Harvinaisia ja ehkä vanhoja, kuitenkin ihan normaaleja suomen kielen sanoja, mitä ihmiset eivät enää tunne?
Mitkä sanat ovat niin harvinaisia tai vanhanaikaisia, että vaikka kuuluvatkin suomen kieleen, niitä ei voi enää edes käyttää normaalissa keskustelussa ilman että joku ei ymmärrä?
Parin viikon sisällä olen käyttänyt itse kahtakin sanaa mitä mieheni ei ole koskaan kuulemma kuullutkaan. Nämä sanat olivat "kanalja" ( =kelmi, raukkamainen tyyppi) ja "raiska"(siis niin kuin "eukko raiska" eli "poloinen vanha mummo"). Olen ollut nuorempana aikamoinen lukutoukka ja nuo sanat lienevät tarttuneen matkaan jostain 70-luvulla suomennetuista kirjoista. Mieheni taas ei ole koskaan lukenut kaunokirjallisia kirjoja eli tuollaisen sanaston puute liittynee siihen.
Mitä muita löytyy? Listataan tänne!
Kommentit (1946)
Pua (takapuoli)
Lavitsa (tuoli, jossa selkänoja)
Palli (koroke)
Ja oma suosikkini:
Emännänjatko (porrastettu koroke) :D
" Ei ole ruuhta rannalla, joka minun Kultani kantaa", vanha kansanlaulu.
Mites, tiedättekö mitä tarkoitan jos kerron, että siinä tienvarressa oli pikkuinen näre tai komea petäjä?
Näre on kuusi ja petäjä on mänty. Vanhemmat ihmiset näitä sanoja käyttää vielä ihan yleisesti.
Muistan vanhoista akkareista, että Tupu, Hupu ja Lupu käyttivät sanoja eri kiva ja eri reilu. Eipä tänä päivänä tuota eriä noiden sanojen edessä käytä kukaan.
Tassi = kahvilautanen , imeläkivi = sokeri ,pootoori = santsikuppi kahvia
Otahan imeläkivi suuhus niin juomme oikein pootoorit tassilta.
Tiu
Kappa
Manttaali
mittayksiköitä.
Plootu
Riikintaalari
rahayksikköjä.
Huhmar (hienonnusastia)
Tanhua, aidattu reitti esim peltojen välissä. Huom, nimenomaan tanhuA, ei tanhu.
"Meillä on koulusta lupaa." = Meillä on koulusta lomaa. Ollut Aku Ankoissa tämäkin vielä 70-luvulla.
Mä oon pihassa.
Toiset ymmärtää että on ulkona pihalla, toinen tarkoittaa että on kotona.
Olen parikymppinen ja tiedän lähes jokaisen ketjussa mainitun sanan, kiitos Aku Ankan.
Ruuhi, tasapohjainen puuvene