Poikaystävä valittaa Hesarissa "On absurdia, että minun tulisi käyttää säästämäni rahat tyttöystäväni elättämiseen – sitä ennen toimeentulotukea ei tipu"

Vierailija kirjoitti:

Ongelman ratkaisu on simppeli: molemmat asuvat omissa asunnoissaan. Niin yksinkertaista se on. Molemmat vastaavat silloin omasta taloudestaan eikä kumpikaan ole elatusvelvollinen. Ottaisitte laps'parat ensin selvää asioista, ennen kuin perustatte yhteisen talouden.

Kyllä otettiin selvää. Puolison tulohen ei pitänyt vaikuttaa opintotukeen ja asumislisään. Laskettiin että sainakin maksettua osana vuokrasta. Aloitin opinnot vuonna 2015, jolloin myös muutettiin yhteen. valmistun 2021. Kiva takaisku tämä lakimuutos,menetän asumislisät ja opintoraha tippuu. Ei oltaisi muutettu,mikäli homma olisi ollut tiedossa.

Vierailija kirjoitti:

No tässähän se kiteytyy. Monille avopareille kelpaa oikein hyvin kaikki se yhteiskunnan suoja ja palvelut kuin aviopareillekin, mutta sitten ne vastuut ja rajoitukset on ikäviä. "Yhyy! Miksi emme saa poimia rusinoita pullasta?????"

Tässä keskustelussa kukaan ei ole väittänyt noin. Sinä olet yksinkertainen.

Ei kannata asua yhdessä siinä ei ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minusta keskustelu on ennemminkin siitä, että onko tämä oikein? Minusta tämä ei ole mitenkään perusteltua. Voisin nähdä, että samassa taloudessa asuvat ihmiset joilla on yhteinen lapsi, rinnastettaisiin aviopuolisoiksi mutta muuten minusta yhteiskunta tarvitsee avioliiton rinnalle myös  vapaamman yhdessä olemisen muodon jossa ei ole toiseen nähden velvollisuuksia, mutta ei myöskään mitään oikeuksia.

Naapurin Kyllikki oli ihan samaa mieltä kuin sinä, että kyllä tämä yhteiskunta tarvitsee moisen. Sitten Kyllikki muisti, että sehän on jo. Seurustelu. Voi seurustella! Olla kimpassa. Styylata. Riiata. Friends with benefits. Tyttöystävä. Vakipano.

Entä jos satunnaisesti panee kämppistään. Elatusvelvollinen vai ei? Tuo mukanokkela kommenttisi ei oikein osunut kohdalleen. Minusta asunto pitää voida jakaa ilman elatusvelvollisuutta toiseen. 

Joku panopoliisiko sitten ratsaisi, että onko noi kämppiksiä vai paneskeleeko ne ja onko kuinka usein paneskelu tulkittavissa avoliitoksi vai onko kertamoka? Entä avoparit, joissa pihdataan? Pantu ei ole kolmeen vuoteen, mutta yhteinen lapsi löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni olisi järkevintä pistää työttömät töihin ansaitsemaan palkkansa

Herää todelliseen elämään ja nykypäivään. Että oikein "pistää töihin". Mihin ihmeen töihin? Jos et ole huomannut, niin töitä ei ole tarjolla. 260 000 työtöntä pitäisi alkaa raksuttamaan sullakin.

Ja koska tilanne on tänään tuollainen (suunnilleen) niin se on aina tuollainen? Sanoin että mikä olisi paras mahdollinen ratkaisu yleisellä tasolla, en sitä että sen pitäisi tapahtua heti huomenna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tässähän se kiteytyy. Monille avopareille kelpaa oikein hyvin kaikki se yhteiskunnan suoja ja palvelut kuin aviopareillekin, mutta sitten ne vastuut ja rajoitukset on ikäviä. "Yhyy! Miksi emme saa poimia rusinoita pullasta?????"

Tässä keskustelussa kukaan ei ole väittänyt noin. Sinä olet yksinkertainen.

Viittasin luonnollisesti keskustelun aiheena olevaan lehtijuttuun. Sinä olet hölmö :D

Vierailija kirjoitti:

No onhan se oikeasti helvetin väärin, että kun ei olla edes naimisissa pitäisi jonkun toisen kulut maksaa. Aikuinen ihminen huolehtikoon omasta elatuksestaan. Sitten asia on täysin eri jos on yhteinen lapsi, mutta ennen sitä ei pitäisi olla mitään elatusvelvollisuutta puolisoa kohtaan.

Samaa mieltä. Aikuinen huolehtiminen omasta elatuksestaan. Ei avopuoliso.

Ja vielä vähemmän muut veronmaksajat. Miksi minun pitäisi tuollaista elättää ihan vaan siksi että nuoret haluavat leikkiä kotia minun ja muiden veronmaksajien rahoilla?

Kannatan kyllä sosiaaliturvaa, mutta joku roti nyt!

Vierailija kirjoitti:

Me olemme naimisissa, mutta ei ole eikä tule yhteisiä lapsia. Molemmilla on omia lapsia.

Nyt kun olemme katsoneet 18-vuotiaalle miehen pojalle opintotukea, niin ei saa penniäkään. Koska minun tuloni ovat niin suuret, eli minun pitäisi elättää? Ja minulla on omiakin lapsia, joita minun pitää elättää.

Outoa.

Näin ne uusperheen lapset sitten kuitenkin ovat vain sen toisen lapsia, tässä tapauksessa siis poika onkin vain miehen poika vaikka samaa perhettä ilmeisesti ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielipiteeni on varmasti epäsuosittu, mutta minusta on väärin, että opiskelevia pariskuntia velvoitetaan elättämään toisiaan. Tämä siksi, että moni näistä suhteista päätyy eroon, ja päätös yhteenmuutosta on useimmiten tehty juurikin kulujen säästämiseksi. Toinen siis joutu tuhlaamaan kaikki rahansa ns. turhaan.

Olen itse opiskelija, ja köyhä avopuolisoni on velvoitettu elättämään minut elokuusta lähtien. Opintolainaa olen joutunut nostamaan jo monen tuhannen euron edestä. Joka päivä masentaa ja ahdistaa otettu opintolaina, enkä ole vielä saanut kesätöitä. Edessä on pakkomuutto eri asuntoihin poikaystäväni kanssa, mikä stressaa muiden asioiden lisäksi. Olen aina ajatellut, että naimisiin mennään vasta kun on varaa, mutta nykyinen avoliittosysteemi on kuin avioliitto. Olen todella masentunut, ja rukoilen nukkumaan mennessä iltaisin, että en enää heräisi aamulla.

Olet siis siis mieltä, että on reilumpaa että minä, vieras ihminen, elätän sinut?

Niin, mikä on reilua ja mikä ei. Ennen opiskeluja olin terve ja muutaman vuoden töissä, joten kaipa minäkin elätin jotkakuta vierasta. Ainakin verot maksoin ihan normaalisti. En osannut silloin ajatella, että ne verorahat olisivat olleet minulta pois, sillä rahaa jäi tarpeksi omaan käyttöön. Vaihtaisin tämän hetkisen tilanteen heti siihen aikaan, kun olin terve ja töissä. Lähdin opiskelemaan, sillä luulin sen avaavan ovia muihin mahdollisuuksiin, mutta kaikki ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan. Ehkä tämä jatkuva köyhyydessä eläminen vain on kyynistänyt ja tyhmentänyt mieleni, että en osaa hyppiä ja kiljua riemusta aina kun tukia leikataan ja velka kasvaa. Mutta kyllä ymmärrän pointtisi. Ei edes vanhempanikaan suostuisi minua elättämää, saatika sitten vieraat ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Me olemme naimisissa, mutta ei ole eikä tule yhteisiä lapsia. Molemmilla on omia lapsia.

Nyt kun olemme katsoneet 18-vuotiaalle miehen pojalle opintotukea, niin ei saa penniäkään. Koska minun tuloni ovat niin suuret, eli minun pitäisi elättää? Ja minulla on omiakin lapsia, joita minun pitää elättää.

Outoa.

Olette ilmeisesti samaa taloutta. Minäkin pitkään tankkasin opintotuen saamisen ehtoja ja lopulta päädyimme ostamaan asunnon, jonka lapsi ostaa kunhan täyttää 18. Vain asunnon omistamalla hän on oikeutettu opintotukeen. Uskomatonta, mihin sitä pitää ryhtyä saadakseen pientä opintotukea.

Vierailija kirjoitti:

Tuo poika ei tule koskaan rikastumaan:) 

Eikä rakastumaan, rakastamisesta puhumattakaan.

Nyt saa avopuolisot sitä tasa-arvoista kohtelua mitä ovat aina olleet vailla. Olisivat kiitollisia tästä tasa-arvosta aviopareihin verrattuna.

Mikään ei kelpaa.

Tiedän muutamia jotka kikkailevat näillä järjestelyillä eli asutaan yhdessä mutta kahdesta luukusta ensinnäkin asumistuet. Ovat feikkipariskuntia. Köytännössä heillä vain yhden talouden sähkömenot ja kaikki. Tulot ovat isot noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta kertaa toistettu, etteivät avopuolisot ole toisiinsa nähden elatusvelvollisia. Tämähän ei pidä paikkaansa, sillä toimeentulotuesta annetun lain 3.1 §:ssä säädetään perheellä tarkoitettavan muun muassa kahta henkilöä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Valmisteluaineiston mukaan avioliitonomaisilla olosuhteilla viitataan ensisijaisesti avoliittoon. Koska toimeentulotuesta annettu laki on erityislaki, jonka perusteella mahdollisten muiden yleislakien ristiriidassa olevat säännökset jäävät soveltamatta, tulee toimeentulotuki myöntää perhekohtaisesti siten, kun toimeentulotuesta annetussa laissa on säädetty, siis yhteisesti avopuolisoille.  Tässä tilanteessa Kela on vain noudattanut sitä velvoittavaa lainsäädäntöä, joten kritiikki pitäisi pikemminkin kohdistaa lainsäätäjään Kelan sijasta. 

Tämä on aivan totta. Mutta minusta keskustelu on ennemminkin siitä, että onko tämä oikein? Minusta tämä ei ole mitenkään perusteltua. Voisin nähdä, että samassa taloudessa asuvat ihmiset joilla on yhteinen lapsi, rinnastettaisiin aviopuolisoiksi mutta muuten minusta yhteiskunta tarvitsee avioliiton rinnalle myös  vapaamman yhdessä olemisen muodon jossa ei ole toiseen nähden velvollisuuksia, mutta ei myöskään mitään oikeuksia. 

Jo pelkkä "avioliitonomainen" on terminä niin epämääräinen. Riittääkö siihen siis saman katon alla asuminen eri huoneissa (nykyisellään taitaa riittää)eli kämppiksinä asuminen. Pitääkö olla seksiä? Entä jos ei tykkää toisesta yhtään? Miksi ei voisi olla vain niin, että lain edessä aviopari on pari, muut itsenäisiä yksilöitä.

Niin, verotusasioissa minua ja miestäni ei katsota perheeksi eli en saa muualle työskennellessäni vähentää matkoja kotiin viikonloppuina koska emme ole naimisissa eikä ole yhteistä lasta eli emme ole perhe valtion mielestä. Sitten yhtäkkiä tukiasioissa sanotaan että olemme perhe ja mieheni pitäisi elättää minua? Tämä asiahan ei minua enää koske koska olemme molemmat muuttaneet yhteen vasta valmistumisen jälkeen, mutta pistää ärsyttämään että avoliitto tarkoittaa eri paikassa eri asioita.

Voisiko joku muuten kertoa mitä ovat nämä avioliiton hyödyt joista avoliitossa elävät pyrkivät hyötymään ilman "haittoja"? Yhteinen ruokalasku? Itse en keksi yhtään asiaa mikä helpottaisi meidän elämäämme mikä ei toteutuisi vaikka kämppiksen kanssa asuessa (puolikkaat kulut).

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä vähemmän muut veronmaksajat. Miksi minun pitäisi tuollaista elättää ihan vaan siksi että nuoret haluavat leikkiä kotia minun ja muiden veronmaksajien rahoilla?

Siksi sinun pitää sellaista elättää, koska asut yhteiskunnassa, jonka hyödytkin otat itsellesi. Elättäminen nyt vaan on aika hemmetin järkevää, koska muutoin se raha varastetaan sinulta vaikka veitsen kanssa. Kukaan kun ei modernissa Suomessa oikein elä metsästäjäkeräilijänä.

Eikä se "kodin leikkiminen", mikä on aivan naurettava ilmaisu sinulta, maksa yhteiskunnalle yhtään sen enempää, vaan VÄHEMMÄN.

Miten paljon tällä palstalla oikein on näitä järkijättöjä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No tässähän se kiteytyy. Monille avopareille kelpaa oikein hyvin kaikki se yhteiskunnan suoja ja palvelut kuin aviopareillekin, mutta sitten ne vastuut ja rajoitukset on ikäviä. "Yhyy! Miksi emme saa poimia rusinoita pullasta?????"

Tässä keskustelussa kukaan ei ole väittänyt noin. Sinä olet yksinkertainen.

Viittasin luonnollisesti keskustelun aiheena olevaan lehtijuttuun. Sinä olet hölmö :D

Hmm, mielestäni artikkelissakaan ei vaadittu

esimerkiksi perimysoikeutta, lesken asumisoikeutta, omaisuuden jakoa tai muitakaan avioliiton mukana saatavia oikeuksia/velvollisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta minusta keskustelu on ennemminkin siitä, että onko tämä oikein? Minusta tämä ei ole mitenkään perusteltua. Voisin nähdä, että samassa taloudessa asuvat ihmiset joilla on yhteinen lapsi, rinnastettaisiin aviopuolisoiksi mutta muuten minusta yhteiskunta tarvitsee avioliiton rinnalle myös  vapaamman yhdessä olemisen muodon jossa ei ole toiseen nähden velvollisuuksia, mutta ei myöskään mitään oikeuksia.

Naapurin Kyllikki oli ihan samaa mieltä kuin sinä, että kyllä tämä yhteiskunta tarvitsee moisen. Sitten Kyllikki muisti, että sehän on jo. Seurustelu. Voi seurustella! Olla kimpassa. Styylata. Riiata. Friends with benefits. Tyttöystävä. Vakipano.

Entä jos satunnaisesti panee kämppistään. Elatusvelvollinen vai ei? Tuo mukanokkela kommenttisi ei oikein osunut kohdalleen. Minusta asunto pitää voida jakaa ilman elatusvelvollisuutta toiseen. 

Joku panopoliisiko sitten ratsaisi, että onko noi kämppiksiä vai paneskeleeko ne ja onko kuinka usein paneskelu tulkittavissa avoliitoksi vai onko kertamoka? Entä avoparit, joissa pihdataan? Pantu ei ole kolmeen vuoteen, mutta yhteinen lapsi löytyy.

Niinhän se tekee jo nyt. Kansa yrittää todistella, että eipäs panna, koska on kaksi sänkyä kahdessa huoneessa. Ei riitä todisteeksi, sanoo poliisi, kumminkin panette.

Kato kun homma meni vähän vatuiksi tasa-arvoisen avioliittolain kanssa. Miestenkin on nykyään todistettava, etteivät pane keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Ihanko oikeasti tämä palsta on täynnä anarkisteja, joiden mielestä on järkevämpää pistää työttömät rikosten polulle kuin maksaa niille elatusta?

Huolestuttavaa ettei sinun mielestäsi ole muita vaihtoehtoja, kuin valtion jakaa pariskunnalle lisää  ilmaista rahaa vaikka pariskunnalla rahaa jo olikin tai ryhtyä rikolliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tyttöystävä ei saa enää opintotukea? Eikö ensimmäinen tutkinto kelvannut?

Opiskeleminen on kivempaa, kuin työnteko. Opiskellessa saa myös helpommalla rahaa, kuin käymällä töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on monta kertaa toistettu, etteivät avopuolisot ole toisiinsa nähden elatusvelvollisia. Tämähän ei pidä paikkaansa, sillä toimeentulotuesta annetun lain 3.1 §:ssä säädetään perheellä tarkoitettavan muun muassa kahta henkilöä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa. Valmisteluaineiston mukaan avioliitonomaisilla olosuhteilla viitataan ensisijaisesti avoliittoon. Koska toimeentulotuesta annettu laki on erityislaki, jonka perusteella mahdollisten muiden yleislakien ristiriidassa olevat säännökset jäävät soveltamatta, tulee toimeentulotuki myöntää perhekohtaisesti siten, kun toimeentulotuesta annetussa laissa on säädetty, siis yhteisesti avopuolisoille.  Tässä tilanteessa Kela on vain noudattanut sitä velvoittavaa lainsäädäntöä, joten kritiikki pitäisi pikemminkin kohdistaa lainsäätäjään Kelan sijasta. 

Tämä on aivan totta. Mutta minusta keskustelu on ennemminkin siitä, että onko tämä oikein? Minusta tämä ei ole mitenkään perusteltua. Voisin nähdä, että samassa taloudessa asuvat ihmiset joilla on yhteinen lapsi, rinnastettaisiin aviopuolisoiksi mutta muuten minusta yhteiskunta tarvitsee avioliiton rinnalle myös  vapaamman yhdessä olemisen muodon jossa ei ole toiseen nähden velvollisuuksia, mutta ei myöskään mitään oikeuksia. 

Jo pelkkä "avioliitonomainen" on terminä niin epämääräinen. Riittääkö siihen siis saman katon alla asuminen eri huoneissa (nykyisellään taitaa riittää)eli kämppiksinä asuminen. Pitääkö olla seksiä? Entä jos ei tykkää toisesta yhtään? Miksi ei voisi olla vain niin, että lain edessä aviopari on pari, muut itsenäisiä yksilöitä.

Niin, verotusasioissa minua ja miestäni ei katsota perheeksi eli en saa muualle työskennellessäni vähentää matkoja kotiin viikonloppuina koska emme ole naimisissa eikä ole yhteistä lasta eli emme ole perhe valtion mielestä. Sitten yhtäkkiä tukiasioissa sanotaan että olemme perhe ja mieheni pitäisi elättää minua? Tämä asiahan ei minua enää koske koska olemme molemmat muuttaneet yhteen vasta valmistumisen jälkeen, mutta pistää ärsyttämään että avoliitto tarkoittaa eri paikassa eri asioita.

Voisiko joku muuten kertoa mitä ovat nämä avioliiton hyödyt joista avoliitossa elävät pyrkivät hyötymään ilman "haittoja"? Yhteinen ruokalasku? Itse en keksi yhtään asiaa mikä helpottaisi meidän elämäämme mikä ei toteutuisi vaikka kämppiksen kanssa asuessa (puolikkaat kulut).

Juurikin näin. Avopuoliso saa nykykäytänteissä pelkät avioliittoa vastaavat velvollisuudet mutta ei etuisuuksia (kuten juurikin vaikka verotukseen liittyvät asiat). Sinällään olen toki sitä mieltä että ne eivät avopuolisoille kuulukaan, mutta silloin ei mielestäni missään nimessä kuulu toisen elatuskaan.