Naimisissa pellen kanssa, en jaksa enää.
Mun miehellä on yksi ärsyttävä piirre. Noin 90 % asioista, mitä puhun sille, niin kääntää jollain lailla huumoriksi (huonoksi sellaiseksi). Olen niin väsynyt kun joka asia pitää vääntämällä vääntää, että saa sen perille normaalilla tavalla tai joku tekeminen onnistuisi mutkattomasti kertaheitolla. Esimerkkejä: - pyydän pöydässä ojentamaan vaikka salaatinkastikepullon, niin on ojentavinaan, mutta juuri kun olen siihen tarttumassa, niin vetääkin pois, ojentaa uudelleen, vetää taas pois kunnes ärähdän. - lähden koiran kanssa pitkälle metsäretkellä ja ilmoitan suurinpiirtein koordinaatit, mihin menen eksymisen varalta. Tulen kotiin ja laitan töissä olevalle miehelle viestin, että olen turvallisesti takaisin kotona... vastaukseksi tulee: "No voi helv..." (ikäänkuin olis toivonut, että eksyn... hah haa, kauheen hauskaa) - katsomme telkkaria ja hän lähtee hakemaan keittiöstä jotain ja pyydän tuomaan tullessaan vaikka lasin vettä, niin tulee heitto, että ei pysty... painaa liikaa. (tuo kuitenkin, kun pyydän uudelleen, mutta lasin ojentamisessa saattaa taas olla yksi jekuttelu lisää) - eteisessä olen kyykyssä solmimassa kengännauhojani, tökkää oman jalkansa eteeni ja töksäyttää: "solmis nääkin" - olen tiskipöydän ääressä kuorimassa perunoita. Mies hakee astiakaapista jotain ja ennen ovan avaamista sanoo: "laitas pää tohon, niin kolautan" (Siis toooosi hauska juttu kolauttaa mua ovella päähän.... kuolen nauruun!!!) - kysyn jotain, niin vastaus on ihan mitä sattuu höpö höpöä - ....ja esimerkkejä kertyy joka päivä... usein... Kun joskus hermostun johonkin noihin juttuihin, niin saan kuulla olevani huumorintajuton. En ole OIKEASTI huumorintajuton, osaan heittää kyllä hauskaa läppää, MUTTA kaikelle on aikansa. Minusta tuollainen jatkuva härnääminen on ärsyttävää, toisinaan tuntuu myös alentavalta. Tulee mieleen, että onko tuo jokin tiedostamaton alistamisen muoto, että "sun jutut on mulle ihan yks hailee, en vaivaudu edes ottamaan niitä vakavasti". Toi on niin iso ongelma jo mulle, että mä en kohta enää kestä!!
Kommentit (2500)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha aloitus näköjään. En jaksa lukea ketjua. Totean vain, että kehareitahan nuo miehet selvästi ovat.
Kyllä alhaisella älykkyydellä on varmasti osansa joidenkin pellejen kohdalla. Suvussani on ollut näitä, mm. kiusasivat lapsia kyyneliin saakka ja olivat sitten järkyttyneitä ja hämmentyneitä siitä, miksi lapset pahoittivat mielensä. Fiksuin pyysi sentään anteeksi mutta ei kyennyt silti muuttamaan käytöstään, vaan jatkoi samaa linjaa. Jossain vaiheessa joku taas loukkaantui, jolloin pelle oli jälleen kerran ymmällään siitä, mitä pahaa hän on nyt tehnyt. Puhuminen ja rautalangasta vääntäminen ei mennyt sekään perille, koska eiväthän he halua loukata. Ei tällaista syy-seuraussuhteiden ja jopa normaalin puheeksi ottamisen ymmärtämättömyyttä voi oikein selittää millään muulla kuin matalalla älykkyysosamäärällä.
Mun suku on valitettavasti myös täynnä näitä junttieinareita. Onneksi nykyaikana tuollaisten geenit ei enää pääse yhtä helposti jatkoon. Mun kohdalla valitettavasti myös äitini on tosi töhö, epäilen hänen olevan jopa lievästi kehitysvammainen, koska ei hän opi edes yksinkertaisia asioita. Kaunareitakin on katsonut vuosikymmeniä ja ainoat opitut sanat on tyyliin "jees, nou, lööv kiss ja meibi". Isäni ei ole ihan yhtä töhö, mutta ei hänenkään älynlahjoilla ole juhlimista. Sen näkee hienosti siitä kuinka hän on sotkenut koko elämänsä, eikä edelleenkään ymmärrä syyn olleen ihan itsessään, on vaan katkeroitunut. Joskin nyt eläkkeellä on jotain järkeä hänen touhuisinsa sentään tullut, mutta se kaikki lähinnä pakon sanelemana.
Ja koska en ole mistään älykkösuvusta, huomaan itsessänikin tyhmyyden piirteitä, olen itsekin huono oppimaan asioita ja koulut jäi kesken. Mutta olen kuitenkin "riittävän fiksu" tajutakseni oman tyhmyyteni. Hävettää myöntää kuinka tyhmä itsekin olin nuorena yrittäessäni olla hauska. Sillä pelleilyllä nimenomaan yritin peittää tyhmyyttäni, mutta tajusin sen vasta myöhemmin, silloin muutuin hyvinkin totiseksi torvensoittajaksi.
Ehdin loukata monia ja tajusin sen vasta siinä vaiheessa kun heillä meni minuun lopullisesti hermot. Olin myös sitä mieltä, että joka tilanteessa kannattaa olla rehellinen ja siitä pidin jästipäisesti kiinni. Mutta eihän tosielämä mene niin. Ei siitä tulisi yhtään mitään, jos kaikki olisi koko ajan rehellisiä, siitä tulisi täys kaaos yhteisöön, enkä edes itse lopulta halua kuulla kaikilta rehellisyyttä itseeni liittyen. Mutta koska olin tyhmä, en sitäkään vähää suostunut tajuamaan silloin, katkeroiduin vain kun "ei rehellisyys kelpaa, niiden vika, nönnönnöö".
No ihan hyvä tajuta nämä asiat edes lopulta kun kaikki ei tajua koskaan. Mulla se vaan kesti aivan liian iäkkääksi asti. Itse asiassa voisin kirjoittaa hyvinkin pitkän tekstin asioista, jotka on useimmille ihan itsestäänselviä, mutta itse tajusin ne vasta keski-iässä. Enkä yhä tänä päivänäkään ymmärrä kuinka jotkut tajuaa ne asiat jo parikymppisinä. Että kyllä minä ihan pakostakin olen vähän jälkeen jäänyt kehityksessä.
Fiksua pohdintaa. Mutulla sanoisin, että Suomessa huumoria ja sen merkitystä ei ole aina ehkä ihan ymmärretty, minkä vuoksi nuo toisia loukkaavat käytösmallit jäävät helposti kiertämään sukupolvesta toiseen. Jotenkin huumori on nähty yksinomaan hyvänä asiana eikä olla tiedostettu sitä, että väärin käytettynä sillä voidaan myös vahingoittaa. Täällä on tapana ollut pitkälti se, että nauretaan ihmisille mutta ei niinkään asioille tai ilmiöille. Enkä nyt väitä, etteikö muissa maissa esiintyisi samaa - vallankäyttö huumorin varjolla vaikuttaa olevan varsin universaali ilmiö. Pieni väestöpohja ja eristyneisyys on myös voinut ruokkia tätä käyttäytymistä, koska vertailupohjaa oman yhteisön tavoille ei ole juuri ollut. Lisäksi sisäsiittoisuus on monilla vaikuttanut mm. älyyn ja kognitiivisiin toimintoihin, mikä tietysti heijastuu siihenkin, mitä pitää hauskana. Lapsille on monesti tyypillistä hakea hupia härnäämällä toisia ja jos ihminen on jäänyt henkisesti kaikin puolin lapsen tasolle, on käytös sen mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanha aloitus näköjään. En jaksa lukea ketjua. Totean vain, että kehareitahan nuo miehet selvästi ovat.
Kyllä alhaisella älykkyydellä on varmasti osansa joidenkin pellejen kohdalla. Suvussani on ollut näitä, mm. kiusasivat lapsia kyyneliin saakka ja olivat sitten järkyttyneitä ja hämmentyneitä siitä, miksi lapset pahoittivat mielensä. Fiksuin pyysi sentään anteeksi mutta ei kyennyt silti muuttamaan käytöstään, vaan jatkoi samaa linjaa. Jossain vaiheessa joku taas loukkaantui, jolloin pelle oli jälleen kerran ymmällään siitä, mitä pahaa hän on nyt tehnyt. Puhuminen ja rautalangasta vääntäminen ei mennyt sekään perille, koska eiväthän he halua loukata. Ei tällaista syy-seuraussuhteiden ja jopa normaalin puheeksi ottamisen ymmärtämättömyyttä voi oikein selittää millään muulla kuin matalalla älykkyysosamäärällä.
Mun suku on valitettavasti myös täynnä näitä junttieinareita. Onneksi nykyaikana tuollaisten geenit ei enää pääse yhtä helposti jatkoon. Mun kohdalla valitettavasti myös äitini on tosi töhö, epäilen hänen olevan jopa lievästi kehitysvammainen, koska ei hän opi edes yksinkertaisia asioita. Kaunareitakin on katsonut vuosikymmeniä ja ainoat opitut sanat on tyyliin "jees, nou, lööv kiss ja meibi". Isäni ei ole ihan yhtä töhö, mutta ei hänenkään älynlahjoilla ole juhlimista. Sen näkee hienosti siitä kuinka hän on sotkenut koko elämänsä, eikä edelleenkään ymmärrä syyn olleen ihan itsessään, on vaan katkeroitunut. Joskin nyt eläkkeellä on jotain järkeä hänen touhuisinsa sentään tullut, mutta se kaikki lähinnä pakon sanelemana.
Ja koska en ole mistään älykkösuvusta, huomaan itsessänikin tyhmyyden piirteitä, olen itsekin huono oppimaan asioita ja koulut jäi kesken. Mutta olen kuitenkin "riittävän fiksu" tajutakseni oman tyhmyyteni. Hävettää myöntää kuinka tyhmä itsekin olin nuorena yrittäessäni olla hauska. Sillä pelleilyllä nimenomaan yritin peittää tyhmyyttäni, mutta tajusin sen vasta myöhemmin, silloin muutuin hyvinkin totiseksi torvensoittajaksi.
Ehdin loukata monia ja tajusin sen vasta siinä vaiheessa kun heillä meni minuun lopullisesti hermot. Olin myös sitä mieltä, että joka tilanteessa kannattaa olla rehellinen ja siitä pidin jästipäisesti kiinni. Mutta eihän tosielämä mene niin. Ei siitä tulisi yhtään mitään, jos kaikki olisi koko ajan rehellisiä, siitä tulisi täys kaaos yhteisöön, enkä edes itse lopulta halua kuulla kaikilta rehellisyyttä itseeni liittyen. Mutta koska olin tyhmä, en sitäkään vähää suostunut tajuamaan silloin, katkeroiduin vain kun "ei rehellisyys kelpaa, niiden vika, nönnönnöö".
No ihan hyvä tajuta nämä asiat edes lopulta kun kaikki ei tajua koskaan. Mulla se vaan kesti aivan liian iäkkääksi asti. Itse asiassa voisin kirjoittaa hyvinkin pitkän tekstin asioista, jotka on useimmille ihan itsestäänselviä, mutta itse tajusin ne vasta keski-iässä. Enkä yhä tänä päivänäkään ymmärrä kuinka jotkut tajuaa ne asiat jo parikymppisinä. Että kyllä minä ihan pakostakin olen vähän jälkeen jäänyt kehityksessä.
Kirjoitat kieliopillisesti hyvin ja ilman kirjoitusvirheitä. Harva tyhmä onnistuu siinä. Sisältökin täysipäistä. "vika" on ehkä jossain muualla. En usko alkuunkaan että olet mitenkään jälkeen jäänyt kehityksessä.
Pellet ja jännät pääsevät lisääntymään, kiltit eivät.
Itseppähän olet tuon vaivaksesi valinnut !
Vierailija kirjoitti:
Pellet ja jännät pääsevät lisääntymään, kiltit eivät.
Ei sellaista tosiasiaa, jota ei savolaispelle ehtisi alapeukuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Olet onnistunut naimaan 5-vuotiaan?
Isäs on viisvuotias.
Eräs tunnettu, TV:stäkin tuttu "koomikko" on tuollainen siviilissäkin. Ei kuulemma paljoa naurata parin tunnin jälkeen. Rajansa kaikella.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on yksi naapuri, joka on kahdenkesken tosi asiallisen oloinen ja huumorikin on ihan fiksua, mutta äijäporukassa muuttuu hillittömäksi klovniksi.
Miehillä tämä on tosi yleistä. Kaksistaan ollaan täysin normaali mutta heti kun on yleisöä ympärillä niin alkaa perseily ja huomiohu*raaminen.
Tämä näkyy myös monella poikaoppilaalla koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytäs tommosen huumori-ämmän ku kaikki tuntuumolevan niin tosikkoja :(
Tarvitset itsellesi tällaisen vaimon:
Vaimo: Käykö sulla kello?
Sinä: Joo.
Vaimi: Käske käydä mullakin.
Sinä: No, huono vitsi.
Vaimo lähtee tilanteesta loukkaantuneena. Sinun tehtäväsi on saada vaimo leppymään.
Tasokasta kommunikointia, eikö totta? Toivotaan, että joku päivä tärppää ja tällainen vaimo löytyy.
Sama juttu täällä. Päivästä toiseen on ylisuuria kenkiä lattiat täynnä, punaisia irtoneniä löytyy milloin mistäkin sohvan raosta tai jääkaapista, naamalle ruiskitaan vettä napinlävessä olevasta tekokukasta jne. Lisäksi luulen, että se pettää työpaikkansa karvaisen naisen ja identtisten kääpiökaksosten kanssa...
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut aloittajalle.
Olet saanut kumppaniksesi aidon savolaishuumorin harjoittajan.
Voiphan se olla vaan voip olla olematiki, hehe!
Tälläinen ihminen ajaa kanssaihmisensä hulluuteen hetkessä.
Se on, nimittäin, näin.
EheEhe.
Laittaisin miehen lukemaan tämän viestiketjun! Onko kiva kun verrataaan 5-vuotiaaseen ja ihan junttiin, sekopäähään? Voisi hyvinkin kolahtaa, että ei oo oikeasti mikään huumorimies ja kerrassaan mahtava tyyppi!
Vierailija kirjoitti:
Munkin raivohullu-pelle ex on savolainen. En tiennyt, että siellä päin tällainen älytön käytös on yleistä. Jotain vamnaisgeenejä ilmeisesti. VAROKAA SAVOLAISPELLEJÄ!
Savolaisissa on 80% N1c- taustaista siperianmongoloidia isälinjaa, muualla maassa n. 40%. Nämä "rikastukset" poljettiin väkisin Suomeen isovihan invaasion aikaan. Missään muinaisdna-tutkimuksessa ei ole tavattu N1c:tä Suomessa, Virossa tai Karjalassa vielä rautakaudellakaan. Suomen alkuperäinen väki oli ja on yksinomaan euripidista ja nämä N1c:t ovat täällä geneettistä isolaattia, ts. poikkeavat täysin kantisväestöstä perimänsä puolesta.
On ihan tutkittua, että kyseisissä siperianlinjaisissa on agressiivisuutta, alkoholismia, mielenhäiriöitä jne. aiheuttavia geenejä, joita ei ole kantisväestössä.
Media sensuroi niin muinaisdna- tutkimusten tuloksia kuin myös näitä kehitysmaalaisten geenivirheitä.
Yksi neuvo: Älkää kantissuomalaiset vaan lisääntykö tämän linjan miesten kanssa. Mieluummin vaikka spermat skandinaavisesta spermapankista. Jokainen, joka on lukenut tätä ketjua tai uutisia teinisurmista, naisiin kohdistuvasta väkivallasta, heikkolahjaisista jne. ymmärtää varmaan minkä vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tunnettu, TV:stäkin tuttu "koomikko" on tuollainen siviilissäkin. Ei kuulemma paljoa naurata parin tunnin jälkeen. Rajansa kaikella.
Kuka?
Älkää nuoret naiset ikinä hihitelkö nuorten miesten tositosi tyhmille vitseille. Sanokaa suoraan, mikä on tyhhmää.
Ah, musta ois ihanaa viettää tommosen kaa aikaa, jos vaan tosissaan osais ajottaa vitsit sopivaan aikaan ja paikkaan. Eli ei ainakaa kodin ulkopuolella mitää häpeetä aiheuttavia vitsejä, eikä kotonakaa jaksa kyllä jos jokanen lause on jotai pelleilyä??
Mulla on siis tällä hetkellä vielä jonkun aikaa töissä semmonen mies kollegana, jonka kanssa en käytännössä voi käydä yhtään keskustelua, jossa en naurais tai vähintääkää hymyilis kertaakaa. Ois kiva jos tuommonen jatkuis töiden ulkopuolelle, mutta on niin saamarin harvassa miehet jotka saa nauramaan sillä tavalla! Ihan harmittaa, kun tietää että kohta tuo mies ei ookaa enää samassa työpaikassa