Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kirjallisuuden tuntijat/harrastajat! Täällä Pohjantähden alla, Leppäsen Aune

Vierailija
23.06.2017 |

Juhannuksen kunniaksi vähän kotimaista kirjallisuutta.
Onko Aune Leppänen yksinkertainen? Nykytermein sanottaisiin kai heikkolahjainen tai lievästi kehitysvammainen. Ilmeneekö asia kirjassa mitenkään?
Olen nähnyt elokuvat ja lukenut kirjaa, eka osa on vielä kesken. Mielestäni vanhassa elokuvavaersiossa Aunesta saa vähän jälkeenjääneen kuvan. Koivusalon uudessa versiossa ei. Kirjassa nuori Akseli miettii Oskarin ja Aunen touhua katsoessaan jotain siihen tyyliin, että ei kai Oskari Aunesta mitään vakituisempaa mieti, sehän (Aune?) on vähän höhlä.
Mitä mieltä olette? Minkä käsityksen olette saaneet?

Kommentit (230)

Vierailija
1/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä se on yksinkertainen. Ei kehitysvammainen, mutta heikkolahjainen. Selvästihän se on kirjoissa kuvattu.

Vierailija
2/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikea on diagnooseja tehdä kirjallisuuden hebkilöistä. mutta Leppäsen väessä on näköjään perinnöllistä tuo heikkolahjaisuus. Mikään penaalin terävin kynä ei ole myöskään Preeti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Isänsä Preetikin oli vähän yksinkertainen, mutta todella sympaattinen hahmo. Kyläläisetkin tykkäsivät Preetistä, eikä kiusanneet sitä, vaan ottivat mukaan puuhastelemaan. 

Poika Valtu sen sijaan oli hyvin tyypillinen epävakaiden perheolosuhteiden tuotos. Viinaanmenevä, huliganismiin taipuvainen ja luonteeltaan levoton. Vankila olisi varmaan kutsunut, ellei olisi kuollut talvisodassa.

Hieno kirja ja hahmoista soisi keskusteltavan enemmänkin. Mitäpä arvelette; oliko Halmeen ja Valentin välillä mestari-oppipoika suhteen lisäksi seksuaalistakin jännitettä, noin niin kuin alitajuisesti? 

Vierailija
4/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Epävarma ja heikkolahjainen, hyvin altis kaikille vaikutteille. Aika klassinen naishahmo kautta kulttuurihistorian.

Vierailija
5/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aunella ei ole sinä aikana vaadittua "moraalista lujuutta". Nykyaikana hän olisi melko normaali nainen. Minun käy sääliksi häntä. Yksinkertaiset mutta hyvätahtoiset vanhemmat eivät ole selvästikään kyenneet opettamaan hänelle itsekunnioitusta.

Aune on tyhmähkö nainen muonamiehen perheestä, jossa on opittu olemaan väheksyttyjä. Hän sai aika raa'an käsittelyn kirjailijan kynästä.

Vierailija
6/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän kaikki Leppäset aika onnettomia ovat, ei se Aunen äitikään liialla älyllä ollut pilattu. Toisaalta pienessä kyläyhteisössä Aunen holtiton moraali teki selväksi kaikki mahdollisuudet elää muunkaanlaista elämää oli hömelö tai ei. Ja ei Halmeella ja Valentilla ollut seksuaalista jännitettä mielestäni. Halme oli lapseton ja saarnaamiseen tykästynyt, Valenti ihaili ja kuunteli auliisti ja täytti Halmeen tarpeet siinä melessä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Akseli suhtautui Auneen kuin hevoseen ja pakotti tämän nöyryyttäviin asentoihinkin seksissä. Preeti parka ei ymmärtänyt tyttärensä jutuista mitään ja vielä vähemmän poikansa runollisista hömpötyksistä.

Vierailija
8/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllähän kyläyhteisössä hierarkiansa oli. Leppäset olivat siellä alapäässä, samoin Laurilat. Kivivuoret puolestaan olivat työväenluokan eliittiä, taitavia työmiehiä, komeita ja älykkäitä, eli suomeksi sanottuna seksuaalisesti hyvin vetovoimaisia. Myös Koskelat olivat arvostettuja, vaikka Jussin nuukuudelle hieman naureskeltiinkin selän takana. Mutta Jussi oli niin kova työmies ja hulluuteen saakka puritaaninen, että jopa vittumaisimmat isännätkin joutuivat tätä vaistomaisesti kunnioittamaan. Akseli oli tietysti oma lukunsa, hänen työteliäisyytensä yhdistettynä kumartelemattomaan aggressiivisuuteen ja periksiantamattomuuteen toi hänelle kyläyhteisössä aseman, mutta se myös vei miehen Hennalan kuolemankoppiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En muista enää tarkkaan, mutta en saanut Aunesta heikkolahjaisen kuvaa, vaan mielestäni hän oli hyväuskoinen. Onko hänellä ollut syytä epäillä "kosijoitaan"? Olemalla mieliksi monille miehille, hän uskoi "kilpailuttavansa" heitä ja saavansa hyvän puolison. Tuohon aikaan hyvät naimakaupat on ollut naiselle piikomisen lisäksi ainoa keino saada hyvä elämä. Eivätkö Aunen vanhemmat olleet torppareita? Hän on varmaankin haaveillut omasta talosta ja emännän paikasta.

Vierailija
10/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Isänsä Preetikin oli vähän yksinkertainen, mutta todella sympaattinen hahmo. Kyläläisetkin tykkäsivät Preetistä, eikä kiusanneet sitä, vaan ottivat mukaan puuhastelemaan. 

Poika Valtu sen sijaan oli hyvin tyypillinen epävakaiden perheolosuhteiden tuotos. Viinaanmenevä, huliganismiin taipuvainen ja luonteeltaan levoton. Vankila olisi varmaan kutsunut, ellei olisi kuollut talvisodassa.

Hieno kirja ja hahmoista soisi keskusteltavan enemmänkin. Mitäpä arvelette; oliko Halmeen ja Valentin välillä mestari-oppipoika suhteen lisäksi seksuaalistakin jännitettä, noin niin kuin alitajuisesti? 

Valtu on kuten isänsä Ilmari. Sama asetelma myös Tuntemattomassa. Papin pojalle käytös sallitaan muttei köyhälle Valtulle.

Ei ole Halmeella mitään seksuaalista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä Aune varmaan heikkolahjainen oli. Mitäpä muuta niillä perintötekijöillä.

MUTTA: sekä Aune, Preeti että Henna olivat kaikki myös äärettömän kilttejä ja hyväsydämisiä ihmisiä. Tämä tekee heistä niin sympaattisia, kaikessa kurjuudessaan. Etenkin Preeti on aivan hellyttävä.

Valentin on älykkäin perheestä ja moniulotteisempi. Ei sellainen hyvis kuin muut perheenjäsenet, joskaan ei tietenkään mikään pahiskaan.

Leppäsen perhe on oikeastaan suosikkini koko kirjasarjassa. Antaa hienon taustan fiksuille Kivivuorille ja uutterille Koskeloille.

Vierailija
12/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kaikki Leppäset aika onnettomia ovat, ei se Aunen äitikään liialla älyllä ollut pilattu. Toisaalta pienessä kyläyhteisössä Aunen holtiton moraali teki selväksi kaikki mahdollisuudet elää muunkaanlaista elämää oli hömelö tai ei. Ja ei Halmeella ja Valentilla ollut seksuaalista jännitettä mielestäni. Halme oli lapseton ja saarnaamiseen tykästynyt, Valenti ihaili ja kuunteli auliisti ja täytti Halmeen tarpeet siinä melessä.

Aina on huono-osaiset tytöt tulleet hyväksikäytetyiksi. Niin nykyäänkin. Ei sillä ole mitään tekemistä moraalin kanssa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isänsä Preetikin oli vähän yksinkertainen, mutta todella sympaattinen hahmo. Kyläläisetkin tykkäsivät Preetistä, eikä kiusanneet sitä, vaan ottivat mukaan puuhastelemaan. 

Poika Valtu sen sijaan oli hyvin tyypillinen epävakaiden perheolosuhteiden tuotos. Viinaanmenevä, huliganismiin taipuvainen ja luonteeltaan levoton. Vankila olisi varmaan kutsunut, ellei olisi kuollut talvisodassa.

Hieno kirja ja hahmoista soisi keskusteltavan enemmänkin. Mitäpä arvelette; oliko Halmeen ja Valentin välillä mestari-oppipoika suhteen lisäksi seksuaalistakin jännitettä, noin niin kuin alitajuisesti? 

Valtu on kuten isänsä Ilmari. Sama asetelma myös Tuntemattomassa. Papin pojalle käytös sallitaan muttei köyhälle Valtulle.

Ei ole Halmeella mitään seksuaalista.

Ilmari vai Oskari? Tämähän jäi auki. Itse taas arvelen, että Halme oli biseksuaali, Valentista en osaa sanoa. Ei heillä kuitenkaan keskinäistä seksuaalista jännitettä ollut. Tuntemattoman sotilaan kirjuri oli varmaankin homo.

Vierailija
14/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En muista enää tarkkaan, mutta en saanut Aunesta heikkolahjaisen kuvaa, vaan mielestäni hän oli hyväuskoinen. Onko hänellä ollut syytä epäillä "kosijoitaan"? Olemalla mieliksi monille miehille, hän uskoi "kilpailuttavansa" heitä ja saavansa hyvän puolison. Tuohon aikaan hyvät naimakaupat on ollut naiselle piikomisen lisäksi ainoa keino saada hyvä elämä. Eivätkö Aunen vanhemmat olleet torppareita? Hän on varmaankin haaveillut omasta talosta ja emännän paikasta.

Aune oli mäkitupalaisen tytär. Torppari vuokrasi koko tilan ja eli torppaansa tavallaan isäntänä viljellen omia maitaan. Mäkitupalainen sen sijaan ei omistanut tupaansa eikä maataan vaan sai asua tuvassa maksaen siitä  olemalla töissä maanomistajalle. Omia viljelykisä ei ollut, oli joku tienpenkka, johon sai kylvää vähän pernaa kuten Preeti totesi ja Hennan kolme perinnöksi saanutta sulkasatoista kanaa olivat koko karja. Kanat eivät munineet. Koko asuminen Leppäsillä oli kurjaa, sauna lahosi pystyyn ja tupa oli niin saastainen etteivät emännät huolineet edes istua. Kukaan ei opettanut Aunelle, että naimakauppa edellyttää sitä ettei jaa auliisti koko kylälle. Aune rassu osti seksillä hyväksyntää. Loppupeleissähän Aunea kaupiteltiin ihan rahastakin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aune tahtoi kaikille hyvää. Toteutus paheksuttavassa muodossa.

Vierailija
16/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän kaikki Leppäset aika onnettomia ovat, ei se Aunen äitikään liialla älyllä ollut pilattu. Toisaalta pienessä kyläyhteisössä Aunen holtiton moraali teki selväksi kaikki mahdollisuudet elää muunkaanlaista elämää oli hömelö tai ei. Ja ei Halmeella ja Valentilla ollut seksuaalista jännitettä mielestäni. Halme oli lapseton ja saarnaamiseen tykästynyt, Valenti ihaili ja kuunteli auliisti ja täytti Halmeen tarpeet siinä melessä.

Aina on huono-osaiset tytöt tulleet hyväksikäytetyiksi. Niin nykyäänkin. Ei sillä ole mitään tekemistä moraalin kanssa

Laurilan Elma antaa kontrastin Aunelle. Elma oli yhtä huono-osainen, mutta ei jaellut todellakaan. Toki Elma sitten ammuttiinkin, minkä Aune todisti.

Vierailija
17/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onneksi Kivivuoren Janne hommasi Preetin lopulta kunnalliskotiin ja kävi myös katsomassa, että tätä kohdeltiin asiallisesti. Janne oli ulospäin kylmä, mutta tällä tavalla kuitenkin hyvin lämmin ihminen. 

Vierailija
18/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miehet kohteli Aunea kuin vessanpönttöä, teki tarpeensa mutta ei arvostaneet. Haaveilivat kunnon tytöistä, Akseli Elinasta. Eikös Valentin ollut Ilmarin poika?

Vierailija
19/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miehet kohteli Aunea kuin vessanpönttöä, teki tarpeensa mutta ei arvostaneet. Haaveilivat kunnon tytöistä, Akseli Elinasta. Eikös Valentin ollut Ilmarin poika?

Valentin oli siis Preetin poika ja Aunen veli. Valtu oli sitten Aunen poika ja isäehdokkaita oli paljon. Yleensä on kuitenkin arveltu, että se olisi pappilan Ilmari tai Kivivuoren Oskari. Linnan ironian tuntien veikkaan, että se oli Ilmari.

Vierailija
20/230 |
23.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miehet kohteli Aunea kuin vessanpönttöä, teki tarpeensa mutta ei arvostaneet. Haaveilivat kunnon tytöistä, Akseli Elinasta. Eikös Valentin ollut Ilmarin poika?

Valenti(n) oli Aunen veli. Aunen poika oli Valtu (oikeasti Valdemar). Veikkaan itsekin, että Valtun isä oli Ilmari, mutta isäehdokkaita oli tietysti muitakin.

Aune itse pyrki osoittamaan, että isä oli Kivivuoren Oskari. Syynä se, että Aune kuvitteli, että hänellä olisi jonkinlaiset mahdollisuudet päästä Oskarin vaimoksi.

Luulen kuitenkin, että Aune itse tiesi isän todellisuudessa olevan pappilan Ilmari. Mutta samalla hän ymmärsi, että Ilmari oli totaalisesti hänen ulottumattomissaan. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kolme yksi