja vihdat (etenkin jos ei ole omaa metsää) tms.
Tavaratuomisia kyllä vierastan itsekin, sitä roinaa kertyy kyllä jengille muutenkin ja aina riski, ettei olekaan just mieleistä. Ehkä just korkeintaan vaikka ekologisia, biohajoavia pesutuotteita saunalle jos pesuvedet valuvat maahan tms kuluvaa tavaraa voisin viedä.
Joo, marjoja, uusia pottuja, leipää+juustoa, shampoota, hoitoainetta, ym settiä, juomia, alkoholia tai alkoholittomia, muuta naposteltavaa, noita mäkin lähtisin mökille viemään.
Varsinkin vähän vieraammalle en veis kippoja ja kuppeja, niitä on monella jo omasta takaa, enkä tiedä onko saajalle edes mieleinen, vessapaperi tuntuisi jotenkin oudolle, kaikkihan sitä tarvitsee, mut itselleni jos tuotais niin miettisin että mitähän tässä nyt tarkoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee vieraita, avokumppani EI osallistu siivoamiseen, kaupassakäyntiin tms. Mutta juo vieraalle tarkoitetut vähän paremmat juomat kiittämättä ostajaa/ kysymättä haluaako vieras seuraksi nauttia jotain...
Näitä on.
Mistä noita tuttavuuksia riittääkin (jäävät tosin entisiksi), jotka luulevat ja kuvittelevat toisella olevan määrättömästi rahaa käytössä, kun itse venyttää tiukan budjetin mukaan senttiä, muttei tee omista raha-asioistaan julkista märehdittävää? Hiljaa mielessään katsoo kaikki tarjoukset, suunnittelee ruokalistat, ale-vaatteet ja muut. Kampaajalla ei todellakaan käydä kerran kuukaudessa. En tarjoa yhtään mitään ylimääräistä. Omani hoidan ja korvaan kyllä. Lokeille ei. Onpahan tullut opittua, ettei röyhkeydellä aina ole rajoja. Yrittävät vielä udella suoraan, millaisilla tuloilla elää. Jotta minkä verran voisi vippailla. Ei, ei.
Noita pesuaineita en itse veisi. Ihmisillä on niin omat tottumuksensa niiden kanssa, että voi mennä täysin metsään sen "Erittäin hienon" kanssa. Joku S-ryhmän lahjakorttikin on kätevämpi. Meille tuskin kukaan osaisi tuoda perheen kampaamotuotteita, mitkä kustantavatkin vähän enemmän. Eikä niitä sitten lainata. Vieraille on ne perus Dovet.
Lasketaanko tämä lokkeiluksi?
Minulla oli kaveri, joka aina pyysi "oikolukemaan" esseensä tai katsomaan, "onko asiakokonaisuus täysi". Hän tuli minun luokseni tekemään koulutehtäviään, koska minulla oli tietokone - ja hän päätyi vaan istumaan sohvalla sen aikaa, kun minä kirjoitin. Päädyin jopa kirjoittamaan hänen opinnäytetyötään englanniksi, jota tämä kaveri ei muka hallinnut. Aluksi oli ihan ok, minusta oli kiva auttaa ja minulla oli aikaa, mutta loppua kohden hän vain ilmoitti, että tulee tekemään tehtäviään, antoi minulle aiheen ja odotti, että taion hänelle jonkun raportin tyhjästä.
Hän soitti aina minulle, kun oli jotain vialla. Tosi harvoin kysyi, että mitä kuuluu ja jos erehdyin kertomaan jotain itselleni tapahtunutta, hän ei kommentoinut siihen mitenkään, vaan selitti seuraavaksi taas jotain omaa juttuaan. Puhelut saattoivat kestää tunninkin, jonka aikana hän vaan purki huoliaan. Minä kuuntelin, eihän kuunteleminen mitään maksa. Mutta joskus olisi minullakin ollut tarve kuunteleville korville.
Hänellä oli tapana aina soittaa pihastani ja sanoa, että lähdetään sinne, tänne ja tuonne. Kieltäytymisestä suuttui ja tosi monta kertaa lähdin mukaan ihan vain siksi, että hänen ei tarvinnut mennä yksin. Se, että hän joutui odottamaan oli aina maailmanloppu, eikä auttanut vaikka sanoin että tulin just lenkiltä ja olen hikinen kuin maatyömies.
Lopullinen välirikko tuli siitä, että jouduin useampaan otteeseen kasvattamaan hänen lastaan, joka sai tehdä mitä halusi, kenelle tahansa ja käyttäytyi todella, todella huonosti. Minun luonani kun lapset ottavat pullaa vasta tarjotessa ja kaapeista ei revitä sisältöä alas jonkun hauskan tekemisen varjolla. Viimeisellä kerralla en olisi saanut itkupotkuraivarit Citymarketin käytävällä saanutta poikaa komentaa, joten yhteydenpito loppui kuin seinään. Ei kyllä toisaalta tullut ikävä.
Siskoni soitteli aina minulle ja kertoi, miten paljon laskuja hänellä on taas ja miten paljon se ja se maksoi. Olin joskus antanut hänelle käteistä, että voi käydä kaupassa ja ostaa ruokaa pakkaseen. Sitten seuraavalla viikolla hän taas kertoi, kuinka osti lapsille sitä, tätä ja tuota ja kuinka paljon kaikki maksoi. Ja taas kohta hänellä hirveä pino laskuja... Nykyään teeskentelen, etten ymmärrä pientä rahavihjausta. Hän on opettanut lapsensakin hyvin: Kuulin sattumalta, kun siskontyttö sanoi kaverilleen, että hän kutsuu aina tätinsä (minut) kaikkiin juhliin vain siksi, että "siltä saa aina paljon rahaa tai lahjoja".
Nykyään olen aina sattumalta menossa jossain juuri sinä viikonloppuna kuin olisi jotkut juhlat. Joulua kammoan, koska lapsia on viisi ja minun odotetaan ostavan jokaiselle oma lahja. Ai mistäkö tiedän? Kerran vein yhteisen, aika kalliin lahjan (mutta vähemmän kuin se 200€/naama, jonka yleensä saan tuhlata) ja sain sitten tädiltämme kuulla kuinka siskoni oli valittanut hänelle, että ostin vain yhden lahjan koko porukalle. Odotan tilaisuutta katkaista välit koko sakkiin. Testamentin olen jo tehnyt niin, että yksikään noista lokeista tai niiden lapsista ei saa sentin senttiä. Mieluummin laitan omaisuuteni vaikka kolmijalkaisille koirille.
Seurustelin pitkään lokkeilijamiehen kanssa. Oltiin opiskelijoita. Mulla oli oma kämppä. Mukavaksi laitettu nuoren naisen kiva opiskelijakämppä. Poikaystävä majaili pääsääntöisesti mun luonani, siis oikeastaan aina, vaikka hänellä nimellinen oma opiskelija-asunto olikin. Oli sohvat, matot, verhot, vessapaperia aina...Kodikasta.
Mun kämpässä oli kaikki, mitä asunnolta toivoa saattoi: tyhmä nainen, joka osti ja maksoi kaikki ruuat. Laittoi ruuat ja siivosi kaiken. Tiskasi. Leipoi. Leikki kotista. Sitten perjantai-iltaisin poikaystävä osasi manipuloida tyhmää naista niin, että lähdin kesken kaiken pyörällä neljän kilsan päähän ostamaan "yhteistä" viinipulloa - jonka minä maksoin, mutta suurimman osan siemaisi poikaystävä.
Samaan aikaan poikaystävä kävi opintojensa ohessa työssä, hänellä oli koko ajan enemmän rahaa käytettävissä kuin minulla.
Hän siis käytti minua uskottoman röyhkeästi hyväkseen - enkä minä pohjattoman sinisilmäinen, tyhmä tyyppi tajunnut sitä. Kuvaan kuuluu myös kavereiden kanssa ryyppyreissut ja pettämiset, valehtelut, jne.
Olen vieläkin vihainen, vaikka ei pitäisi kai olla. Nykyään omat tyttäret "poikaystäväiässä" - ja vaikka heidän poikaystäväkuviot eivät minulle kuulu, niin eikö vaan epäluulo ole syvällä minussa....varoittelen ja pelottele taloudellisesti, yms. hyväksikäytöstä.
Opiskeluaikana törmäsi monenlaisiin lokkeihin. Yksi ostatti ekskursiolla "yhteisen shampoon" jonka sitten mun maksamana nyysi itselleen kotiin - olihan se "yhteinen". Sama tyyppi lokkeili myös narikkamaksuja, jos narikka oli euron ja jollain oli 2 euron kolikko, huikkasi narikkaan että siinä tuli molempien maksut ja työnsi oman euron kolikon taskuunsa. Toinen tyyppi halusi aina lainata rahaa 50 euroa, joka on opiskelijalle aika iso summa. Maksoi kyllä takaisin,mutta vain jos painosti ja vaati aktiivisesti. Sanoi aina lainatessaan, että "muistuta mua" ja osa ei kehdannut muistuttaa niin jäi maksamatta. Tämä tyyppi myös usein ehdotti, että tehdään yhdessä ruokaa. Käytiin porukalla kaupassa ja hups, hänellä ei ollutkaan maksaa omaa osuuttaan "just nyt". Eikä myöhemmin. Jossain vaiheessa kävi ilmi että harrasti monta kertaa viikossa eri porukoille ja tyypeille tätä ruoanlaittoehdottelua. Sai varmaan aika usein ilmaiset eväät... Kerran vaati mua ostamaan illanviettoon ruoat ja ostinkin meiltä yhteisesti 50 eurolla. Hän halusi tämän jälkeen mennä toiseen kauppaan ja toki oletin hänen nyt maksavan mitä itselleen osti. Kassalla alkoi riehua, kun en tullutkaan maksamaan. Sanoin ettei mulla ole enempää rahaa, mikä oli totta. Hän huusi mulle koko matkan illanistujaisiin, miten pihi ämmä olen. Lopulta haukuin hänet pummiksi ja loiseksi. Meni hiljaiseksi. Ilta meni ihan hyvin, mutta mun silmät avautui täysin eikä enää yhdessä laiteltu ruokaa tai muutakaan. Tämä sama tyyppi kerjäsi muuten myös aina baarissa ilmaista juomaa, koska " tunsi baarin omistajan". En tiedä onnistuiko tuolla menetelmällä koskaan mitään tiskiltä saamaan.
Minusta pitäisi ainakin olla ihan ok pakata mukaan lautaselle jääneet ylijäämäruuat, jottei ne mene haaskuun. Tämä on ainakin USA:ssa ihan yleinen käytäntö.
http://www.smithsonianmag.com/arts-culture/unwrapping-the-history-of-th…