Lue keskustelun säännöt.
Voiko uskovainen olla avoliitossa?
09.05.2017 |
Tunnen ihmisen joka sanoo olevansa uskovainen, mutta kävi ilmi että hän elää avoliitossa. Eikö seksi kuulu avioliittoon? En usko että tämä pari elää vain kämppiksinä.
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovaiset varmaan tuntevat Raamatun ja ymmärtävät että Raamattu ei määrittele avioliittoa sellaiseksi jonka me tunnemme. Siis sellaiseksi joka solmitaan virallisesti jossain kirkossa tai maistraatissa. Raamatun kirjoittamisen aikaan avioliitto oli sen solmivien ihmisten ja heidän sukujensa välinen sopimus, ei mikään viranomaisten vahvistama instituutio.
Jos otamme tämän avioliiton käsitteen niin sehän tarkoittaa kahta ihmistä jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja "tulleet yhdekisi lihaksi". Ja sellainen voi olla myös avoliitto jos ne ihmiset ovat siihen tosissaan sitoutuneet.
Uskonpuhdistus poisti avioliiton pyhien sakramenttien joukosta juuri siksi että sen kirkollisen sakramentin asemalla ei ollut Raamatullista pohjaa.
Tavallaan olet ihan oikeassa. Raamatun mukaan jo yhdyntä voidaan nähdä avioliiton solmimikseksi, tai vähintään kihlaukseksi.
Mutta minkä signaalin ihminen haluaa muille antaa? "En halua sitoutua virallisesti, vaan ihan vain näin meidän kesken ollaan sovittu olevamme yhdessä." Minusta tämä ei ole optimaalinen perusta perheelle.
Avioliitto on vakaan yhteiskunna yksi kulmakivistä. Avoliiton voi nähdä sitä omalta osaltaan rapauttavan.
Selitätkö paremmin miten se että ihmiset ovat vain ihan omasta päätöksestään yhdessä ilman sitä virallista "leimaa" rapauttaa yhteiskuntaa?
En tiedä osaanko, mut yritän.
Emme elä kukin omassa kuplassamme, vaikka siltä tämä maailma pitkälti nykyisin vaikuttaa. Jokaisen teot tai tekemättä jättämiset vaikuttaa muihin ihmisiin, myös ihmissuhdekuviot vaikuttaa muihin. Avioliitto on edelleen vankka asia, eroista huolimatta, jotka toki avioliiton statusta ja merkitystä on paljon rapauttaneet nekin.
Mutta en usko että ymmärrät, jos et jo ymmärrä, mitä eroa avo- ja avioliitolla on.
Kaikkea hyvää kuitenkin!
Sinun mielestäsi niillä on ratkaiseva ero mutta monien avoliitossa pitkään olevien mielestä niillä ei taas ole. Eikö kuitenkin ne siinä liitossa olevat ihmiset ole ne jotka itse määrittävät sen liittonsa sisällön ja vakauden eikä se mitä sinä niistä liitoista jonkun nimityksen perusteella ajattelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos ottaa Raamatun tosissaan niin ei voi.
Älä tee aviorikosta-käsky; seksi tarkoitettu vain ja ainoastaan avioliittoon, yhteen ja ainoaan.
Paitsi jos leskeytymisen takia uudelleen avioituu.
Koskee ihan kaikkia, perusluterilaisiakin mutta tänä maallistumisen ja luopumisen aikana harva enää ymmärtää.
Aviorikoksella, ei ole mitään tekemistä ihmisten välisten seksin kanssa, vaan ihmisen ja Jumalan välisen liiton kanssa.
"Yksikään palvelija ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän on liittynyt toiseen, hän halveksii toista. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa."
Aterian jälkeen hän samalla tavoin otti maljan ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne."
Eipäs nyt vedetä mutkia liian suoriksi. Kyllä aviorikos liittyy nimenomaan seksiin, mutta on se toki myös vertauskuva ihmisen uskottomuudesta Jumalaa kohtaan.
Käsky *Älä tee aviorikosta* tarkoittaa nimenomaan seksuaalisia asioita. Se tarkoittamasi hengellinen aviorikos on käsitelty jo ensimmäisessä käskyssä *Minä olen Herra sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.*
Ensimmäinen käsky koskee vain sitä, ettei pidä muita Jumalina. Kuudes käsky taas koskee Jumalan ja ihmisen välisen liiton rikkomista.
Minä riemuitsen Herrasta, minä iloitsen Jumalastani! Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet, hän kietoo minut vanhurskauden viittaan, niin että olen kuin sulhanen, joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen, tai kuin morsian, joka koristautuu kauneimpiinsa. Jes. 61:10
Minä vastasin: "Herra, sinä sen tiedät." Hän sanoi minulle: Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä." Ilm. 7:14
"Autuaita ne, jotka pesevät vaatteensa: he pääsevät syömään elämän puusta ja saavat mennä porteista sisälle kaupunkiin." Ilm. 22:14
Eli olet sitä mieltä että *Älä tee aviorikosta* ei liity seksiin mitenkään, vaan se on ymmärrettävä hengellisenä asiana Jumalan ja ihmisen välillä?
Minkähänlaista seksuaalista syntiä sinä mahdat piilotella itseltäsikin?
Se, että toisaalla raamatussa (mm. Hoosean kirja) rinnastetaan aviorikos ja ihmisen uskottomuus Jumalaa kohtaan, ei tarkoita että aviorikos on kaikkialla vain hengellisesti selitettävä asia. Kyllä 10 käskyn aviorikos tarkoittaa ihan kirjaimellisesti ketun käymistä väärässä kolossa. Tai kolon ketussa.
Seksi on seksiä ja synti on syntiä. Seksillä ja synnillä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta seksi voi kyllä johtaa syntiin, niin kuin moni muukin asia.
Jumalan luoma "ihminen" on "Jumalan kuva". Oletko nähnyt Jumalan harrastavan seksiä?
Jumalan luoma "Ihminen" on luotu lisääntymään Hengen kautta suvuttomasti, ei suvullisesti.
"Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa."
"Miksi te ette ymmärrä minun puhettani? Siksi, että te ette siedä kuunnella, mitä minä sanon."
"Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä. Älä kummeksu sitä, että sanoin sinulle: 'Teidän täytyy syntyä uudesti.'"
"Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia. Hedelmistä te heidät tunnette. Eihän orjantappuroista koota rypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita. Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, huono puu kelvottomia hedelmiä. Ei hyvä puu voi tehdä kelvottomia eikä huono puu hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen. Hedelmistä te siis tunnette heidät"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen ei voi olla avoliitossa. Se on avioliiton ulkopuolista seksiä, haureutta. Kihloissa oleminen ei myöskään muuta tilannetta. Kihloissa oleminen ei ole sama asia kun naimisissa oleminen.
Itselläni oli 15 vuoden avoliittoaika takanani. Sitten sain ottaa uskon lahjaa vastaan Jumalalta. Koin henkisen uudestisyntymisen, minusta tuli Jeesuksen seuraaja. Raamatun Sana avautui minulle.
Oli heti selvää että avoliitossa en voinut jatkaa. Juttelimme mieheni kanssa, ja hän ei halunnut jättää minua. Menimme vielä samana vuonna naimisiin.
Eli sinä kuitenkin uskoon tultuasi harrastit esiaviollista seksiä ennen kuin teidät varsinaisesti vihittiin?
Ymmärräthän että on mieletöntä väittää ettei uskova voi olla avoliitossa? Minä muistan yhden Israelin kuninkaan - nimi alkaa D:llä - joka piti useita vaimoja (moniavioisuus oli eritysesti kielletty kuninkaalta) ja jopa mürhautti yhden heilansa ukon.
Tämä kuningas oli niin vilpittömästi uskova, että Vanhassa Testamentissa on hirveä määrä hänen kirjoittamaansa runoutta.
Ja ennen kuin kukaan keksii että tällä voi oikeuttaa synnit, niin Daavid aina katui tekemiään typeryyksiä ja korjasi toimintaansa. Ja Jumala armahti hänet. Siinä se tärkeä juttu.
Se että Raamatussa on paljon Daavidin virsiä ei poista hänen syntejään. Raamattu on täynnä tarinoita syntisistä, pelkkiä syntisiä koko kirja täynnä, tai yksi poikkeus tietenkin on: Jeesus.
Se että jatkaa tietoisesti synnin tekemistä, oli se sitten ihan mikä synti vain, ei kuulu uskovaiselle. Avoliitostakin voi mennä avioon aika helposti, problem solved.
Avoliitto ei ole syntiä. Raamattu ei vaadi mitään "papin aamenta" liiton vahvistamiseksi. Kunhan kaksi ihmistä on sitoutunut toisiinsa niin se on jo Jumalan silmissä liitto, ainakin jos uskomme Raamattua ja miksi emme uskoisi.
Kyllä, nimenomaan Jumalan silmissä yhtynyt pariskunta on jo naimisissa.
Mutta emme menekään naimisiin vain Jumalan vuoksi, vaan yhteiskuntarauhankin vuoksi.
Se on sitten ihan toinen kysymys mutta ei mikään uskonnollinen kysymys. Uskonnollisia kysymyksiä ovat ne joita käsitellään Raamatussa.
Vierailija kirjoitti:
Uskovaiset varmaan tuntevat Raamatun ja ymmärtävät että Raamattu ei määrittele avioliittoa sellaiseksi jonka me tunnemme. Siis sellaiseksi joka solmitaan virallisesti jossain kirkossa tai maistraatissa. Raamatun kirjoittamisen aikaan avioliitto oli sen solmivien ihmisten ja heidän sukujensa välinen sopimus, ei mikään viranomaisten vahvistama instituutio.
Jos otamme tämän avioliiton käsitteen niin sehän tarkoittaa kahta ihmistä jotka ovat sitoutuneet toisiinsa ja "tulleet yhdekisi lihaksi". Ja sellainen voi olla myös avoliitto jos ne ihmiset ovat siihen tosissaan sitoutuneet.
Uskonpuhdistus poisti avioliiton pyhien sakramenttien joukosta juuri siksi että sen kirkollisen sakramentin asemalla ei ollut Raamatullista pohjaa.
Ei. Tämä ei ole sama kun avioliitto.
Avioliiton voi solmia sekä kirkossa ( mieluiten), tai maistraatissa.
Avoliitto ei ole ok uskovaisille, vaikka kuinka yrittäisi löytää jotain olemattomia Raamatullisia todistuksia sille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen ei voi olla avoliitossa. Se on avioliiton ulkopuolista seksiä, haureutta. Kihloissa oleminen ei myöskään muuta tilannetta. Kihloissa oleminen ei ole sama asia kun naimisissa oleminen.
Itselläni oli 15 vuoden avoliittoaika takanani. Sitten sain ottaa uskon lahjaa vastaan Jumalalta. Koin henkisen uudestisyntymisen, minusta tuli Jeesuksen seuraaja. Raamatun Sana avautui minulle.
Oli heti selvää että avoliitossa en voinut jatkaa. Juttelimme mieheni kanssa, ja hän ei halunnut jättää minua. Menimme vielä samana vuonna naimisiin.
Eli sinä kuitenkin uskoon tultuasi harrastit esiaviollista seksiä ennen kuin teidät varsinaisesti vihittiin?
Ymmärräthän että on mieletöntä väittää ettei uskova voi olla avoliitossa? Minä muistan yhden Israelin kuninkaan - nimi alkaa D:llä - joka piti useita vaimoja (moniavioisuus oli eritysesti kielletty kuninkaalta) ja jopa mürhautti yhden heilansa ukon.
Tämä kuningas oli niin vilpittömästi uskova, että Vanhassa Testamentissa on hirveä määrä hänen kirjoittamaansa runoutta.
Ja ennen kuin kukaan keksii että tällä voi oikeuttaa synnit, niin Daavid aina katui tekemiään typeryyksiä ja korjasi toimintaansa. Ja Jumala armahti hänet. Siinä se tärkeä juttu.
Se että Raamatussa on paljon Daavidin virsiä ei poista hänen syntejään. Raamattu on täynnä tarinoita syntisistä, pelkkiä syntisiä koko kirja täynnä, tai yksi poikkeus tietenkin on: Jeesus.
Se että jatkaa tietoisesti synnin tekemistä, oli se sitten ihan mikä synti vain, ei kuulu uskovaiselle. Avoliitostakin voi mennä avioon aika helposti, problem solved.
Samaa mieltä. Kerro vielä oliko Daavid uskovainen kun hän vastoin Jumalan selvää käskyä (kuningas älköön lisätkö itselleen vaimoja, kultaa ja hevosia) piti koko elämänsä montaa vaimoa ja siittí hirveän määrän lapsia? Syntiähän tuo on ilmiselvästi. Pitkäkestoista ja vakaata synninharjoittamista.
Ja ei, en vieläkään puolustele syntiä, totean vain että jos kategorisesti sanomme ettei uskovalla voi olla tietoista syntiä, me suljemme myös itsemme pelastuksen toivon ulkopuolelle.
Kuka meistä on oikeasti synnitön?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen ei voi olla avoliitossa. Se on avioliiton ulkopuolista seksiä, haureutta. Kihloissa oleminen ei myöskään muuta tilannetta. Kihloissa oleminen ei ole sama asia kun naimisissa oleminen.
Itselläni oli 15 vuoden avoliittoaika takanani. Sitten sain ottaa uskon lahjaa vastaan Jumalalta. Koin henkisen uudestisyntymisen, minusta tuli Jeesuksen seuraaja. Raamatun Sana avautui minulle.
Oli heti selvää että avoliitossa en voinut jatkaa. Juttelimme mieheni kanssa, ja hän ei halunnut jättää minua. Menimme vielä samana vuonna naimisiin.
Eli sinä kuitenkin uskoon tultuasi harrastit esiaviollista seksiä ennen kuin teidät varsinaisesti vihittiin?
Ymmärräthän että on mieletöntä väittää ettei uskova voi olla avoliitossa? Minä muistan yhden Israelin kuninkaan - nimi alkaa D:llä - joka piti useita vaimoja (moniavioisuus oli eritysesti kielletty kuninkaalta) ja jopa mürhautti yhden heilansa ukon.
Tämä kuningas oli niin vilpittömästi uskova, että Vanhassa Testamentissa on hirveä määrä hänen kirjoittamaansa runoutta.
Ja ennen kuin kukaan keksii että tällä voi oikeuttaa synnit, niin Daavid aina katui tekemiään typeryyksiä ja korjasi toimintaansa. Ja Jumala armahti hänet. Siinä se tärkeä juttu.
Se että Raamatussa on paljon Daavidin virsiä ei poista hänen syntejään. Raamattu on täynnä tarinoita syntisistä, pelkkiä syntisiä koko kirja täynnä, tai yksi poikkeus tietenkin on: Jeesus.
Se että jatkaa tietoisesti synnin tekemistä, oli se sitten ihan mikä synti vain, ei kuulu uskovaiselle. Avoliitostakin voi mennä avioon aika helposti, problem solved.
Samaa mieltä. Kerro vielä oliko Daavid uskovainen kun hän vastoin Jumalan selvää käskyä (kuningas älköön lisätkö itselleen vaimoja, kultaa ja hevosia) piti koko elämänsä montaa vaimoa ja siittí hirveän määrän lapsia? Syntiähän tuo on ilmiselvästi. Pitkäkestoista ja vakaata synninharjoittamista.
Ja ei, en vieläkään puolustele syntiä, totean vain että jos kategorisesti sanomme ettei uskovalla voi olla tietoista syntiä, me suljemme myös itsemme pelastuksen toivon ulkopuolelle.
Kuka meistä on oikeasti synnitön?
Kukaan ei ole synnitön, tottakai. Olemme turmeltuneita ja syntisiä.
Tietoisessa synnissä eläminen on kuiteinkin eri asia, esim; avoliitot, homo ja lesbosuhteet.
Raamatun mukaan ihmisen seksuaalisuus toteutetaan avioliitossa, miehen ja naisen välillä. Kaikki muu on Raamatun Sanan vastaista ja haureutta.
T.eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihittiinkö Aatami ja Eeva? Eli nk. avioliitto on ihmisten keksintö ei Jumala, Jumala katsoo, että mies ja vaimo ovat yksi liha, kun he ovat yhdessä ja tämä liitto on pyhä ja sitä ei haureudella saa rikkoa.
Itse Jumala siunasi eli "vihki" Aatamin ja Eevan.
Ei ollut vielä muita pappeja kuin Hän itse.
Ei Raamattu missään sano että avioliiton solmimiseen tarvittaisiin pappi. Pappeutta ei nykymuodossa ollut edes olemassa aika pitkään aikaan Jeesukseen jälkeenkään.
Ei niin. Mutta edellinen väitti, että Aatamia ja Eevaa ei ole vihitty vaikka Jumala heidät siunasi, niin siksi vitsailin, et ei ollut pappeja paikalla ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos ottaa Raamatun tosissaan niin ei voi.
Älä tee aviorikosta-käsky; seksi tarkoitettu vain ja ainoastaan avioliittoon, yhteen ja ainoaan.
Paitsi jos leskeytymisen takia uudelleen avioituu.
Koskee ihan kaikkia, perusluterilaisiakin mutta tänä maallistumisen ja luopumisen aikana harva enää ymmärtää.
Raamatussa kielletään aviorikos mutta eihän se vapaita ihmisiä koske.
Ihminen ei ole Jumalan silmissä vapaa, jos hän on yhtynyt johonkin. Hylkääminen seksin jälkeen on Hänen silmissää yhtä paha, tapahtui se yhden kerran jälkeen tai avioliitossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole syntiä jos ovat kihloissa tai jos aikovat mennä naimisiin. Avoliitossa seksi on syntiä, koska avoliittoa ei mainita Vanhassa testamentissa.
Raamatussa mainitaan kuitenkin ihan hyväksyttävänä asiana, että miehellä on monta naista.
Väärin. Raamatussa kerrotaan, että siihen aikaan oli tapana pitää monta vaimoa sekä selitetään, miksi tällaiset suhteet johtivat aina ongelmiin. Ei orjuuskaan ole "ihan hyväksyttävää" vaikka Raamatun aikoina orjia pidettiin.
Vierailija kirjoitti:
Jos noudattaa Vanhaa Testamenttia niin ei ole ongelma. Ei Aatamia ja Eevaakaan kukaan ollut vihkinyt. Ja heillä oli 2 poikaa.
Jumala vihki Aadamin ja Eevan pyhään avioliittoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen ei voi olla avoliitossa. Se on avioliiton ulkopuolista seksiä, haureutta. Kihloissa oleminen ei myöskään muuta tilannetta. Kihloissa oleminen ei ole sama asia kun naimisissa oleminen.
Itselläni oli 15 vuoden avoliittoaika takanani. Sitten sain ottaa uskon lahjaa vastaan Jumalalta. Koin henkisen uudestisyntymisen, minusta tuli Jeesuksen seuraaja. Raamatun Sana avautui minulle.
Oli heti selvää että avoliitossa en voinut jatkaa. Juttelimme mieheni kanssa, ja hän ei halunnut jättää minua. Menimme vielä samana vuonna naimisiin.
Eli sinä kuitenkin uskoon tultuasi harrastit esiaviollista seksiä ennen kuin teidät varsinaisesti vihittiin?
Ymmärräthän että on mieletöntä väittää ettei uskova voi olla avoliitossa? Minä muistan yhden Israelin kuninkaan - nimi alkaa D:llä - joka piti useita vaimoja (moniavioisuus oli eritysesti kielletty kuninkaalta) ja jopa mürhautti yhden heilansa ukon.
Tämä kuningas oli niin vilpittömästi uskova, että Vanhassa Testamentissa on hirveä määrä hänen kirjoittamaansa runoutta.
Ja ennen kuin kukaan keksii että tällä voi oikeuttaa synnit, niin Daavid aina katui tekemiään typeryyksiä ja korjasi toimintaansa. Ja Jumala armahti hänet. Siinä se tärkeä juttu.
Se että Raamatussa on paljon Daavidin virsiä ei poista hänen syntejään. Raamattu on täynnä tarinoita syntisistä, pelkkiä syntisiä koko kirja täynnä, tai yksi poikkeus tietenkin on: Jeesus.
Se että jatkaa tietoisesti synnin tekemistä, oli se sitten ihan mikä synti vain, ei kuulu uskovaiselle. Avoliitostakin voi mennä avioon aika helposti, problem solved.
Samaa mieltä. Kerro vielä oliko Daavid uskovainen kun hän vastoin Jumalan selvää käskyä (kuningas älköön lisätkö itselleen vaimoja, kultaa ja hevosia) piti koko elämänsä montaa vaimoa ja siittí hirveän määrän lapsia? Syntiähän tuo on ilmiselvästi. Pitkäkestoista ja vakaata synninharjoittamista.
Ja ei, en vieläkään puolustele syntiä, totean vain että jos kategorisesti sanomme ettei uskovalla voi olla tietoista syntiä, me suljemme myös itsemme pelastuksen toivon ulkopuolelle.
Kuka meistä on oikeasti synnitön?
Kukaan ei ole synnitön, tottakai. Olemme turmeltuneita ja syntisiä.
Tietoisessa synnissä eläminen on kuiteinkin eri asia, esim; avoliitot, homo ja lesbosuhteet.Raamatun mukaan ihmisen seksuaalisuus toteutetaan avioliitossa, miehen ja naisen välillä. Kaikki muu on Raamatun Sanan vastaista ja haureutta.
T.eri
Kiitos, en ole lainkaan eri mieltä. Haluaisitko vielä selittää että jos avoliitossa eläminen on aina tietoista synnissä elämistä, niin miten se eroaa Daavidin moniavioisuudesta? Vai eroaako mitenkään?
Daavidin tapauksessa ei voi vedota edes yleiseen käytäntöön, koska kuninkaan moniavioisuus oli spesifisti kielletty. Kuka tahansa muu israelilainen sai ihan lain mukaan ottaa useamman vaimon.
Ajan takaa oivallusta siitä että me uskovat heittelemme aika kevyesti tuomioita siitä millaista syntiä ei voi esiintyä oikeasti pelastuneen ihmisen elämässä. Ja ei, minä en haaveile useammasta vaimosta - yhdessäkin on kestämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ideaa enää Raamatulla tai 10 käskyllä, jos "uskovaiset" voivat sieltä poimia vain itselleen sopivat tai ei mitään?
Pelastus ei ole riippuvainen 10 käskystä tai mistään muustakaan raamatun käskystä. Ne ovat olemassa vain sitä varten, että ihminen toteaa konkurssinsa - eli että ei voi niitä noudattaa vaikka kuinka yrittäisi.
Jos olemme rehellisiä, koko korttitalomme kaatuu jo kohdassa *Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita Jumalia.*
Jeesus pelastaa häneen turvautuvat, elivätpä sitten avoliitossa tai söivät katkarapuja ja käyttivät sekoitekankaisia vaatteita. Pelastus on armosta, ei lain noudattamisesta.
Tietenkin Pyhä Henki neuvoo Kristukseen uskovia elämään ihmisiksi, ja avioliiton solmiminen olisi ihan maallisestikin ajateltuna viisasta (perintöasiat menevät helposti sekaviksi avoliitossa).
Ideana on parannuksen tekeminen ja kristuksen seuraaminen eli elämänmuutos. On armon väärinkäyttämistä ja jumalanpilkkaamista kuvitella, että voi jatkaa syntistä elämää sillä verukkeella että kukaan ei ole täydellinen tai että kaikki pelastuvat automaattisesti.
Varmaan jokainen "uskovainen" määrittelee itse, mitä uskovainen voi ja ei voi tehdä.
Mun puoliso on syntyjään baptisti ja sittemmin helluntalaiseksi siirtynyt ja kaikin puolin varmastikin uskovainen. Silti elämme avoliitossa ja meillä on myös lapsi. Kummankaan uskovaisuuden tasoa ei ole kyseenalaistettu miehen hellari-baptistisukulaisten yms puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos noudattaa Vanhaa Testamenttia niin ei ole ongelma. Ei Aatamia ja Eevaakaan kukaan ollut vihkinyt. Ja heillä oli 2 poikaa.
Aatamin ja Eevan lapset nussivat myös iloisesti toisiaan. Raamattu on hieno opas elämään.
No, niillä ei ollut muita.
Hieman oudompi on Lootin tyttärien jekku isälleen.
Heilläkään ei ollut sillä hetkellä muita, mutta he eivät olleet maailman ainoat ihmiset, kuten Aatamin perhe.
Jumalan ei mainita pahastuneet tyttöjen pikku kepposesta.
Eikös Jumala muuttanut heidät suolapatsaiksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen ei voi olla avoliitossa. Se on avioliiton ulkopuolista seksiä, haureutta. Kihloissa oleminen ei myöskään muuta tilannetta. Kihloissa oleminen ei ole sama asia kun naimisissa oleminen.
Itselläni oli 15 vuoden avoliittoaika takanani. Sitten sain ottaa uskon lahjaa vastaan Jumalalta. Koin henkisen uudestisyntymisen, minusta tuli Jeesuksen seuraaja. Raamatun Sana avautui minulle.
Oli heti selvää että avoliitossa en voinut jatkaa. Juttelimme mieheni kanssa, ja hän ei halunnut jättää minua. Menimme vielä samana vuonna naimisiin.
Eli sinä kuitenkin uskoon tultuasi harrastit esiaviollista seksiä ennen kuin teidät varsinaisesti vihittiin?
Ymmärräthän että on mieletöntä väittää ettei uskova voi olla avoliitossa? Minä muistan yhden Israelin kuninkaan - nimi alkaa D:llä - joka piti useita vaimoja (moniavioisuus oli eritysesti kielletty kuninkaalta) ja jopa mürhautti yhden heilansa ukon.
Tämä kuningas oli niin vilpittömästi uskova, että Vanhassa Testamentissa on hirveä määrä hänen kirjoittamaansa runoutta.
Ja ennen kuin kukaan keksii että tällä voi oikeuttaa synnit, niin Daavid aina katui tekemiään typeryyksiä ja korjasi toimintaansa. Ja Jumala armahti hänet. Siinä se tärkeä juttu.
Se että Raamatussa on paljon Daavidin virsiä ei poista hänen syntejään. Raamattu on täynnä tarinoita syntisistä, pelkkiä syntisiä koko kirja täynnä, tai yksi poikkeus tietenkin on: Jeesus.
Se että jatkaa tietoisesti synnin tekemistä, oli se sitten ihan mikä synti vain, ei kuulu uskovaiselle. Avoliitostakin voi mennä avioon aika helposti, problem solved.
Samaa mieltä. Kerro vielä oliko Daavid uskovainen kun hän vastoin Jumalan selvää käskyä (kuningas älköön lisätkö itselleen vaimoja, kultaa ja hevosia) piti koko elämänsä montaa vaimoa ja siittí hirveän määrän lapsia? Syntiähän tuo on ilmiselvästi. Pitkäkestoista ja vakaata synninharjoittamista.
Ja ei, en vieläkään puolustele syntiä, totean vain että jos kategorisesti sanomme ettei uskovalla voi olla tietoista syntiä, me suljemme myös itsemme pelastuksen toivon ulkopuolelle.
Kuka meistä on oikeasti synnitön?
Kukaan ei ole synnitön, tottakai. Olemme turmeltuneita ja syntisiä.
Tietoisessa synnissä eläminen on kuiteinkin eri asia, esim; avoliitot, homo ja lesbosuhteet.Raamatun mukaan ihmisen seksuaalisuus toteutetaan avioliitossa, miehen ja naisen välillä. Kaikki muu on Raamatun Sanan vastaista ja haureutta.
T.eri
Kiitos, en ole lainkaan eri mieltä. Haluaisitko vielä selittää että jos avoliitossa eläminen on aina tietoista synnissä elämistä, niin miten se eroaa Daavidin moniavioisuudesta? Vai eroaako mitenkään?
Daavidin tapauksessa ei voi vedota edes yleiseen käytäntöön, koska kuninkaan moniavioisuus oli spesifisti kielletty. Kuka tahansa muu israelilainen sai ihan lain mukaan ottaa useamman vaimon.
Ajan takaa oivallusta siitä että me uskovat heittelemme aika kevyesti tuomioita siitä millaista syntiä ei voi esiintyä oikeasti pelastuneen ihmisen elämässä. Ja ei, minä en haaveile useammasta vaimosta - yhdessäkin on kestämistä.
Kristittyinä meidän tulee noudattaa Jeesuksen opetuksia avioliitosta.
Jeesus on aivan selkeä tässä asiassa. Paavali kirjoittaa myös avioliitosta, erittäin kattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovainen ei voi olla avoliitossa. Uskovainen ei harrasta seksiä kuin avioliitossa. Sallittua seksi on vain, kun tarkoitus on hankkia lapsia. Ainoa hyväksyttävä asento on perinteinen lähetyssaarnaaja.
Trollí, mutta vastaan piruuttaní.
Oletko aina ajatellut että kuningas Daavid oli uskovainen? (Jumalan mielestä oli raamatun mukaan).
Mitenkäs tämä sama Daavid meni ja astui yhden sotapäällikkönsä vaimon, ja kun nainen tuli raskaaksi niin piti lähettää sotapäällikkö ítsemürhaoperaatiolle?
Tai Simson? Tuo väkivahva mies, jota Herra käytti tekemään suuria sankaritekoja. Ja jonka seksuaalimoraali oli heikompi kuin hiekasta tehty köysi.
Eivätkö Daavid ja Simson olleet uskovaisia?
Pointtini ei ole oikeuttaa mitään syntiä, eikä kristittyjen pidä matkia Daavidin tai Sinsonin esimerkkiä - vaan Kristuksen. Sen sijaan yritän osoittaa että uskovat lankeavat syntiin, ja siitä ei saa päätellä olevansa sittenkin pelastuksen ulkopuolella. Vaan sitä kiireemmin on mentävä taas kysymään Jeesukselta miksi hänen oli niin paha olla siellä ristillä.
Jumala lähetti profeetan moittimaan Daavidia siitä, että Daavid makasi sotapäällikön vaimon ja tapatti sotapäällikön, rangaistuksena näistä synneistä Daavidin ja sotapäällikön vaimon yhteinen lapsi kuoli. Daavid katui syntejään ja teki parannuksen ja sai uuden lapsen, kun Jumala antoi anteeksi.
Raamatussa kielletään aviorikos mutta eihän se vapaita ihmisiä koske.