Lue keskustelun säännöt.
Kirjallisuuden tuntijat/harrastajat! Täällä Pohjantähden alla, Leppäsen Aune
23.06.2017 |
Juhannuksen kunniaksi vähän kotimaista kirjallisuutta.
Onko Aune Leppänen yksinkertainen? Nykytermein sanottaisiin kai heikkolahjainen tai lievästi kehitysvammainen. Ilmeneekö asia kirjassa mitenkään?
Olen nähnyt elokuvat ja lukenut kirjaa, eka osa on vielä kesken. Mielestäni vanhassa elokuvavaersiossa Aunesta saa vähän jälkeenjääneen kuvan. Koivusalon uudessa versiossa ei. Kirjassa nuori Akseli miettii Oskarin ja Aunen touhua katsoessaan jotain siihen tyyliin, että ei kai Oskari Aunesta mitään vakituisempaa mieti, sehän (Aune?) on vähän höhlä.
Mitä mieltä olette? Minkä käsityksen olette saaneet?
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesikansa on varmaan oikeassa.
Kyse on kuitenkin fiktiivisestä teoksesta. Jotenkinhan Linnan pitää perustella se, miksi nöyrässä ja auktoriteetteja kunnioittavassa perheessä kasvaneesta Akselista tulee valtiovaltaa vastaan noussut kapinallinen.
Se "isän maan" menetys teki Akselista punapäällikön, ei mikään poliittinen aate. (Ja se vähäinenkin punaisuus karisi hänestä hyvin nopeasti torpparivapautuksen jälkeen, kun hänestä tuli maanomistaja ja -viljelijä muiden rinnalle.)
Akselin ja yleensäkin Koskelan kehityskaari oli hieno, joten todella surullista että lähes kaikki sitten tuhoutui. No onneksi jäi sentään pikku-Juhani taloa pitämään. Ja dementoitunut Almakin höpötteli vielä viimeisessä luvussa ollen siten ainoa hahmo, joka oli romaanin läsnä alusta loppuun.
Väärin! Myös Janne esiintyy koko trilogian ajan.
Väärin. Vain Alma esiintyy ensimmäisessä ja viimeisessä luvussa. Pikkupoika-Janne ja hevosmies-Vikki tulivat mukaan kyllä alussa, mutta vasta kun Jussi oli jo päässyt torpan teossa alkuun.
Ja myös Kiviojan Vikki
Kyllä ainakin minun painoksessani Janne esiintyy sekä ensimmäisessä että viimeisessä luvussa, jos se nyt sitten kriteeri on. Sivulla 17 ensimmäinen maininta ja sivulla 1044 viimeinen, että väärin vaan itsellesi! :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aunen pojan kuolema ja hautajaiset talvisodassa kertoo paljon, minkä edessä oltiin. Linnalta hyvä veto ottaa tämä ensimmäiseksi sotasankariksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herraspappeja ei 1900-luvun alussa ollut, papit olivat pappien tai talonpoikien poikia. Linna on luonut pappilan väestä kaikin tavoin Koskelan väen vastakohdan.
Akselin luonteesta: kirjassa kerrotaan, että Akseli oli jo lapsena huomattavan omapäinen ja uhmakas. Alma ja Jussi olivat välillä neuvottomia hänen suhteensa.
Minusta kirjassa välittyy voimakkaasti se, että nimenomaan Ellen on herraskaista sukua - voimakas myös siksi. Ellenillä on ohjat käsissä ja Salpakari on täysin selkärangaton vaimonsa ja myös kirkkohallituksen (valkoiset isännät) edessä. Vanhemmassa filmatisoinnissa Salpakarin nahjuus korostuu vieläkin enemmään kuin tässä Koivusalon versiossa.
Talonpoikien koulutetut pojat kyllä usein omakusivat herraskaiset tavat - olivat herraskaisempia kuin herrasväki itse. Rovasti oli todella kova arvonimi tuohon aikaan. Oma setänikin vielä 1960-l opiskellen muuttui todella ylemmän keskiluokan tavoille (täydellinen kirjakieli, puku ja kravatti meille maallekin kylään tullessa jne. / ihanne suomalaisuus, sivistysihanne).
Tässä oli kai jonkin verran alueellisia eroja. Tie Tampereelle -kirjassa kerrotaan kun Pohjanmaan valkoiset valtasi Tampereen, niin Tampereen porvarit järjesti niille voitonjuhlat. Siellä oli tarjolla mm. homejuustoa (mistä lie saatu keskellä sotaa). Pohjalaiset luuli että se on pilaantunutta eivätkä suostuneet syömään.
Lapissa ei tainnut olla taisteluja
Vierailija kirjoitti:
Aunen pojan kuolema ja hautajaiset talvisodassa kertoo paljon, minkä edessä oltiin. Linnalta hyvä veto ottaa tämä ensimmäiseksi sotasankariksi.
Alavireitä paljon. Suurin osa vaikutti uskovan, että pappilan Ilmari oli isä. Häntä ei siis mitenkään voitu jättää siunaamatta sankarivainanajana: oma isoisä rovastina.
Historiantutkintahan kertoo, että juuri tämä, että punaisetkin saivat sotasankarikohtelun ja siunattiin kirkossa, yhdisti kansan.
Hieno juonenkehittely ja rivienvälistä kertominen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesikansa on varmaan oikeassa.
Kyse on kuitenkin fiktiivisestä teoksesta. Jotenkinhan Linnan pitää perustella se, miksi nöyrässä ja auktoriteetteja kunnioittavassa perheessä kasvaneesta Akselista tulee valtiovaltaa vastaan noussut kapinallinen.
Se "isän maan" menetys teki Akselista punapäällikön, ei mikään poliittinen aate. (Ja se vähäinenkin punaisuus karisi hänestä hyvin nopeasti torpparivapautuksen jälkeen, kun hänestä tuli maanomistaja ja -viljelijä muiden rinnalle.)
Mutta miksi sitten keksi perustelun, jollaista ei ole tiettävästi historiassa koskaan tapahtunut? Olihan Suomessa oikeitakin punikkeja, joita oli todellisuudessa kohdeltu väärin. Niistä olisi saanut historian kanssa yhteensopivan taustakertomuksen Akselin punaisuudelle.
Linna oli aloittanut Koskelan tarinan jo Tuntemattomassa sotilaassa, ei sitä voinut enää kesken kaiken muuttaa. Kyseessä olisi ollut kokonaan eri kirja, jos näin olisi tehty. Ja vaikka historia ei tunnekaan juuri samanlaista tapausta, sellainen olisi voinut tapahtua oikeastikin.
Sanotaanko Tuntemattomassa Koskelan kotioloista jotain? Muuta kuin että on hämäläisestä torpasta kotoisin?
Sanotaan. Muistaakseni kiljukohtauksessa kerrotaan Vilho Koskelan talvisodassa kaatuneista veljistä, punapäällikköisästä ja kapinan jälkeen ammutuista sedistä.
Tuohan ei liity siihen pappilajuttuun vielä mitenkään.
Ei muuten kuin että jo Tuntemattomassa kerrotaan Koskelan olleen pappilan torppa. Ja mitä siihen maanryöstöön tulee, niin se on sekä etenemiseltään että kuvaukseltaan uskottava.
Mitä tarkoitat maanryöstöllä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herraspappeja ei 1900-luvun alussa ollut, papit olivat pappien tai talonpoikien poikia. Linna on luonut pappilan väestä kaikin tavoin Koskelan väen vastakohdan.
Akselin luonteesta: kirjassa kerrotaan, että Akseli oli jo lapsena huomattavan omapäinen ja uhmakas. Alma ja Jussi olivat välillä neuvottomia hänen suhteensa.
Minusta kirjassa välittyy voimakkaasti se, että nimenomaan Ellen on herraskaista sukua - voimakas myös siksi. Ellenillä on ohjat käsissä ja Salpakari on täysin selkärangaton vaimonsa ja myös kirkkohallituksen (valkoiset isännät) edessä. Vanhemmassa filmatisoinnissa Salpakarin nahjuus korostuu vieläkin enemmään kuin tässä Koivusalon versiossa.
Talonpoikien koulutetut pojat kyllä usein omakusivat herraskaiset tavat - olivat herraskaisempia kuin herrasväki itse. Rovasti oli todella kova arvonimi tuohon aikaan. Oma setänikin vielä 1960-l opiskellen muuttui todella ylemmän keskiluokan tavoille (täydellinen kirjakieli, puku ja kravatti meille maallekin kylään tullessa jne. / ihanne suomalaisuus, sivistysihanne).
Tässä oli kai jonkin verran alueellisia eroja. Tie Tampereelle -kirjassa kerrotaan kun Pohjanmaan valkoiset valtasi Tampereen, niin Tampereen porvarit järjesti niille voitonjuhlat. Siellä oli tarjolla mm. homejuustoa (mistä lie saatu keskellä sotaa). Pohjalaiset luuli että se on pilaantunutta eivätkä suostuneet syömään.
Lapissa ei tainnut olla taisteluja
Oliko Lappi siihen aikaan Tampereen porvarien homejuustokeidas?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herraspappeja ei 1900-luvun alussa ollut, papit olivat pappien tai talonpoikien poikia. Linna on luonut pappilan väestä kaikin tavoin Koskelan väen vastakohdan.
Akselin luonteesta: kirjassa kerrotaan, että Akseli oli jo lapsena huomattavan omapäinen ja uhmakas. Alma ja Jussi olivat välillä neuvottomia hänen suhteensa.
Minusta kirjassa välittyy voimakkaasti se, että nimenomaan Ellen on herraskaista sukua - voimakas myös siksi. Ellenillä on ohjat käsissä ja Salpakari on täysin selkärangaton vaimonsa ja myös kirkkohallituksen (valkoiset isännät) edessä. Vanhemmassa filmatisoinnissa Salpakarin nahjuus korostuu vieläkin enemmään kuin tässä Koivusalon versiossa.
Talonpoikien koulutetut pojat kyllä usein omakusivat herraskaiset tavat - olivat herraskaisempia kuin herrasväki itse. Rovasti oli todella kova arvonimi tuohon aikaan. Oma setänikin vielä 1960-l opiskellen muuttui todella ylemmän keskiluokan tavoille (täydellinen kirjakieli, puku ja kravatti meille maallekin kylään tullessa jne. / ihanne suomalaisuus, sivistysihanne).
Tässä oli kai jonkin verran alueellisia eroja. Tie Tampereelle -kirjassa kerrotaan kun Pohjanmaan valkoiset valtasi Tampereen, niin Tampereen porvarit järjesti niille voitonjuhlat. Siellä oli tarjolla mm. homejuustoa (mistä lie saatu keskellä sotaa). Pohjalaiset luuli että se on pilaantunutta eivätkä suostuneet syömään.
Lapissa ei tainnut olla taisteluja
Oli Lapsissakin, mutta miten sen vedät Tampereeseen ja Pohjanmaahan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesikansa on varmaan oikeassa.
Kyse on kuitenkin fiktiivisestä teoksesta. Jotenkinhan Linnan pitää perustella se, miksi nöyrässä ja auktoriteetteja kunnioittavassa perheessä kasvaneesta Akselista tulee valtiovaltaa vastaan noussut kapinallinen.
Se "isän maan" menetys teki Akselista punapäällikön, ei mikään poliittinen aate. (Ja se vähäinenkin punaisuus karisi hänestä hyvin nopeasti torpparivapautuksen jälkeen, kun hänestä tuli maanomistaja ja -viljelijä muiden rinnalle.)
Akselin ja yleensäkin Koskelan kehityskaari oli hieno, joten todella surullista että lähes kaikki sitten tuhoutui. No onneksi jäi sentään pikku-Juhani taloa pitämään. Ja dementoitunut Almakin höpötteli vielä viimeisessä luvussa ollen siten ainoa hahmo, joka oli romaanin läsnä alusta loppuun.
Väärin! Myös Janne esiintyy koko trilogian ajan.
Väärin. Vain Alma esiintyy ensimmäisessä ja viimeisessä luvussa. Pikkupoika-Janne ja hevosmies-Vikki tulivat mukaan kyllä alussa, mutta vasta kun Jussi oli jo päässyt torpan teossa alkuun.
Ja myös Kiviojan Vikki
Kyllä ainakin minun painoksessani Janne esiintyy sekä ensimmäisessä että viimeisessä luvussa, jos se nyt sitten kriteeri on. Sivulla 17 ensimmäinen maininta ja sivulla 1044 viimeinen, että väärin vaan itsellesi! :P
Aivan ensimmäisessä luvussa henkilöt ovat Jussi, pappilan piika, vanha rovasti ja Alma. Janne kai mainitaan ensimmäisen kerran luvussa IV Kivivuoren lattialla leikkivänä esikouspoikana.
Onko Tuntemattoman Koskela Akseli Koskelan poika Pohjantähdestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aunen pojan kuolema ja hautajaiset talvisodassa kertoo paljon, minkä edessä oltiin. Linnalta hyvä veto ottaa tämä ensimmäiseksi sotasankariksi.
Näen tämän yksinkertaisesti ironiana. Hampuusi Valtusta tuleekin kuolemansa jälkeen nappia painamalla yhtäkkiä sankari ja hetkellisesti heidät nostetaan jopa herrasväen kanssa samalle tasolle (hautajaisissa). Tämä on Aunen ja Preetin elämän tähtihetki, vaikkakin lopulta surullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesikansa on varmaan oikeassa.
Kyse on kuitenkin fiktiivisestä teoksesta. Jotenkinhan Linnan pitää perustella se, miksi nöyrässä ja auktoriteetteja kunnioittavassa perheessä kasvaneesta Akselista tulee valtiovaltaa vastaan noussut kapinallinen.
Se "isän maan" menetys teki Akselista punapäällikön, ei mikään poliittinen aate. (Ja se vähäinenkin punaisuus karisi hänestä hyvin nopeasti torpparivapautuksen jälkeen, kun hänestä tuli maanomistaja ja -viljelijä muiden rinnalle.)
Mutta miksi sitten keksi perustelun, jollaista ei ole tiettävästi historiassa koskaan tapahtunut? Olihan Suomessa oikeitakin punikkeja, joita oli todellisuudessa kohdeltu väärin. Niistä olisi saanut historian kanssa yhteensopivan taustakertomuksen Akselin punaisuudelle.
Linna oli aloittanut Koskelan tarinan jo Tuntemattomassa sotilaassa, ei sitä voinut enää kesken kaiken muuttaa. Kyseessä olisi ollut kokonaan eri kirja, jos näin olisi tehty. Ja vaikka historia ei tunnekaan juuri samanlaista tapausta, sellainen olisi voinut tapahtua oikeastikin.
Sanotaanko Tuntemattomassa Koskelan kotioloista jotain? Muuta kuin että on hämäläisestä torpasta kotoisin?
Sanotaan. Muistaakseni kiljukohtauksessa kerrotaan Vilho Koskelan talvisodassa kaatuneista veljistä, punapäällikköisästä ja kapinan jälkeen ammutuista sedistä.
Tuohan ei liity siihen pappilajuttuun vielä mitenkään.
Ei muuten kuin että jo Tuntemattomassa kerrotaan Koskelan olleen pappilan torppa. Ja mitä siihen maanryöstöön tulee, niin se on sekä etenemiseltään että kuvaukseltaan uskottava.
Mitä tarkoitat maanryöstöllä?
Sitä, että kirkkoherra otti takaisin pappilalle osan torpan maista. Aleksi tai Akusti, en muista kumpi, puhuu lakkomellakoiden aikaan suon palauttamisesta pappilaan nimenomaan maanryöstönä. Ei Koskelan poikien hävetä tarvitse, ei Koskelan pojat keneltäkään ole maita ryöstänyt. En muista sanatarkasti, mutta osapuilleen noin.
Jeesus, kannattaisiko oikeasti ensin lukea kirja ja vasta sitten yrittää keskustella siitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajautuminen ja sattuma, Heikki Ylikangas kirjoittaa siitä, että mm. eteläpohjalilaiset suojeluskuntajoukot oli puhuttu ajamaan venäläiset pois Suomesta. Näille selvisi vasta Tampereella, että vastassa olikin suomalaisia työläisiä/köyhiä. Propagandalla huijattiin uskomaan muuta. (Mm. Vaasassahan oli iso venäläiskasarmi, Torniossa myös.) E-P suojekuskuntajoukot eivät tienneet taistelevansa toisia suomalaisia vastaan. Veljessodan tragedioita.
http://www15.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/sisallissota.htm
Vierailija kirjoitti:
Onko Tuntemattoman Koskela Akseli Koskelan poika Pohjantähdestä?
On.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko Tuntemattoman Koskela Akseli Koskelan poika Pohjantähdestä?
On.
No, ohhoh. Enpä tiennytkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aunen pojan kuolema ja hautajaiset talvisodassa kertoo paljon, minkä edessä oltiin. Linnalta hyvä veto ottaa tämä ensimmäiseksi sotasankariksi.
Alavireitä paljon. Suurin osa vaikutti uskovan, että pappilan Ilmari oli isä. Häntä ei siis mitenkään voitu jättää siunaamatta sankarivainanajana: oma isoisä rovastina.
Historiantutkintahan kertoo, että juuri tämä, että punaisetkin saivat sotasankarikohtelun ja siunattiin kirkossa, yhdisti kansan.
Hieno juonenkehittely ja rivienvälistä kertominen.
Ei. Valtun isästä ei ollut varmuutta, mutta jos jotain tiettyä epäiltiin niin Kivivuoren Oskaria. Koulupoikana Valtu jopa puhutteli Ottoa vaariksi. Sankarivainajana Valtu siunattiin siksi, että hän oli sankarivainaja. Linna itse inhosi "kirkonkylän isänmaallisia lottatätejä" (minkä vuoksi hän loi Tuntemattomaan sotilaaseen Raili Kotilaisen hahmon), ja juuri näiden lottatätien ylvään isänmaallisuuden vastakohdaksi Leppästen suru on mainio valinta.
Ilmarin luonteessa oli mielenkiintoisia pikku yksityiskohtia. Muun muassa se, että alitajuisesti tätä viehättivät itsensä täydelliset vastakohdat. Esimerkiksi lähetti Rautala, joka oli siivoton, törkeä ja jopa eläimellinen, sai Ilmarin pauloihinsa. Samalla tavalla Ilmaria viehätti myös Susi-Kustaa, jonka teloituksenkin hän lopulta esti. Ilmari oli kuin äitinsä, mutta miespuolisena; kaunis/komea, itsekeskeinen ja omahyväinen, seksuaalisesti ahnas ja dominoiva. Mutta vaikka suhde isään oli ongelmallinen, kyselee Ilmari kuitenkin morfiinitokkurassa ennen kuolemaansa nimenomaan isäänsä, eikä esimerkiksi vaimoaan tai lastaan. Eli isä oli hänelle kaikesta huolimatta selvästi hyvin tärkeä henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aunen pojan kuolema ja hautajaiset talvisodassa kertoo paljon, minkä edessä oltiin. Linnalta hyvä veto ottaa tämä ensimmäiseksi sotasankariksi.
Alavireitä paljon. Suurin osa vaikutti uskovan, että pappilan Ilmari oli isä. Häntä ei siis mitenkään voitu jättää siunaamatta sankarivainanajana: oma isoisä rovastina.
Historiantutkintahan kertoo, että juuri tämä, että punaisetkin saivat sotasankarikohtelun ja siunattiin kirkossa, yhdisti kansan.
Hieno juonenkehittely ja rivienvälistä kertominen.
Ei. Valtun isästä ei ollut varmuutta, mutta jos jotain tiettyä epäiltiin niin Kivivuoren Oskaria. Koulupoikana Valtu jopa puhutteli Ottoa vaariksi. Sankarivainajana Valtu siunattiin siksi, että hän oli sankarivainaja. Linna itse inhosi "kirkonkylän isänmaallisia lottatätejä" (minkä vuoksi hän loi Tuntemattomaan sotilaaseen Raili Kotilaisen hahmon), ja juuri näiden lottatätien ylvään isänmaallisuuden vastakohdaksi Leppästen suru on mainio valinta.
Ei ollut varmuutta - se on esillä tässäkin ketjussa. Pappilan Ilmari oli yksi ehdokas ja rovastilla lienee ollut tiedossa, että Valtu saattaa olla pojanpoika.
Punaisten kunniaa ei oltu palautettu - juuri tämä sotasankarina kohtelu oli yksi tapa palautta se. Ei ollut itsestään selvää, että punaiset kaatuneet haudattaisiin juhlamenoin - että olisi sotasankari.
Tässä on hyvin tiheää ja monikerroksista kerrontaa Linnalta.
" - - Ylipäällikkö kuitenkin ratkaisi toisin. Niin Venäjällä palvellut ja sikäläiseen joukkohautaustapaan tottunut kuin olikin, Mannerheim ymmärsi kotiseudulle hautaamisen psykologisen merkityksen. - - -Erkki Kansanahosanoo tutkimuksessaan "Papit sodassa" (1991) kaatuneiden evakuoinnin onnistuneen yli odotusten. Sankarihautauksista tuli ainutlaatuisia uskonnollisia ja isänmaallisia juhlia, joiden tunnelmaa tuskin muualla on voinut kokea. Epäilyksettä ne vahvistivat kotirintamien kestävyyttä.-- - " Kari Hokkanen/Ilkka https://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/sankarihautamme-ovat-suomalaine…
.
--> Kaikki; myös punaiset haudattiin arvokkaasti ja tuotiin kotipitäjään (mikäli suinkin mahdollista).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aunen pojan kuolema ja hautajaiset talvisodassa kertoo paljon, minkä edessä oltiin. Linnalta hyvä veto ottaa tämä ensimmäiseksi sotasankariksi.
Alavireitä paljon. Suurin osa vaikutti uskovan, että pappilan Ilmari oli isä. Häntä ei siis mitenkään voitu jättää siunaamatta sankarivainanajana: oma isoisä rovastina.
Historiantutkintahan kertoo, että juuri tämä, että punaisetkin saivat sotasankarikohtelun ja siunattiin kirkossa, yhdisti kansan.
Hieno juonenkehittely ja rivienvälistä kertominen.
Ei. Valtun isästä ei ollut varmuutta, mutta jos jotain tiettyä epäiltiin niin Kivivuoren Oskaria. Koulupoikana Valtu jopa puhutteli Ottoa vaariksi. Sankarivainajana Valtu siunattiin siksi, että hän oli sankarivainaja. Linna itse inhosi "kirkonkylän isänmaallisia lottatätejä" (minkä vuoksi hän loi Tuntemattomaan sotilaaseen Raili Kotilaisen hahmon), ja juuri näiden lottatätien ylvään isänmaallisuuden vastakohdaksi Leppästen suru on mainio valinta.
Kivivuoren Oskaria epäillään Valtun isäksi siksi, että Aune haluaa kyläläisten luulevan niin ja antaa heille asiasta enemmän tai vähemmän suoria vihjeitä.
Itse kuitenkin olen aika varma, että pappilan Ilmari se isä on. Linna itse antaa mielestäni tästä vihjeen juuri siinä hirvittävän ironisessa hautajaiskohtauksessa, jossa rovasti siunaa - tietämättään ja kaikkien lottatätien tietämättä - sankarihautaan oman pojanpoikansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesikansa on varmaan oikeassa.
Kyse on kuitenkin fiktiivisestä teoksesta. Jotenkinhan Linnan pitää perustella se, miksi nöyrässä ja auktoriteetteja kunnioittavassa perheessä kasvaneesta Akselista tulee valtiovaltaa vastaan noussut kapinallinen.
Se "isän maan" menetys teki Akselista punapäällikön, ei mikään poliittinen aate. (Ja se vähäinenkin punaisuus karisi hänestä hyvin nopeasti torpparivapautuksen jälkeen, kun hänestä tuli maanomistaja ja -viljelijä muiden rinnalle.)
Akselin ja yleensäkin Koskelan kehityskaari oli hieno, joten todella surullista että lähes kaikki sitten tuhoutui. No onneksi jäi sentään pikku-Juhani taloa pitämään. Ja dementoitunut Almakin höpötteli vielä viimeisessä luvussa ollen siten ainoa hahmo, joka oli romaanin läsnä alusta loppuun.
Väärin! Myös Janne esiintyy koko trilogian ajan.
Väärin. Vain Alma esiintyy ensimmäisessä ja viimeisessä luvussa. Pikkupoika-Janne ja hevosmies-Vikki tulivat mukaan kyllä alussa, mutta vasta kun Jussi oli jo päässyt torpan teossa alkuun.
Ja myös Kiviojan Vikki
Kyllä ainakin minun painoksessani Janne esiintyy sekä ensimmäisessä että viimeisessä luvussa, jos se nyt sitten kriteeri on. Sivulla 17 ensimmäinen maininta ja sivulla 1044 viimeinen, että väärin vaan itsellesi! :P
Aivan ensimmäisessä luvussa henkilöt ovat Jussi, pappilan piika, vanha rovasti ja Alma. Janne kai mainitaan ensimmäisen kerran luvussa IV Kivivuoren lattialla leikkivänä esikouspoikana.
Kyllä se on ensimmäinen luku. Toinen luku alkaa sivulta 32. Luvut on jaettu kappaleisiin ja joo, ekan luvun kappaleessa I ei mainita Jannea. Mielestäni on kuitenkin melkoista saivartelua tuolla perusteella väittää että Janne ei esiinny läpi koko trilogian.
Sitten myöhemmin, kun Hellberg kävi Pentinkulmalla Halmeen Emman luona, Akseli todisteli vielä itselleen, että hänellä ei ollut kuin se yksi asia - torpparivapautus - että muuhun hän ei ollut sitoutunut.