Lue keskustelun säännöt.
Älkää syökö masennuslääkkeitä, jos haluatte parantua!!!
21.06.2017 |
- Luulisi, että jos lääkkeet olisivat tehokkaita, ihmiset paranisivat niillä. Kun masennuslääkkeet tulivat markkinoille, osa tutkijoista oli sitä mieltä, että ne altistavat masennuksen uusiutumiselle ja masennus muuttuu krooniseksi. Niin kävi.
Hän kertoo Yhdysvaltojen kansallisen terveysviraston laajasta STAR*D - tutkimuksesta, jossa selvitettiin masennuslääkkeiden tehoa tavallisilla terveydenhoidon masennuspotilailla.
- Yli 4 000 ihmiselle annettiin vuoden ajan tehokkainta mahdollista lääkehoitoa. Kolmen kuukauden välein tarkastettiin, ovatko he parantuneet. Jos tietty lääke ei toiminut, vaihdettiin lääkettä. Vuoden jälkeen toipuneita oli 118. Siis vain 3 prosenttia. Sen perusteella, mitä spontaanista paranemisesta ilman lääkkeitä tiedetään, vuodessa pitäisi parantua paljon useamman.
http://www.iltalehti.fi/terveys/2014081718579420_tr.shtml
Montako masislääkkeittä syövää tunnette, jotka eivät olisi koukussa ja toistuvan masennuksen kourissa?
Kommentit (104)
61/104
|
21.06.2017 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Masennus- ja unilääkkeitä kannattaa vältellä viimeiseen asti, lääkeyhtiöiden marionetit (lääkärit, apteekkarit, farmaseutit) tietysti väittävät muuta mutta aivan kaikkea ei pidä uskoa.
Listaatko ne lääkkeet, mitä voi syödä, ettei tule huijatuksi? Lähteineen, kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä siinä voi käydä niinkin, että lääkitys siirtää tarvetta ongelma-asian käsittelylle, koska olosta tulee kohtuullinen ja näin asian käsittely tunnetasolla ja järkiperäisesti jää hamaan tulevaisuuteen.
Voi toki käydä, mutta se ajatus ehkä enemmänkin on se että me joilla asiat on niin ahdistavia ja painavia että niistä ei muuten pysty puhumaan,masennuslääkkeet auttavat oloon sen verran että pystyy ääneen sanomaan mitä on tapahtunut
Älkää myöskään käyttäkö diabetes- tai verenpainelääkkeitäkään! Nekään eivät paranna! Nitrot ja muut sydänlääkkeet pitää jättää kaappiin, ei ne sydäntä paranna! Sekoittaa vaan luonnollisen hyvän kehon!
Menee vähintään 3 vuotta, kun kehon ihmissolukko täysin uusiutuu.
Jos tänään aloitat parhaan mahdollisen ruokavalion ja elintavat, olet uusi vasta 3 vuoden päästä.
Toki tässä välillä tapahtuu paljon ja tilanne muuttuu paremmaksi joka ikinen päivä.
Vaatii pitkäjänteisyyttä parantua masennuksesta... riippuu tietenkin mistä masennus johtuu. Usein se on kombinaatio asioita.
Itsellä oli nuoruudessa huono ruokavalio ja lapsuuden perheen aiheuttamista traumoista johtunut masennus. En ollut kovin viisas hoitamaan masennusta silloin, mutta myöhemmin sen tajusin. Harmittaa etten ollut tällä kokemuksella varustettu silloin... potentiaalini olisi kasvanut paremmaksi silloin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masennuslääkkeiden ei ole tarkoitus parantaa vaan aiheuttaa loppuelämän kestävä riippuvuus. Tämä koskee suurta osaa muistakin lääkkeistä - lääketeollisuus ei rikastu parantamalla ihmisiä.
Mulla on keskivaikea masennus, on ollut nuoresta asti (traumatausta). Keväällä löytyi ensimmäinen lääke, joka nosti mielialaa huomattavasti- ja kyllä se ainakin minulle itselleni on ollut ISO juttu!
On mahtavaa kokea luottamusta elämää kohtaan edes vähäsen, kokea positiivisempi asenne jne. kun on vuosia pyöriskellyt itseinhon, syyllisyyden ja epämääräisen pahanolontunteen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeiden ei ole tarkoitus parantaa vaan aiheuttaa loppuelämän kestävä riippuvuus. Tämä koskee suurta osaa muistakin lääkkeistä - lääketeollisuus ei rikastu parantamalla ihmisiä.
Kaikki lääkärit täytyy haastaa oikeuteen. Olisitko sinä se, joka alottaa joukkokanteen, jos voitto on varma?
Yhden tunnen, itseni. Lääkkeet auttoivat minua selviämään. En toki parantunut pelkästään lääkkeillä, mutta ne auttoivat että pääsin sängystä ylös ja pystyin tekemään ongelmalle jotain. Ei ollut mitään kummoisempia koukutuksia, nyt 8v lääkkeetön ja voin vallan hienosti, ei tietoakaan masennuksen uusiutumisesta. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kärsinyt kahdeksan vuotta aivan järkyttävän vaikeista masennusjaksoista, jotka ehtivät melkein pilata elämäni aivan täysin. Olen niin onnellinen että vihdoin minulle löydettiin oikea diagnoosi (tyypin 2 kaksisuuntainen), ja aloitin syömään masennuslääkettä sekä mielialantasaajaa (Lamictal). Mun mieliala on vihdoin hyvä ja tasainen! Pystyn käymään normaalisti töissä, olemaan 100x parempi äiti, jaksan harrastaa ja tehdä kotitöitä. En enää haudo itsemurhaa, makaa sängyn pohjalla lamaantuneena, itke lohduttomasti jokaista vastoinkäymistä tai ole 24/7 ahdistunut. Oloni ja elämäni on ihana, eikä mua yhtään haittaa vaikka joudunkin lääkkeitä käyttämään varmaankin lopun ikääni
Huoh. Kyllä alkaa tämä mielialalääkkeiden demonisoiminen lähtemään käsistä. Tietysti kaikki, jotka manaavat lääkkeet alimpaan helvettiin, ovat varmasti itse säästyneet masennuksen täysin lamauttavalta vaikutukselta, eivätkä näin ollen tiedä mistä puhuvat. Joillekkin meistä lääkehoito on välttämätön, se on todettu itsekin monet kerrat. Olin aikoinani hieman lääkevastainen ja yritin monet kerrat lopettaa lääkitystäni sillä kuvittelin, etten tarvitse sitä. Kas kun se lääke olikin syy siihen, että oloni oli erinomainen ja lopetettuani, kamalat oireeni palasivat aina. 10 vuotta käyttänyt lääkettä, joka mahdollistaa normaalin elämän, ilman sitä paniikki-,ahdistus ja masennusoireet vievät toimintakyvyn ja halun elää. Nykyään minulla on lisäksi tyypin 2 kaksisuuntainen mielialahäiriö, johon on syötävä lääkettä loppuelämän, ja luojan kiitos, lääke on tähän sairauteen olemassa. Joku varmaan nyt sanoo, että kaksisuuntainen on puhjennut masennuslääkityksen takia, tai koko sairaus on ovelan lääkebisneksen keksimä (foliohattu), ja vaikka näin olisikin, näillä mennään. Se apu otetaan vastaan mitä on tarjolla ja tarjolla oleva toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tämäkään asia ole niin mustavalkoista. Antaa niiden ihmisten syödä, joita se auttaa, mutta toivoisin, että ymmärrettäisiin myös sitä, että osa ihmisistä on tosi herkkiä mielialalääkityksille ja saavat niistä suhteettoman suuret haittavaikutukset ja lopetusoireet. Samoin nämä lääkkeille herkemmät eivät voi yleistää, ettei kenenkään kannattaisi niitä syödä, kun toisilla niiden käyttäminen on selvästi pelastanut elämän.
Jos terveydenhuollossa todella hoidettaisiinkin ihmistä eikä jotain keskivertostandardi-tapausta ja tyrkytettäisi väkipakolla lääkkeitä joka iikalle, varsinkin jos niitä lääkekokeiluja on jo takana ja niistä on ollut vain haittaa. Mutta kun Kela vaatii jokaiselta lääkkeiden syömistä, jotta sairauta voidaan sanoa hoidettavan ja olisi oikeutettu etuuksiin. Viis siitä, miten ne ihmiseen oikeasti vaikuttaa.
Lääkkeet on vähän kun ruuvimeisselillä tökittäisiin aivoja. Joissan tapauksissa ehkä tarpeellista, jonkin aikaa, mutta lopullisena tavoitteena pitäisi aina lääkkeettömyys, jos mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
www.tieku.fi/ihminen/terveys/masennus-sairas-suolisto-voi-aiheuttaa-psy…
Vasta ihan viimeaikoina lääketeollisuus on alkanut tukia vatsan ja suoliston yhteyttä erilaisiin fyysisisiin ja psyykkisiin sairauksiin. Ikivanha kiinalainen lääketiede on tiennyt sen aina ja sen hoidot perustuvat pitkälti tähän tietoon. Mutta koska se on ikivanhaa tiedettä, medikalisoitunut länsimainen lääketiede ei ole halunnut asiaa tunnustaa, ennen kuin nyt, kun lääketehtaat ovat tajunneet siinäkin piilevän hyvän rahastuskeinon.
Telkkarista tuli muutama vuosi sitten mielenkiintoinen ohjelma "Toiset aivomme". On kyetty osoittamaan, että vatsamme ja aivomme keskustelevat keskenään. Ihmisen vatsassa on aivosoluja, saman verran kuin kissalla päässään.
Vierailija kirjoitti:
Huoh. Kyllä alkaa tämä mielialalääkkeiden demonisoiminen lähtemään käsistä. Tietysti kaikki, jotka manaavat lääkkeet alimpaan helvettiin, ovat varmasti itse säästyneet masennuksen täysin lamauttavalta vaikutukselta, eivätkä näin ollen tiedä mistä puhuvat. Joillekkin meistä lääkehoito on välttämätön, se on todettu itsekin monet kerrat. Olin aikoinani hieman lääkevastainen ja yritin monet kerrat lopettaa lääkitystäni sillä kuvittelin, etten tarvitse sitä. Kas kun se lääke olikin syy siihen, että oloni oli erinomainen ja lopetettuani, kamalat oireeni palasivat aina. 10 vuotta käyttänyt lääkettä, joka mahdollistaa normaalin elämän, ilman sitä paniikki-,ahdistus ja masennusoireet vievät toimintakyvyn ja halun elää. Nykyään minulla on lisäksi tyypin 2 kaksisuuntainen mielialahäiriö, johon on syötävä lääkettä loppuelämän, ja luojan kiitos, lääke on tähän sairauteen olemassa. Joku varmaan nyt sanoo, että kaksisuuntainen on puhjennut masennuslääkityksen takia, tai koko sairaus on ovelan lääkebisneksen keksimä (foliohattu), ja vaikka näin olisikin, näillä mennään. Se apu otetaan vastaan mitä on tarjolla ja tarjolla oleva toimii.
Olen lääkevastainen ja sairastanut vaikeaa masennusta sekä traumaperäistä stressihäiriötä.
Söin enin kiltisiti minulle määrättyjä lääkkeitä, joita jouduttiin vaihtamaan jatkuvasti niiden aiheuttamien sivuvaikutusten johdosta. Lopulta sivuvaikutukset tekivät oloni alkuperäistä huonommaksi, joten päätin jättää pois. Oloni koheni, ensi tietysti fyysinen vointi, mutta pikkuhiljaa myös psyykkinen vointini.
Jossain vaiheessa hakeuduin pitkäkestoiseen terapiaan ja sieltä sain apua, ilman lääkkeitä siis.
Lähipiirissäni on useampi mielialalääkkeiden käyttäjä. Kaikkien sivuoireet ovat inhottavia, yleisin on valtava painonnousu fyysisistä oireista, mutta jokainen kertoo myös tunneskaalansa olevan hyvin kapea. Eli lääkkeet leikkaavat pahimman masennuksen pois, mutta estävät vielä vuosienkin käytön jälkeen ihmistä tuntemasta aitoa, syvää iloa . Ilon tunteet ovat palautuneet pikkuhiljaa monella lääkkeiden poisjättämisellä.
Psykoosisairauksista kärsivien kannattaa syödä psykoosinetolääkkeitä silloin, kun tuntuu, että mieliala muuttuu olennaisesti. Jossain vaiheessa ne taas voi jättää pois. Olennaista on tuntea itsensä - ja uskoa lähipiirin havaintoja.
Oman kokemukseni mukaan psykiatriassa (nuoremmat lääkärit) ei olla enää niin lääkesuuntautuneita.
Kaikki tutkimukset nimittäin kertovat, että terapialla saavutetaan parempia ja pitkäkestoisempia tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
no mutta jos et syö lääkkeitä niin voi tulla psykoosi, itselläni ainakin. Myös jos ei syö lääkkeitä niin ei ole hoitomyönteinen..
Nyt ei puhuttu psykoosisairauksista vaan masennuksesta. Sitäpaitsi psykoosi on aivojen tapa suojata itseään ylenpalttiselta kuormitukselta, se ei tapa aivosoluja kuten psykiatrit virheellisesti väittävät. Sen sijaan on tutkittu, että antipsykootit rappeuttavat aivoja pitkällä aikavälillä. Ovat ihan kammottavaa myrkkyä.
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeiden ei ole tarkoitus parantaa vaan aiheuttaa loppuelämän kestävä riippuvuus. Tämä koskee suurta osaa muistakin lääkkeistä - lääketeollisuus ei rikastu parantamalla ihmisiä.
Suomalaiset ovat niin lääkeuskovainen kansa, että pastalta et paljoakaan kannatusta saa mielipiteellesi.
Minulta ja arvostetulta professorilta saat:
Professori vertaa lääketeollisuutta järjestäytyneeseen rikollisuuteen
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014090718638829_ul.shtml
Lääkintöneuvoskin varoittaa mielialalääkkeistä:
Psykiatri: Masennuslääkkeillä voi olla vaarallisia sivuvaikutuksia
Höpöhöpö. Tuskin olisin tässä ilman lääkkeitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennus- ja unilääkkeitä kannattaa vältellä viimeiseen asti, lääkeyhtiöiden marionetit (lääkärit, apteekkarit, farmaseutit) tietysti väittävät muuta mutta aivan kaikkea ei pidä uskoa.
Listaatko ne lääkkeet, mitä voi syödä, ettei tule huijatuksi? Lähteineen, kiitos.
Ylipäätään mielialalääkkeitä määrätään liian heppoisin perustein yksinomaan rahankiilto silmissä, lääkäreitä ja apteekkialan ammattilaisia ei tule korottaa pyhimysten asemaan.