Lue keskustelun säännöt.
Millä perusteella duunarilapsen päätyminen yliopistoon on luokkahyppy?
03.06.2017 |
Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.
Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.
Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?
t:yliopistosta valmistunut
Kommentit (142)
Miten ajattelette, määräytyykö perheen sosiaaliluokka "korkeimman" mahdollisen statuksen perusteella vain onko se vanhempien koulutusten ja tulojen keskiarvo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä keskustelussa on monia hyviä pointteja, mutta mielestäni tässä unohdetaan myös suomalaisen yhteiskunnan ja historian erityispiirteet. Suomi ei ole samankaltainen luokkayhteiskunta kuin Englanti, jossa yhteiskuntaluokka on käytännöllisesti katsoen aina periytyvä asia.
Mielestäni monet sivuttavat joko taloudellisen tai henkisen pääoman. Todellisuudessa yhteiskuntaluokan määrittyminen ei ole mikään yksinkertainen yhtälö. Koulutus ei yksinään tee kenestäkään yläluokkaista, kuten ei pelkkä taloudellinen pääomakaan. Sama pätee rahaan. Raha määrittää osittain ihmisen yhteiskunnallista asemaa, mutta ei yksinään.
Suomessa on todella vähän vanhaa sivistys-kulttuurista yläluokkaa. Täällä on kuitenkin muutamia sukuja, joissa on sekä sivistyksellistä että taloudellista pääomaa. Toisaalta täällä on vanhan rahan sukuja, jotka eivät ole varsinaisesti mitään akateemisia sivistyssukuja, vaan joiden taloudellinen ja sosiaalinen asema perustuu esim. vankkaan historiaan yritysmaailmassa. Täytyy muistaa myös, että Suomen historian vuoksi yhteiskunnallinen nousu ei automaattisesti vaadi useiden sukupolvien taustaa. Täällä on helppo nousta, mutta toisaalta myös pudota vanhempia alempaan sosiaaliluokkaan.
Sanoisin silti, että nykyisin koulutus vaikuttaa eniten yhteiskuntaluokkaan. Varallisuus vaikuttaa myös, mutta sen merkitys on monimutkaisempi. Usein vanhaa rahaa arvostetaan, koska siihen assosioituu kulttuuripääoma. Uusi raha, esim. lottovoittajat, rikkaat urheilijat, formulatähdet, muusikot jne. ovat myös arvostettuja, mutta heidän kulttuurinen pääomansa voi olla ohutta tai todella nuorta. Samasta syystä työtön kulttuuriantropologi ei ole yläluokkainen, kuten ei ole myöskään yrityksellään satoja tuhansia nettoava putkiasentajakaan. Yhteiskuntaluokan, varallisuuden ja koulutuksen väliset yhteydet ovat moniulotteiset. Juuri siksi, että elämme vuotta 2017 eikä 1817.