Lue keskustelun säännöt.
Totuuksia, joita teistä ei uskoisi päällepäin?
Esim. itse saan paljon kehuja hyvästä asiakaspalvelusta, jopa paikallisen lehden kiitospalstoilla on kiitelty. Tosiasiassa vihaan asiakaspalvelua ja haluaisin tehdä töitä jossain luolassa täysin yksinäni.
Kommentit (2821)
Käyn katsomassa mieheni kanssa nukketeatteriesityksiä, milloin niitä vain on tarjolla - tosin ne ovat aikuisille tarkoitettuja, pidämme niistä hurjasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Diagnosoitu ADHD. Tosi monet sanoo, etteivät uskoisi. Sitten "valistan" oireyhtymästä niin eivät ole enää niin epäuskoisia.
Minulla on laajat oppimisvaikeudet, silti minusta tulee toivonmukaan tänä vuonna ylioppilas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pienessä maalaiskylässä asuva "mummeli". Käyn mukamas yöhoitajana yli 100 km päässä isomassa kaupungissa olevassa vanhusten hoitokodissa. Olenkin siellä joskus -mutta tosi harvoin- tehnyt jonkun työvuoron.
Todellisudessa teen töitä ravintolassa ja asun miesystäväni luona työvuorojen välillä.
Harrastamme rajua ja nautinnollista s/m seksiä.Kyläläiset luulee minun olevan lapseton vanhapiika, vaikka minulla on 2 aikuista lasta, jotka olen saanut, kun alle parikymppisenä menin naimisin.
Kommentit on olleet joskus riemastuttavia. Kylän äijät toisinaan vääntää vitsiä, kuinka voisivat minua "vähän vokotella" jos en olis niin säikky. Hah hah! Olisi hauska nähdä mitä ukot tuumis, kun vähän piiskalla hivauttelisin paljaille hyllyville valkoisille pakaroille.
Minulla on joskus Dominakuteet takin alla, kun matkalla mieheni luo käyn kylän kioskilla.
Mahtavaa jos todella on näin, eikä ole jonkun peräkammaripojan fantasia.Haluaisin elää samoin.
Ei ole peräkammarinpojan fantasiaa.
Ja tekisi mieli joskus mennä meikissä ja piilarit päässä kiskalle torikokoukseen.
Minuahan ei kylällä tunnistettaisi "täydessä sotisovassa". En ole kotipaikkakunnallani edes farkuissa liikkunut (muistaakseni).
Lähdin kerran miestäni vastaan pelkässä lyhyessä hameessa ja piukassa paidassa ( käytän d-kupin liivejä). Hän toi minulle kesken työpäivän ruokakassin. Sen lyhyen hameen alla ei ollut kuin posliini. Mies taas oli pukeutunut työvaatteisiinsa, vartijaksi. Harmi etten voinut mennä edes autoon sisään, koska tapaamisemme bussipysäkillä oli muuten kuin alan leffasta.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on laajat oppimisvaikeudet, silti minusta tulee toivonmukaan tänä vuonna ylioppilas
Hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen päihdetyöntekijä. Viihdekäytän amfetamiinia ja kokaiinia.
No mitä uutta, meidän kunnassa sosiaalipuoli oli vielä 90- luvulla ihan Fingerporista. Juoppotäti oli Krapula-Päivin näköinen ja toinen seurusteli asiakkaiden kanssa. Yhtään miestä ei virkailijoissa ollut vaikka olisi tarvittu. Kaikki tiesi asiasta mutta mitään ei tapahtunut. Tosin myytiinhän meillä huumeitakin poliisiaseman vieressä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ahdistunut ja masentunut. Töissä olen epävarma ja nöyrä hihittelijä, vaikka ajatuksissani haistatan kaikille vtut. Olen vaan liian lapanen tekemään sitä oikeasti.
Olen nuorempana pettänyt miestäni monta kertaa. Mies nykyään tietää tämän ja nyt saisin vierasta ihan luvan kanssa, mutta olen liian epävarma vartalostani, että lähtisin siihen enää. Kiihotun alistumisesta.
Olen kokeillut kannabista teininä. Käytän joskus opiodipohjaisia kipulääkkeitä huvin vuoksi.
Vatsani on löysä nahkapussi raskauksien jälkeen. Vain mieheni on nähnyt sen. En ikinä voisi olla alasti edes muiden naisten nähden.
Mietin eri tapoja tappaa itseni. Kaksi lähisukulaista on tehnyt itsemurhan ja ne pyörivät mielessäni päivittäin.
Olen tehnyt abortin.
Kaikki pitävät minua iloisena ja onnellisena perheenäitinä, mitä hetkittäin joskus olenkin.
Hae hyvä ihminen apua, jos et itsesi niin lastesi takia.
Mulla on 2 tyypin diabetes. En oo kellekään kertonut, että joudun pistämään insuliinia. Syön myös mielialalääkettä.
Ulospäin olen se iloinen ja elämän nälkäinen. Todellisuudessa väsynyt ja ärtynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen koukussa vauva.fi- palstaan. Seuraan älyttömiä blogeja, katson sarjoja putkeen pizzaa syöden. Nauran esim. Antti Holman Pahasen Leena- jutuille. 90-luvulla nauroin Vintiöt-tv sarjalle. Kerroin työpaikallani kerran kuinka olin nauranut edellisenä iltana jollekin sarjan vitseistä. Kukaan ei tajunnut. Olen 60- vuotias naisope jolla on teinipojan huumorintaju.
Minä olen 40-vuotias mies ja minulla on naisen aivot. Tykkään Twilightista ja naistenlehdistä ja Vauva-palstaa ilman kuolisin suurin piirtein. Analysoin kaikkea maan ja taivaan väliltä enkä osaa lopettaa sitä. Siitä on paljon etua, mutta on hemmetin rasittavaa, kun ei vaan osaa relata. Rakastan romanttisia elokuvia, vihaan autoja, sotaleffoja ja ylipäätänsä kaikkea miehisiin juttuihin liittyvää stereotypiaa. Itken paljon, myös julkisesti. Olen aina ollut ihastunut pääasiassa äitini ikäisiin naisiin. Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Ehkä joku äititrauma jäänyt lapsuudesta tai jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ansaitsisin Oscarin näyttelijätaidoistani. Töissä esitän olevani aktiivinen, sosiaalinen ja fiksu. Kotona vetäydyn omiin oloihin ja nautin siitä ettei tarvitse suorittaa mitään enkä kaipaa juurikaan sosiaalista elämää. Ystäviä ei ole. Pukeudun siististi ja laittaudun arkena, kotona päällä aina samat kuteet. Moni olettaa, että tulen taloudellisesti hyvin toimeen. Tosiasiassa venytän penniä eikä raha riitä mihinkään " ylimääräiseen". Iloisen ja tasapainoisen julkisen minän alta löytyy ahdistunut, epävarma ja ajoittain masentunut ihminen.
Ah, kaksoisolentoni.
Elän jonkinlaista kaksoiselämää omasta mielestäni. Töissä olen sosiaalinen, aktiivinen, iloinen ja fiksu luottotyöntekijä, mutta tosiasiassa odotan koko työpäivän vain kotiinpääsyä ja sitä hetkeä kun voin olla puhumatta yhtään mitään ja vain olla omissa oloissani ja ajatuksissani. Pari ystävää on, mutta heihinkin pidän yhteyttä harvakseltaan, ei meistä kukaan kaipaa mitään säännöllistä yhteydenpitoa tai tapaamisia.
Olen aika kyllästynyt työelämän yleisellä tasolla, ehkä ikäkin yli nelikymppisenä tekee tehtävänsä. Joskus koen lähes pakottavaa tarvetta vastailla sähköposteihin jotain alatyylistä esim. "haista sinäkin äijä v*ttu" tai "en todellakaan aio osallistua paskapalaveriinne", mutta kunnon ihmisenä en niin tee, ainakaan vielä. Lottovoitto voisi muuttaa tilanteen :D
Työkaverini kuvittelevat, että sosiaalinen elämäni on vilkasta ja miehiä riittää joka sormelle, ehkä kohtalaisen hyvä ulkonäkö antaa väärän mielikuvan. Viikonloput menevät kotiaskareissa enkä enää jaksa nähdä vaivaa miesten vuoksi, ihmissuhdesirkus ei tarjoa mitään minunluonteiselleni naiselle ja olen tyytyväinen elämääni yksinkin.
Tämän innoittamana:
Haistakaa vttu saatnan pskamediat prkele:DDDDD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua pidetään kilttinä ja sydämellisenä ihmisenä, ja mielelläni autankin, jos vain voin. Mutta olen myös joutunut useita kertoja hyväksikäytetyksi tai vaille vastavuoroisuutta. Vaan minäpä olen kostanut joka kerta - tavoilla, jotka ovat tuottaneet hyväksikäyttäjilleni ja pettäjilleni kärsimystä mutta joita en rupea tässä kuvailemaan tarkemmin.
Olen alle 30-vuotias, enkä usko että kukaan nykyinen tuttuni/työkaveri/naapurini uskoisi minusta, että olen ollut 6 vuotta naimisissa ja minulla on lapsi. Lapsi jäi isälle eron jälkeen, ja näen häntä kerran kuukaudessa. Asia paina minua niin paljon etten pysty siitä kertomaan oikeastaan kellekään. Vanhat tutut tietävät, sekä lähimmäiset. Ne näkevät asian myös niin että olen OK kaiken kanssa, ja valinta oli minun. Oikeasti en tiedä miten elää asian kanssa, kaipaan äitinä oloa, mutta asiaa ei ainakaan nopeasti voi muuttaa..
P.s en ole Maisa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen minäkin kirjoitti:
Mulla on 2 tyypin diabetes. En oo kellekään kertonut, että joudun pistämään insuliinia. Syön myös mielialalääkettä.
Ulospäin olen se iloinen ja elämän nälkäinen. Todellisuudessa väsynyt ja ärtynyt.
Ehkä luulet vaan näyttäväsi iloiselta ja elämännälkäiseltä?
Oikein tässä mietin mutta mitään ei tule mieleen. Mikään elämäntavoissani, terveydentilassani, ihmissuhteissani, seksielämässäni työssäni tai pankkitilissäni tai ylipäätään henkilöhistoriassani ei hämmästyttäisi ketään. Ehkä pieni yllätys voisi olla, että miljoonat ihmiset kuuntelevat tuottamaani tekstiä päivittäin. Myös sinä ja varsinkin lapsesi.
Olen korkeakoulutettu 3-kymppinen nainen, mukavasti palkatussa työssä. Mieheni on myös hyväpalkkaisissa hommissa, vähän minua vanhempi. Olemme ulospäin siistejä ja huoliteltuja, meistä pidetään töissä ja molemmilla on kavereita ja hyvät välit perheenjäseniin.
Kotonamme vallitsee täysi kaaos, lattioilla on kasoittain käytettyjä vaatteita, roskia, tyhjiä pulloja ja likaisia astioita. Pöydät ovat tahraiset, vessanpönttö rusehtava. Jääkaapissa on kuukausia sitten vanhentuneita elintarvikkeita. Lisäksi mieheni popsii rauhoittavia. Jonkun aikaa jaksoin yksin koittaa pitää kämppää kuosissa, mutta en enää nykyään viitsi. Meillä on kuitenkin mukavaa yhdessä, rötvätään sohvalla ja likaisissa lakanoissamme.
Onneksi meillä ei ole (eikä tule) huollettavia.
Vierailija kirjoitti:
Olen korkeakoulutettu 3-kymppinen nainen, mukavasti palkatussa työssä. Mieheni on myös hyväpalkkaisissa hommissa, vähän minua vanhempi. Olemme ulospäin siistejä ja huoliteltuja, meistä pidetään töissä ja molemmilla on kavereita ja hyvät välit perheenjäseniin.
Kotonamme vallitsee täysi kaaos, lattioilla on kasoittain käytettyjä vaatteita, roskia, tyhjiä pulloja ja likaisia astioita. Pöydät ovat tahraiset, vessanpönttö rusehtava. Jääkaapissa on kuukausia sitten vanhentuneita elintarvikkeita. Lisäksi mieheni popsii rauhoittavia. Jonkun aikaa jaksoin yksin koittaa pitää kämppää kuosissa, mutta en enää nykyään viitsi. Meillä on kuitenkin mukavaa yhdessä, rötvätään sohvalla ja likaisissa lakanoissamme.
Onneksi meillä ei ole (eikä tule) huollettavia.
Mikset palkkaa siivoojaa? Tuhoatte kämppänne.
M40
Johtajana sosiaalialalla ja joudun antamaan paljon lausuntoja/olemaan esillä työni puolesta. Julkisuuskuva siis tärkeä.
Vihaan yli kaiken tätä elitasopakolaisten laumaa jota tänne on päästetty ja jota ei saa arvostella, ei saada ulos maasta ja jotka kusettavat koko yhteiskuntaa. Tätä en voi virkani puolesta arvostella edes faktoihin pohjautuen koska "tuomio" tulisi välittömästi.
Huono provo.