Millä perusteella duunarilapsen päätyminen yliopistoon on luokkahyppy?

Tietenkin koulutus korreloi hyvän tulotason kanssa! Sehän on selvää.

Mutta totta kai on työttömiä maistereita. Tunnen myös n. 20 hengen asiantuntijayrityksen (jolla menee tosi hyvin) toimarin, jolla vain toiseen asteen tutkinto.

Tiedän myös toisen vastaavan esimerkin, eli ei se nyt kaikkea kerro, mutta koulutus helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Mihin luokkaan kuuluu miljonääri, joka on fiksuilla sijoitustoimilla tienannut omaisuutensa, mutta on ulkoiselta habitukseltaan kuin koditon alkoholisti? Tämä ihminen istuu sulassa sovussa neuvottelemaan saman pöydän ääreen pukumiesten kanssa.

Yläluokka (en tiedä kuuluuko tuo mies siihen, ei voi tietää noilla tiedoilla, mutta luultavasti) usein pukeutuukin ryysyisesti, niin ettei kukaan arvaisi totuutta. Huvittava kuvitelma, että luokka-asema olisi vaatteista kiinni. Voi olla mitä luokkaa tahansa ilman lisätietoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.

Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.

Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?

t:yliopistosta valmistunut

Jos muka olet yliopistosta valmistunut, niin missä on historian yleistietoutesi?  Miten voi kysyä näin naivia asiaa?

Ehkä sitä ei opeteta hänen tutkinnossaan ja hän ei ole kiinnostunut siitä. Itseäni ei voisi luokkahistoria vähempää kiinnostaa. 

Lukio ja ap väitti olevansa historiassakin asiantuntija.

Myös naimalla voi tehdä luokkahypyn.

Aatos Erkko oli kai kaikilla mittareilla suomalaista yläluokkaa. Hän nai ihan tavallisen keskiluokkaisen naisen, muistaakseni lentoemännän nimeltä Tuulikki. Häntä koulittiin suvun toimesta ja etunimestäkin tuli Jane.

Tuskin voidaan väittää ettei Jane Erkko kuitenkin kuulunut suomalaiseen yläluokkaan miehensä "siivellä".

Vierailija kirjoitti:

Mihin luokkaan kuuluu miljonääri, joka on fiksuilla sijoitustoimilla tienannut omaisuutensa, mutta on ulkoiselta habitukseltaan kuin koditon alkoholisti? Tämä ihminen istuu sulassa sovussa neuvottelemaan saman pöydän ääreen pukumiesten kanssa.

Voidaan verrata vaikka Vesa Keskiseen.

Kuuluuko hän mielestäsi jollain mittarilla yläluokkaan? Taitava bisnessmies hän on, mutta ei varsinaisesti sivistyneistöä.

Opintopiakkojen lisääminen ei voi luoda määräänsä enempää ylempää keskiluokkaa. Ja on huijausta uskotella että AMK antaa samat lähtökohdat kuin tiedeyliopisto.

Sisämaan pikkupaikkakunnalla ei ole välttämättä yhtään ylemmän keskiluokan tai yläluokan edustajaa. Ehkä oppilaitosten rehtorit ja ylilääkärit lasketaan ylempään keskiluokkaan, pankinjohtaja, kaupunginjohtaja. Tuleeko mieleen muita?

Tästä syntyy näiden paikkakuntien asukkaille harha ettei sellaisia luokkia ole. Eletään kuplassa oman luokan sisällä.

Suvuissamme suoraan taaksepäin on pientilalaisia, rakennusmiehiä, metsätyöläisiä, lattiatason tehdastyöläisiä, laitosapulaisia ja myymäläapulaisia. Itse olemme toimihenkilö ja kunta-alan työntekijä, sisätöissä. Kaikki kolme lastamme ovat korkeakouluttautuneita, insinööri ja kaksi fil. maisteria. Tapahtuiko tässä suvullemme jokin ihmeellinen ja merkittävä luokkahyppy? Ja minne? Vain nurkkakuntaiset kissanhännän nostajat ja pätemisen tarvetta tuntevat jaksavat nostaa ja ylläpitää luokka-ajattelua.

Vierailija kirjoitti:

Jep jep, et tainnut ainakaan yhteiskuntatieteitä lukea. Yhteiskuntaluokalla ja rahalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhteiskuntaluokka kertoo koulutuksesta, elämäntavasta, sivistyksestä, sosiaalisesta pääomasta jne. On olemassa yläluokkaisia ihmisiä, joilla ei ole rahaa ja upporikkaita nousukkaita, joilla ei ole koulutusta. Jälkimmäisellä ei ole asiaa ensimmäisen rikkaiden kavereiden illallispöytään siinä missä ensimmäisellä on, koska hän osaa luoka tavat ja jakaa sen edustamat arvot.

No, etpä tainnut sinäkään lukea. Oletko kuullut sellaisesta ilmiöstä, kuin varallisuuden suomat mahdollisuudet? Ei akateemisen koulutuksen puute niin ikään tarkoita sivistymättömyyttä, eikä 95% suomalaista akateemisista ole missään kontaktissa yläluokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Suvuissamme suoraan taaksepäin on pientilalaisia, rakennusmiehiä, metsätyöläisiä, lattiatason tehdastyöläisiä, laitosapulaisia ja myymäläapulaisia. Itse olemme toimihenkilö ja kunta-alan työntekijä, sisätöissä. Kaikki kolme lastamme ovat korkeakouluttautuneita, insinööri ja kaksi fil. maisteria. Tapahtuiko tässä suvullemme jokin ihmeellinen ja merkittävä luokkahyppy? Ja minne? Vain nurkkakuntaiset kissanhännän nostajat ja pätemisen tarvetta tuntevat jaksavat nostaa ja ylläpitää luokka-ajattelua.

Kuulostaa, että olette aika samaa luokka-asemaa lasten kanssa eli keskiluokan eri vivahteita. Korkeakoulutus ei sinällään nosta ylemmäs, kun nykyään puolella ikäluokasta on korkeakoulutus. Ja ennen muinoin jo tavallinen konttoritoimistotyö oli keskiluokkaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, no mikä sen luokkajaon sitten aiheuttaa? Jos koulutus niin miksi? Miksei tulotaso?

Duunari voi helposti tienata saman verran kuin johtoporras jos työssä on mahdollisuus ylityökorvauksiin ja muihin työnlisiin. Duunari on ihmisenä aivan erilainen habitukseltaan, kuin johtoportaan väki. On likaisia, rikkinäisiä vaatteita, kiroilua ja karskia puhetta. Sivitystaso on matalampi. Johtoporras pukeutuu siististi, puhuu virallisemmin ja hyvätkin vitsit on jotenkin kliinisiä.

Nämä kaksi ryhmää ovat aivan eri maailmoista, vaikka tulot voivat olla tismalleen samat.

Näin. Lisäksi duunari ei osaa säästää, eikä sijoittaa, vaan kaikki raha kulutetaan turhaan statuskeräilyyn, kaljankittaamiseen tai pelaamiseen. Hyvästä palkasta huolimatta luottotiedotki ovat menneet. Tästä voi sitten vihata yläluokkaa ja ihmisten riistäjiä.

Vierailija kirjoitti:

Suvuissamme suoraan taaksepäin on pientilalaisia, rakennusmiehiä, metsätyöläisiä, lattiatason tehdastyöläisiä, laitosapulaisia ja myymäläapulaisia. Itse olemme toimihenkilö ja kunta-alan työntekijä, sisätöissä. Kaikki kolme lastamme ovat korkeakouluttautuneita, insinööri ja kaksi fil. maisteria. Tapahtuiko tässä suvullemme jokin ihmeellinen ja merkittävä luokkahyppy? Ja minne? Vain nurkkakuntaiset kissanhännän nostajat ja pätemisen tarvetta tuntevat jaksavat nostaa ja ylläpitää luokka-ajattelua.

Olen tekemisissä sekä alaluokan että yläluokan jäsenten kanssa, ja tällainen viesti viittaa nähdäkseni lähinnä kapeaan elämänkokemukseen. Kannattaa kokeilla tutustua ihmisiin kellokäyrän molemmissa päissä, niin huomaa luokkaerot selvimmin. Esimerkiksi työväenluokan ja ylemmän keskiluokan välillä ero ei olekaan yhtä selkeä, muut silti sinänsä havaittavissa.

Vierailija kirjoitti:

Sisämaan pikkupaikkakunnalla ei ole välttämättä yhtään ylemmän keskiluokan tai yläluokan edustajaa. Ehkä oppilaitosten rehtorit ja ylilääkärit lasketaan ylempään keskiluokkaan, pankinjohtaja, kaupunginjohtaja. Tuleeko mieleen muita?

Tästä syntyy näiden paikkakuntien asukkaille harha ettei sellaisia luokkia ole. Eletään kuplassa oman luokan sisällä.

Olihan Pentinkulmallakin Paroni, kunnes sai pistimestä, jossain Hämeen korvessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.

Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.

Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?

t:yliopistosta valmistunut

Jos muka olet yliopistosta valmistunut, niin missä on historian yleistietoutesi?  Miten voi kysyä näin naivia asiaa?

Ehkä sitä ei opeteta hänen tutkinnossaan ja hän ei ole kiinnostunut siitä. Itseäni ei voisi luokkahistoria vähempää kiinnostaa. 

Lukio ja ap väitti olevansa historiassakin asiantuntija.

Ei minua ainakaan lukiossa kiinnostanut Suomen historia yhtään. 

Vierailija kirjoitti:

Ok, no mikä sen luokkajaon sitten aiheuttaa? Jos koulutus niin miksi? Miksei tulotaso?

Luokkajako on nimenomaan sivistystä , ei rahaa. Duunari voi tienata vaikka kuinka paljon, mutta ei se hänestä tee akateemista.  Korkeastikoulutettu voi olla rutiköyhä, mutta silti hän on akateeminen ja korkeasti koulutetu.   Duunarikin voi olla viisas/fiksu ja paljon lukenut, mutta ei hän silti ole akateeminen.  Akateeminen ei  tarkoita samaa, kuin hyvä ihminen tai duunari sama kuin tyhmä, mutta yliopistosta tulee akateemisia/korkeastikoulutettuja ja duunari ei ole sellainen.

T: duunari, jonka lapset on akateemisia, eikä asia meille ole mikään ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, no mikä sen luokkajaon sitten aiheuttaa? Jos koulutus niin miksi? Miksei tulotaso?

Luokkajako on nimenomaan sivistystä , ei rahaa. Duunari voi tienata vaikka kuinka paljon, mutta ei se hänestä tee akateemista.  Korkeastikoulutettu voi olla rutiköyhä, mutta silti hän on akateeminen ja korkeasti koulutetu.   Duunarikin voi olla viisas/fiksu ja paljon lukenut, mutta ei hän silti ole akateeminen.  Akateeminen ei  tarkoita samaa, kuin hyvä ihminen tai duunari sama kuin tyhmä, mutta yliopistosta tulee akateemisia/korkeastikoulutettuja ja duunari ei ole sellainen.

T: duunari, jonka lapset on akateemisia, eikä asia meille ole mikään ongelma.

Minkälainen ero on sivistyneen ja lukeneen henkilön välillä? Kysyn siis ihan uteliaisuudesta.

Eka kun alko lukeen tätä aloitusta tuli fiilis että kyllä kai niitä luokkia on, mutta mitä enemmän asiaa puitiin niin sitä selkeämmin tuli fiilis että luokat on vaan lähinnä jonkun oma käsitys paremmuudesta joka ei välttämättä korreloi minkään kanssa.

Jos kerran älykkyysosamääräkään ei kerro välttämättä sitä onko ihminen fiksu/viisas, niin miten luulette että mittaatte jotain luokkia kestävästi.

Sanoisin että Suomessa mahikset on sen verran tasaiset ettei meillä mitään luokkia enää ole. Ja se on hyvä niin.

Vierailija kirjoitti:

Ok, no mikä sen luokkajaon sitten aiheuttaa? Jos koulutus niin miksi? Miksei tulotaso?

Kai se on "sivistys", käytöstavat, sukutausta, harrastukset jne. 

Näet luokkajaon kun menet  yhteisiin tilaisuuksiin,  joihin on pukukoodi. Lasten pukeutuminen juhliin jne elämä.

Sivistystä ei voi ostaa rahalla, siihin pitää kasvaa lapsesta asti.

Olen työtön tohtori. Tulot 518€/kk ja opintolainaa 8K€. Hienoa kuulua yläluokkaan!

Mutta jokainen osaa Googlata pukukoodi ja ostaa juhlavaatteet? Miten tällä mitataan mitään, samat vaatteet kaikkien ostettavissa ja löydettävissä netissä? En ymmärrä. Kai nyt jokainen osaa pukeutua asiallisesti erilaisiin tilaisuuksiin.