Millä perusteella duunarilapsen päätyminen yliopistoon on luokkahyppy?
Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.
Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.
Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?
t:yliopistosta valmistunut
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tutkinnolla sitten tehdään luokkahyppy?
Oletin kyllä, että jos olisi ylempää keskiluokkaa tai yläluokkaa, tietäisit sen itse. Jos vanhempasi ja isovanhempasi ovat akateemisia, voithan ollakin ylempää keskiluokkaa. Ilman että vähän kuvailet, ei voi tietää.
Minusta luokat ei ole noin selviä. Käytin esimerkkinä siksi omaa perhettä. Harvalla suomalaisella korkeakoulutetulla on selkeä luokkaidentiteetti, koska ennen sotia korkeakoulutus oli harvinaista. Omat isovanhemmat ovat tässä poikkeus. Suurimmalla osalla on sukulaisia erilaisilla koulutuksilla. En katso kuuluvana selkeästi mihinkään luokkaan.
Itselläni on sukulaisia ja perheenjäseniä, joilla ei ole koulutusta juuri lainkaan. En katso, että meidän välillä olisi suuria eroja.
Ei siinä ole epäselvyyttä. Se johtuu vain siitä, että ylimpien yhteiskuntaluokkien määrä Suomessa on hyvin pieni. Ensimmäisen polven maisteri ei todellakaan ole vielä ylempää keskiluokkaa saati yläluokkaa. Sen sijaan kolmannen polven tohtori alkaa olla jo lähempänä sitä tai jo ylemmän keskiluokan yli. Tässä edelleen huomaa, jos rahaa ajattelee, palkka ei määritä vaan pitää olla myös vanhaa rahaa. Itse olen ensimmäisen polven maisteri ja katson elämänarvoiltani ja tavoiltani olevani vielä selvää työväenluokkaa.
Akateeminen koulutus ei ole ainoa tie sivistykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.
Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.
Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?
t:yliopistosta valmistunut
Jos muka olet yliopistosta valmistunut, niin missä on historian yleistietoutesi? Miten voi kysyä näin naivia asiaa?
Minulla on parempi yleissivisistys historiasta kuin kellään tuntemallani ihmisellä, poislukien yksi historian opettaja yliopistolta. Ja tunnen valtavan määrän historiaa lukeneita. Että ehkä kysymys ei kuitenkaan ole naiivi vaan käytät sitä tekosyynä olla vastaamatta.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en koskaan ole osannut ajatella, että suomessa olisi mitään oikeaa luokkajakoa. Itsellä ei ole hajua mihin luokkaan kuulun.
Isäni on diplomi-insinööri, äitini on suurtalouskeittäjä ja lähihoitaja. Siskoni on jonkin sortin humanisti ja valmistunut yliopistosta. Veljeni on putkimies. Itse olen ylioppilas, joka on ensin valmistunut amk:sta ja myöhemmin yamks:sta. Nyt teen väitöskirjaani tohtoriksi. Ei sitten niin mitään hajua mihin kuulun ja eikä sillä kai niin ole väliäkään. Alani töissä olen ollut katkotta vuodesta 2007 lähtien, eli noin 2 vuotta ennen kuin valmistuin.
Omaan ystäväpiiriini kuuluu myös vähän kaikenlaisia ihmisiä. On amkkilaisia ja maistereita. Kuten myös amiksia ja "pelkkiä" ylioppilaita. Enpä ole ihmisissä juurikaan eroja huomannut koulutuksen perusteella. Ainoa ero on se, että yliopistosta valmistuneet ovat omassa piirissäni enemmän pätkätöissä tai työttömänä. Varsinkin amikset ovat olleet valmistumisestaan lähtien töissä lähes koko ajan.
Kertoisitko vielä, miten hakeudutaan akateemisiin jatko-opintoihin yamk-pohjalta? Vertautuuko tuo yamk siis maisterintutkintoon?
Kyllä, juridisesti yamk vastaa yliopiston maisteritutkintoa. Periaatteessa jatkohakuun ovat samalla viivalla.
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen koulutus ei ole ainoa tie sivistykseen.
Jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä yksittäisistä ihmisistä, niin kyllä akateeminen koulutus aivan ehdoton edellytys sivistykselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen koulutus ei ole ainoa tie sivistykseen.
Jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä yksittäisistä ihmisistä, niin kyllä akateeminen koulutus aivan ehdoton edellytys sivistykselle.
Höpön löpön. Ruukinmatruuna oli / on amis ja hän pesee tiedoillaan meistä ihan kenet tahansa. Ja myös kyvyllä käyttää niitä tietoja.
Jos ensimmäisen polven maisteri/tohtori ei muka voi kuulua edes ylempään keskiluokkaan, presidentit Koivisto ja Halonen ovat/olivat korkeintaan alempaa keskiluokkaa, vai? Ja lukuisat pääministerit, piispat ja professorit.
Ihan noin se ei nimittäin ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen koulutus ei ole ainoa tie sivistykseen.
Jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä yksittäisistä ihmisistä, niin kyllä akateeminen koulutus aivan ehdoton edellytys sivistykselle.
Höpön löpön. Ruukinmatruuna oli / on amis ja hän pesee tiedoillaan meistä ihan kenet tahansa. Ja myös kyvyllä käyttää niitä tietoja.
a) Tieto ja sivistys eivät ole sama asia
b) Ruukinmatruuna oli/on juntti
Millähän alalla tienaa 3000€/kk 20v? Raksaukkona vieraalla paikkakunnalla 12h päivää? ja tää 5000-6000€ on pakko olla yrittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Ok, no mikä sen luokkajaon sitten aiheuttaa? Jos koulutus niin miksi? Miksei tulotaso?
Duunari voi helposti tienata saman verran kuin johtoporras jos työssä on mahdollisuus ylityökorvauksiin ja muihin työnlisiin. Duunari on ihmisenä aivan erilainen habitukseltaan, kuin johtoportaan väki. On likaisia, rikkinäisiä vaatteita, kiroilua ja karskia puhetta. Sivitystaso on matalampi. Johtoporras pukeutuu siististi, puhuu virallisemmin ja hyvätkin vitsit on jotenkin kliinisiä.
Nämä kaksi ryhmää ovat aivan eri maailmoista, vaikka tulot voivat olla tismalleen samat.
Vierailija kirjoitti:
Jos ensimmäisen polven maisteri/tohtori ei muka voi kuulua edes ylempään keskiluokkaan, presidentit Koivisto ja Halonen ovat/olivat korkeintaan alempaa keskiluokkaa, vai? Ja lukuisat pääministerit, piispat ja professorit.
Ihan noin se ei nimittäin ole.
Puhutaan ihan eri ikäpolvista. Tänä päivänä on ollut mahdollisuus olla useampi koulutettu sukupolvi jopa sosialisteilla.
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella ja sivistyksellä ei ole mitään tekemistä keskenään.
Väittäisin että perinteiset yhteiskuntaluokat ovat hälvenemässä koska keskimäärin ihmiset ovat sivistymättömämpiä ja nykyajan massakulttuuri tekee kaikista ideologian sokaisemia lampaita. Koulutus määrää nykyään enemmänkin työelämän hierarkiaa koska työ on noussut kaikkein ylimmäksi hyveeksi. Työtä on tehtävä jokaisen, te olette pelkkiä korvattavissa olevia hammasrattaita tässä helvetinkoneessa joka jauhaa ihmiskunnan palasiksi.
The world rolls round forever like a mill;
it grinds out death and life and good and ill;
it has no purpose, heart or mind or will.
- James Thompson
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen koulutus ei ole ainoa tie sivistykseen.
Jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä yksittäisistä ihmisistä, niin kyllä akateeminen koulutus aivan ehdoton edellytys sivistykselle.
Höpön löpön. Ruukinmatruuna oli / on amis ja hän pesee tiedoillaan meistä ihan kenet tahansa. Ja myös kyvyllä käyttää niitä tietoja.
a) Tieto ja sivistys eivät ole sama asia
b) Ruukinmatruuna oli/on juntti
Jos massiivinen yleissivistys, kyky tehdä johtopäätöksiä tiedosta ja taito kirjoittaa ei riitä sivistyneen leimaan niin sitten meillä on niin erilainen käsitys sivistyneisyydestä ettei tätä väittelyä kannata jatkaa
Vierailija kirjoitti:
Sillä perusteella, että luokkajako ei perustu pelkkiin tuloihin vaan pitkälti nimenomaan koulutustason.
Just näin. Kai mäkin olen luokkaretkeilijä kun kansakoulun ja kauppaoppilaitoksen suorittaneiden lapsena pääsin yliopistoon. Nykyäön toki lähes kaikki ovat kohta korkrakoulutettuja kun amkit perustettu jne. Koulutukset tosin sieltä ja yliopistoista ovat kärsineet inflaation.
Vierailija kirjoitti:
Millähän alalla tienaa 3000€/kk 20v? Raksaukkona vieraalla paikkakunnalla 12h päivää? ja tää 5000-6000€ on pakko olla yrittäjä.
Ei ollut yrittäjä vaan sähkömiesten työnjohtaja alan erikoisliikkeessä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.
Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.
Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?
t:yliopistosta valmistunut
Jos muka olet yliopistosta valmistunut, niin missä on historian yleistietoutesi? Miten voi kysyä näin naivia asiaa?
Minulla on parempi yleissivisistys historiasta kuin kellään tuntemallani ihmisellä, poislukien yksi historian opettaja yliopistolta. Ja tunnen valtavan määrän historiaa lukeneita. Että ehkä kysymys ei kuitenkaan ole naiivi vaan käytät sitä tekosyynä olla vastaamatta.
-ap
No nyt edes suomen taitosi vaikuttaa paremmalta kuin aloitusviestissä. Ehkä itse oletkin paras esimerkki teoriaasi, että sivistys ja koulutus (akateeminen) eivät ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ensimmäisen polven maisteri/tohtori ei muka voi kuulua edes ylempään keskiluokkaan, presidentit Koivisto ja Halonen ovat/olivat korkeintaan alempaa keskiluokkaa, vai? Ja lukuisat pääministerit, piispat ja professorit.
Ihan noin se ei nimittäin ole.
Puhutaan ihan eri ikäpolvista. Tänä päivänä on ollut mahdollisuus olla useampi koulutettu s ukupolvi jopa sosialisteilla.
Et vastannut kysymykseen. Kuuluuko presidentti, pääministeri, ministeri, piispa, suuryrityksen johtaja tai professori alempiin yhteiskuntaluokkiin, jos vanhemmilla ei ole korkeakoulututkintoa? Ja puhutaan tästä päivästä eikä menneestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateeminen koulutus ei ole ainoa tie sivistykseen.
Jos puhutaan yleisellä tasolla, eikä yksittäisistä ihmisistä, niin kyllä akateeminen koulutus aivan ehdoton edellytys sivistykselle.
Höpön löpön. Ruukinmatruuna oli / on amis ja hän pesee tiedoillaan meistä ihan kenet tahansa. Ja myös kyvyllä käyttää niitä tietoja.
a) Tieto ja sivistys eivät ole sama asia
b) Ruukinmatruuna oli/on junttiJos massiivinen yleissivistys, kyky tehdä johtopäätöksiä tiedosta ja taito kirjoittaa ei riitä sivistyneen leimaan niin sitten meillä on niin erilainen käsitys sivistyneisyydestä ettei tätä väittelyä kannata jatkaa
Mun mielestäni luokka-asemaan liittyy olennaisesti lähiyhteisö. Jos olet duunarien keskuudessa ja sukulaisesti ja kaverisi ovat työväenluokkaa tai modernisti wt, niin olisi vaikea nähdä, että olisit itse yläluokkaa. Jos on kouluttautunut tai muuten siirtynyt pois vanhoista luokkaympyröistään, niin on varmasti orpo oli. Jos ei koe olevansa osana, kuuluvansa, toiseenkaan luokkaan. Kyllä siihen siis vaikuttaa ihan ratkaisevasti ihmisen sosiaaliset suhteet ja kontaktit ja ystäväpiiri jne. Siis paljon kyse myös viiteryhmästä eikä vain yksilön ominaisuuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.
Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.
Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?
t:yliopistosta valmistunut
Jos muka olet yliopistosta valmistunut, niin missä on historian yleistietoutesi? Miten voi kysyä näin naivia asiaa?
Minulla on parempi yleissivisistys historiasta kuin kellään tuntemallani ihmisellä, poislukien yksi historian opettaja yliopistolta. Ja tunnen valtavan määrän historiaa lukeneita. Että ehkä kysymys ei kuitenkaan ole naiivi vaan käytät sitä tekosyynä olla vastaamatta.
-ap
No nyt edes suomen taitosi vaikuttaa paremmalta kuin aloitusviestissä. Ehkä itse oletkin paras esimerkki teoriaasi, että sivistys ja koulutus (akateeminen) eivät ole sama asia.
Jotenkin myötätuntoisuutta herättävää tuo argumentointisi :)
Ap
Kertoisitko vielä, miten hakeudutaan akateemisiin jatko-opintoihin yamk-pohjalta? Vertautuuko tuo yamk siis maisterintutkintoon?