Millä perusteella duunarilapsen päätyminen yliopistoon on luokkahyppy?
Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.
Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.
Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?
t:yliopistosta valmistunut
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Mutta jokainen osaa Googlata pukukoodi ja ostaa juhlavaatteet? Miten tällä mitataan mitään, samat vaatteet kaikkien ostettavissa ja löydettävissä netissä? En ymmärrä. Kai nyt jokainen osaa pukeutua asiallisesti erilaisiin tilaisuuksiin.
Tämän takia et menisi pariisilaisesta! Huippusuunnittelija nimeää suomalaisten pukeutumissynnit
http://www.iltalehti.fi/muoti/201706012200178280_mu.shtml
Tai suomaisten "bongaaminen" aina heti ulkomailla - TYYLI. Laatu.
Suomalaiset ei vain osaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep jep, et tainnut ainakaan yhteiskuntatieteitä lukea. Yhteiskuntaluokalla ja rahalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Yhteiskuntaluokka kertoo koulutuksesta, elämäntavasta, sivistyksestä, sosiaalisesta pääomasta jne. On olemassa yläluokkaisia ihmisiä, joilla ei ole rahaa ja upporikkaita nousukkaita, joilla ei ole koulutusta. Jälkimmäisellä ei ole asiaa ensimmäisen rikkaiden kavereiden illallispöytään siinä missä ensimmäisellä on, koska hän osaa luoka tavat ja jakaa sen edustamat arvot.
No, etpä tainnut sinäkään lukea. Oletko kuullut sellaisesta ilmiöstä, kuin varallisuuden suomat mahdollisuudet? Ei akateemisen koulutuksen puute niin ikään tarkoita sivistymättömyyttä, eikä 95% suomalaista akateemisista ole missään kontaktissa yläluokkaan.
Varallisuus antaa toki mahdollisuuksia. Sivistymätön ihminen käyttää varallisuuttaan vaikka uuteen autoon. Sivistynyt voi pitää sillä rahalla downshiftausta ja käyttää vuoden opiskeluun. Tuo on toki totta ettei 95% ole kontaktissa yläluokkaan vaikka akateemisia onkin. Ei minustakaan Lapuan peruskoulunopettaja varmastikaan välttämättä kuulu samaan seurapiiriin kuin vaikkapa J. Donner sen enempää kuin joku Kempeleen dippainssi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.
Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.
Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?
t:yliopistosta valmistunut
Jos muka olet yliopistosta valmistunut, niin missä on historian yleistietoutesi? Miten voi kysyä näin naivia asiaa?
Ehkä sitä ei opeteta hänen tutkinnossaan ja hän ei ole kiinnostunut siitä. Itseäni ei voisi luokkahistoria vähempää kiinnostaa.
Lukio ja ap väitti olevansa historiassakin asiantuntija.
Tästä päästään ihan suoraan sivistyskeskusteluun.
Ei minua ainakaan lukiossa kiinnostanut Suomen historia yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimittäin monet tuntemani yliopistosta valmistuneet ja etenkin jatko-opintojen suorittajat ovat taloudellisesti viheläisessä asemassa. Vielä nelikymppisinä kituutetaan tonnikalalla ja asutaan kimppakämpässä.
Pätevä amis taas voi aika helposti tienata 3000e/kk jo parikymppisenä. Kaverini tienasi 5000—6000e/kk noin kaksvitosena.
Onko keski- tai yläluokkaisuus siis vain sitä, että on hieno titteli ja osaa käyttää sivistyssanoja?
t:yliopistosta valmistunut
Jos muka olet yliopistosta valmistunut, niin missä on historian yleistietoutesi? Miten voi kysyä näin naivia asiaa?
Ehkä sitä ei opeteta hänen tutkinnossaan ja hän ei ole kiinnostunut siitä. Itseäni ei voisi luokkahistoria vähempää kiinnostaa.
Lukio ja ap väitti olevansa historiassakin asiantuntija.
Ei minua ainakaan lukiossa kiinnostanut Suomen historia yhtään.
Tästä päästään ihan suoraan sivistyskeskusteluun. (Moka.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jokainen osaa Googlata pukukoodi ja ostaa juhlavaatteet? Miten tällä mitataan mitään, samat vaatteet kaikkien ostettavissa ja löydettävissä netissä? En ymmärrä. Kai nyt jokainen osaa pukeutua asiallisesti erilaisiin tilaisuuksiin.
Tämän takia et menisi pariisilaisesta! Huippusuunnittelija nimeää suomalaisten pukeutumissynnit
http://www.iltalehti.fi/muoti/201706012200178280_mu.shtml
Tai suomaisten "bongaaminen" aina heti ulkomailla - TYYLI. Laatu.
Suomalaiset ei vain osaa.
Täällä aina sanotaan, että oikeasti rikkaat ja korkealla olevat henkilöt pukeutuvat mitään sanomattoman nuukasti. Ei pröystäillen. Ja sitten suomalaiset ei osaa pukeutua. Eli Suomessa kaikki kuuluvat alempaan luokkaan, koska emme vain osaa.
Onko Juha Sipilä ylempää luokkaa?
Vierailija kirjoitti:
Mutta jokainen osaa Googlata pukukoodi ja ostaa juhlavaatteet? Miten tällä mitataan mitään, samat vaatteet kaikkien ostettavissa ja löydettävissä netissä? En ymmärrä. Kai nyt jokainen osaa pukeutua asiallisesti erilaisiin tilaisuuksiin.
Jos joudut googlettamaan, olet jo aika hukassa. Googlettaako kalastajan lapsi verkkoja ja kalalajeja? Googlettaako kirvesmiehen lapsi mikä on jiiri ja vatupassi. Jos siitä aloittaa aikuisena, on jo kaksikymmentä vuotta jäljessä siitä mitä nämä ovat oppineet kotona. Ihan sama etiketissä, sivistyksessä ja kulttuurissa.
Jos tämä ei ole koskaan tullut sinulle vastaan, olet liikkunut vain hyvin lähellä omaa luokkaasi. Kuten joku sanoi, työväenluokka ja keskiluokka ovat hyvin lähellä toisiaan.
Se ei tarkoita ettei muitakin luokkia olisi. Niitä alkaa kohdata korkeammassa koulutuksessa ja sen mukana tulevissa ammateissa, omistavissa luokissa ja korkeakulttuurissa.
Jos ajattelee, ettei olisi luokkia lainkaan, niin sitten loogisesti pitäisi sossun vakioasiakkaan ja ministerin hengata jokapäiväisessä elämässä luontevasti keskenään. Olisi sama tyyli ulkoisesti ja sama maku ruuassa ja kulttuurissa ja samanlainen kieli ja tavat. Ja kontulalainen lähihoitaja, jonka lapsuudenperhe kävi äitienpäivälounaalla Abc:llä, solahtaisi helposti Ritarihuoneen äitienpäivälounaalle. Olisi kuin kotonaan aatelisten joukossa, olisi tuttujakin, small talk sujuisi ja hän tuntisi olonsa rennoksi ja kotoisaksi, eikä yhtään ulkopuoliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jokainen osaa Googlata pukukoodi ja ostaa juhlavaatteet? Miten tällä mitataan mitään, samat vaatteet kaikkien ostettavissa ja löydettävissä netissä? En ymmärrä. Kai nyt jokainen osaa pukeutua asiallisesti erilaisiin tilaisuuksiin.
Jos joudut googlettamaan, olet jo aika hukassa. Googlettaako kalastajan lapsi verkkoja ja kalalajeja? Googlettaako kirvesmiehen lapsi mikä on jiiri ja vatupassi. Jos siitä aloittaa aikuisena, on jo kaksikymmentä vuotta jäljessä siitä mitä nämä ovat oppineet kotona. Ihan sama etiketissä, sivistyksessä ja kulttuurissa.
Jos tämä ei ole koskaan tullut sinulle vastaan, olet liikkunut vain hyvin lähellä omaa luokkaasi. Kuten joku sanoi, työväenluokka ja keskiluokka ovat hyvin lähellä toisiaan.
Se ei tarkoita ettei muitakin luokkia olisi. Niitä alkaa kohdata korkeammassa koulutuksessa ja sen mukana tulevissa ammateissa, omistavissa luokissa ja korkeakulttuurissa.
En mä ole koskaan joutunut miettimään, mitä laittaa päälle juhliin, hautajaisiin tai häihin. Se tulee ulkomuistista ja lapsuuden opeista. Samaten ruokailutavat, hallussa on koska kotona opetettiin. Hyvät käytöstavat muutenkin pitää olla, aivan kaikilla.
En ole ajatellut, että edellä mainitut liittyisivät jotenkin sivistykseen, vaan kasvatukseen ja ohjaukseen. Olen nähnyt maisterin ryystävän keiton lopun lautaselta ja toisen kaivavan nenää estoitta, ruokapöydässä, joten päättelen että koulutus ei hyviä tapoja tuo.
Täällä taas jotkut harrastelija sosiologit yrittää selittää että koulutustaso on niin merkityksellinen, vaikka nykyajan todellista yläluokkaa ovat esim. formulakuskit, jääkiekkoilijat sun muut räppärit. Näillä ei tarvi olla mitään virallista koulutusta, mutta huikeat tulot ja vaikutusvaltaa varmasti enemmän kuin jollain perustohtoritompalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta jokainen osaa Googlata pukukoodi ja ostaa juhlavaatteet? Miten tällä mitataan mitään, samat vaatteet kaikkien ostettavissa ja löydettävissä netissä? En ymmärrä. Kai nyt jokainen osaa pukeutua asiallisesti erilaisiin tilaisuuksiin.
Jos joudut googlettamaan, olet jo aika hukassa. Googlettaako kalastajan lapsi verkkoja ja kalalajeja? Googlettaako kirvesmiehen lapsi mikä on jiiri ja vatupassi. Jos siitä aloittaa aikuisena, on jo kaksikymmentä vuotta jäljessä siitä mitä nämä ovat oppineet kotona. Ihan sama etiketissä, sivistyksessä ja kulttuurissa.
Jos tämä ei ole koskaan tullut sinulle vastaan, olet liikkunut vain hyvin lähellä omaa luokkaasi. Kuten joku sanoi, työväenluokka ja keskiluokka ovat hyvin lähellä toisiaan.
Se ei tarkoita ettei muitakin luokkia olisi. Niitä alkaa kohdata korkeammassa koulutuksessa ja sen mukana tulevissa ammateissa, omistavissa luokissa ja korkeakulttuurissa.En mä ole koskaan joutunut miettimään, mitä laittaa päälle juhliin, hautajaisiin tai häihin. Se tulee ulkomuistista ja lapsuuden opeista. Samaten ruokailutavat, hallussa on koska kotona opetettiin. Hyvät käytöstavat muutenkin pitää olla, aivan kaikilla.
En ole ajatellut, että edellä mainitut liittyisivät jotenkin sivistykseen, vaan kasvatukseen ja ohjaukseen. Olen nähnyt maisterin ryystävän keiton lopun lautaselta ja toisen kaivavan nenää estoitta, ruokapöydässä, joten päättelen että koulutus ei hyviä tapoja tuo.
Tottakai meillä on omaan luokkaamme riittävät tavat ja small talk ja perussivistys. Mutta en usko että sinullakaan on kotona tietona, mistä tuntee käsin tehdyn puvun, entä aidon pashminan, mistä kannattaa tilata käsintehdyt kengät, tai keneltä suunnittelijalta tilataan teille uusi untuvatäytteinen sohva. Keskusteletko pöydässä siitä, missä tänä vuonna käytte Välimerellä purjehtimassa, mikä päivä olikaan Fammun näyttelyn avajaiset, oliko hyvä väitöstilaisuus, millaisen vastaanoton äidin ooppera sai Savonlinnassa. Mikä on suosikkishampanjasi ja kaviaarisi, ketä oli Ritarihuoneen tanssiaisissa, ja onko löydetty joku asuttamaan suvun kartanoa. Löysitkö puutarhurit kunnostamaan teidän kesäasuntona olevan kartanon pionipuutarhaa. Tai minkä rakennuksen kunnostuttaisi itselle kun äiti asuu vielä kartanon päärakennusta. Tai mikä keskustayksiö olisi kuva kun äiti haluaa ostaa sen sinulle opiskelija-asunnoksi.
Kaikki tämä omakohtaisesti nähtyä.
Monet yliopiston käyneet, joita tiedät, eivät juurikaan harrasta kulttuuria ym. Harrastuksina lähinnä shoppailu ja sisustus ja lukemisena jotkut "himoshoppailija" kirjat. Ja isäni esimerkiksi, jolla ei juurikaan koulutusta, on varsinainen kirjallisuuden ja klassisen musiikin ym suurkuluttaja ja muutenkin hyvin "sivistynyt" Nämä luokkajaot ovat hyvin keinotekoisia, eivätkä oikein vastaa ihmisten elämää.
Vierailija kirjoitti:
Monet yliopiston käyneet, joita tiedät, eivät juurikaan harrasta kulttuuria ym. Harrastuksina lähinnä shoppailu ja sisustus ja lukemisena jotkut "himoshoppailija" kirjat. Ja isäni esimerkiksi, jolla ei juurikaan koulutusta, on varsinainen kirjallisuuden ja klassisen musiikin ym suurkuluttaja ja muutenkin hyvin "sivistynyt" Nämä luokkajaot ovat hyvin keinotekoisia, eivätkä oikein vastaa ihmisten elämää.
Niin tällä ei edelleenkään ole mitään tekemistä yhteiskuntaluokkien kanssa. Näiden ihmisten yhteiskuntaluokka ei käy tästä ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Eka kun alko lukeen tätä aloitusta tuli fiilis että kyllä kai niitä luokkia on, mutta mitä enemmän asiaa puitiin niin sitä selkeämmin tuli fiilis että luokat on vaan lähinnä jonkun oma käsitys paremmuudesta joka ei välttämättä korreloi minkään kanssa.
Jos kerran älykkyysosamääräkään ei kerro välttämättä sitä onko ihminen fiksu/viisas, niin miten luulette että mittaatte jotain luokkia kestävästi.
Sanoisin että Suomessa mahikset on sen verran tasaiset ettei meillä mitään luokkia enää ole. Ja se on hyvä niin.
Kyllä meillä on luokat. Ihmiset ovat erilaisia sosioekonomiselta ja sivistyksen tasoltaan. Otetaan esimerkiksi joku tyyppi leipäjonosta ja rikas tyyppi eirasta. Voit mielessäsi kuvitella millaisia kumpikin on toteuttaessaan elämäänsä.
Jos leipäjonon tyyppi istutettais Eiran tyypin kenkiin, saisi asunnot ja sijoitukset, niin ei aikaakaan kun kaikki olis mennyt taas. Hän pistäisi rahan haisemaan, tarjoaisi kallion kavereille kans, ajattelisi edelleen yhtä halveksuvasti niistä ketkä on rikkaita. Eikä tietenkään sisimmässään ymmärtäisi kuinka niissä yläluokkaisissa piireissä ollaan, joten sellaiseksi hän ei mitenkään voi tulla, kun häntä ei sinne päästetä.
Eiran tyypin kun laittaa rahattomana leipäjonoon, niin hän pirauttaisi kaverilleen, että "nyt kävi outo juttu, pääsisikö sohvalle?" Jonkun ajan päästä hänellä on taas samat asiat kuin ennenkin. Ehkä vanha raha on hävinnyt, mutta äkkiäkös sitä uutta tekee kun tietää miten. Aivoissa hänellä on tietoa ja äidinmaidosta imettyä sivistystä mitä hän tarvitsee pysyäkseen yläluokkaisena.
Tietenkin asioita voi muuttaa jos tietoisesti niin haluaa ja ymmärtää mistä ne koostuu. Duunarin lapsi voi mennä yliopistoon, mutta se ei vielä tee hänestä ylempiluokkaista, mutta se on alku. Ja vastaavasti yläluokan lapsi voi vastustaa kaikkea luokkaansa kuuluvaa ja alkaa tuhoamaan sitä vaikka käyttämällä huumeita ja mennä amikseen, tuhlata rahat ja sanoa piupaut sivistykselle.
Ja nämä esimerkit on kärjistettyjä. Ei herneitä nenään. Ymmärrän, että leipäjonoon saattaa joutua onnettomien sattumien kautta kuka vaan. Mutta jos sieltä ei pääse pois vuosienkaan jälkeen, niin se merkitsee jo jotain.
Taitaa olla nämä luokkayhteiskuntajutut helsinkiläisille ja turkulaisille sydämen asia. Onneksi itse asun täällä Lapissa missä ihmisiä ei arvoteta niin paljon vanhan rahan ja statuksen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Monet yliopiston käyneet, joita tiedät, eivät juurikaan harrasta kulttuuria ym. Harrastuksina lähinnä shoppailu ja sisustus ja lukemisena jotkut "himoshoppailija" kirjat. Ja isäni esimerkiksi, jolla ei juurikaan koulutusta, on varsinainen kirjallisuuden ja klassisen musiikin ym suurkuluttaja ja muutenkin hyvin "sivistynyt" Nämä luokkajaot ovat hyvin keinotekoisia, eivätkä oikein vastaa ihmisten elämää.
Ei tässä nyt keskustella sitä voiko kiertokoulun käynyt olla lukenut enemmän kaunokirjllusuutta kuin kotimaisesta kurjallisuudesta väitellyt tohtori. Kyllä niitä itseoppineita maailmassa on ja he eivät ole sama asia kuin akateeminen. Itseoppinut mäkitupalainen tai bussikuski ei todellakaan kuulu samaan sarjaan kuin vaikkapa kolmannem polven professorisukuun kuuluva tiedemies.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla nämä luokkayhteiskuntajutut helsinkiläisille ja turkulaisille sydämen asia. Onneksi itse asun täällä Lapissa missä ihmisiä ei arvoteta niin paljon vanhan rahan ja statuksen perusteella.
Lapissa ei ole kuin rahvasta. Alaluokkia pelkästään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet yliopiston käyneet, joita tiedät, eivät juurikaan harrasta kulttuuria ym. Harrastuksina lähinnä shoppailu ja sisustus ja lukemisena jotkut "himoshoppailija" kirjat. Ja isäni esimerkiksi, jolla ei juurikaan koulutusta, on varsinainen kirjallisuuden ja klassisen musiikin ym suurkuluttaja ja muutenkin hyvin "sivistynyt" Nämä luokkajaot ovat hyvin keinotekoisia, eivätkä oikein vastaa ihmisten elämää.
Ei tässä nyt keskustella sitä voiko kiertokoulun käynyt olla lukenut enemmän kaunokirjllusuutta kuin kotimaisesta kurjallisuudesta väitellyt tohtori. Kyllä niitä itseoppineita maailmassa on ja he eivät ole sama asia kuin akateeminen. Itseoppinut mäkitupalainen tai bussikuski ei todellakaan kuulu samaan sarjaan kuin vaikkapa kolmannem polven professorisukuun kuuluva tiedemies.
Mutta kun täällä puhutaan nimenomaan akateemisuuteen automaattisesti liittyvästä sivistyksestä, joka kertoo siitä yläluokkaisuuudesta. Eli onko kulttuurillisesti täysin sivistynyt ja käytöstavoiltaan täysin moukka esim. hyvätuloinen diplomi insinööri yläluokkaa vai mitä?
Entäs mihin luokkaan kuuluu hyvästä perheestä tullut yliopiston käynyt, joka myöhemmin kouluttautui puutarhuriksi. Pienituloinen, mutta suht. hyvällä varallisuudella
Irlannissa mm. Mills & Boon (meillä kotoisesti kaikki "harlekiineja") pokkarit on kirjastoissa lainattavina: en pitäisi kovin sivistyneenä ihmistä, joka on - siitä huolimatta, että on lukenut kirjastonkin kirjoista suurimman osan - lukenut pelkkiä harlekiineja. Niitä oli siellä iso osasto. Meillä ei kelpaa kirjastoon. Siis ihan nämä tusinaharlekiinit, ei jokin "parempi kirjailija" pokkariversiona. Ajatus, että on lukenut suomalaisen kirjaston kirjoista valtaosan, tai Irlantilaisen, on siis aika eri: ihminen voisi silti kummassakin väittää olevansa "lukenut". Tai jos on vaikka lukenut pelkästää uskonnollispohjaista (ihan mikä tahansa uskonto) kirjallisuutta.
Toisaalta, jos esim. valtio rajoittaa kirjallisuuden saamista (poliittinen rajaus), niin voiko pitää sivistyneenä, vaikka olisikin lukuhimoinen? Miten esim. P-Korea nyt: et saa laajaa kirjoa kirjoja ym. vaikka haluaisitkin. Pakostakin iso osa ihmisistä jää tiedon puolesta rajoittuneen materiaalin varaan.
Riippuu siis mitä on lukenut myös.