Lue keskustelun säännöt.
Suomen kieli on kymmenen vanhimman yhä puhuttavan kielen listalla, ruotsi ei.
24.05.2017 |
Eikö ruotsalaisten pitäisi siis lukea pakkosuomea eikä toisinpäin?
"The 10 Oldest Languages Still Spoken In The World Today"
"Finnish
Finnish may not have been written down until the 16th century, but as with any language, it has a history that stretches back far earlier than that. It is a member of the Finno-Ugric language family, which also includes Estonian, Hungarian, and several smaller languages spoken by minority groups across Siberia. Despite that, Finnish includes many loan words, which were adopted into Finnish from other language families over the centuries. In many cases, Finnish has retained these loan words closer to their original form than the language that they came from. The word for mother, aiti, for example, comes from Gothic – which, of course, is no longer spoken. The word for king, kuningas, comes from the old Germanic word *kuningaz – which no longer exists in any Germanic language."
https://theculturetrip.com/asia/india/articles/the-10-oldest-languages-…
Kommentit (105)
Vierailija kirjoitti:
Latvian ja liettuan kielet on aika erikoisuuksia, koska ne eivät ole sukua millekään ympärysmaiden kielille, vaan muinaispreussille!
Balttilaiset kielet ovat lähellä slaavilaisia kieliä. Kielikuntina suhteensa on kuin suhde tädin ja sisarentyttären välilen suhde
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Islanti on listalla myös. Mikä selittää islannin vanhemmuuden, kun on kuitenkin ruotsin sukukieli? Vai onko ruotsi syntynyt islannin pohjalta?
Ei se noin mene. Ei ole siis niin kuin näytät kuvittelevan että syntyy kieli tiettynä vuonna ja se on sitten siinä. Ei, tuossa listalla katsotaan millä kielellä on vanhat juuret ja miten hyvin se on säilyttänyt niitä vanhoja juuria tähän päivään.
Tuolla listalla islanti on siksi, että se on vähiten muuttunut kieliopiltaan yms. keskiajasta tähän päivään. Se on siis lähinnä ns. muinaisnorjaa, jota viikingit puhuivat. Norja, tanska ja ruotsi sen sijaan ovat muuttuuneet enemmän sen jälkeen.
Viikiniaikana kielenpuhujat itse kutsuivat kieltään "Tanskan kieleksi" tai tanskaksi,donske tung966
Suomen kieli on ihan oma kielensä. Ruotsi taas on pelkkää lainaa muista kielistä, niinkuin monet muutkin kielet. Suomalaiset ovat kaikinpuolin omintakeinen kansa, täällä on asunut jäyhä, sisukas ja viisas kansakunta, jonka pilaamisen aloittivat ruotsalaiset. Nykyään ihmiset ovat ihan vapaaehtoisesti muuttamassa kaikkea suomalaista ulkomaisten hömpötysten mukaan. Kieli alkaa olla kummallista englannin ja suomen sekamelskaa, hiljainen ja sisäänpäinkääntynyt kansa pakotetaan samanlaisiksi tyhjänpäiväisiksi hölöttäjiksi, kuin muutkin ovat. Unohdetaan juuremme ja esi-isämme, tehdään metsäläiskansasta urbaaneja orjia.
Ensimmäisenä pitäisi kitkeä pois kristinusko ja ottaa tilalle oma, muinaissuomalainen uskomme, kieltä tulisi vahvistaa ja tehdä suomalaisesta kansanluonteesta ihailtava ja tavoiteltava.
Uskon, että Suomeen on alunperin tullut ihmisiä, jotka kyllästyneet typeryksiin. Ihmisiä, jotka ovat halunneet elää vaatimattomasti ja rauhassa. Tutuskaa suomalaiseen muinaisuskontoon, sen hienompaa uskontoa ei olekaan. Ei myöskään suomen kieltä hienompaa kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan höpöhöpöjuttu, kuten ekalla sivulla kielitieteilijä valistikin. Ihme ettei ollut Seiskassa.
Kommentoija sanoi lukeneensa kielitiedettä ei olevansa minkään alan tieteilijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallismuseosta ei löydy mitään mielenkiintoista näin kaukaisesta mahdollisesta historiasta. Rukinlavat ja puiset kirkkoveistokset + muinaispuvut eivät anna vastauksia.
Suomen akatemiai tutkii suomalaisten omaa historiaa unitautisen laiskiaisen raivolla. Siitä pitävät määrärahahanoissa roikkuvat rkpeeläiset ja heidän hännystelijänsä.
Tämä juuri ei lakkaa ihmetyttämästä. Omatoimietsijöiden metallinpaljastimineen ei tarvitse kuin kävellä pellolle Hämeen linnavuorien juurella, niin pronssiesinettä alkaa nousta. Silti resurssit käytetään joidenkin 1700- lukuisten kellareiden kaiveluun rannikkokaupungeissa. Miksi muinaishistoriamme ei näytä kiinnostavan museovirastoa? Tai ketään? Koska se kirjoittaisi historian uusiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Islanti on listalla myös. Mikä selittää islannin vanhemmuuden, kun on kuitenkin ruotsin sukukieli? Vai onko ruotsi syntynyt islannin pohjalta?
Ei se noin mene. Ei ole siis niin kuin näytät kuvittelevan että syntyy kieli tiettynä vuonna ja se on sitten siinä. Ei, tuossa listalla katsotaan millä kielellä on vanhat juuret ja miten hyvin se on säilyttänyt niitä vanhoja juuria tähän päivään.
Tuolla listalla islanti on siksi, että se on vähiten muuttunut kieliopiltaan yms. keskiajasta tähän päivään. Se on siis lähinnä ns. muinaisnorjaa, jota viikingit puhuivat. Norja, tanska ja ruotsi sen sijaan ovat muuttuuneet enemmän sen jälkeen.
Viikiniaikana kielenpuhujat itse kutsuivat kieltään "Tanskan kieleksi" tai tanskaksi,donske tung966
Ruotsin kieli on tanskan ja saksan sekoitus.
1100-luvulta 1300-luvulle oli saksa kielen vaikutus suuri Ruotsin alueella puhuttuun kieleen. (kieleen jota ei kutsuttu vielä tuolloin ruotsin kieleksi). Ruotsi kielenä mainitaan vasta 1300-luvulla ensimmäistä kertaa, sitä ennen se on ollut tanskaa tms.
Jos Ruotsissa puhuttu kieli olisi tullut Suomen alueelle ennen 1300-lukua niin siitä olisi jäänyt saksan kielen vaikutteet pois. Mutta suomenruotsalaisessa kielessä ovat kaikki ne saksan vaikutteet kuin ruotsin kielessäkin. 1600-luvulla ruotsin kieli sai vaikutteita uudestaan saksan kielestä jotka eivät ole voineet siirtyä suomenruotsiin. On vahvasti epäiltävä että ruotsin kieli on tullut Suomeen vasta 1600-luvun jälkeen.
Suomenruotsalaisessa kielessä ei ole paljon vaikutteita suomen kielestä ja se paljastaa että ruotsin kieli on ollut Suomessa vasta vähän aikaa.
Lainaus:
Tyskan förändrar
Förutom latinet, hade också tyskan stor inverkan på medeltidens svenska. Under 1100-talet etablerades det tyska handelsförbundet Hansan i Nordeuropa och på 1300-talet hade förbundet fått mycket makt i Sverige. Handelsmän och hantverkare som anlände från norra Tyskland tog med sig sitt språk – lågtyska, och blandade det med svenskan. De tyska influenserna skapade stora, beständiga förändringar i det svenska språket. Bland annat fick svenskan många nya ord såsom stad, makt, strumpor och yrkesbenämningarna skräddare, snickare, skomakare.
Listasta puuttui esim. kreikka, joka todellakin on vanhempi kieli kuin suomi. Nykykreikka eroaa klassisesta kreikasta, mutta uskoisin että se yhä sisältää samoja sanoja mitä muinaiskreikka. Jos väittää muutaman gootin kielen tms. sanan perusteella suomea kreikkaa vanhemmaksi, niin metsään mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitiedettä lukeneena tämä artikkeli on aikamoista näennäistiedettä. Kyllä, suomen juuret voi paikantaa vuosisatojen taakse, mutta samoin voi monen muunkin kielen. Ja suomen kieli tuhat tai muutama sataa vuotta sitten on eronnut paljon nykysuomesta, eikä olisi edes nykypuhujalle ymmärrettävää, joten ylipäänsä tuo lähtökohta mainita kieli, jota satojen vuosien jälkeen yhä puhutaan, on omituinen.
Ilmeisesti tämän kirjoituksen kirjoittajan kriteerinä on ollut se, että on jokin kieli, josta käytetään samaa nimitystä edelleen satojen tai tuhansien vuosien jälkeen. Silti vaikka kieli olisi nimeltään sama, kielessä on voinut tapahtua niin paljon muutoksia, että jos nykyversio kielestä laitettaisiin rinnan vanhan version kanssa, kieltä ei välttämättä edes kutsuttaisi samaksi. (Toki kielten nimitykset ovat poliittisia, eivät kielitieteellisiä, huomautettakoon se.)
Silti ei voi väittää myöskään, että kaikki kielet olisivat yhtä vanhoja. Googletuksen perusteella ajatellaan, että tällä hetkellä maailmassa puhutaan 6000-8000 kieltä; nämä eivät ole syntyneet ihmisen syntymän aikoihin. Eivät ole niin vanhoja tai yhtävanhoja. Toisaalta voidaan määrittää paljon kieliä, jotka ovat kuolleet jo.
Linkki on nyt tietysti vain wikipedia, mutta tässä on mm. Euroopan kuolleita kieliä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Euroopan_kuolleet_kielet
.
On siis ihan mielekästä kuitenkin puhua kielten iästä.
On ja ei.
Koen itse perustelemistani syistä tuon koko kirjoituksen kyseenalaisella tavalla arvottavana kirjoituksena.
Aivan kuin ranska, joka pohjautuu latinaan, olisi jotenkin eri viivalla kuin suomi. On suomikin palautettavissa lopulta johonkin suomalais-ugrilaisten kielten esimuotoon. Samoin tuo artikkeli antaa harhaisen käsityksen siitä, että olisi joukko kieliä, joissa muutoksia on tapahtunut vuosisatojen varrella niin vähän, että on järkevää sanoa, että olisi kieliä, jotka ovat olleet pitkään samannimisiä ja siten "vanhoja".
Eli rautalangasta: ranska ei voi artikkelin logiikalla olla "vanhaa", koska se on eritynyt omaksi kielekseen romaanisten kielten joukossa ja koska on olemassa kirjoitettu kieli latina, johon ranska pohjautuu. Suomi taas artikkelin mukaan on "vanhaa", koska vaikka myös suomi on eriytynyt joskus aikanaan jostain suomalais-ugrilaisesta kielimuodosta, tästä ei löydy kirjoitettua kieltä eikä edes vanhasta kantasuomesta, koska suomea on ollut kirjallisessa muodossa suhteellisen vähän aikaa. Jos siis noita vanhoja muotoja löytyisi kirjoitettuna, ero olisi karkeasti yhtä suuri kuin ranskalla ja latinalla. Tällä hetkellähän nuo vanhat kielimuodot ovat konstruktioita, joita on tuotettu kielihistoriallisessa tutkimuksessa.
Edelleen: todistelu kielten historiallisuudesta on usein poliittista.
Edelleen: tuo on ei-suomalainen matkailusivusto, heillä ei ole mitään intressiä johonkin suomipolitiikkaan. Jos katsoisit linkin, siellä oli myös mm farsi ja heprea.
Teitkö tuon testin muinaissuomesta? Oli aivan ymmärrettävä. Sen sijaan englantilaiset tarvitsevat käännös-ja selitysteoksen jotta ymmärtäisivät edes Shakespearen 1500-luvun englantia.
Mikä poliittinen tavoite sen sijaan voisi olla vähätellä suomen kielen muinaisuutta?
Suomalaiset -nen päätteiset sukunimet (jotkut niistä) ovat koko maailman vanhimpia käytössä olevia nimiä. Paljon vanhempia kuin yhdenkään eurooppalaisen aatelissuvun nimet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista oli, että myös baskit mainittiin.
Muistan lukeneeni, että länsisuomalaisten geenit ovat lähempänä baskeja kuin itäsuomalaisia.
Ilmeisesti jääkauden aikaan olemme majailleet lähekkäin.
Muistat väärin. Saamelaisilla on geneettinen yhteys baskeihin, ei länsisuomalaisilla.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset -nen päätteiset sukunimet (jotkut niistä) ovat koko maailman vanhimpia käytössä olevia nimiä. Paljon vanhempia kuin yhdenkään eurooppalaisen aatelissuvun nimet.
Näistä olisi kiva tietää enemmän. Voisin jopa valita suvustani sen vanhimman -nen -päätteisen nimen, jos tietäisin niiden ikiä. Löytyy nimittäin useampia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallismuseosta ei löydy mitään mielenkiintoista näin kaukaisesta mahdollisesta historiasta. Rukinlavat ja puiset kirkkoveistokset + muinaispuvut eivät anna vastauksia.
Suomen akatemiai tutkii suomalaisten omaa historiaa unitautisen laiskiaisen raivolla. Siitä pitävät määrärahahanoissa roikkuvat rkpeeläiset ja heidän hännystelijänsä.
Tämä juuri ei lakkaa ihmetyttämästä. Omatoimietsijöiden metallinpaljastimineen ei tarvitse kuin kävellä pellolle Hämeen linnavuorien juurella, niin pronssiesinettä alkaa nousta. Silti resurssit käytetään joidenkin 1700- lukuisten kellareiden kaiveluun rannikkokaupungeissa. Miksi muinaishistoriamme ei näytä kiinnostavan museovirastoa? Tai ketään? Koska se kirjoittaisi historian uusiksi?
Koska ruotsinkielisten rannikkokaupunkien kellarit tukevat paremmin nykyistä kielipolitikkaa kuin suomenkielisten alueiden pronssiesineet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallismuseosta ei löydy mitään mielenkiintoista näin kaukaisesta mahdollisesta historiasta. Rukinlavat ja puiset kirkkoveistokset + muinaispuvut eivät anna vastauksia.
Suomen akatemiai tutkii suomalaisten omaa historiaa unitautisen laiskiaisen raivolla. Siitä pitävät määrärahahanoissa roikkuvat rkpeeläiset ja heidän hännystelijänsä.
Tämä juuri ei lakkaa ihmetyttämästä. Omatoimietsijöiden metallinpaljastimineen ei tarvitse kuin kävellä pellolle Hämeen linnavuorien juurella, niin pronssiesinettä alkaa nousta. Silti resurssit käytetään joidenkin 1700- lukuisten kellareiden kaiveluun rannikkokaupungeissa. Miksi muinaishistoriamme ei näytä kiinnostavan museovirastoa? Tai ketään? Koska se kirjoittaisi historian uusiksi?
Koska ruotsinkielisten rannikkokaupunkien kellarit tukevat paremmin nykyistä kielipolitikkaa kuin suomenkielisten alueiden pronssiesineet.
Onhan se homeinen nurkka hienompi kuin pronssimiekka...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallismuseosta ei löydy mitään mielenkiintoista näin kaukaisesta mahdollisesta historiasta. Rukinlavat ja puiset kirkkoveistokset + muinaispuvut eivät anna vastauksia.
Suomen akatemiai tutkii suomalaisten omaa historiaa unitautisen laiskiaisen raivolla. Siitä pitävät määrärahahanoissa roikkuvat rkpeeläiset ja heidän hännystelijänsä.
Pitäisikö kielentutkija Halla-aho laittaa asialle. Tekisi sekin edes joskus jotain hyödyllistä maamme hyväksi.
Miten arvelet muinaiskirkkoslaavin tutkimuksen edistävän suomalaisten oman historian tutkimusta? Muutoin on kyllä totta, ettei Suomen eikä edes Skandinavian historia nykypäivän nuoria historianopiskelijoita enää kiinnosta. Halutaan tutkia antiikin Roomaa, uuden ajan alun Englantia tai Yhdysvaltojen itsenäistymisen aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallismuseosta ei löydy mitään mielenkiintoista näin kaukaisesta mahdollisesta historiasta. Rukinlavat ja puiset kirkkoveistokset + muinaispuvut eivät anna vastauksia.
Suomen akatemiai tutkii suomalaisten omaa historiaa unitautisen laiskiaisen raivolla. Siitä pitävät määrärahahanoissa roikkuvat rkpeeläiset ja heidän hännystelijänsä.
Tämä juuri ei lakkaa ihmetyttämästä. Omatoimietsijöiden metallinpaljastimineen ei tarvitse kuin kävellä pellolle Hämeen linnavuorien juurella, niin pronssiesinettä alkaa nousta. Silti resurssit käytetään joidenkin 1700- lukuisten kellareiden kaiveluun rannikkokaupungeissa. Miksi muinaishistoriamme ei näytä kiinnostavan museovirastoa? Tai ketään? Koska se kirjoittaisi historian uusiksi?
Koska ruotsinkielisten rannikkokaupunkien kellarit tukevat paremmin nykyistä kielipolitikkaa kuin suomenkielisten alueiden pronssiesineet.
Eikä sieltäkään parane kaivaa liian syvältä, ettei löydy alta suomalaista asutusta. Pelkästään paikannimien historialla on todennettu, että ruotsalaiset ovat olleet Suomessa vain raakalaisia valloittajia ja vain hyvin vähän aikaa. Alkuperäiset nimet ovat olleet suomenkielisiä. Ruotsalaiset kohteet, mm. kirkot, on rakennettu suomalaisten muinaismuistojen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansallismuseosta ei löydy mitään mielenkiintoista näin kaukaisesta mahdollisesta historiasta. Rukinlavat ja puiset kirkkoveistokset + muinaispuvut eivät anna vastauksia.
Suomen akatemiai tutkii suomalaisten omaa historiaa unitautisen laiskiaisen raivolla. Siitä pitävät määrärahahanoissa roikkuvat rkpeeläiset ja heidän hännystelijänsä.
Tämä juuri ei lakkaa ihmetyttämästä. Omatoimietsijöiden metallinpaljastimineen ei tarvitse kuin kävellä pellolle Hämeen linnavuorien juurella, niin pronssiesinettä alkaa nousta. Silti resurssit käytetään joidenkin 1700- lukuisten kellareiden kaiveluun rannikkokaupungeissa. Miksi muinaishistoriamme ei näytä kiinnostavan museovirastoa? Tai ketään? Koska se kirjoittaisi historian uusiksi?
Koska ruotsinkielisten rannikkokaupunkien kellarit tukevat paremmin nykyistä kielipolitikkaa kuin suomenkielisten alueiden pronssiesineet.
Eikä sieltäkään parane kaivaa liian syvältä, ettei löydy alta suomalaista asutusta. Pelkästään paikannimien historialla on todennettu, että ruotsalaiset ovat olleet Suomessa vain raakalaisia valloittajia ja vain hyvin vähän aikaa. Alkuperäiset nimet ovat olleet suomenkielisiä. Ruotsalaiset kohteet, mm. kirkot, on rakennettu suomalaisten muinaismuistojen päälle.
Esim. rannikoilla olevat "ruotsinkieliset" lax-päätteiset paikannimet ovat alunperin suomenkielisiä laksi-päätteisiä nimiä (laksi = lahti-sanan vanha muoto). Lax ei siis viittaa loheen vaan lahteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset -nen päätteiset sukunimet (jotkut niistä) ovat koko maailman vanhimpia käytössä olevia nimiä. Paljon vanhempia kuin yhdenkään eurooppalaisen aatelissuvun nimet.
Näistä olisi kiva tietää enemmän. Voisin jopa valita suvustani sen vanhimman -nen -päätteisen nimen, jos tietäisin niiden ikiä. Löytyy nimittäin useampia.
Periytyvän sukunimen järjestelmä on nuori. -nen -nimiä on ollut Suomessa jo keskiajalla, mutta pysyväksi järjestelmä jäi vain savolaisten uudisasukkaiden keskuudessa, jotka saapuivat Savoon 1500-luvulla, osa jo keskiajalla 1400-luvulla. Savon harvalukuisista alkuasukkaista on hyvin vähän tietoa, mutta osaksi he ilmeisesti sulautuivat uudisasukkaisiin, osa ehkä vetäytyi kauemmas erämaihin. Lännestä ja idästä tulleet Savon asuttajat kantavat edelleen samoja pysyviä suvussa periytyviä nimiä, joista Länsi-Suomessa ja Viipurin alueen Karjalassa luovuttiin sadoiksi vuosiksi. Viehättävä on myös nimeämistapa, jolla naiset erotettiin miehistä -tar-päätteellä. Tämä käytäntö loppui vasta 1700- ja 1800-luvun taitteessa. Tähän tapaan: Savolainen-Savolatar, Hyvärinen-Hyväritär, Tuhkanen-Tuhatar, Heikkinen-Heikitär, Vartiainen-Vartiatar
Jatkoa: Osa -nen-nimistä on uudisnimiä, joita otettiin vasta 1800-luvun loppumetreillä ja 1900-luvun alussa. Nämä tunnistaa usein luonnonmuodostelmasta nimessä tai muusta etymologiasta. Näitä ovat mm. Lahtinen, Suominen, Nieminen, Lehtonen, Saarinen, Järvinen, Koskinen, Lehtinen. Vanhoissa -nen-nimissä on usein joku henkilönnimi, joskus ehkä myös ominaisuus, taustalla kuten Hyvärinen, Heikkinen, Vartiainen, Väänänen, Hätinen. Myös kotipaikkaan perustuvia nimiä on ollut jo ainakin 1600-luvulta: Savolainen, Karjalainen, Turkulainen --> Turunen, Lapveteläinen, Ruotsalainen. Joskus kyse on myös asemasta. Smålander- ja Voutilainen- nimiset ovat Smoolannista savolaisen kartanon voudiksi tulleen miehen jälkeläisiä.
Korjaus, siis Smolander, ei Smålander. Ja vouti tuli Savoon jo 1500-luvulla mikä jäi tuosta pois.
Ei se noin mene. Ei ole siis niin kuin näytät kuvittelevan että syntyy kieli tiettynä vuonna ja se on sitten siinä. Ei, tuossa listalla katsotaan millä kielellä on vanhat juuret ja miten hyvin se on säilyttänyt niitä vanhoja juuria tähän päivään.
Tuolla listalla islanti on siksi, että se on vähiten muuttunut kieliopiltaan yms. keskiajasta tähän päivään. Se on siis lähinnä ns. muinaisnorjaa, jota viikingit puhuivat. Norja, tanska ja ruotsi sen sijaan ovat muuttuuneet enemmän sen jälkeen.