Lue keskustelun säännöt.
Kirjallisuuden tuntijat/harrastajat! Täällä Pohjantähden alla, Leppäsen Aune
23.06.2017 |
Juhannuksen kunniaksi vähän kotimaista kirjallisuutta.
Onko Aune Leppänen yksinkertainen? Nykytermein sanottaisiin kai heikkolahjainen tai lievästi kehitysvammainen. Ilmeneekö asia kirjassa mitenkään?
Olen nähnyt elokuvat ja lukenut kirjaa, eka osa on vielä kesken. Mielestäni vanhassa elokuvavaersiossa Aunesta saa vähän jälkeenjääneen kuvan. Koivusalon uudessa versiossa ei. Kirjassa nuori Akseli miettii Oskarin ja Aunen touhua katsoessaan jotain siihen tyyliin, että ei kai Oskari Aunesta mitään vakituisempaa mieti, sehän (Aune?) on vähän höhlä.
Mitä mieltä olette? Minkä käsityksen olette saaneet?
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se Valtu oli sen Ilmarin poika, suoraanhan sitä ei sanottu, mutta rivien välissä. Aunella oli useita vaihtoehtoja isäksi, mutta raskaaksi tuli kun Ilmari pääsi pökäisemään. Hyväntahtoinen Aune tosiaan oli, kuten yksinkertaiset ihmiset usein ovat.
Suoranaisen vihjeenhän Linna antaa sen suuntaan juuri siinä kun sanoo Ilmarin tunteneen aina jonkinlaista myötätuntoa poikaa kohtaan.
Kyllä Valtun käytös ja muu toiminta viittaavat siihen, että oikea isä olisi kuitenkin ollut joku tuntemattomaksi jäänyt, samaa tasoa ollut kulkujätkä, tyyliin Laurilan Uuno. Kyllä Oskarin ja varsinkin Ilmarin jälkeläisessä olisi isän piirteitä näkynyt. Ei kaikkea voi laittaa kasvattamattomuudesta ja heikkolahjaisesta äidistä johtuvaksi. Olihan Aunen veljessä Valentissa kuitenkin jonkinlaista sivistystä. Kuka lienee Hennaa höynäyttänyt vai menikö taxvärkkitöinä?
Useissa kohdissa viitattiin Ilmarin ja Valtun samankaltaisuuteen. Myös Tuntemattomassa.
Valentinissa ei ollut sivistystö. Hän oli reppana ja työhön kykenemätön Halmeellakin. Haaveili. Mutta oli lahjatonAnteeksi kirjoitusta nopeammin kulkeva ajatus. Kirjan lukemisesta on aikaa, mutta eikö Valentilla ollut kulttuuriharrastuksia ja eikö hän ollut punakaartissa puhelinkeskuksen hoitajana. Tuskin sinne lahjattomina pidettyä olisi laitettu, vaikkei hänestä sotilaaksi olisikaan ollut. Halmehan oli yhteisössä arvostettu henkilö. Varmaan myös hänen oppipoikansakin, vaikka olikin hintelä ja homohko.
Halme otti hänet suojiinsa. Valentin ei oppinut räätälin töitä. Piti itseään vähän Halmeen kaltaisena, luki ja kirjoitti. Mutta ei niitäkään oppinut. Oli haihattelija. Hänet piti laittaa puhelinkeskukseen kun muuta ei oppinut. Valentin lähti myös amerikkaan ja palasi häntä kpipien välissä. Selvisi vain Halmeen huolenpidossa aikuosenakin. Hänestä annetaan reppana ja yksinkertainen kuva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi Kivivuoren Janne hommasi Preetin lopulta kunnalliskotiin ja kävi myös katsomassa, että tätä kohdeltiin asiallisesti. Janne oli ulospäin kylmä, mutta tällä tavalla kuitenkin hyvin lämmin ihminen.
Kivivuoren Janne on myös kirjan ainoa hahmo, jossa ei periaatteessa ole mitään negatiivisia puolia. Onkin sanottu, että juuri Janne edusti Väinö Linnalle ihanteellista kuvaa ihmisestä. Toki Jannella oli varsin ärsyttävä vaimo, mutta se on pikkuseikka.
Yrjö Varpion mukaan Linnan ainoa suosikki oli Akseli. Harmitti kun luin tämän, koska mun mielestä ne kaikki kansan tyypit (ei porvarit) on mukavia.
Minusta Linna antaa kaikesta huolimatta rovasti Salpakarista hyvän kuvan. Hänhän on luonteeltaan sovitteleva, liberaali ja humaani. Hän oli esimerkiksi Koskelan maiden pakko-ottoa ja veljesten teloitusta vastaan, samoin kuin myöhemmin yritti hillitä vaimonsa ja poikansa äärimmäisyyksiin menevää kiihkoa. Mutta vaimo Ellen oli narsistinen ja dominoiva luonne, joka alisti rovastin ja tämän mielipiteet.
Jotenkin karmaisevaa on kuitenkin se, mikä oli se (pikku)asia, joka johti siihen, että yksi torppariperhe menetti parhaan osan isän raivaamista pelloista: kirkkoherra ei enää kestänyt seksittömyyttä. Ja ainoa keino murtaa vaimon seksilakko oli luvata tälle, että Koskelalta viedään maat.
Kiinnostava näkemys Linnalta naisen (yli)vallasta mieheen.
Minusta sukupuoli ei ole mitenkään olennaista tässä. Tuossa vain oli pariskunta, jossa toinen oli heikko (mies) ja toinen vahva (nainen). Kirjassa on sitten toisaalta monta pariskuntaa, missä naisella ei olisi ollut mitään tuollaista valtaa mieheensä. Kuvitelkaa Emma kiristämään Halmetta seksilakolla.
Hameiden avioliitto taisi olla seksitön. Ei tainnut räätälit ne hommat kiinnostaa.
Halmekin taisi olla rakastunut Akseliin. Mikähän siinä mörököllissä kaikkia niin kovasti kiehtoi? Jos oikein muistan, hän ei ollut erityisen komea, tihrusilmäksi haukuttiin. Ja armoton tosikko hän oli sukkeliin kivivuorelaisiin verrattuna. Kroppa oli kyllä ilmeisen hyvä, ja se niittohan oli puhdasta pornoa. Puhun nyt siis kirjoista, elokuvia en ole nähnyt.
Linna kuvaili Akselia omilla piirteiltään: vanttera ja lyhyehkö. Miten sitten Halme ihaili Akselin vartaloa?
Mietipä kohtausta, jossa Akseli teettää Halmeella ensimmäisen pukunsa. Siinä mennään ihan antiikin Kreikkaan saakka.
Halme ihailee vartaloa runollisesti. Siinä ei ole mitään seksuaalista. Samanlaista kiinnostusta kirjallisuuteen. Neutraalia. Halme ei varmaan ollut seksuaalisesti innostunut mistään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi Kivivuoren Janne hommasi Preetin lopulta kunnalliskotiin ja kävi myös katsomassa, että tätä kohdeltiin asiallisesti. Janne oli ulospäin kylmä, mutta tällä tavalla kuitenkin hyvin lämmin ihminen.
Kivivuoren Janne on myös kirjan ainoa hahmo, jossa ei periaatteessa ole mitään negatiivisia puolia. Onkin sanottu, että juuri Janne edusti Väinö Linnalle ihanteellista kuvaa ihmisestä. Toki Jannella oli varsin ärsyttävä vaimo, mutta se on pikkuseikka.
Yrjö Varpion mukaan Linnan ainoa suosikki oli Akseli. Harmitti kun luin tämän, koska mun mielestä ne kaikki kansan tyypit (ei porvarit) on mukavia.
Minusta Linna antaa kaikesta huolimatta rovasti Salpakarista hyvän kuvan. Hänhän on luonteeltaan sovitteleva, liberaali ja humaani. Hän oli esimerkiksi Koskelan maiden pakko-ottoa ja veljesten teloitusta vastaan, samoin kuin myöhemmin yritti hillitä vaimonsa ja poikansa äärimmäisyyksiin menevää kiihkoa. Mutta vaimo Ellen oli narsistinen ja dominoiva luonne, joka alisti rovastin ja tämän mielipiteet.
Jotenkin karmaisevaa on kuitenkin se, mikä oli se (pikku)asia, joka johti siihen, että yksi torppariperhe menetti parhaan osan isän raivaamista pelloista: kirkkoherra ei enää kestänyt seksittömyyttä. Ja ainoa keino murtaa vaimon seksilakko oli luvata tälle, että Koskelalta viedään maat.
Kiinnostava näkemys Linnalta naisen (yli)vallasta mieheen.
Minusta sukupuoli ei ole mitenkään olennaista tässä. Tuossa vain oli pariskunta, jossa toinen oli heikko (mies) ja toinen vahva (nainen). Kirjassa on sitten toisaalta monta pariskuntaa, missä naisella ei olisi ollut mitään tuollaista valtaa mieheensä. Kuvitelkaa Emma kiristämään Halmetta seksilakolla.
Hameiden avioliitto taisi olla seksitön. Ei tainnut räätälit ne hommat kiinnostaa.
Halmekin taisi olla rakastunut Akseliin. Mikähän siinä mörököllissä kaikkia niin kovasti kiehtoi? Jos oikein muistan, hän ei ollut erityisen komea, tihrusilmäksi haukuttiin. Ja armoton tosikko hän oli sukkeliin kivivuorelaisiin verrattuna. Kroppa oli kyllä ilmeisen hyvä, ja se niittohan oli puhdasta pornoa. Puhun nyt siis kirjoista, elokuvia en ole nähnyt.
Linna kuvaili Akselia omilla piirteiltään: vanttera ja lyhyehkö. Miten sitten Halme ihaili Akselin vartaloa?
Mietipä kohtausta, jossa Akseli teettää Halmeella ensimmäisen pukunsa. Siinä mennään ihan antiikin Kreikkaan saakka.
Akselia kuitenkin kuvattiin vantteraksi ja lyhyehköksi, ei mitenkään erityisen komeaksi. Hänellä ei kuitenkaan ollut epämuodostumia esim. riisitaudin aikaansaamia, kuten tuolloin varmaan monella muulla. Laineen elokuvassa ymmärrän Halmeen ylistyksen Akselin vartalosta, olihan Aarno Sulkanen kohtalaisen näyttävä ilmestys ( myöhemmistä syytöksistä huolimatta), mutta en romaanissa tai Koivusalon elokuvassa. Halme taisi enemmänkin Akselin vartaloa kehuessaan kehua Akselia työmiehenä, omaa räätälitaitoaan näennäisen vaatimattomasti, vaikka kehui hän kyllä pukuaankin. Minulle on Halmeesta jäänyt aseksuaali kuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se Valtu oli sen Ilmarin poika, suoraanhan sitä ei sanottu, mutta rivien välissä. Aunella oli useita vaihtoehtoja isäksi, mutta raskaaksi tuli kun Ilmari pääsi pökäisemään. Hyväntahtoinen Aune tosiaan oli, kuten yksinkertaiset ihmiset usein ovat.
Suoranaisen vihjeenhän Linna antaa sen suuntaan juuri siinä kun sanoo Ilmarin tunteneen aina jonkinlaista myötätuntoa poikaa kohtaan.
Kyllä Valtun käytös ja muu toiminta viittaavat siihen, että oikea isä olisi kuitenkin ollut joku tuntemattomaksi jäänyt, samaa tasoa ollut kulkujätkä, tyyliin Laurilan Uuno. Kyllä Oskarin ja varsinkin Ilmarin jälkeläisessä olisi isän piirteitä näkynyt. Ei kaikkea voi laittaa kasvattamattomuudesta ja heikkolahjaisesta äidistä johtuvaksi. Olihan Aunen veljessä Valentissa kuitenkin jonkinlaista sivistystä. Kuka lienee Hennaa höynäyttänyt vai menikö taxvärkkitöinä?
Useissa kohdissa viitattiin Ilmarin ja Valtun samankaltaisuuteen. Myös Tuntemattomassa.
Valentinissa ei ollut sivistystö. Hän oli reppana ja työhön kykenemätön Halmeellakin. Haaveili. Mutta oli lahjatonAnteeksi kirjoitusta nopeammin kulkeva ajatus. Kirjan lukemisesta on aikaa, mutta eikö Valentilla ollut kulttuuriharrastuksia ja eikö hän ollut punakaartissa puhelinkeskuksen hoitajana. Tuskin sinne lahjattomina pidettyä olisi laitettu, vaikkei hänestä sotilaaksi olisikaan ollut. Halmehan oli yhteisössä arvostettu henkilö. Varmaan myös hänen oppipoikansakin, vaikka olikin hintelä ja homohko.
Halme otti hänet suojiinsa. Valentin ei oppinut räätälin töitä. Piti itseään vähän Halmeen kaltaisena, luki ja kirjoitti. Mutta ei niitäkään oppinut. Oli haihattelija. Hänet piti laittaa puhelinkeskukseen kun muuta ei oppinut. Valentin lähti myös amerikkaan ja palasi häntä kpipien välissä. Selvisi vain Halmeen huolenpidossa aikuosenakin. Hänestä annetaan reppana ja yksinkertainen kuva
Pitänee lukea Pohjantähti uudelleen jahka kesä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se Valtu oli sen Ilmarin poika, suoraanhan sitä ei sanottu, mutta rivien välissä. Aunella oli useita vaihtoehtoja isäksi, mutta raskaaksi tuli kun Ilmari pääsi pökäisemään. Hyväntahtoinen Aune tosiaan oli, kuten yksinkertaiset ihmiset usein ovat.
Suoranaisen vihjeenhän Linna antaa sen suuntaan juuri siinä kun sanoo Ilmarin tunteneen aina jonkinlaista myötätuntoa poikaa kohtaan.
Kyllä Valtun käytös ja muu toiminta viittaavat siihen, että oikea isä olisi kuitenkin ollut joku tuntemattomaksi jäänyt, samaa tasoa ollut kulkujätkä, tyyliin Laurilan Uuno. Kyllä Oskarin ja varsinkin Ilmarin jälkeläisessä olisi isän piirteitä näkynyt. Ei kaikkea voi laittaa kasvattamattomuudesta ja heikkolahjaisesta äidistä johtuvaksi. Olihan Aunen veljessä Valentissa kuitenkin jonkinlaista sivistystä. Kuka lienee Hennaa höynäyttänyt vai menikö taxvärkkitöinä?
Useissa kohdissa viitattiin Ilmarin ja Valtun samankaltaisuuteen. Myös Tuntemattomassa.
Valentinissa ei ollut sivistystö. Hän oli reppana ja työhön kykenemätön Halmeellakin. Haaveili. Mutta oli lahjatonAnteeksi kirjoitusta nopeammin kulkeva ajatus. Kirjan lukemisesta on aikaa, mutta eikö Valentilla ollut kulttuuriharrastuksia ja eikö hän ollut punakaartissa puhelinkeskuksen hoitajana. Tuskin sinne lahjattomina pidettyä olisi laitettu, vaikkei hänestä sotilaaksi olisikaan ollut. Halmehan oli yhteisössä arvostettu henkilö. Varmaan myös hänen oppipoikansakin, vaikka olikin hintelä ja homohko.
Halme otti hänet suojiinsa. Valentin ei oppinut räätälin töitä. Piti itseään vähän Halmeen kaltaisena, luki ja kirjoitti. Mutta ei niitäkään oppinut. Oli haihattelija. Hänet piti laittaa puhelinkeskukseen kun muuta ei oppinut. Valentin lähti myös amerikkaan ja palasi häntä kpipien välissä. Selvisi vain Halmeen huolenpidossa aikuosenakin. Hänestä annetaan reppana ja yksinkertainen kuva
Pitänee lukea Pohjantähti uudelleen jahka kesä tulee.
Olen lukenut monta kertaa. Tunnen kaikkia hahmoja kohtaan myötätuntoa. Tuntuu että kukaan ei ole paha vaan kulkee elämänsä rataa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koskeloiden sosiaalinen nousuhan on siis ällistyttävä. Pappilan orvosta renkipojasta tulee torppari, jonka torppa on isompi ja paremmin hoidettu kuin moni talo. Itsensähän Jussi siinä ahneuksissaan rikkoo, mutta jättää pojille suorastaan kadehdittavan aseman. Kirjassa mainitaan, että vaikka Jussi on nuuka, saa pöydässä syödä mustaa leipää niin paljon kuin tahtoo. Aleksi teettää hienoja vaatteita. Alma saa piirongin.
Akselin kiinnostavuus tyttöjen silmissä on varmasti liittynyt hänen asemaansa. Vaikka hän on tosikko, hän on ehdottomasti aviomiesainesta. Hänessä on kaikki potentiaali jatkaa perheen sosiaalista nousua. Ja vantteruus on varmasti ollut tuohon aikaan hyvä ominaisuus, kun nälkä on ollut monen perheen vakiovieras.
Kivivuoren pojat ovat varmasti suositumpia, mutta tuohon aikaan, kun ehkäisykeinot ovat olleet olemattomat, Akseli on se, jota talojenkin tyttäret katselevat.
Ja vielä tuohon sosiaaliseen nousuun: siitä on kirjassa oikeastaan kolmekin esimerkkiä. Koskelat nousevat itsenäisen Suomen mukana torppareista maanviljelijöiksi. Kivivuoret aloittavat työväenyhdistyksessä, ja Janne päätyy kansanedustajaksi ja kunnallisneuvokseksi. Ja sokerina pohjalla elinkeinoelämä: hevoskauppias Kiviojan jälkeläiset päätyvät auto- ja kuljetusalalle ja luovat mahtavan dynastian. Olen vähän pettynyt loppuun, kun Linna niin selkeästi näyttää vastenmielisyytensä siitä, kuinka "nykyaika" eli ilmeisesti 1950-luku on Kiviojien ja muiden moukkien.
Minä jäin ihmettelemään, Koivusalon elokuvaversion katsottuani... Eikös kirjassa muistaakseni Akseli ihan selvästi petä Elinaa, ja pelehtii Aunen kanssa heidän kihlausaikanaan?
Koivusalon elokuvassa jotenkin annetaan ymmärtää, että Akseli on Aunen kanssa ennen kuin Elinan kanssa on alkanut suhde..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vielä Aunea mietitään, niin pentinkulmalaisen yhteisön moraali on jokseenkin monimutkainen juttu.
Ei Aune ole kirjan ainoa, joka ei papin aamenta odottele. Laurilan Elma ja jopa itse Elinakin, puhtoisista puhtoisin, kokeilevat seksiä ennen avioliittoa. Poikien seikkailuihin nyt edes menemättä. Jos Aune olisi saanut rakastamansa Oskun vihille - tai jos Elma ja Aku olisivat saaneet elää, ja poika olisi tullut katumapäälle Elman sukutaustan vuoksi - olisi asetelma muodostunut varsin toisenlaiseksi.
Kirjan kantava teema on sota, ja sodan uhreiksi kirjoitettuja ovat sekä Elma että Aku. Mutta aina voi leikkiä ajatuksella, että mitä jos.
Niin sanottua kyläpyörää Elmasta tuskin olisi tullut, koska hänessä ei sen sortin miellyttämisenhalua ollut, mutta aika hyytävää olisi varmaan ollut elämä Laurilan perheen ja aviottoman lapsen kanssa - vaikka Aku olisi kunnon Koskelana ruokkomaksuja maksanutkin. Sitäkin voi miettiä, olisiko Elman ja Akun suhde edes edennyt pidemmälle, jos ei olisi eletty niin levottomia aikoja.
Toisaalta Aku on torpan kolmas poika, joten hänelle ei ehkä olisi Koskelassa tilaa ollutkaan. Ehkä hän ja Elma olisivat lähteneet rinnakkaisessa todellisuudessa Tampereelle töihin ja Laurilat jääneet keskenään kurjuuteensa.
Joku kysyi pettikö Akseli Elinaa. Eikö se mennyt niin, että Akseli oli Aunen kanssa saunalla kauan ennen kuin Akselin ja Elinan juttu alkoi. Elinalle juttu oli kuitenkin vastenmielenen, koska ei voinut ymmärtää miten Akseli saattoi tehdä jotain sellaista. Ja varmaan vertasi itseään Auneen, Elinahan oli vähän hienommin kasvatettu ja paremmissa vaatteissa, vaikka torpan tyttö olikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kauhistuttaa Intiassa tapahtuvat kastittomien naisten julmat raiskaukset ja murhat, niin samoja kaikuja Leppäsen Aunen asemassa on. Pahnan pohjimmaisena. Jos Aune olisi ollut esim. yläluokkainen, hän ei erottuisi mitenkään siitä porukasta. Aunehan rakasti koreita vaatteita, hän pukeutui aina parhaimpiinsa. Mutta koska oli köyhä, niin ei niitä vaatteita paljon ollut, joten Aune oli aina vähän nuhjuisen oloinen ulkoasultaan. Aune tykkäsi bilettää ja oli seksuaalisesti aktiivinen. Samalla Aune on yksi rohkeimmista - hän on se joka uskaltaa viedä ruokaa punavangeille, hän on kummasti aina siellä missä tapahtuu ja jää eloon.
Keskiluokka Aunea kauhisteli - ja käytti hyväkseen, kaksinaismoralismi on keskiluokan helmasynti, ylä- ja alaluokka ei siitä niin kärsi. Niin Koskelat kuin Kivivuoretkin ovat tulevaa, muodostuvaa keskiluokkaa, heissä oli jo keskiluokkaisen työläis/maalaisperheen leima, pappisperhe taas oli ylempää keskiluokkaa, joka eli koko ajan tavallaan yli varojensa. Linnan vahvuus on juuri tämän muutoksen/ yhteiskunnallisen murroksen kuvaamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Sympaattisimpia henkilöitä kirjasarjassa oli minusta se kartanonherra, joka tapettiin heti alkuunsa. Hän oli jotenkin niin erillään koko kansasta ja silti suuri viha kohdistui häneen, vanhaan mieheen. En tiedä miksi tuo kohtaus oli minusta niin hirveän surullinen.
Useat talolliset taas olivat vastenmielisiä.
Paronitar, jonka mies on joutunut raa'an murhan uhriksi, kieltää kapinan päätyttyä häätämästä kapinallisten perheitä. Tällä hän osoittaa olevansa todella hieno ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan pitänyt Aunea heikkolahjaisena, vaikka nykypäivän silmin katsottuna helposti sellaisen kuvan saakin. Nykyään jokainen on suorastaan huippukoulutettu sen ajan köyhälistöön verrattuna ja jo pelkkä yleistieto on kaikkein bimboimmillakin ihan toista luokkaa Auneen verrattuna. Minusta Aune ei ollut sinällään tyhmä, mutta yksinkertaisesti oppimaton ja kunnianhimoton. Ja lisäksi hirveän köyhä. Ei siellä toki moni muukaan juuri kouluja ollut käynyt, mutta toisilla oli enemmän kiinnostusta edes hieman syvällisempiä asioita kohtaan, kuin mistä saada jotain mukavaa elämäänsä seuraavaksi kymmeneksi minuutiksi. Aune oli nauravainen ja hyväksyntää väärillä keinoilla hakeva tyttö, joka ei turhia isoilla asioilla päätään vaivannut, mutta ei hän minusta heikkolahjainen ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vesikansa on varmaan oikeassa.
Kyse on kuitenkin fiktiivisestä teoksesta. Jotenkinhan Linnan pitää perustella se, miksi nöyrässä ja auktoriteetteja kunnioittavassa perheessä kasvaneesta Akselista tulee valtiovaltaa vastaan noussut kapinallinen.
Se "isän maan" menetys teki Akselista punapäällikön, ei mikään poliittinen aate. (Ja se vähäinenkin punaisuus karisi hänestä hyvin nopeasti torpparivapautuksen jälkeen, kun hänestä tuli maanomistaja ja -viljelijä muiden rinnalle.)
Akselin ja yleensäkin Koskelan kehityskaari oli hieno, joten todella surullista että lähes kaikki sitten tuhoutui. No onneksi jäi sentään pikku-Juhani taloa pitämään. Ja dementoitunut Almakin höpötteli vielä viimeisessä luvussa ollen siten ainoa hahmo, joka oli romaanin läsnä alusta loppuun.
Väärin! Myös Janne esiintyy koko trilogian ajan.
Väärin. Vain Alma esiintyy ensimmäisessä ja viimeisessä luvussa. Pikkupoika-Janne ja hevosmies-Vikki tulivat mukaan kyllä alussa, mutta vasta kun Jussi oli jo päässyt torpan teossa alkuun.
Ja myös Kiviojan Vikki
Leppäsen Preeti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on Väinö Linnan juhlavuosi, ja ilmoille putkahtaa uusia kirjoja missä Auneakin muistellaan ja luonnehditaan. Panu Rajalan toimittamassa, Linnan haastatteluihin perustuvassa teoksessa "Päivä on tehnyt kierroksensa - Väinö Linna muistelee" kirjailija itse nimittää Aunea kerrassaan törkeänhauskasti ja epäkorrektisti "eroottiseksi viemäriksi" jonka "lävellä ollaan tasa-arvoisia, joo.” Ja esseeantologiass "Väinö Linna – tunnettu ja tuntematon" pohdiskellaan myös Sannin (Jannen vaimon) mahdollista lesboutta, pappilan Ilmarin mahdollista biseksuaalisuutta, sekä Aleksin ja tietenkin Valentin todellista suuntautumista.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006676368.html
https://www.annelikanto.fi/kirjoittaminen/onko-pentinkulmalla-homoja/
Keskimmäinen Koskela oli ainakin homo, samoin Susi-Kustaa
Mielestäni Linnan kirjat ovat kaunokirjallisuutena vanhentuneet, historiallisia dokumentteja kylläkin.
Siinäkin mielessä, että niistä näkee hyvin selvästi miten Suomessa naisia on kohdeltu, miten miehet ovat naisista ajatelleet ja miten nämä ikivanhat asenteet vieläkin puskevat pintaan.
Suomalainen tasa-arvo on hyvin pinnallista, naisia ei arvosteta, vaan arvotetaan sen mukaan miten he miehen silmiin ja miehen käsityksiin sopivat.
Linnan teksteissä on vain kahdenlaisia naisia, hyviä ja hyveellisiä työihmisiä ja huonoja, löysämoraalisia paheksuttavia naisia.
Nainen jo itsessään on paha ja vähintäänkin arveluttava, sukupuoleton ja siveä työihminen on huomattavasti siedettävämpi.
Tämä on suomalainen naiskäsitys ja ihmiskäsitys vielä tänäkin päivänä.
Siksi suomalaiset naiset pukeutuvat tuulipukuihinsa, leikkaavat hiuksensa, raatavat kotona, raatavat töissä, vihaavat itseään ja vihaavat toisiaan.
Miehet taas ovat täysin pihalla, pitäisi saada se kaunis ja naisellinen olento, mutta nainenhan se ei saa olla kuitenkaan ja samalla sen ihmeellisen olennon pitäisi tehdä työtä loputtomasti, käyttäytyä kuin mies, ja olla samalla näkymätön, äänetön ja täysin vailla omaa mieltä. Ja kun tälläista ihmeolentoa ei tietenkään ole saapuvilla, haukutaan naisia ihan Linnan tradition mukaisesti.
Aune oli muonamiehen tytär, ei mäkitupalaisen. Juuri sen vuoksi teoksen kakkososassa todetaan, ettei Preeti voinut lunastaa asumustaan sisällissodan jälkeen omakseen. Muonamies on siis palvelusväkeen verrattava.
Vierailija kirjoitti:
Ilmari ei voi olla Valtun isä. Ilmari lähti saksaan helmikuussa 1915 ja Valtu syntyi toukokuussa 1916.
Kirjan kolmannessa osassa Valtun kaatumisen jälkeen joku kyläläisistä kysyy: "Minkä ikäinen poikanne
oli?" Johon Aune vastaa: "Hän olisi toukokuussa täyttänyt 24" Valtuhan kaatui joulukuun alussa 1939.
Eli Ilmari on isäkandidaateista pois-suljettu.
Kiinnostavaa että joku kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. Jäin miettimään tuota ja tarkistin itsekin kirjasta tämän asian:
-Ensimmäinen maailmansota syttyi samana kesänä kun Aune tuli raskaaksi (28.heinäkuuta 1914).
-Ilmari oli kuolla arjen tylsyyteen ja sotauutinen toi häneen kiihtymystä ja intoa. Purkaakseen tuota levottomuuttaan hän paineli kävelylle ja pyykkirannassa päätyi painelemaan Auneakin.
-Helmikuussa 1915 (n. puoli vuotta myöhemmin) Ilmari lähtee saksaan.
-On loogista että Valtu syntyi toukokuussa 1915. Vai sanotaanko jossain kohdassa kirjaa että Valtu syntyi vuonna 1916?
-Valtu kaatuu talvisodassa 1939. En ymmärrä, että miksi Aune sanoo että Valtu olisi täyttänyt 24 vuotta toukokuussa 1940, kun minun laskujeni mukaan hän olisi täyttänyt 25. 🤔
Joku tässä ei täsmää.. Olisiko kirjailijalle sattunut pieni laskuvirhe, tai painomuste paholainen, tai sitten Aune ei sanonut lapsensa ikää oikein.. 🙄
Mutta minun mielestäni on aivan mahdollista että Ilmari olisi Valtun isä.
Mitä ajatuksia herättää?
Vierailija kirjoitti:
Jos torpparit olisivat olleet juonikkaita niin ne ois lähettänyt Aunen pappilaan...D
Miksi he olisivat Aunen sinne lähettäneet? Vain Jussi oli pappilan torppari. Muut olivat esimerkiksi kartanon ja Töyryn torppareita. Jussi tuskin olisi hyväksynyt Aunen toimintaa..
Mietipä kohtausta, jossa Akseli teettää Halmeella ensimmäisen pukunsa. Siinä mennään ihan antiikin Kreikkaan saakka.