Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Varatun miehen leffaillat sinkkunaisen seurassa
05.05.2017 |
Onko teistä ok, että avomieheni käy naispuolisen sinkkukaverinsa luona katsomassa leffoja kahdestaan minun ollessa töissä viikonloppuiltana? Taustana vielä se, että eivät ole mitään pitkäaikaisia/läheisiä ystäviä vaan olleet tuttavia muutaman vuoden ja naisen aloitteesta alkaneet tavata kahvin tai tai elokuvien merkeissä silloin tällöin seurustelusuhteen aikana. Minua ei nuo julkisella paikalla tai isomalla porukalla tapahtuvat tapaamiset kaiherra, mutta ajatus heistä kahdestaan viettämässä leffailtaa naisen luona on erittäin epämiellyttävä. Miehen mielestä olen vain epävarma ja ylireagoin, kun kerron, että asia vaivaa minua. Onkohan tosiaan näin? :/
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuulemma on kurjaa nähdä, että kaikilla muilla on joku paitsi hänellä. Niin mieluiten välttelee sitten pariskuntia.
Paitsi jos saa miehesi lainaan yhteiseen illanviettoon toisen pariskunnan kanssa? Silloin ei haittaa?
Sitten ei vissiin haittaisi, kun voisi leikkiä pariskuntaa. Ap
Miehesi ohjeistettais, "et sit puhu "Tiinasta"!" ja hänen pitäisi esittää sinkkua tai peräti ystävänsä puolisoa... aika friikkiä touhua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo jo päivän selvää että nainen on ihastunut varattuun mieheen. Sitä ihmettelen, eikö miehesi todella näe tätä kiinnostusta vai onko hän vain niin imarreltu saamastaan huomiosta, että sitten suostuu kaikkeen. Jos sua ahdistaa, että miehesi viettää kahden kesken aikaa sinkun kanssa, joka ei ole aikaisemmin kuulunut edes miehen kaveripiiriin, niin miehen pitäis ymmärtää se. Suoraan en lähtis kieltämään, mies saa lopulta tehdä sen päätöksen itse. Se kertoo lopulta aika paljon miehestä valitseeko sitten sinkkunaisen tunteet ennen oman rakkaan tunteita. Itse en ainakaan tällaisessa suhteessa jatkais.
Parisuhteessa kannattaa olla aika selvät rajat. Sano miehelle että tollaset kahdenkeskeiset illat toisen kodissa rikkovat näitä rajoja ja sulle se ei todellakaan ole ok. Varsinkaan, kun nainen ei suostu tutustumaan sinuun. Ei parisuhteessa tarvitse kaikkea hyväksyä. Vastakkaista sukupuolta olevat kaverit on ok mutta kaveruuden pitäis olla täysin vilpitöntä ja tuon naisen käytöksen läpi paistaa kaikki muu paitsi vilpittömyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuulemma on kurjaa nähdä, että kaikilla muilla on joku paitsi hänellä. Niin mieluiten välttelee sitten pariskuntia.
Paitsi jos saa miehesi lainaan yhteiseen illanviettoon toisen pariskunnan kanssa? Silloin ei haittaa?
Sitten ei vissiin haittaisi, kun voisi leikkiä pariskuntaa. Ap
Mutta eikö se paha mieli tulisi kuitenkin, koska he eivät ole pariskunta? Mitä se leikkiminen auttaa, kun he eivät kerran ole pariskunta?
Miten se vierekkäin istuminen miehesi kanssa sitä toista paria vastapäätä pariskuntaa feikaten olisikin ihan ok yhtäkkiä, kun tämä sinkkunainen kuitenkin tietää asian oikean laidan, eli ettei hänellä ole ketään? En ymmärrä tätä kuviota.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo jo päivän selvää että nainen on ihastunut varattuun mieheen. Sitä ihmettelen, eikö miehesi todella näe tätä kiinnostusta vai onko hän vain niin imarreltu saamastaan huomiosta, että sitten suostuu kaikkeen. Jos sua ahdistaa, että miehesi viettää kahden kesken aikaa sinkun kanssa, joka ei ole aikaisemmin kuulunut edes miehen kaveripiiriin, niin miehen pitäis ymmärtää se. Suoraan en lähtis kieltämään, mies saa lopulta tehdä sen päätöksen itse. Se kertoo lopulta aika paljon miehestä valitseeko sitten sinkkunaisen tunteet ennen oman rakkaan tunteita. Itse en ainakaan tällaisessa suhteessa jatkais.
Parisuhteessa kannattaa olla aika selvät rajat. Sano miehelle että tollaset kahdenkeskeiset illat toisen kodissa rikkovat näitä rajoja ja sulle se ei todellakaan ole ok. Varsinkaan, kun nainen ei suostu tutustumaan sinuun. Ei parisuhteessa tarvitse kaikkea hyväksyä. Vastakkaista sukupuolta olevat kaverit on ok mutta kaveruuden pitäis olla täysin vilpitöntä ja tuon naisen käytöksen läpi paistaa kaikki muu paitsi vilpittömyys.
Joo, en ole mitään kieltänytkää, enkä aio kieltää. Mutta olen kyllä kertonut, että minusta tuntuu todella pahalta. Enhän millään voi estää sitä, jos mies pettää, asia ei ole millään lailla minun käsissäni. Kunpa vain tietäisin, jos näin on taphtunut tai tapahtuu, jotta osaisin sitten lähteä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kuulemma on kurjaa nähdä, että kaikilla muilla on joku paitsi hänellä. Niin mieluiten välttelee sitten pariskuntia.
Paitsi jos saa miehesi lainaan yhteiseen illanviettoon toisen pariskunnan kanssa? Silloin ei haittaa?
Sitten ei vissiin haittaisi, kun voisi leikkiä pariskuntaa. Ap
Mutta eikö se paha mieli tulisi kuitenkin, koska he eivät ole pariskunta? Mitä se leikkiminen auttaa, kun he eivät kerran ole pariskunta?
En minkään näihin kysymykiin osaa vastata, voin vain arvailla. Ap
Miten se vierekkäin istuminen miehesi kanssa sitä toista paria vastapäätä pariskuntaa feikaten olisikin ihan ok yhtäkkiä, kun tämä sinkkunainen kuitenkin tietää asian oikean laidan, eli ettei hänellä ole ketään? En ymmärrä tätä kuviota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun Ex-miehellä oli tällainen leffa-kaveri (joka halusi olla myös minun hyvä ystävä.)
Ja niin sitten lopulta paljastui että sormijumppaa oli harrastettu. Ja toki rakkauden tunnustukset löytyi puhelimesta sanoin "en halua särkeä teidän liittoa mutta taidan olla ihastunut sinuun.." Niin jäi mies ja "kaveri". Ja kyllä tiedän nykyään mitä "leffan katsominen" tarkoittaa....
Terv. En enään ole koskaan ole niin sinisilmäinen.
Vierailija kirjoitti:
Minun Ex-miehellä oli tällainen leffa-kaveri (joka halusi olla myös minun hyvä ystävä.)
Ja niin sitten lopulta paljastui että sormijumppaa oli harrastettu. Ja toki rakkauden tunnustukset löytyi puhelimesta sanoin "en halua särkeä teidän liittoa mutta taidan olla ihastunut sinuun.." Niin jäi mies ja "kaveri". Ja kyllä tiedän nykyään mitä "leffan katsominen" tarkoittaa....Terv. En enään ole koskaan ole niin sinisilmäinen.
Ihan kuvottaa ajatella, että itse olen ehkä samassa tilanteessa nyt. En halua miehen koskevan minua sormellaankaan. Hyi. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kai siinä mitään pahaa ole jos vain katselevat Netflixiä ja chillaavat.
Mies on keksinyt mielestään loistavan ja toimivan tavan olla yhtä aikaa parisuhteessa ja deittailla muita naisia sinkkuna. On varmasti onnistunut psyykkaamaan itsensä uskomaan, että se on täysin okei, joten voit varautua siihen, että hän ei suhtaudu hyvällä siihen, kun sanot, että hänen pitää valita. Hän haluaa sekä säästää että syödä kakun ja joka sitä yrittää estää, on ilkeä ilonpilaaja :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä ketjua ihan ihmeissäni. En käsitä, miten joku voi paheksua sitä, että puoliso viettää aikaa omien ystäviensä kanssa. Ja toki pariskunnalla voi olla yhteisiäkin ystäviä, mutta ei se ole mikään automaatti, että ystävystyy ystäviensä puolisoidenkin kanssa. Ja joka tapauksessa on kiva tavata kahdestaan ja jutella omia asioita luottamuksellisesti. Jopa toistemme parisuhteita ollaan joskus ystävien kesken puitu. Ja sellaisia yhteisten ystävien asioita, jotka eivät kuulu muille.
Kyllä nyt on omanarvontunne pahasti hukassa, kun kaiken pitäisi olla yhteistä. Ja sitten yritetään kateellisuutta rationalisoida sillä, että kyseessä on nainen joten varmasti ne panevat. Voi ihme.
Ei tarvitse kaiken olla yhteistä, ei todellakaan. Tuntuu, että vaikka sanot lukeneesi keskustelun, olet missannut pointin. Miehen naispuoliset ystävät eivät lähtökohtaisesti häiritse minua ja mies voi ihan vapaasti tavata heitä kahden kesken ilman, että huolestun. Mutta kun kyseessä on nainen, joka osoittaa aika selviä kiinnostuksen merkkejä ja kohtelee minua kuin ilmaa, kahdenkeskiset leffaillat eivät ole minusta sopivaa tekemistä. Varsinkaan kun ei ole kyse vanhasta/läheisestä ystävästä. Ap
Ihan sama häiritseekö lähtökohtaisesti vai ei. Jokainen valitsee ystävänsä itse. Jos olisit mun puolisoni ja alkaisit valittaa ystävistäni, saisit lähteä saman tien. Minkäänlaisia kontrollointiyrityksiä en suvaitse, niistä on liikaa ikäviä kokemuksia.
Aika yksinäinen loppuelämäsi olisi. Parisuhteessa tarvitaan kompromisseja. Eikä vaan minä,minä,minä! Ainoastaan minä saan haluta kaiken! Joopa joo...
Vierailija kirjoitti:
Mies on keksinyt mielestään loistavan ja toimivan tavan olla yhtä aikaa parisuhteessa ja deittailla muita naisia sinkkuna. On varmasti onnistunut psyykkaamaan itsensä uskomaan, että se on täysin okei, joten voit varautua siihen, että hän ei suhtaudu hyvällä siihen, kun sanot, että hänen pitää valita. Hän haluaa sekä säästää että syödä kakun ja joka sitä yrittää estää, on ilkeä ilonpilaaja :)
En aio pyytää valitsemaan. Jos ei itse ala jo pikkuhiljaa tajuta tilannetta niin kyllä mä sitten vaan nostan kytkintä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä ketjua ihan ihmeissäni. En käsitä, miten joku voi paheksua sitä, että puoliso viettää aikaa omien ystäviensä kanssa. Ja toki pariskunnalla voi olla yhteisiäkin ystäviä, mutta ei se ole mikään automaatti, että ystävystyy ystäviensä puolisoidenkin kanssa. Ja joka tapauksessa on kiva tavata kahdestaan ja jutella omia asioita luottamuksellisesti. Jopa toistemme parisuhteita ollaan joskus ystävien kesken puitu. Ja sellaisia yhteisten ystävien asioita, jotka eivät kuulu muille.
Kyllä nyt on omanarvontunne pahasti hukassa, kun kaiken pitäisi olla yhteistä. Ja sitten yritetään kateellisuutta rationalisoida sillä, että kyseessä on nainen joten varmasti ne panevat. Voi ihme.
Ei tarvitse kaiken olla yhteistä, ei todellakaan. Tuntuu, että vaikka sanot lukeneesi keskustelun, olet missannut pointin. Miehen naispuoliset ystävät eivät lähtökohtaisesti häiritse minua ja mies voi ihan vapaasti tavata heitä kahden kesken ilman, että huolestun. Mutta kun kyseessä on nainen, joka osoittaa aika selviä kiinnostuksen merkkejä ja kohtelee minua kuin ilmaa, kahdenkeskiset leffaillat eivät ole minusta sopivaa tekemistä. Varsinkaan kun ei ole kyse vanhasta/läheisestä ystävästä. Ap
Ihan sama häiritseekö lähtökohtaisesti vai ei. Jokainen valitsee ystävänsä itse. Jos olisit mun puolisoni ja alkaisit valittaa ystävistäni, saisit lähteä saman tien. Minkäänlaisia kontrollointiyrityksiä en suvaitse, niistä on liikaa ikäviä kokemuksia.
Aika yksinäinen loppuelämäsi olisi. Parisuhteessa tarvitaan kompromisseja. Eikä vaan minä,minä,minä! Ainoastaan minä saan haluta kaiken! Joopa joo...
Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa eikä mikään kompromissi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luen tätä ketjua ihan ihmeissäni. En käsitä, miten joku voi paheksua sitä, että puoliso viettää aikaa omien ystäviensä kanssa. Ja toki pariskunnalla voi olla yhteisiäkin ystäviä, mutta ei se ole mikään automaatti, että ystävystyy ystäviensä puolisoidenkin kanssa. Ja joka tapauksessa on kiva tavata kahdestaan ja jutella omia asioita luottamuksellisesti. Jopa toistemme parisuhteita ollaan joskus ystävien kesken puitu. Ja sellaisia yhteisten ystävien asioita, jotka eivät kuulu muille.
Kyllä nyt on omanarvontunne pahasti hukassa, kun kaiken pitäisi olla yhteistä. Ja sitten yritetään kateellisuutta rationalisoida sillä, että kyseessä on nainen joten varmasti ne panevat. Voi ihme.
Ei tarvitse kaiken olla yhteistä, ei todellakaan. Tuntuu, että vaikka sanot lukeneesi keskustelun, olet missannut pointin. Miehen naispuoliset ystävät eivät lähtökohtaisesti häiritse minua ja mies voi ihan vapaasti tavata heitä kahden kesken ilman, että huolestun. Mutta kun kyseessä on nainen, joka osoittaa aika selviä kiinnostuksen merkkejä ja kohtelee minua kuin ilmaa, kahdenkeskiset leffaillat eivät ole minusta sopivaa tekemistä. Varsinkaan kun ei ole kyse vanhasta/läheisestä ystävästä. Ap
Ihan sama häiritseekö lähtökohtaisesti vai ei. Jokainen valitsee ystävänsä itse. Jos olisit mun puolisoni ja alkaisit valittaa ystävistäni, saisit lähteä saman tien. Minkäänlaisia kontrollointiyrityksiä en suvaitse, niistä on liikaa ikäviä kokemuksia.
Aika yksinäinen loppuelämäsi olisi. Parisuhteessa tarvitaan kompromisseja. Eikä vaan minä,minä,minä! Ainoastaan minä saan haluta kaiken! Joopa joo...
Toisen ihmisen ystävyyssuhteiden rajoittaminen on henkistä väkivaltaa eikä mikään kompromissi.
Siinäkin tapauksessa jos "ystävän" kanssa harrastaa seksiä? Onhan niitä toki avoimia suhteita joo, mutta useimmat meistä ei sellaista taida haluta. Ja sellaisestakin järjestelystä täytyy kyllä keskustella yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi, jos ei ymmärrä, että parisuhteessa eläminen asettaa tiettyjä rajoituksia (esim. ettei ole ok harrastaa seksiä muiden kuin oman partnerin kanssa) on varmasti parempi pysytellä sinkkuna. Silliin ei tarvitse ottaa krnenkään tunteita tai toiveita huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Minun Ex-miehellä oli tällainen leffa-kaveri (joka halusi olla myös minun hyvä ystävä.)
Ja niin sitten lopulta paljastui että sormijumppaa oli harrastettu. Ja toki rakkauden tunnustukset löytyi puhelimesta sanoin "en halua särkeä teidän liittoa mutta taidan olla ihastunut sinuun.." Niin jäi mies ja "kaveri". Ja kyllä tiedän nykyään mitä "leffan katsominen" tarkoittaa....Terv. En enään ole koskaan ole niin sinisilmäinen.
Todella ikävää :(. Itse olen sinkkuna viettänyt aikaa varattujen miesten kanssa, jopa hotellihuoneessa 2 viikon työmatkalla kun baarit yms. olivat kiinni, eikä koskaan ole tapahtunut mitään, mitä puolisot eivät olisi voineet nähdä. Puhelimestakaan ei löydy yhtään epäilyttävää viestiä, koska niitä ei ole koskaan lähetettykään. On todella kurjaa että niin monelle muulle toisten suhteet eivät ole millään tavalla pyhiä vaan oma napa on näköjään se kaikkein tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun Ex-miehellä oli tällainen leffa-kaveri (joka halusi olla myös minun hyvä ystävä.)
Ja niin sitten lopulta paljastui että sormijumppaa oli harrastettu. Ja toki rakkauden tunnustukset löytyi puhelimesta sanoin "en halua särkeä teidän liittoa mutta taidan olla ihastunut sinuun.." Niin jäi mies ja "kaveri". Ja kyllä tiedän nykyään mitä "leffan katsominen" tarkoittaa....Terv. En enään ole koskaan ole niin sinisilmäinen.
Todella ikävää :(. Itse olen sinkkuna viettänyt aikaa varattujen miesten kanssa, jopa hotellihuoneessa 2 viikon työmatkalla kun baarit yms. olivat kiinni, eikä koskaan ole tapahtunut mitään, mitä puolisot eivät olisi voineet nähdä. Puhelimestakaan ei löydy yhtään epäilyttävää viestiä, koska niitä ei ole koskaan lähetettykään. On todella kurjaa että niin monelle muulle toisten suhteet eivät ole millään tavalla pyhiä vaan oma napa on näköjään se kaikkein tärkein.
Ja kurjaa myös se, että varattuja vokottelevien sinkkunaisten vuoksi myös kaltaisesi mukavat ja toisia kunnioittavat sinkkunaiset niputetaan herkästi samaan kategoriaan.
Eipä tuo nyt vielä erityisen pahalta kuulosta, ainoa vaan että on ikävää jos mies vain sanoo sinun ylireagoivan jos rehellisesti kerrot mitä tunnet ja koitat keskustella asiasta.
Meillä minulla on paljon miespuolisia kavereita, olen aina jostain syystä ystävystynyt helpommin miesten kanssa, mutta miehelläkin on naispuolisia ystäviä eikä tässä ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Yhden parhaista kavereistani kanssa usein pidetäänkin leffailtoja ja koska tykätään molemmat testailla hulluja kokkailujuttuja, tehdään samalla ruokaa yhdessä mutta todellakin kaikki vibat on aina ollut kaverien välisiä meillä.
Yhden eksäni kanssa olen vielä hyvissä väleissä ja hänen kohdallaan tein eksplisiittisesti selväksi poikaystävälleni, että ollaan vain kavereita ja varmistin aina välillä, että hänelle on okei että nähdään, samoin ymmärsin että eksä teki samoin nykyisen tyttöystävänsä kanssa. Jos odotan kumppanin ymmärtävän ystävyyssuhteitani, minunkin tulee ymmärtää hänen fiiliksiään niistä. Mutta kun aikuisia ollaan ja luotetaan siihen, että valinnat on tehty ja niissä joko pysytään tai sitten on ensin kerrottava kumppanille jos se valinta ei enää tunnukaan oikealta, niin kaikki toimii ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun Ex-miehellä oli tällainen leffa-kaveri (joka halusi olla myös minun hyvä ystävä.)
Ja niin sitten lopulta paljastui että sormijumppaa oli harrastettu. Ja toki rakkauden tunnustukset löytyi puhelimesta sanoin "en halua särkeä teidän liittoa mutta taidan olla ihastunut sinuun.." Niin jäi mies ja "kaveri". Ja kyllä tiedän nykyään mitä "leffan katsominen" tarkoittaa....Terv. En enään ole koskaan ole niin sinisilmäinen.
Todella ikävää :(. Itse olen sinkkuna viettänyt aikaa varattujen miesten kanssa, jopa hotellihuoneessa 2 viikon työmatkalla kun baarit yms. olivat kiinni, eikä koskaan ole tapahtunut mitään, mitä puolisot eivät olisi voineet nähdä. Puhelimestakaan ei löydy yhtään epäilyttävää viestiä, koska niitä ei ole koskaan lähetettykään. On todella kurjaa että niin monelle muulle toisten suhteet eivät ole millään tavalla pyhiä vaan oma napa on näköjään se kaikkein tärkein.
Ja kurjaa myös se, että varattuja vokottelevien sinkkunaisten vuoksi myös kaltaisesi mukavat ja toisia kunnioittavat sinkkunaiset niputetaan herkästi samaan kategoriaan.
Niinpä. Ymmärtäisin täysin jos jonkun puoliso "kieltäisi" häntä tapaamasta minua tällaisten epäilyjen vuoksi, vaikka tilannehan olisi täysin epäreilu minun kannaltani. Itse pystyisin hillitsemään itseni vaikka olisin mieheen ihastunutkin, koska en ole koskaan ollut ns. viettieni vietävänä. Sellaista miestä ei ole tullut vastaan, että varattuun koskisin pitkällä tikullakaan.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuo nyt vielä erityisen pahalta kuulosta, ainoa vaan että on ikävää jos mies vain sanoo sinun ylireagoivan jos rehellisesti kerrot mitä tunnet ja koitat keskustella asiasta.
Meillä minulla on paljon miespuolisia kavereita, olen aina jostain syystä ystävystynyt helpommin miesten kanssa, mutta miehelläkin on naispuolisia ystäviä eikä tässä ole koskaan ollut mitään ongelmaa. Yhden parhaista kavereistani kanssa usein pidetäänkin leffailtoja ja koska tykätään molemmat testailla hulluja kokkailujuttuja, tehdään samalla ruokaa yhdessä mutta todellakin kaikki vibat on aina ollut kaverien välisiä meillä.
Yhden eksäni kanssa olen vielä hyvissä väleissä ja hänen kohdallaan tein eksplisiittisesti selväksi poikaystävälleni, että ollaan vain kavereita ja varmistin aina välillä, että hänelle on okei että nähdään, samoin ymmärsin että eksä teki samoin nykyisen tyttöystävänsä kanssa. Jos odotan kumppanin ymmärtävän ystävyyssuhteitani, minunkin tulee ymmärtää hänen fiiliksiään niistä. Mutta kun aikuisia ollaan ja luotetaan siihen, että valinnat on tehty ja niissä joko pysytään tai sitten on ensin kerrottava kumppanille jos se valinta ei enää tunnukaan oikealta, niin kaikki toimii ihan hyvin.
Nyt kun löysin vielä tarkemman selonteon naisen käytöksestä, niin hän ei nyt ainakaan kuulosta siltä että olisi täysin puhtaat jauhot pussissa. Mies ei joko suostu myöntämään asiaa itselleen tai nauttii siitä tunteesta, että joku on ihastunut häneen (jos ei siis mitään ole heidän välillään tapahtunut). Muuten haluaisin uskoa että mies olisi itse tarpeeksi fiksu ottamaan enemmän etäisyyttä.
Alue: Aihe vapaa
Sitten ei vissiin haittaisi, kun voisi leikkiä pariskuntaa. Ap