HS: Uusi tapa synnyttää vähentää selvästi repeämiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuvatko repeämät ym. koko loppuiän vai parantuvatko täysin? Onko olemassa emättimeen laitettavaa puuduteainetta, jos puoliso haluaa joskus harrastaa yhdyntöjä?

Aha. Ilmeisesti tästä ei saa puhua.

Kysymyksesi vain nyt on niin typerä, ettei siihen kukaan viitsi reagoida kuin vain olettamalla huonoksi trolliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuvatko repeämät ym. koko loppuiän vai parantuvatko täysin? Onko olemassa emättimeen laitettavaa puuduteainetta, jos puoliso haluaa joskus harrastaa yhdyntöjä?

Aha. Ilmeisesti tästä ei saa puhua.

Noh, kysyn tätä lääkäriltä myöhemmin. Tietty voihan sitä syödä sitten aina ennen yhdyntää kipulääkkeitä, kaipa sekin vähentää kipua. Jos synnytysvammat siis häiritsevät koko loppuelämän.

Kyllähän ne repeämät paranevat yleensä hyvin, harvalle jää mitään vaivaa.

Mulla peikattiin eppari imukuppisynnytyksessä ja 7kk repeämä/leikkauskohta oli niin kova ja arka ettei puhettakaan seksistä, sormikaan mahtunut sisään. Nyt lapsi 1,6v ja pimppi on melkein kuin uusi. Vähän ennen menkkoja saattaa arpea vähän kiristää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuvatko repeämät ym. koko loppuiän vai parantuvatko täysin? Onko olemassa emättimeen laitettavaa puuduteainetta, jos puoliso haluaa joskus harrastaa yhdyntöjä?

Aha. Ilmeisesti tästä ei saa puhua.

Noh, kysyn tätä lääkäriltä myöhemmin. Tietty voihan sitä syödä sitten aina ennen yhdyntää kipulääkkeitä, kaipa sekin vähentää kipua. Jos synnytysvammat siis häiritsevät koko loppuelämän.

:D Itseltäni ommeltiin pahat repeämät esikoista synnyttäessä, mutta kipua ei alapäässä tuntunut kuin ehkä viikon tai kaksi. Ei ne repeämät mitään elinikäisiä vammoja ole, lääkäri kursii kasaan, ja ainakin minut niin tiukasti, että alkuun oli olo kuin neitsyellä kun seksiä taas alettiin harrastaa. Ja ainakin oma seksielämäni parani potenssiin sata synnytyksen jälkeen, ja vielä lisää toisen lapsen jälkeen. Eikä ole mieskään valittanut. Ompeleminen kylläkin tuntui hirveältä kun kipulääkitystä ei enää siinä vaiheessa oikein ollut.

Vierailija kirjoitti:

Ährääkö suomalaisnaiset niitä vauvoja ulos yhä makuullaan? Eikö jo antiikin roomalaisilla ollut seisten synnyttämistä helpottavia kalusteita. Gravitaatio auttoi vaavia ulos.

Kyllä vaan ainakin Taysissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuvatko repeämät ym. koko loppuiän vai parantuvatko täysin? Onko olemassa emättimeen laitettavaa puuduteainetta, jos puoliso haluaa joskus harrastaa yhdyntöjä?

Aha. Ilmeisesti tästä ei saa puhua.

Noh, kysyn tätä lääkäriltä myöhemmin. Tietty voihan sitä syödä sitten aina ennen yhdyntää kipulääkkeitä, kaipa sekin vähentää kipua. Jos synnytysvammat siis häiritsevät koko loppuelämän.

:D Itseltäni ommeltiin pahat repeämät esikoista synnyttäessä, mutta kipua ei alapäässä tuntunut kuin ehkä viikon tai kaksi. Ei ne repeämät mitään elinikäisiä vammoja ole, lääkäri kursii kasaan, ja ainakin minut niin tiukasti, että alkuun oli olo kuin neitsyellä kun seksiä taas alettiin harrastaa. Ja ainakin oma seksielämäni parani potenssiin sata synnytyksen jälkeen, ja vielä lisää toisen lapsen jälkeen. Eikä ole mieskään valittanut. Ompeleminen kylläkin tuntui hirveältä kun kipulääkitystä ei enää siinä vaiheessa oikein ollut.

No hyvä sulle, mutta monella on elinikäiset vauriot

-eri

Vierailija kirjoitti:

Joojoo, taas näitä. Nytkin jo synnytyslaitoksella koitetaan pihdata lääkkeiden ja oksitosiinin antamisessa. Ei se paljoa naurata, kun synnytuskivut ovat olleet järjettömät jo toista vuorokautta ja se synnytys ei vain etene. Kiva kuulla että olisi vaan pitänyt jatkaa luomuna niin kaikki olisi mennyt kuin disneyn sadussa. Perinteisessä saunasynnytyksessä olisi todennäköisesti heittänyt henkensä yhtälailla minä ja lapsi. Että niin ne kolmannen asteen repeämät siihen verrattuna tuntuu pieneltä...

Jos on helppo synnytys, joka etenee nätisti, niin tietenkään siinä ei mitään kummallisempia käynnistysapuja tarvita ja repeämätkin on pienemmät. Ihan loogista. Nyt kuitenkin tulee taas niitä syyllistämisiä, että apuja ei olisi saanut käyttää, vaikka ei olisi se helppo synnytys. Ihan kuin se synnyttäminen muuttuis niissä tapauksissa yhtä-äkkiä helpoksi kun vaan kielletään avut.

Synnytyslaitoksilla ennemminkin tuputetaan epiduraaleja sun muita. Missä oikein olet pihtaamiseen törmännyt?

Kaksi synnytystä takana, molemmat käynnistettyjä. Toinen ponnistus puoli-istuvassa asennossa toinen kyljellään. Molemmissa kätilöt olivat huippuja, kertoivat milloin pysäyttää ponnistus, jotta paikat eivät repeä vaan venyvät hitaasti. Kummassakaan synnytyksessä ei repeämiä tai episiotomiaa. Hidas ja hallittu pään syntyminen ehkäisee repeämiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuvatko repeämät ym. koko loppuiän vai parantuvatko täysin? Onko olemassa emättimeen laitettavaa puuduteainetta, jos puoliso haluaa joskus harrastaa yhdyntöjä?

Aha. Ilmeisesti tästä ei saa puhua.

Ei vitsit. Oon kovinkin ymmärtäväinen puolisoa kohtaan näiss asioissa, mutta joko viidennen raskauden hormonit tai sun tyhmyytes sai mun verenpaineet taivaisiin.

Oikeastiko mun pitäis synnyttyksessä värkkini ikuisesti pilanneena struutata puudutusainetta sisuksiini, jotta puoliso voisi saada nauttia itsekseen yhdynnöistä? Oikeesti?

Juon mielummin pullon kossua. Sama efekti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuvatko repeämät ym. koko loppuiän vai parantuvatko täysin? Onko olemassa emättimeen laitettavaa puuduteainetta, jos puoliso haluaa joskus harrastaa yhdyntöjä?

Aha. Ilmeisesti tästä ei saa puhua.

Noh, kysyn tätä lääkäriltä myöhemmin. Tietty voihan sitä syödä sitten aina ennen yhdyntää kipulääkkeitä, kaipa sekin vähentää kipua. Jos synnytysvammat siis häiritsevät koko loppuelämän.

:D Itseltäni ommeltiin pahat repeämät esikoista synnyttäessä, mutta kipua ei alapäässä tuntunut kuin ehkä viikon tai kaksi. Ei ne repeämät mitään elinikäisiä vammoja ole, lääkäri kursii kasaan, ja ainakin minut niin tiukasti, että alkuun oli olo kuin neitsyellä kun seksiä taas alettiin harrastaa. Ja ainakin oma seksielämäni parani potenssiin sata synnytyksen jälkeen, ja vielä lisää toisen lapsen jälkeen. Eikä ole mieskään valittanut. Ompeleminen kylläkin tuntui hirveältä kun kipulääkitystä ei enää siinä vaiheessa oikein ollut.

No hyvä sulle, mutta monella on elinikäiset vauriot

-eri

Aika pienellä prosentilla kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuvatko repeämät ym. koko loppuiän vai parantuvatko täysin? Onko olemassa emättimeen laitettavaa puuduteainetta, jos puoliso haluaa joskus harrastaa yhdyntöjä?

Aha. Ilmeisesti tästä ei saa puhua.

Kysymyksesi vain nyt on niin typerä, ettei siihen kukaan viitsi reagoida kuin vain olettamalla huonoksi trolliksi.

Ok, kai se sitten on typerä kysymys, sori siitä. Oletan että täällä saa kysyä kaikenlaisia kysymyksiä. Nämä trolli-jutut ovat pilanneet näköjään tämän. Nykyään saa kysyä vain fiksuja kysymyksiä.

Kysymys oli tosiaan ihan oikea kysymys, ja kiinnostaa koska yhdyntä jo ei-synnyttämättömänäkin ei tunnu kovinkaan hyvältä. Mutta varmaankin olen jollain tavalla itse ikuisesti viallinen. Kiitos asiallisesti vastanneille.

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti synnytystä ei pitäisi käynnistää kuin hätätilanteissa. Ja synnyttäjän olisi hyvä ponnistaa silloin, kun siltä tuntuu, ei silloin kun käsketään.

Näin mä ainakin tein ja näin käskettiin tehdä!

Vertaa tilannetta siihen, että sinulla on suuri vamma, joka on operoitu ja tikattu. Toisille jää vain arvet ja elämä jatkuu normaaliin tapaan, toisille vammasta voi jäädä esimerkiksi eriasteisia kiputiloja, mikä riippuu myös vamman alkuperäisestä asteesta. Repeämät kuten muutkaan vammat eivät todellakaan tarkoita kroonista kipua.

Kuka siinä vittu paljaana nyt nauramaan alkaa?

Eikös tuo ole ihan ikiaikainen tapa synnyttää?

En pelkää synnytystä niin paljon, että välttämättä haluaisin sektion. Repeämät haluaisin välttää. Onko pystyasennossa synnyttäminen raskasta? Ainakin kuulostaa siltä, vaikka saisi ottaa tukea jakkarasta. Entä onko kylkiasento lähes yhtä turvallinen alapäälle kuin se?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sattuvatko repeämät ym. koko loppuiän vai parantuvatko täysin? Onko olemassa emättimeen laitettavaa puuduteainetta, jos puoliso haluaa joskus harrastaa yhdyntöjä?

Aha. Ilmeisesti tästä ei saa puhua.

Ei vitsit. Oon kovinkin ymmärtäväinen puolisoa kohtaan näiss asioissa, mutta joko viidennen raskauden hormonit tai sun tyhmyytes sai mun verenpaineet taivaisiin.

Oikeastiko mun pitäis synnyttyksessä värkkini ikuisesti pilanneena struutata puudutusainetta sisuksiini, jotta puoliso voisi saada nauttia itsekseen yhdynnöistä? Oikeesti?

Juon mielummin pullon kossua. Sama efekti.

Kysymys ei ollut tuossa kysymyksessä sinusta. Mietin itselleni puudutusainetta. Ikävää jos kärsit verenpainevaivoista. Toivottavasti et hauku lapsiasi tyhmiksi, jos nämä sattuvat kysymään kysymyksen, joka ei sinua miellytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä ole se tekniikka missä lasta ei ponnisteta ulos vaan sen lapsen annetaan tulla sieltä omalla ajallaan?

Ei kai se sieltä ulos tipu ilman ponnistamista?

Kohtu on aivan jumalattoman vahva lihas. Mulla sujui parhaiten se synnytys, jossa kohtu työnsi lasta ja itse koetin pitää lantionpohjan rentona.

Siis mulla oli myös sellanen olo kuin vauva ois itsestään vaan tullut ulos..

Helppo synnytys ilman repeämiä, ponnistin kun siltä tuntui ja näin kätilötkin käskivät.

Mitä ihmettä? Onko tosiaan niin, että luonnollinen asia tapahtuu parhaiten luonnostaan ilman, että siihen yritetään puuttua? 

Vierailija kirjoitti:

Eikö tämä ole se tekniikka missä lasta ei ponnisteta ulos vaan sen lapsen annetaan tulla sieltä omalla ajallaan?

Savolainen vauveli...

" Suattaapi olla että tuun ulos, suottaapi olla etten tuu! Riippuunee sinusta. "

T: Keskiviivan mies.