Lue keskustelun säännöt.
Olin toinen nainen - kerronko tästä raskaana olevalle puolisolle?
21.06.2017 |
Olin Seksisuhteessa miehen kanssa, joka asuu avoliitossa naisen kanssa. Näin juuri instagramista, että nainen on siis raskaana ja jäämässä juuri äitiyslomalle - en ajatellut, että suhde on kovin vakava, sillä mies kutsui minua heidän kotiinsa käymään, kun nainen oli työmatkoilla muualla Suomessa. Olemme siis harrastaneet seksiä heidän sängylläänkin.
Tiedän kyllä, etten ole tässä toiminut mitenkään moraalisesti. Mies halusi SM henkistä seksiä, jota oma avovaimo ei sellaisesta pitänyt. On melko estoinen tapaus ilmeisesti, itse taas olin tuossa vaiheessa hyvinkin kokeilunhaluinen. Naisella ei ole mitään tietoa, että mies on sarjapettäjä ja sen verran tiedän, että nainen on tullut petetyksi edellisessäkin suhteessa, kun mies kävi poikainreissuilla maksullisissa...
Olenko siis ilkeä, jos lähetän avovaimolle viestin vai onko se vain itsekästä toimintaa? Lopetin suhteen koska aloin katumaan tätä koko kuviota ja miehen jatkuva seuranhaku alkoi kuvottamaan. Mies oli pienikokoinen ja ilmeisesti traumoja vanhasta avioliitosta ja siksi varmaan sai niin valtavat kiksit SM seksistä ja siitä, että voi kontrolloida ja alistaa naista... Mutta tuhoanko tällä vain avovaimon elämän?
Kommentit (144)
Tämä on siinä mielessä vähän kakspiippunen kysymys, että jos itse olisin tuo raskaana oleva vaimoke, niin haluaisin ehdottomasti tietää, mutta taas kun itse olin vastaavassa tilanteessa (joka oli muuten vielä paljon törkeämpi) niin en itse kertonut vaimokkeelle. Myöhemmin tuli kyllä mieleen että olisiko sittenkin pitänyt kertoa, ehkä, koska tein tavallani silti omaa moraaliani vastaan kun en kertonut. kertomatta jättäminen taas johtui siitä että en halunnut koko mieheen enää mitään osaa enkä arpaa, ja siitä että en olisi halunnut että kertominen pistetään sen piikkiin että olisin halunnut tuolle vaimokkeelle pahaa, koska hän oli ihan syytön koko kuvioon jota miehensä pyöritti. Toisaalta koen että olisin itse loukkaantunut jos myöhemmin saisin tietää että minulle ei kerrottu oman mieheni petturuudesta vaikka siitä tiedettiin. ilti en ole vaimokkeelle mitään kertnut edelleenkään. Tämähän se dilemma on jos joku.
Onnea mietintöihin. Itse siis haluaisin tietää, muta en noudattanut tätä itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta se päätös olisi minun oikeuteni tehdä, pettäjä ei saisi tehdä sitä minun puolesta salailemalla ja päättää puolestani, että epärehellinen, pettämistä sisältävä liitto ja uskoton mies on se, mihin minun täytyy tässä elämässä tyytyä"
Hmmm... miehesihän tuon päätöksen on sinun puolestasi tehnyt olemalla uskoton. Oikeastiko siis jatkaisit suhdetta miehen kanssa joka ei itse kertoisi petturuudestaan? Ethän voisi koskaan luottaa siihen että hän tulevaisuudesssakaan pettämisistään kertoisi, ellei olisi pokkaa kertoa nytkään, vaan toinen nainen velvoitettaisiin pettämisestä kertomaan.
Tässä ketjussa tullut monessa kommentissa ilmi, että kakkosnaisen pitää kertoa pettämisestä miehen puolisolle. Olen samaa mieltä, ettei kukaan ansaitse pettämistä ja jos sen kohteeksi joutuu, on hyvä tietää totuus.
Sen sijaan en tajua, että miksi joku ehdoin tahdoin menee suhteeseen varautuksi tietämänsä miehen kanssa? Väärin tekee mies puolisoaan kohtaan, mutta ei kakkosnaisen toiminta ole yhtään sen reilumpaa miehen puolisoa kohtaan.
Koko ongelmaa (kertoako vai ei kertoa) ei edes olisi, mikäli kakkosnainen ei alun alkaenkaan olisi varatun kanssa alkanut säätämään.
Älä hyvä ihminen kerro. Ei ole sinun asiasi kertoa vaan pysyä poissa koko jutusta. Anna perheen elää omaa elämäänsä ja jospa se mieskin oppisi elämään kunnolla kun ikääntyy.
Älä missään tapauksessa hajoita perhettä nyt kun on lapsikin tulossa. Olisit tehnyt sen sitten joa aikaisemmin jos siitä jotkut kiksit saat. MUTTA EI NYT!
LUPAA!!!!
Ehdottomasti haluaisin tietää ennen kuin vauva syntyy, jotta voisin järjestää omat asiani kuntoon ja keskittyä synnytykseen ja antaa vauvalle onnellisen ja turvallisen kodin enkä mitään riitoja ja jännitteitä, kun kusipäämiehen kaksoiselämä alkaa paljastua. Eli, nyt heti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koko ongelmaa (kertoako vai ei kertoa) ei edes olisi, mikäli kakkosnainen ei alun alkaenkaan olisi varatun kanssa alkanut säätämään.
Jutut käsittääkseni harvemmin alkaa niin että aletaan vain säätämään. Toisekseen kertooko se puolisoa aina että hänellä on jo vakituinen kumppani. Joskus katkeruus siitä että itsekin tulee petyksi aikaan saa sen että halutaan kertoa myös sille vakituiselle kumppanille kuinka petollinen hänen puolisonsa oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
"Mutta se päätös olisi minun oikeuteni tehdä, pettäjä ei saisi tehdä sitä minun puolesta salailemalla ja päättää puolestani, että epärehellinen, pettämistä sisältävä liitto ja uskoton mies on se, mihin minun täytyy tässä elämässä tyytyä"
Hmmm... miehesihän tuon päätöksen on sinun puolestasi tehnyt olemalla uskoton. Oikeastiko siis jatkaisit suhdetta miehen kanssa joka ei itse kertoisi petturuudestaan? Ethän voisi koskaan luottaa siihen että hän tulevaisuudesssakaan pettämisistään kertoisi, ellei olisi pokkaa kertoa nytkään, vaan toinen nainen velvoitettaisiin pettämisestä kertomaan.
Entä sitten jos haluan? Miksi se asia kuuluisi kenellekään muulle kuin minulle ja puolisolle jonka kanssa päätän jatkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No et tietenkään, hyvä aikuinen ihminen, mene sekaantumaan muiden ihmisten elämään. Hankit itsellesi ihan oman elämän.
Sinä et tiedä mitään heidän elämästään. Kuvittelet vaan. Mutta mietipa nyt hetki, mies siis on todistettavasti ainakin pettäjä ja valehtelija, mutta kuvittelet, että SINULLE hän on puhunut vain totta parisuhteestaan ja vaimostaan?
Luultavasti ei ole. Hän on puhunut asioista sillä tavalla, kun se hänelle sopii. Älä ole naiivi.
Minä ainakin haluaisin tietää jos mieheni pettäisi. En haluaisi olla mikään alistettu, nöyryytetty kynnysmatto toisin kuin monet tämän ketjun naisista joille ilmeisesti on ok että mies tuo kotiin vieraita naisia ja sukupuolitauteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä haluaisin ehdottomasti tietää. Mutta mielellään vaikka kuva heidän kotoaan jotta nainen uskoo eikä ajattele vitsiksi tai kiusanteoksi. Voi vaimo eräilläkin mutta moni sulkee silmänsä vaikka merkit vilkkuisi kaikissa neonväreissä miehen pään päällä.
"Söin kaikki karkit, saanko nyt valittaa valmistajalle, että ne olivat pilalla"
"Hei, et saa, sinun olisi tullut valittaa heti, kun huomasit, että karkit ovat pilalla, toisekseen, miksi söit pilaantuneita karkkeja?"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
111/114 painottaa, että "mitä ei tiedä, se ei voi loukata", mutta kovinpa tykkää VALHEESSA elämisestä, jos haluaa ummistaa silmänsä siltä, MILAINEN puoliso todellisuudessa on. Onpa se melkoinen "liitto", mikä ei perustu rehellisyydelle, luotettavuudelle ja luottamukselle. Ei kiitos! Mieluummin totuus kuin valhe! Mieluummin rehellisesti ja avoimesti yhdessä kuin pettäen selän takana.
Kiitos kommentistasi, mutta liittoni nimenomaan perustuu rehellisyydelle, luotettavuudelle ja luottamukselle. Niin kauan kuin olen onnellinen ja tunnen itseni rakastetuksi, en kaipaa ketään ulkopuolisia kertomaan minulle, mitä minun pitäisi miehestäni tietää tai ajatella.
Ja sinä päivänä, jos joskus en enää ole onnellinen tai koe itseäni rakastetuksi (tai rakastavaksi), ymmärrän kyllä että suhteellemme pitää joko hakea ammattiapua tai sitten meidän on parempi erota.
Olen aikuinen, en tarvitse holhoajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikeilla jäljillä miettiessään käräyttämistä. Kertominen on AINOA oikea toimintatapa petosasioissa. Sitä toivomme itsellemme (ellemme ole itsekin petollisia!) ja petetyllä on oikeus kuulla totuus! AINA! Selittelyjä kyllä löytyy, mutta totuus on ainoa, joka auttaa petettyä näkemään, millaisessa valheessa hän elää, tekemään omat päätöksensä jatkosta, ja pettäjää miettimään toimintaansa ja jättämään väärän elämäntavan.
Petoksen käräytys voi parhaimmassa tapauksessa saada pettäjän KATUMAAN syvästi valheellista elämäntapaansa, pyytämään anteeksi ja tekemään kaikkensa OMAN perheensä eteen nähtyään, mitä hänen typerä toimintansa on saanut aikaan perheessä, jota hän luuli rakastavansa, vaikka rakastikin enemmän valhetta. Myös terve itsensä rakastaminen lähtee totuudesta, vaikka se ensin olisikin todella karvas kokemus kohdata. Pettäjähän ei itse asiassa rakasta edes itseään, koska väärä käytös tuhoaa juurikin tekijää itseään. Siksikin totuuden julki tulo on tervehdyttävä myös tässä. Tosin moni pettäjä ei vielä ole saanut tarpeekseen väärästä elämäntavastaan, joten kieltävät edelleen tehneensä mitään väärää, vaikka puoliso lähtee pettämisen paljastuttua.
Rehellisiin ihmisiin luotetaan, valehtelijat jäävät ennemmin tai myöhemmin kiinni.
Mutta eihän ap:tä kiinnostanut rehellisyys silloin, kun hän ajatteli ettei liitto ei ole vakava laisinkaan. Vasta kun kävi ilmi, että puolisot ovat tosissaan yhdessä ja lapsi on tulossa, alkoi "rehellisyys" kiinnostaa. Lue: miehelle kosto.
Tärkeintä on olla rehellinen itselleen.
Ei minulla ole mitään mielenkiintoa kostaa miehelle, jonka kanssa itse tämän seksisuhteen lopetin, koska miehen käytös ja jatkuva seuranhaku alkoi ällöttämään. Ja kai se tilanne on eri vakavassa kuin kevyessä suhteessa? Miehen puheiden perusteella kun suhde oli lähinnä sellaista tapailua, mutta nyt naisen instaa seuraten on tullut ilmi, että hän on pitkään yrittänyt tulla raskaaksi ja on tullut keskenmenojakin... hän siis jakaa instaan hyvin yksityiskohtaisesti asioitaan ja profiili on vielä julkinen. Kirjoittaa näistä myös blogiin - tuli ilmi, kun hänet googletin...
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä kerro nyt. Paremman koston saat, kun odotat muutaman vuoden, kun lapsi on isompi ja on ehkä toinenkin. Sitten isket kunnolla ja romutat koko miehen perhe-elämän. Sitä saa, mitä tilaa.
Täällä on tullut todella paljon hyviä pointteja ilmi, mutta en vieläkään tiedä mikä on oikein.
En tiedä, olenko vain ilkeä ämmä, joka tuhoaa toiselta elämän juuri, kun hän odottaa vielä vauvaakin.
Vai teenkö oikein, kun paljastaisin sen valheen, jossa hän elää?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä on tullut todella paljon hyviä pointteja ilmi, mutta en vieläkään tiedä mikä on oikein.
En tiedä, olenko vain ilkeä ämmä, joka tuhoaa toiselta elämän juuri, kun hän odottaa vielä vauvaakin.
Vai teenkö oikein, kun paljastaisin sen valheen, jossa hän elää?
Ap
Jokaisella ihmisellä on oikeus tietää tulleensa petetyksi, elämäntilanteesta huolimatta! Jokaisella on oikeus tietää kumppanistaan totuus ja päättää itse, haluaako jatkaa petturin kanssa vai ei.
Kerro naiselle kaikki, se on reiluinta mitä voit tehdä.
Vierailija kirjoitti:
"Mutta se päätös olisi minun oikeuteni tehdä, pettäjä ei saisi tehdä sitä minun puolesta salailemalla ja päättää puolestani, että epärehellinen, pettämistä sisältävä liitto ja uskoton mies on se, mihin minun täytyy tässä elämässä tyytyä"
Hmmm... miehesihän tuon päätöksen on sinun puolestasi tehnyt olemalla uskoton. Oikeastiko siis jatkaisit suhdetta miehen kanssa joka ei itse kertoisi petturuudestaan? Ethän voisi koskaan luottaa siihen että hän tulevaisuudesssakaan pettämisistään kertoisi, ellei olisi pokkaa kertoa nytkään, vaan toinen nainen velvoitettaisiin pettämisestä kertomaan.
Tarkoitin ilman muuta sanoilla pettäjä ei saisi päättää puolestani sillä pettäjällä miestä. Eli miehellä ei olisi oikeutta päättää tätä asiaa puolestani, kuten hän olisi tehnyt, jos itse salaisi pettämisen. Tällöin olisin kiitollinen, kertoi sen minulle kuka vaan, jotta saisin itse tehdä päätöksen. Minusta se päätös on oikeuteni. Siinä voi sitten joko erota ja saada mahdollisuus rakentaa jonkun toisen kanssa vielä elämä, jossa on luottamusta tai pitkän terapian ja asioiden työstämisen kautta tehdä omasta liitosta sellainen, jossa taas on luottamusta. Nämä kai on ne vaihtoehdot sellaisella henkilöllä, joka haluaa uskollisen avioliiton. Erikseen vapaat suhteet.
Itse en usko, että rikottu tulisi ehjäksi. Uskon, että omalla kohdallani tämä johtaisi lopulliseen eroon. Pitemmän päälle se olisi hyvä, koska minulla olisi oikeus ja mahdollisuus vielä löytää oikea rakkaus, eikä tyytyä ihmiseen, jolle en riitä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on tullut todella paljon hyviä pointteja ilmi, mutta en vieläkään tiedä mikä on oikein.
En tiedä, olenko vain ilkeä ämmä, joka tuhoaa toiselta elämän juuri, kun hän odottaa vielä vauvaakin.
Vai teenkö oikein, kun paljastaisin sen valheen, jossa hän elää?
Ap
Mitä olet kokemuksestasi oppinut? Miltä osin koet olevasi itse vastuussa tähän asti edenneestä tilanteesta? Kuinka paljon seuraava varattu kiinnostaa?
Vierailija kirjoitti:
Täällä on tullut todella paljon hyviä pointteja ilmi, mutta en vieläkään tiedä mikä on oikein.
En tiedä, olenko vain ilkeä ämmä, joka tuhoaa toiselta elämän juuri, kun hän odottaa vielä vauvaakin.
Vai teenkö oikein, kun paljastaisin sen valheen, jossa hän elää?
Ap
Miksi "ämmittelet" itseäsi? Aloita ensin oman itsesi arvostuksesta.
Tää on provo ku apstä ei enää kuulu mtn. Täällä varmaan on useampi raskaana oleva nainen joille ap kaikille vissii halus vaan tuoda pienen epäilyksen mieleen :)