Olin toinen nainen - kerronko tästä raskaana olevalle puolisolle?

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on väkivaltainen miksi tarvitsisin syyn siihen miksi hän on väkivaltainen. Väkivaltaisuus olisi varmasti syy jonka takia lähtisin heti, pettäminen ei. Pettämisen jälkeen puolison kanssa selvitettäisiin se onko parisuhdetta mahdollista jatkaa.

Väkivaltaakin on monenlaista, ja usein syy on pettämisessä. Kun pettäminen paljastuu, usein myös siitä johtuva väkivalta loppuu, kun sillä ei voi enää alistaa vaimoa olemaan kyselemättä, kun on jo jäänyt kiinni! Pettäjä jätetään useammin, koska pettäminen koskee yleensä syvemmälle sisimpään ja uskollisuutta pidetään yleisesti liiton perustana.  

Sekä väkivallasta että pettämisestä (nyt puhun siis näistä kahdesta asiasta erillisinä toisiinsa mitenkään liittymättöminä, kun kaikki pettäjät eivät ole väkivaltaisia ja kaikki väkivaltaiset eivät ole pettäjiä), siis kummastakin on mahdollisuus tehdä päätös kääntyä pois ja elää oikein. Siksikin totuuden on tultava esiin, ja mitä pikemmin, sen parempi.

Eli stalkkaat miehen ja miehen avokin elämää netistä ja nähtävästi muutenkin, kun tunnut tietävän heidän asiansa niin hyvin.

Olisiko jo aika päästää miehestä irti ja alkaa elää omaa elämää.

Haluatko pilata hänen raskausaikansa??

Haluatko pilata hänen raskausaikansa??

Ap on oikeilla jäljillä miettiessään käräyttämistä. Kertominen on AINOA oikea toimintatapa petosasioissa. Sitä toivomme itsellemme (ellemme ole itsekin petollisia!) ja petetyllä on oikeus kuulla totuus! AINA! Selittelyjä kyllä löytyy, mutta totuus on ainoa, joka auttaa petettyä näkemään, millaisessa valheessa hän elää, tekemään omat päätöksensä jatkosta, ja pettäjää miettimään toimintaansa ja jättämään väärän elämäntavan.

Petoksen käräytys voi parhaimmassa tapauksessa saada pettäjän KATUMAAN syvästi valheellista elämäntapaansa, pyytämään anteeksi ja tekemään kaikkensa OMAN perheensä eteen nähtyään, mitä hänen typerä toimintansa on saanut aikaan perheessä, jota hän luuli rakastavansa, vaikka rakastikin enemmän valhetta. Myös terve itsensä rakastaminen lähtee totuudesta, vaikka se ensin olisikin todella karvas kokemus kohdata. Pettäjähän ei itse asiassa rakasta edes itseään, koska väärä käytös tuhoaa juurikin tekijää itseään. Siksikin totuuden julki tulo on tervehdyttävä myös tässä. Tosin moni pettäjä ei vielä ole saanut tarpeekseen väärästä elämäntavastaan, joten kieltävät edelleen tehneensä mitään väärää, vaikka puoliso lähtee pettämisen paljastuttua.

Rehellisiin ihmisiin luotetaan, valehtelijat jäävät ennemmin tai myöhemmin kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos mies on väkivaltainen miksi tarvitsisin syyn siihen miksi hän on väkivaltainen. Väkivaltaisuus olisi varmasti syy jonka takia lähtisin heti, pettäminen ei. Pettämisen jälkeen puolison kanssa selvitettäisiin se onko parisuhdetta mahdollista jatkaa.

Väkivaltaakin on monenlaista, ja usein syy on pettämisessä. Kun pettäminen paljastuu, usein myös siitä johtuva väkivalta loppuu, kun sillä ei voi enää alistaa vaimoa olemaan kyselemättä, kun on jo jäänyt kiinni! Pettäjä jätetään useammin, koska pettäminen koskee yleensä syvemmälle sisimpään ja uskollisuutta pidetään yleisesti liiton perustana.  

Sekä väkivallasta että pettämisestä (nyt puhun siis näistä kahdesta asiasta erillisinä toisiinsa mitenkään liittymättöminä, kun kaikki pettäjät eivät ole väkivaltaisia ja kaikki väkivaltaiset eivät ole pettäjiä), siis kummastakin on mahdollisuus tehdä päätös kääntyä pois ja elää oikein. Siksikin totuuden on tultava esiin, ja mitä pikemmin, sen parempi.

Eikö väkivaltaisuus paljastu ilman ilmiantamistakin.

Olen samaa mieltä että petetyllä on oikeus saada tietää, mutta minusta hänellä on myös oikeus kieltää asia. Jos itse ajattelisin että minun pitäisi kertoa jollekin totuus kertoisin sen mutta ei minun asiani olisi miettiä miten toisen pitäisi asiaan suhtautua. Haluaisiko toinen siitä huolimatta jatkaa suhdetta... ei kuulu minulle jos ei se on hänen päätöksensä ei minun. Uskooko hän ennemmin puolisoa kuin minua ehkä toivoisin että jokainen voisi luottaa puolisoonsa mutta minulle ihan sama vaikka ei luottaisikaan...

Vierailija kirjoitti:

Ap on oikeilla jäljillä miettiessään käräyttämistä. Kertominen on AINOA oikea toimintatapa petosasioissa. Sitä toivomme itsellemme (ellemme ole itsekin petollisia!) ja petetyllä on oikeus kuulla totuus! AINA! Selittelyjä kyllä löytyy, mutta totuus on ainoa, joka auttaa petettyä näkemään, millaisessa valheessa hän elää, tekemään omat päätöksensä jatkosta, ja pettäjää miettimään toimintaansa ja jättämään väärän elämäntavan.

Petoksen käräytys voi parhaimmassa tapauksessa saada pettäjän KATUMAAN syvästi valheellista elämäntapaansa, pyytämään anteeksi ja tekemään kaikkensa OMAN perheensä eteen nähtyään, mitä hänen typerä toimintansa on saanut aikaan perheessä, jota hän luuli rakastavansa, vaikka rakastikin enemmän valhetta. Myös terve itsensä rakastaminen lähtee totuudesta, vaikka se ensin olisikin todella karvas kokemus kohdata. Pettäjähän ei itse asiassa rakasta edes itseään, koska väärä käytös tuhoaa juurikin tekijää itseään. Siksikin totuuden julki tulo on tervehdyttävä myös tässä. Tosin moni pettäjä ei vielä ole saanut tarpeekseen väärästä elämäntavastaan, joten kieltävät edelleen tehneensä mitään väärää, vaikka puoliso lähtee pettämisen paljastuttua.

Rehellisiin ihmisiin luotetaan, valehtelijat jäävät ennemmin tai myöhemmin kiinni.

Mutta eihän ap:tä kiinnostanut rehellisyys silloin, kun hän ajatteli ettei liitto ei ole vakava laisinkaan. Vasta kun kävi ilmi, että puolisot ovat tosissaan yhdessä ja lapsi on tulossa, alkoi "rehellisyys" kiinnostaa. Lue: miehelle kosto.

Tärkeintä on olla rehellinen itselleen.

Ap, kerrothan täällä, kun olet ilmiantanut petollisen miehen?

Toivon sinulle rohkeutta tehdä se, vaikka petollisten puolustelijoita näkyy myös olevan.

Useimmat kuitenkin toivovat, että pettäminen paljastetaan. 

Kerro.

Minulle kerrottiin, onneksi.

Jatkoin miehen kanssa, mutta sen avulla kulissit rikottiin ja rakennettiin avoimempi suhde. Oli niin tai näin, vaimolla oikeus tietää ja tehdä omat ratkaisunsa. Ei ole oikein, että sinä ratkaiset asian hänen puolestaan.

Vierailija kirjoitti:

Ap on oikeilla jäljillä miettiessään käräyttämistä. Kertominen on AINOA oikea toimintatapa petosasioissa. Sitä toivomme itsellemme (ellemme ole itsekin petollisia!) ja petetyllä on oikeus kuulla totuus! AINA! Selittelyjä kyllä löytyy, mutta totuus on ainoa, joka auttaa petettyä näkemään, millaisessa valheessa hän elää, tekemään omat päätöksensä jatkosta, ja pettäjää miettimään toimintaansa ja jättämään väärän elämäntavan.

Petoksen käräytys voi parhaimmassa tapauksessa saada pettäjän KATUMAAN syvästi valheellista elämäntapaansa, pyytämään anteeksi ja tekemään kaikkensa OMAN perheensä eteen nähtyään, mitä hänen typerä toimintansa on saanut aikaan perheessä, jota hän luuli rakastavansa, vaikka rakastikin enemmän valhetta. Myös terve itsensä rakastaminen lähtee totuudesta, vaikka se ensin olisikin todella karvas kokemus kohdata. Pettäjähän ei itse asiassa rakasta edes itseään, koska väärä käytös tuhoaa juurikin tekijää itseään. Siksikin totuuden julki tulo on tervehdyttävä myös tässä. Tosin moni pettäjä ei vielä ole saanut tarpeekseen väärästä elämäntavastaan, joten kieltävät edelleen tehneensä mitään väärää, vaikka puoliso lähtee pettämisen paljastuttua.

Rehellisiin ihmisiin luotetaan, valehtelijat jäävät ennemmin tai myöhemmin kiinni.

Älä puhu muiden ihmisten puolesta. Itse uskon, että se, mitä ei tiedä, ei voi loukata. Jos mieheni pettäisi minua, en haluaisi siitä tietää. Jos joskus vuosien kuluttua saisin tietää, se ei muuttaisi yhdessä vietettyä aikaa valheeksi, koska uskon siihen, mitä itse näen ja tunnen.

(Niille jotka alkavat nyt länkyttää taudeista: jos saisin taudin, niin silloinhan tietäisin. Kirjoitin selvästi:

m i t ä   e i   t i e d ä,  s e   e i   v o i   l o u k a t a.

Niin kauan kuin näen ja tunnen olevani rakastettu, se riittää minulle ja on totta. Ja ei, en itse petä. Minulla olisi siihen mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon esimerkiksi kotimaan ja ulkomaan työmatkoilla, missä ei ole edes ainuttakaan kollegaa mukana todistamassa, mutta miksi pettäisin?)

Minulle itselleni on miehen toinen nainen kertonut, mutta tämä on tapahtunut todella mauttomalla tavalla lähettelemällä heidän yhteisiä keskustelujaan ja kuvia minulle tuntemattomasta numerosta, ilman minkäänlaista selitystä. Nainen teki tämän siksi, että olisi halunnut miehen itselleen, kun mies yritti lopettaa suhteen. No, eipä saanut, kun yhtälailla mies suuttui asiasta tälle toiselle naiselle ja katkaisi välit.

Me taas miehen kanssa päätimme kuitenkin jatkaa, mies käy terapiassa ja hitaasti rakennetaan luottamusta uudelleen. Tähän asiaan vaikutti esimerkiksi se, että "suhde" oli lyhyt, n. kuukauden mittainen ja esimerkiksi seksikertoja oli vain yhdesti, jonka jälkeen mieskin alkoi katumaan ja lopetti suhteen. Ja kyllä, olen nähnyt viestit mieheltä, jossa sanoo tälle toiselle, ettei kiinnosta.

Olen kiitollinen tälle toiselle naiselle kertomisesta, sillä se sai esimerkiksi mieheni hakeutumaan apuun ja en missään tapauksessa olisi halunnut elää parisuhteessa, jossa toinen valehtelee. En ole kuitenkaan kiitollinen tavasta, jolla nainen tämän teki. Mieluummin olisin halunnut esimerkiksi vain viestin, jossa nainen omalla nimellään kertoo, mitä on tapahtunut ja mahdollisesti sitten yhden tai kaksi kuvaa todisteeksi.

Summa summaarum: kerro ap avovaimolle, mutta hillitysti ja selittäen. Tämän jälkeen on hänen päätettävissään jatkuuko suhde vai ei, jolloin sinun ei tarvitse enää tästä huolehtia.

Minä olen tuon kertomisen kannalla. Parempi olla naisen tietoinen asiasta ennenkuin esim. avioituvat ja syntyy lisää lapsia. Kuitenkin nainen jää sitten yksin vastuuseen. Tuo sarjapettäminen juuri on sitä kaikista pahinta ja satuttavinta. Ja se tuskin loppuu mihinkään itsestään ilman terapiaa, ja harva pettäjäpä siihen on oikeasti valmis lähtemään. Eihän sinun siitä teidän jutusta tarvitse pääasiassa kertoa. Jos mies on jossain palvelimissa, näistä voit mainita ja erityisesti juuri tuosta sarjapettämisen ilmitulosta. Tuota avovaimoa todellakaan ei käy kateeksi. Harmi, että yhteinen lapsikin on jo tulossa.

Vierailija kirjoitti:

Haluatko pilata hänen raskausaikansa??

Mieshän sen pilasi. Don't shoot the messenger.

Vaimolla kaikki oikeus tietää ja päättää itse mielipiteensä.

Kakkoseksi alkaneella/joutuneella on OIKEUS muuttaa mielipiteensä suhteesta, jossa on ollut kolmantena. Jos ei edes ole tiennyt, että seksikumppani onkin varattu, on aivan täysi oikeus päättää suhde, kun tajuaa, että on väärässä suhteessa. On myös täysi oikeus kertoa petetylle, että on pahoillaan ja on katkaissut täysin tuon väärän suhteen. Tunteet varmasti vellovat, voi olla ihastusta, rakkautta, kiintymystä, ikävää, mutta myös inhoa, vihaa, pettymystä, kostonhalua. Kaikki tunteet ovat ok ja luonnollisia ko tilanteessa. Silti tunteet eivät määrittele sitä, mikä on oikea toimintatapa. Harva elää täysin tunteidensa viemänä! Tapahtuu ihastumisia, tulee vihastumisia, kuitenkaan ihastunut harvoin kertoo ihastukselleen tai vihastunut lyö.

Fiksut ihmiset toimivat MYÖS järkeään käyttäen ja ajatellen muitakin kuin itseään.

Tällaisena fiksuna näen ap:n mietteineen puoleen ja toiseen.

Olen itse ollu petollisessa suhteessa ja silloisen miehen ex tuli sanomaan minulle pettämisestä. En uskonut. Kunnes myöhemmin alkoi tulla kaikenlaisia merkkejä, jonka jälkeen suhteesta tuli loppu. Jälkeenpäin sain kuulla ja nähdä, että mies oli sarjapettäjä. Olen myös nykyisessä suhteessa saanut sähköpostiviestin ulkomaalaiselta naiselta, että mieheni pettää minua. Kysyin todisteita, koska muuten en voinut uskoa asiaa. Jos nainen olisi antanut minulle jotain, esim. laittanut kuvia, viestejä heidän keskusteluistaan, kertonut minkälainen vehje miehelläni on tai muuta vastaavaa, joka olisi osoittanut heidän olleen intiimisti, niin olisin voinut uskoa. Juttelin asiasta myös mieheni kanssa. Nainen kuitenkin perui sanansa ja sanoi, että oli ihastunut mieheeni ja hänestä tuntuu, ettei tässä maailmassa ole ketään muuta, joka ymmärtää hänen synkkää mieltään. Asiasta on kulunut pari vuotta ja olen vieläkin saman miehen kanssa onnellisesti yhdessä. Mutta kyllä tuollainen viesti avaa aistit näkemään asioita, joilta on aiemmin mahdollisesti sulkenut silmänsä ja meidän tapauksessa se sai molemmat pohtimaan suhdettamme, joka on hyvä asia. Itse haluaisin kuitenkin kuulla. Eli jos kerrot asiasta, niin pidä huoli, että kerrot tarkasti ja ole valmis siihen, että nainen pyytää todisteita ja joudut kuvailemaan heidän makuukamarinsa tms. Saattaa myös olla, että sanoistasi huolimatta, hän ei välttämättä jätä kumppaniaan. 

111/114  painottaa, että "mitä ei tiedä, se ei voi loukata", mutta kovinpa tykkää VALHEESSA elämisestä, jos haluaa ummistaa silmänsä siltä, MILAINEN puoliso todellisuudessa on. Onpa se melkoinen "liitto", mikä ei perustu rehellisyydelle, luotettavuudelle ja  luottamukselle. Ei kiitos! Mieluummin totuus kuin valhe! Mieluummin rehellisesti ja avoimesti yhdessä kuin pettäen selän takana.

HALOO AP MISSÄPÄIN SUOMEA TÄÄ ON TAPAHTUNUT?!

Vierailija kirjoitti:

Minulle itselleni on miehen toinen nainen kertonut, mutta tämä on tapahtunut todella mauttomalla tavalla lähettelemällä heidän yhteisiä keskustelujaan ja kuvia minulle tuntemattomasta numerosta, ilman minkäänlaista selitystä. Nainen teki tämän siksi, että olisi halunnut miehen itselleen, kun mies yritti lopettaa suhteen. No, eipä saanut, kun yhtälailla mies suuttui asiasta tälle toiselle naiselle ja katkaisi välit.

Me taas miehen kanssa päätimme kuitenkin jatkaa, mies käy terapiassa ja hitaasti rakennetaan luottamusta uudelleen. Tähän asiaan vaikutti esimerkiksi se, että "suhde" oli lyhyt, n. kuukauden mittainen ja esimerkiksi seksikertoja oli vain yhdesti, jonka jälkeen mieskin alkoi katumaan ja lopetti suhteen. Ja kyllä, olen nähnyt viestit mieheltä, jossa sanoo tälle toiselle, ettei kiinnosta.

Olen kiitollinen tälle toiselle naiselle kertomisesta, sillä se sai esimerkiksi mieheni hakeutumaan apuun ja en missään tapauksessa olisi halunnut elää parisuhteessa, jossa toinen valehtelee. En ole kuitenkaan kiitollinen tavasta, jolla nainen tämän teki. Mieluummin olisin halunnut esimerkiksi vain viestin, jossa nainen omalla nimellään kertoo, mitä on tapahtunut ja mahdollisesti sitten yhden tai kaksi kuvaa todisteeksi.

Summa summaarum: kerro ap avovaimolle, mutta hillitysti ja selittäen. Tämän jälkeen on hänen päätettävissään jatkuuko suhde vai ei, jolloin sinun ei tarvitse enää tästä huolehtia.

Mutta sepä se ikävinä onkin, jos pari ei eroa, niin kertominen on turhaa. Kun tarkoitus on vain kostaa miehelle, kun ei jättänyt vaimoaan minun takia.

Vierailija kirjoitti:

111/114  painottaa, että "mitä ei tiedä, se ei voi loukata", mutta kovinpa tykkää VALHEESSA elämisestä, jos haluaa ummistaa silmänsä siltä, MILAINEN puoliso todellisuudessa on. Onpa se melkoinen "liitto", mikä ei perustu rehellisyydelle, luotettavuudelle ja  luottamukselle. Ei kiitos! Mieluummin totuus kuin valhe! Mieluummin rehellisesti ja avoimesti yhdessä kuin pettäen selän takana.

Sinä haluat elää noin, joku toinen haluaa elää toisella tavalla. Mitä sitten. Kaikilla ei ole samoja arvoja. Nuorena minäkin ajattelin, että ehdottomasti haluan tietää ja penäsin ja tinkasin miehen kanssa eräästä epämääräisestä naisesta, onko pettänyt sen kanssa. Päätin uskoa, ettei ole ja jatkettiin elämää.

Nykyään olisi ihan sama, vaikka tämä nainen tulisi kertomaan, että paneskeli mieheni kanssa 20 vuotta sitten. Elämää on eletty sen jälkeen niin paljon, että ei se enää mitään muuttaisi, olisiko mies sekstannut kyseisen naisen kanssa vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Minusta taas tuollainen mulkkuäijä tulisi käräyttää. Luultavasti avovaimo saa kuitenkin tietää totuuden jossain vaiheessa ja saa sydänsuruja. Olisi sille miehellekin aivan oikein, että joutuu maksamaan omasta kusipäisyydestään.

Mä en näe tätä niinkään kostona miehelle, vaan sellain, että itse vaimona haluaisin tietää, koska meillä kaikilla on vain yksi elämä. Rakkaus ja avioliitto on iso osa sitä. Minulle avioliiton kuuluu olla rehellinen, uskollinen ja täynnä luottamusta ja rakkautta. Jos tätä en saisi aviomieheltäni, haluaisin vielä uuden mahdollisuuden löytää se jonkun toisen kanssa tai vaihtoehtoisesti yrittää rakentaa tästä avioliitosta sellaista uudelleen petosten jälkeen. Mutta se päätös olisi minun oikeuteni tehdä, pettäjä ei saisi tehdä sitä minun puolesta salailemalla ja päättää puolestani, että epärehellinen, pettämistä sisältävä liitto ja uskoton mies on se, mihin minun täytyy tässä elämässä tyytyä. Se on liian iso päätös tehtäväksi kenenkään puolesta. Sen päätöksen täytyisi olla minun omani.