Ylipaino pilaa elämäni, mutta miksi on niin h*** vaikea laihduttaa?!!???!!

No normipäiväni ateriat:

- aamulla kahvia maidolla (en vain pysty syömään aamulla vaikka sitä toitotetaan)

- lounas yleensä salaatti: viherpohja, vihanneksia ja jotain proteiinia noin 100g), vähän (alle ruokalusikall. jotain kastiketta)

- välipala yleensä pieni annos (alle kämmen) manteleita (naturel)

- päivällinen kotiruokaa, usein myös salaattia samoin kuin lounaalla, mutta kotiruokana esim makaronilaatikko ilman juustoa, nyrkin kokoinen annos, salaattia oheen

- jos nälkä illalla nii omena, manteleita[/quote]

Ei tämä ole kyllä hyvä esimerkki terveellisestä. Näennäisesti terveellinen mutta aika vähän syöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla onkin aineenvaihdunnan häiriö, ihan itse aiheutettu kuten monilla muillakin täällä 600 kalorin ruokavaliolla :D Kuten joku jo mainitsikin, kaikki lähtee siitä kun lopettaa kaloreiden laskemisen ja ruuasta stressaamisen. Sinun tulee tehdä totaali elämäntapa- ja ruokaremontti!

1. Unohda kaloreiden laskeminen ja syömisten listaamien. Samoin kaikki, missä lukee "kevyt".

2. Syä 5 kertaa päivässä kunnon ruokaa silleen, että vatsa tulee täyteen, oikeasti. Runsas aamiainen, kunnon lounas, hyhä välipala, kunnon illallinen ja iltapala. Huolehdi, että jokaisella aterialla saat riittävästi proteiineja, hiilareita ja rasvaa (rasva on erityisen tärkeää kasvisruokavaliossa). Ateriat syödään joka päivä samaan aikaan ja mitään ei jätetä välistä, ikinä!

3. Herkut eivät ole ruokaa. Salaattikaan ei ole ruokaa, ellei siinä ole riittävästi yllä mainittuja ainesosia. Hyviä ovat täysjyväviljat, ruisleipä, kasvisproteiinit, raejuusto, ananas, rahka, maustamaton jugurtti marjoilla tai hedelmillä, avocado, pähkinät jne.

4. Panosta aamupalaan, lounaaseen ja välipalaan. Mikäli syöt päivällä hyvin, ei illalla ole tarpeen ahmia.

5. Juo vettä. Juo niin paljon vettä että joudut juosta pissalla koko ajan! Tämä on aineenvaihdunnan a ja o, kuitujen lisäksi.

6. Jos haluat herkutella, syö ensin ateriarytmin mukaan tukevasti. On vaikea ylisyödä, kun vatsa on täynnä terveellistä perusruokaa.

7. Liiku kuten nytkin, mutta ota mukaan joku kiva harrastus josta nautit.

8. Ja tärkein, unohda näännyttäminen! Lähinnä naurattaa kun jengi neuvoo ahmimishäiriöstä kärsivää jollekin 1000 kalorin raadolliselle kuritusdieetille :D Kauanko luulette ap:n jaksavan? Lisäksi tässä on kyse elämäntapojen pysyvästä muuttamisesta eikä mistään rääkkidieetistä :)

Tässä on ekat fiksut neuvot. Oikeasti, jos alat kitumaan ja näännyttämään itseäsi, niin vaikka onnistuisitkin laihtumaan, lupaan että saat kaiken takaisin korkojen kera!

Laihtumisessa ei ole kyse itsekurista, vaan sun pitää oppia sellaiset elintavat joilla laihtuu vähän kuin itsestään. Niitä voit sitten noudattaa loppuelämäsi kun kyse ei ole mistään ankeasta kuurista.

Olen kokeillut tuotakin - ja lihon. Mitä neuvotte minulle joka syö sen max 1000 per päivä ja senkin terveellisesti, välttelen herkkuja (esim yksi jäätelöpuikko viikossa), syöden tavallista ruokaa mutta vähän, tämä siis "rentona" ruokaan lähestymisenä. Ja sitten paino vaan nousee? Liikun toki myös. Mitä teen väärin?

Kerro, mitä on se sinun terveellinen ruoka. Helpompi kertoa, missä on vika.

No normipäiväni ateriat:

- aamulla kahvia maidolla (en vain pysty syömään aamulla vaikka sitä toitotetaan)

- lounas yleensä salaatti: viherpohja, vihanneksia ja jotain proteiinia noin 100g), vähän (alle ruokalusikall. jotain kastiketta)

- välipala yleensä pieni annos (alle kämmen) manteleita (naturel)

- päivällinen kotiruokaa, usein myös salaattia samoin kuin lounaalla, mutta kotiruokana esim makaronilaatikko ilman juustoa, nyrkin kokoinen annos, salaattia oheen

- jos nälkä illalla nii omena, manteleita

Tää on taas näitä lääketieteellisiä ihmeitä joilla olisi läskit hyllyneet keskitysleirilläkin. Eihän tuossa auta muu kuin tulla ensin tietoiksi siitä mitä oikeasti syö.

Arvasin, ettei kannata täällä kertoa koska ei uskota. Samoin käy lääkärillä: ei uskota kun kerron syöväni noin. Joo se "herkutteluni" on se jäätelöpuikko kerran viikkoon, tuo listaukseni oli normipäiväni - eli en normaalisti syö herkkuja. Siksi ei listattu.

Syön oikeasti noin vähän ja tuolla määrällä saanut painonnousun vain pysähtymään, mutta en laihdu. En syö koskaan mitään sipsejä tms.

Miksi on niin vaikea uskoa että syö vähän muttei laihdu? Mulla ei ole mktään tarvetta valehdella ruoan määrää vaan yritän ymmärtää missä vika.

Kilppari testattu ja ok.

Paino humpsahti puolessa vuodessa + 15 kg muuttamatta mitään ruokailussa ja epäilinkin silloin jotain kilpirauhasta. Siitä on nyt aikaa ja tuo ei vain lähde, vaikka syön näin. Uskokaa tai älkää.

Miksi se on vaikeaa uskoa? Koska on paaaaljon todennäköisempää ja yleisempää että ihminen huijaa itseään näissä asioissa, ei hahmota annoskokoja, unohtaa välipalat tai viikon ahmimisputket ja ihan oikeasti kuvittelee syövänsä noin kuin että tuolla ruokavaliolla ei laihtuisi. Ellet ole 40-kiloinen vuodepotilas. Jos lähes kaikki ruokapäiväkirjan pitäjät tutkitusti aliraportoi ja tuolla ruokavaliolla "normaalissa lihassa" pysyvää ihmistä en ole todistetusti tavannut koskaan, on aika loogista olettaa että kyseessä on aliraportointi.

Whhaat? kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai kauheeta, melko matalilla kalorimäärillä tulisi siis pärjätä. Itse olen yrittänyt laihduttaa tuolla alle 1800 kalorilla, mutta selvästikään se ei ole riittävästi. 

Ikää minulla on 31 vuotta, jokohan siis vaikuttaa aineenvaihdunnan hidastumiseen? En osaa sanoa. Pituutta on 167cm ja painoa 95kg. Jos pudottaisin 25 kg, olisin siis edelleen painoindeksin ylärajalla. Tosin tässä tilanteessa olisin tyytyväinen, jos saisin painon putoamaan edes 75 kiloon. Itseasiassa pienikin pudotus olisi jo hyvästä.

Mikä sitten voisi olla syynä siihen, että paino ei putoa herkkulakkojenkaan aikana? Onko tässä joku hormoonijuttu, jota en ymmärrä? Joku puhui leptiinistä, mitä se on? Voiko syömäni mielialalääke tosissaankin lihottaa (lääkäri väitti, että ei)? Lihottaako kahvi? Juon sitä aika paljon..

ap

Sun pitää vaan syödä todella vähän. Siis todella vähän. Niin että tuntee nälkää. Muutoin ei laihdu. Ikävää, mutta tällä mennään. Terv se 600kcal/päivä. Jos syön yli, lihon heti.

Tuo on liian vähän. Itse olen laihtunut nyt 23 kg pitämällä kalorimäärän tuhannen paikkeilla. Olen jo melko iäkäskin, liikunta vähäistä. Yritin  reilusti alle tuhannen kalorin jaksolla, seurauksena oli, että paino alkoi jumittamaan eikä laskenut.

Siis mitä hemmettiä voi ylipäätään syödä jos 1000 kcal/pv????? Itse syön aamupalaksi sämpylä ja teetä, sama lounaaksi, pieni päivällinen esim keittoa tai kämmenellinen esim lasagnea ja porkkanaraastetta, iltapalaksi puuro tai sämpylä ja tee, välipalaksi omena tai banaani ja on jo kaloreita 1600 ja nälkä ihan hemmetinmoinen illalla. Leivästä kyllä saa kaloreita paljon mutta enpä ole keksinyt muuta kuin salaatin mitä sen tilalla voisin syödä ja sillä pysyy nälkä pois ehkä tunnin. Leivällä pärjää kuitenkin 3-4 h.

1000 kaloria/pv suunnilleen näin. Aamulla reissumies (molemmat puolet), voita, juustoa, kahvi, lounas: munakas ja esim. vokkivihanneksia, puoli rkl öljyä riittää hyvin, päivällinen: linssi- kasviskeittokeitto, ei mitään ruokakermoja siihen keittoon, reissumies taas ja pari viipaletta ohutta kinkkua ja voita päälle. Maitokahvia rasvattomaan maitoon välipaloina. Jos jotain vielä kaipaa, niin voi ottaa omenan tai porkkanan tai vastaavaa. Hyvin pärjää. Juhlapäivinä voi suoda itselleen jonkun herkkupalan. Ei ole ollenkaan ankeaa, ilo laihtumisesta korvaa paljon ja sekin, että pois on se ainainen väsymys ja itseinho.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sulla onkin aineenvaihdunnan häiriö, ihan itse aiheutettu kuten monilla muillakin täällä 600 kalorin ruokavaliolla :D Kuten joku jo mainitsikin, kaikki lähtee siitä kun lopettaa kaloreiden laskemisen ja ruuasta stressaamisen. Sinun tulee tehdä totaali elämäntapa- ja ruokaremontti!

1. Unohda kaloreiden laskeminen ja syömisten listaamien. Samoin kaikki, missä lukee "kevyt".

2. Syä 5 kertaa päivässä kunnon ruokaa silleen, että vatsa tulee täyteen, oikeasti. Runsas aamiainen, kunnon lounas, hyhä välipala, kunnon illallinen ja iltapala. Huolehdi, että jokaisella aterialla saat riittävästi proteiineja, hiilareita ja rasvaa (rasva on erityisen tärkeää kasvisruokavaliossa). Ateriat syödään joka päivä samaan aikaan ja mitään ei jätetä välistä, ikinä!

3. Herkut eivät ole ruokaa. Salaattikaan ei ole ruokaa, ellei siinä ole riittävästi yllä mainittuja ainesosia. Hyviä ovat täysjyväviljat, ruisleipä, kasvisproteiinit, raejuusto, ananas, rahka, maustamaton jugurtti marjoilla tai hedelmillä, avocado, pähkinät jne.

4. Panosta aamupalaan, lounaaseen ja välipalaan. Mikäli syöt päivällä hyvin, ei illalla ole tarpeen ahmia.

5. Juo vettä. Juo niin paljon vettä että joudut juosta pissalla koko ajan! Tämä on aineenvaihdunnan a ja o, kuitujen lisäksi.

6. Jos haluat herkutella, syö ensin ateriarytmin mukaan tukevasti. On vaikea ylisyödä, kun vatsa on täynnä terveellistä perusruokaa.

7. Liiku kuten nytkin, mutta ota mukaan joku kiva harrastus josta nautit.

8. Ja tärkein, unohda näännyttäminen! Lähinnä naurattaa kun jengi neuvoo ahmimishäiriöstä kärsivää jollekin 1000 kalorin raadolliselle kuritusdieetille :D Kauanko luulette ap:n jaksavan? Lisäksi tässä on kyse elämäntapojen pysyvästä muuttamisesta eikä mistään rääkkidieetistä :)

Tässä on ekat fiksut neuvot. Oikeasti, jos alat kitumaan ja näännyttämään itseäsi, niin vaikka onnistuisitkin laihtumaan, lupaan että saat kaiken takaisin korkojen kera!

Laihtumisessa ei ole kyse itsekurista, vaan sun pitää oppia sellaiset elintavat joilla laihtuu vähän kuin itsestään. Niitä voit sitten noudattaa loppuelämäsi kun kyse ei ole mistään ankeasta kuurista.

Olen kokeillut tuotakin - ja lihon. Mitä neuvotte minulle joka syö sen max 1000 per päivä ja senkin terveellisesti, välttelen herkkuja (esim yksi jäätelöpuikko viikossa), syöden tavallista ruokaa mutta vähän, tämä siis "rentona" ruokaan lähestymisenä. Ja sitten paino vaan nousee? Liikun toki myös. Mitä teen väärin?

Kerro, mitä on se sinun terveellinen ruoka. Helpompi kertoa, missä on vika.

No normipäiväni ateriat:

- aamulla kahvia maidolla (en vain pysty syömään aamulla vaikka sitä toitotetaan)

- lounas yleensä salaatti: viherpohja, vihanneksia ja jotain proteiinia noin 100g), vähän (alle ruokalusikall. jotain kastiketta)

- välipala yleensä pieni annos (alle kämmen) manteleita (naturel)

- päivällinen kotiruokaa, usein myös salaattia samoin kuin lounaalla, mutta kotiruokana esim makaronilaatikko ilman juustoa, nyrkin kokoinen annos, salaattia oheen

- jos nälkä illalla nii omena, manteleita

Tää on taas näitä lääketieteellisiä ihmeitä joilla olisi läskit hyllyneet keskitysleirilläkin. Eihän tuossa auta muu kuin tulla ensin tietoiksi siitä mitä oikeasti syö.

Arvasin, ettei kannata täällä kertoa koska ei uskota. Samoin käy lääkärillä: ei uskota kun kerron syöväni noin. Joo se "herkutteluni" on se jäätelöpuikko kerran viikkoon, tuo listaukseni oli normipäiväni - eli en normaalisti syö herkkuja. Siksi ei listattu.

Syön oikeasti noin vähän ja tuolla määrällä saanut painonnousun vain pysähtymään, mutta en laihdu. En syö koskaan mitään sipsejä tms.

Miksi on niin vaikea uskoa että syö vähän muttei laihdu? Mulla ei ole mktään tarvetta valehdella ruoan määrää vaan yritän ymmärtää missä vika.

Kilppari testattu ja ok.

Paino humpsahti puolessa vuodessa + 15 kg muuttamatta mitään ruokailussa ja epäilinkin silloin jotain kilpirauhasta. Siitä on nyt aikaa ja tuo ei vain lähde, vaikka syön näin. Uskokaa tai älkää.

Ei ole lainkaan vaikea uskoa, ettet laihdu kun syöt noin vähän.  Ruokaa on liian vähän ja se on rasvatonta, siinä se syy, miksi et laihdu.

Tuttua tarinaa.

Mulla on käynyt niin, että jos kotona ei ole ollut herkkuja, olen syönyt jotain muuta. Mutta koska se jokin muu ei vie makeanhimoa, olen vain mätännyt menemään ja lopettanut vasta kun vatsaan sattuu. Tämä kun tapahtui ensimmäisen kerran, tajusin, että tälle ei pidä antaa pikkusormea.  

Makeanhimossa voi olla kyse fyysisistä tekijöistä (univajeen vaikutus nälkähormoneihin), mutta kai siinä on henkistäkin mukana. En ole koskaan ymmärtänyt, miten entiset karkinmässyttäjät voivat sitoutua näihin "broiskua 200 g päivässä ja vihanneksia, iltapalaksi klo 3 marjaa" -projekteihin. Onko sitten niin, että näillä onnistujilla, jotka eivät myöhemminkään retkahda entisiin tapoihin, ei ole ollut henkistä kuormaa eli makeaa ei ole tarvittu lohdukkeeksi. 

Minusta tuntui ihan samalta kuin sinusta. Vuoden alusta tähän, olen laihduttanut 7kg. Vinkit jotka toimi minulle (Ja toivottavasti jollekin muullekin, ollaan kuitenkin yksilöitä. Jos siitä muutama kohta kolahtaisi. :))

Mieli:

-Lääkitsin hankalassa elämäntilanteessa itseäni herkuilla. Roskaruokaa joka päivä ja jälkkäriherkkuja joka aterian jälkeen, ei hyvä. Lihoin nopeaa. Yritin tuona aikana laihduttaa tuloksetta, koska aina hankalalla hetkellä mättäsin karkkia turpaan kaksin käsin. Kun elämä rauhoittui, aloitin terapian ja ihan tosissaan ajattelin että nyt laihdutetaan. Tiedostin että kun on paha olo, syön. Terapian myötä on helpompi hoksata omia olotilojaan ja pysäyttää itsensä ennen kuin alkaa mässäämään.

-Ajattelin aina että en voi olla viikkoon syömättä herkkuja. Päätin haastaa itseni asenteella "v*tut ja mää pystyn mihin vaan jos haluan" (oikeasti olen täysi nysvö, mutta terapia antoi puhtia haastaa itseäni ja näyttää että pystyn asioihin). Minulla oli viikon ajan tarkka ruokavalio mitä noudatin, jotta ei tule mitään lipsumavaraa herkkuja kohti. Ja viikko meni ja selvisin ilman herkkuja. Muistutin itseäni joka päivä että pystyn tähän. Kun tuon sai todistettua itselleen, uskoin että onnistun laihduttamaan. Ja nyt pidän kerran viikossa karkkipäivän. Välillä tulee lipsahduksia, mutta ei mene överimättämisen puolelle ja luovuttamiseen.

-Muistutan itseäni joka päivä tavoitteestani ja kuinka pystyn pääsemään siihen. Eli päivittäinen motivointi ja mitä on tähän mennessä jo saatu aikaiseksi.

Tilastot:

-Aktiivisuusranneke ja My fitness pal -sovellus. Niillä saa selville omat kulutuksensa. Ei tarvitse paljoa laskeskella, kun ranneke laskee liikunnat ja sovellukseen näppäillään mitä on syöty. Tärkeää on syödä vähemmän kuin kuluttaa, mutta ei todellakaan kannata lähtä sinne alle 1000kcal linjalle! Kokeilin itse sitä (joo putosi paino aluksi nopsaa), ja painon putoaminen tyssäsi pitemmällä tähtäimellä, täysin. Parempi lähtä siitä että syö edes -200kcal vähemmän kuin normaalikulutus. Maltillinen laihdutus, jotta aineenvaihdunta pysyy toiminnassa ja pitkällä tähtäimellä saa hyviä tuloksia.

-Puntarointi. Keksi mikä on sinulle hyvä tapa. Itse tykkään käydä joka päivä puntarilla, jotta näkee miten paino saattaa luonnollisesti heilahdella suuntaan ja toiseen. Mutta kerran viikossa laitan painotietoni käyrään. Siitä näkee konkreettisesti miten paino putoaa, vaikka päivittäin se saattaa heitellä. Lisäksi en luota pelkkään puntariin, vaan teen mittaukset kerran viikkoon (ja aina samaan aikaan eli aamulla ennen ruokaa!). Eli rinnan ympärys, vyötärö, lantio kahdesta kohtaa. Näistä näkee vielä paremmin muutokset, jos vaikka olisikin painoa tullut lihaksen muodossa.

jatkuu...

jatkuu...

Ruoka:

-Aluksi suunnittelin joka viikolle mitä syön, jotta kalorit pysyy oikeana. Nyt kun tiedän jo suunnilleen ruokien kaloreita, niin en enää suunnittele.

-Syön enimmäkseen kasviksia. Vehnässä on hurjasti kaloreita. Pengoin netistä reseptejä jossa olisi mahdollisimman maistuvia kasvisreseptejä.

-Nyt kun tietää kaloreista, niin ymmärtää herkkujen kaloreista. Jossain jälkkärissä saattaa olla kaloreita saman verran kuin täyttävässä ruoka-annoksessa. Se lamaannutti ainakin itseä, niin että herkkuja ei tule vedettyä niin paljoa. Tai ainakin ymmärtää sen mitä ne tekee.

-Herkkuhimo väheni, kun sai rutiiniksi karkkipäivän. Ja itselle toimi se viikon ilman oleminen. Voi myös kokeilla että vähentää aluksi. Puolittaa herkkuannoksia, laittaa valmiiksi rasiaan sen verran kun saa päivän aikana syödä. Näin tulee tietoisemmaksi paljonko sitä tulee oikeasti lapattua naamaan. Itselle on ollut positiivinen yllätys huomata, että ei enää jaksa/tarvitse syödä niin paljoa herkkua. Että on se mahdollista päästä edes hieman vähemmälle sokerikoukusta. :)

-Vettä pitää juoda ihan älyttömästi. Usein nälkä on vain janoa, joten helpottaa napostelua. Aloitin sillä että join parin tunnin välein lasin vettä. Nyt tulee jo automaationa, ja ei tosiaan ole niin nälkä. Lisäksi aamulla ensimmäisenä lasi vettä, ja samoin ennen aterioita.

-Herkkupäivät. Kun painoni jäi jummailemaan, niin aloin pitämään kunnon mättöpäiviä. Ei siis tosiaankaan ole tarkoitus pitää joka viikko, vaan tarvittaessa, ehkä kerta/kk. Liittyy jotenkin aineenvaihduntaan, ja keho huijataan ajattelemaan että ei olla kuolemassa nälkään. Tämä säästöliekki jolloin paino ei laske, tapahtuu silloin kun syödään liian vähän kaloreita/pvä. Eli mättöpäivänä vedän ihan övereitä ruuasta. Pizzaa, hampparia yms niin pajon kuin pystyy. Yllättävän äkkiä tulee raja vastaan kun on keho tottunut laihduttamiseen. Tarkoitus olisi saada kalorit överiin, itsellä sinne 2500kcal, kun normisti on 1600kcal päiväkulutus. Auttaa myös mielenterveyspuolelle, kun ei tarvitse olla ihan nunnana ruuan suhteen. :D

-Säännöllinen ateriarytmi ja välipalat. Auttaa aineenvaihduntaa ja keho tottuu milloin syödään. Ei tule naposteluhimoja.

Liikunta:

-Vaikka ruoka on laihdutuksessa tärkeämpi, niin liikunta auttaa myös. Pitää aineenvaihdunnan juoksennassa ja lihakset kohdillaan. Tarkoitus on että olisi edes jotain lihaksia, jotta keho kuluttaisi paremmin kaloreita. Muuten mennään taas säästöliekille ja laihduttaminen hankaloituu tai tyssää.

-Aerobistä ja lihaskuntoa, molempia. Netistä löytyy hyviä videoita joissa urheillaan ilman välineitä. Aerobinen polttaa rasvaa ja lihaskunto auttaa säilyttämään lihaksia jotta rasva palaa paremmin.

-Arkiliikunta, tulee ihan huomaamatta liikuntaa. Käytä portaita, pyöräile töihin yms. Ja itsellä aktiivisuusranneke muistuttaa liikkumaan tietyin väliajoin. Kun olen kotona, niin silloin saatan telkkaria katsellessa kävellä. Auttaa muuten kivasti, kun ennen olisi tullut silloin naposteltua herkkuja.

Toivottavasti on jotain apua! Tärkeimmät kohdat minusta on se, että saa omat ajatukset siihen että pystyy ja kykenee. Ja hoksaa ne omat sudenkuopat miksi tulee mässättyä, ja miksi tekee keholleen niin pahaa että syö huonosti. Syö vähemmän kuin kuluttaa ja liikuntaa viikottain jotta aineenvaihdunta toimii. Herkkupäivä ja kohtuudella. Ja vettä paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ylipainoa noin 25 kg. Olin aikoinani hyvin hoikka, mutta lopetettuani tupakoinnin aloin paisua kuin pullataikina (varmasti iällä ja hidastuneella aineenvaihdunnalla on osuutensa asiaan myös).

Liikun säännöllisesti ja käyn reippaita hikikävelylenkkejä useita kertoja viikossa. Olen kasvissyöjä, ja syömäni perusruoka on terveellistä (muu perhe on normaalipainoisia). Mutta mutta, ne herkut. Tai oikeastaan ei edes herkut, vaan mikä tahansa naposteltava. Leipä, hedelmät, salaatti...you name it. Mulla ei ole minkäänlaista itsehillintää syömisen suhteen. Ei siis minkäänlaista!! Jos leivon, vedän koko leipomuksen kerralla naamaani. Suklaalevyt, karkkipussit, sipsit ja muut menee yhdellä istumalla ääntä kohti. Olen aivan selvästi hirveässä herkkukoukussa. Jos herkkua ei ole saatavilla, vedän naamaani "ei herkkuja".

Onnistuin laihduttamaan taannoin 10kg, mutta kilot tulivat korkojen kera takaisin. En siis vaan käsitä, että millä ihmeen ilveellä saada paino putoamaan ja pysymään poissa!!

Vihaan omaa ulkonäköäni. Häpeän itseäni ja ärsyttää, kun en mahdu alle 44 koon vaatteisiin (jos niihinkään). Eikö siinä pitäisi olla motivaatiota kerrakseen laihduttaa?!

Auttakaa kiltit ja antakaa vinkkejä, miten saada tää homma nyt onnistumaan? Nyt on aivan pakko laihduttaa, sillä kohta olen jo sairaalloisen ylipainon puolella :(

Siis miten niin ei ole itsehillintää? Suunnittelet ruokaohjelman, tarvittaessa yhdessä vaikkapa terveysaseman ravitsemusterapeutin kanssa. Ja sitten noudatat sitä. Eli et syö ylimääräistä, vaikka tekisikin mieli.

Voi sua. Ap tietää kyllä, mikä on terveellistä ruokaa ja miten sitä valmistetaan. Hänhän syöttää sitä muullekin perheelle, joka on pysynyt normaalipainoisena.

Alan uskoa, että ap on trolli. Syö terveellisesti, liikkuu paljon ja on silti omien sanojensa mukaan sairaalloisen ylipainon rajoilla :)

Vaikka alapeukutettaisiin maailman tappiin, tosiasia on, että ainoa tapa laihtua on energiansaannin vähentäminen. Liikunnan lisääminen on hapenottokyvyn, lihaskunnon ja yleisterveyden kannalta suositeltavaa, mutta sillä ei yleensä voi kompensoida liiallista energiansaantia.

Lihavuuden käypähoito-suositukseen on tiivistetty olennaisin tieteeseen perustuva tieto lihavuuden hoidosta: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi24010

Vierailija kirjoitti:

1.Mikä mielialalääke sinulla on käytössä ja pääasiassa mihin oireeseen määrättiin?

- Escitalopram. Määrätty ahdistukseen ja keskivaikeaan masennukseen.

2. onko kilpirauhasarvot mitattu? jos on, niin milloin ja paljonko ne olivat?

- On mitattu reilu vuosi sitten. Olivat aivan normaalit, joskaan en muista nyt paljonko tarkalleen ottaen olivat.

3. Käytätkö ravintolisiä ja miten nukut? Moneltako nukkumaan ja moneltako heräät?

- En käytä ravintolisiä ja nukun hyvin (kuin tukki) sitten, kun nukahdan. Laitan nukkumaan noin klo 00-01 ja herään noin klo 08-10

Oliko tästä apua? Kaikki normaalia, vai mitä :D

ap

Itse söin 10 vuotta samaa lääkettä ja aiheutti minulle pohjattoman ruokahalun. Ajattelin aina ruokaa. Painonpudotus ei tietenkään onnistunut ennenkuin lopetin lääkkeen. Silloin vasta tajusin kuinka paljon se lisäsi ruokahalua. Kannattaa kokeilla jotain toista lääkettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkut roskiin tai syötät ne jollekin muulle. Ruoka-ajat säännöllisiksi ja näiden ruoka-aikojen ulkopuolella et syö mitään. Vettä voit toki juoda tai kupin teetä tai kahvia. Liikuntaa tarvittaessa lisää, jos lenkit eivät ole tarpeeksi haastavia. Kyllä se siitä. Ehkä helpoin kikka aluksi on jättää tosiaan ne herkut kauppaan ja ottaa säännöllinen ruokarytmi käyttöön. Mieti napostelutilanteita ja syitä, miksi napostelet. Täytätkö jotain henkistä tyhjiötä ruualla vai onko sinulla oikeasti nälkä?

Yleensä minulla ei ole edes nälkä. Syön ns. huvikseni. Ennen tupakoin helposti yli askin päivässä, nyt napostelen tuon askillisen edestä. 

Tuntuu myös, että lenkit ovat yhtä tyhjän kanssa. Aloitin säännöllisen lenkkeilyn muutama vuosi sitten, mutta painossa se ei ole näkynyt sitten yhtään (kunnossa toki on). Lenkit ovat reippaita ja hiki tulee. Teen eri pituisia lenkkejä (3-12 km) vaihtelevalla kävelyvauhdilla. Pyrin aina kävelemään muutamia ylämäkiä lenkin aikana. Eikö tällaisen pitäisi jo näkyä puntarilla? Minun kohdallani ei.

ap

Ilman noita lenkkejä olisit luultavasti lihavampi. Liikkuminen ja hyväkuntoisuus vaikuttaa monella tavalla aineenvaihduntaan, ei siis yksin kaloritasolla ja kai se sun mieliaalaankiin vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Hormonit, rasvasolujen koko, kateellisten vittuilu laihtuessa, tylsyys -- tekosyitä ylipainolle kyllä löytyy! Isoja luita ei kukaan vielä maininnut :D

Yksikään noista ei ollut tekosyy. Mieti vähän lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkut roskiin tai syötät ne jollekin muulle. Ruoka-ajat säännöllisiksi ja näiden ruoka-aikojen ulkopuolella et syö mitään. Vettä voit toki juoda tai kupin teetä tai kahvia. Liikuntaa tarvittaessa lisää, jos lenkit eivät ole tarpeeksi haastavia. Kyllä se siitä. Ehkä helpoin kikka aluksi on jättää tosiaan ne herkut kauppaan ja ottaa säännöllinen ruokarytmi käyttöön. Mieti napostelutilanteita ja syitä, miksi napostelet. Täytätkö jotain henkistä tyhjiötä ruualla vai onko sinulla oikeasti nälkä?

Yleensä minulla ei ole edes nälkä. Syön ns. huvikseni. Ennen tupakoin helposti yli askin päivässä, nyt napostelen tuon askillisen edestä. 

Tuntuu myös, että lenkit ovat yhtä tyhjän kanssa. Aloitin säännöllisen lenkkeilyn muutama vuosi sitten, mutta painossa se ei ole näkynyt sitten yhtään (kunnossa toki on). Lenkit ovat reippaita ja hiki tulee. Teen eri pituisia lenkkejä (3-12 km) vaihtelevalla kävelyvauhdilla. Pyrin aina kävelemään muutamia ylämäkiä lenkin aikana. Eikö tällaisen pitäisi jo näkyä puntarilla? Minun kohdallani ei.

ap

No oletko tietoinen minkä verran kävely kuluttaa energiaa? Yksi tunnin (6km) kävely kuluttaa yhden 50 g suklaapatukan verran, eli ei juuri mitään. Jos syöt pellillisen pullaa, niin aika paljon saat kävellä, että ne kuluu pois. Liikunta on hyväksi elimistöllesi, mutta ei se laihduta. Tärkein olisi ruokavalio.

Ehkä minulla on väärä käsitys kalorikulutuksesta? 

Nimittäin laskureiden mukaan 1 tunnin lenkki (sillä vauhdilla, jolla sen kävelen), kuluttaa 350 kaloria. Toki suklaapatukassa on järjettömät kalorimäärät, mutta omaan korvaani tuo väite "kävely ei kuluta juuri mitään" on jossain määrin perätön.

ap 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herkut roskiin tai syötät ne jollekin muulle. Ruoka-ajat säännöllisiksi ja näiden ruoka-aikojen ulkopuolella et syö mitään. Vettä voit toki juoda tai kupin teetä tai kahvia. Liikuntaa tarvittaessa lisää, jos lenkit eivät ole tarpeeksi haastavia. Kyllä se siitä. Ehkä helpoin kikka aluksi on jättää tosiaan ne herkut kauppaan ja ottaa säännöllinen ruokarytmi käyttöön. Mieti napostelutilanteita ja syitä, miksi napostelet. Täytätkö jotain henkistä tyhjiötä ruualla vai onko sinulla oikeasti nälkä?

Yleensä minulla ei ole edes nälkä. Syön ns. huvikseni. Ennen tupakoin helposti yli askin päivässä, nyt napostelen tuon askillisen edestä. 

Tuntuu myös, että lenkit ovat yhtä tyhjän kanssa. Aloitin säännöllisen lenkkeilyn muutama vuosi sitten, mutta painossa se ei ole näkynyt sitten yhtään (kunnossa toki on). Lenkit ovat reippaita ja hiki tulee. Teen eri pituisia lenkkejä (3-12 km) vaihtelevalla kävelyvauhdilla. Pyrin aina kävelemään muutamia ylämäkiä lenkin aikana. Eikö tällaisen pitäisi jo näkyä puntarilla? Minun kohdallani ei.

ap

No oletko tietoinen minkä verran kävely kuluttaa energiaa? Yksi tunnin (6km) kävely kuluttaa yhden 50 g suklaapatukan verran, eli ei juuri mitään. Jos syöt pellillisen pullaa, niin aika paljon saat kävellä, että ne kuluu pois. Liikunta on hyväksi elimistöllesi, mutta ei se laihduta. Tärkein olisi ruokavalio.

Ehkä minulla on väärä käsitys kalorikulutuksesta? 

Nimittäin laskureiden mukaan 1 tunnin lenkki (sillä vauhdilla, jolla sen kävelen), kuluttaa 350 kaloria. Toki suklaapatukassa on järjettömät kalorimäärät, mutta omaan korvaani tuo väite "kävely ei kuluta juuri mitään" on jossain määrin perätön.

ap 

Silti sun kannattaisi panostaa syömisiin enemmän.  Ja nimenomaan sisältöön.

1/3 päivän energiamäärästä tulisi saada rasvasta.

Hei! aloita vähähiilihydraattinen ruokavalio niin ei muutaman päivän jälkeen enään välipaloja tee mieli ja laihtuu ihan itsestään. väsymyskin poistuu ja veren sokeriarvot paranevat samalla ja laita ruokakauppaan joku muu perheenjäsen jos et herkkuhyllyistä pääse ohi.

Kiitos hyvistä vinkeistä ja vertaistuesta! 

Katsoin laihdutussivustojen laskureilla, että minkä verran minun pitäisi syödä kaloreita laihtuakseni. Yhdellä sivulla väitettiin, että 1800, toisella 2000! 

Siis onko nämä lukemat puppua vai teidän ehdotuksenne 600 ja 1000 kalorin dieeteistä?

Kuten sanoinkin, olen yrittänyt laihduttaa 1800 kalorilla, koska joka paikassa on niin "ohjeistettu". Jos se on liian pieni kaloripudotus vuorokauteen, ei ihme etten laidu :O

ap

Hei, miksi alapeukut? Itselleni nuo keinot toimi. Yritin pari vuotta laihduttaa lisäämällä liikuntaa ja syömällä "terveellisesti" (eli niin että luulin syöväni terveellisesti), ja sillä ei ollut mitään tulosta. Vasta kun aloin tekemään nuita muutoksia elämääni, sain muutoksia painoon. Unohdin mainita että on tarkoitus muodostaa elämäntapamuutosta. Itse opin syömään terveellisemmin joka aterialla kasviksia ja muutettua itselleni karkkipäivän jokapäiväisen mässäämisen tilalle. Ja lisäksi opin sen että se ei haittaa jos välillä tulee vedettyä roskaa naamaan, kun pääsääntöisesti ruokailu on terveellistä, niin se on tärkeämpää. Plus liikunnan tärkeys on tullut nyt uusimpana ahaa-elämyksenä. Jaksaa paremmin ja auttaa stressin hallintaan. :)

t:128/129

Käyttäjä2676 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ylipainoa noin 25 kg. Olin aikoinani hyvin hoikka, mutta lopetettuani tupakoinnin aloin paisua kuin pullataikina (varmasti iällä ja hidastuneella aineenvaihdunnalla on osuutensa asiaan myös).

Liikun säännöllisesti ja käyn reippaita hikikävelylenkkejä useita kertoja viikossa. Olen kasvissyöjä, ja syömäni perusruoka on terveellistä (muu perhe on normaalipainoisia). Mutta mutta, ne herkut. Tai oikeastaan ei edes herkut, vaan mikä tahansa naposteltava. Leipä, hedelmät, salaatti...you name it. Mulla ei ole minkäänlaista itsehillintää syömisen suhteen. Ei siis minkäänlaista!! Jos leivon, vedän koko leipomuksen kerralla naamaani. Suklaalevyt, karkkipussit, sipsit ja muut menee yhdellä istumalla ääntä kohti. Olen aivan selvästi hirveässä herkkukoukussa. Jos herkkua ei ole saatavilla, vedän naamaani "ei herkkuja".

Onnistuin laihduttamaan taannoin 10kg, mutta kilot tulivat korkojen kera takaisin. En siis vaan käsitä, että millä ihmeen ilveellä saada paino putoamaan ja pysymään poissa!!

Vihaan omaa ulkonäköäni. Häpeän itseäni ja ärsyttää, kun en mahdu alle 44 koon vaatteisiin (jos niihinkään). Eikö siinä pitäisi olla motivaatiota kerrakseen laihduttaa?!

Auttakaa kiltit ja antakaa vinkkejä, miten saada tää homma nyt onnistumaan? Nyt on aivan pakko laihduttaa, sillä kohta olen jo sairaalloisen ylipainon puolella :(

"Mulla ei ole minkäänlaista itsehillintää syömisen suhteen. Ei siis minkäänlaista!! Jos leivon, vedän koko leipomuksen kerralla naamaani. Suklaalevyt, karkkipussit, sipsit ja muut menee yhdellä istumalla ääntä kohti."

Kuinka nopeasti syöt yleensäkin? Koska jos syö oikein nopeasti (= pari kolme puraisua ja sitten jo nielaisee), niin täytyy syödä suurempi määrä, jotta tuntee nälän tunteen tai makean himon katoamisen, kuin jos syö selvästi hitaammin nautiskellen joka suullisesta ja OIKEASTI maistellen ruokaa suussa, niin että tiedostaa koko syömisen (maun, mille se tuntuu suussa jne.).

Itse syön hyvin hitaasti ja olen lähes aina viimeinen, joka syönyt. Usein näkee ravintoloissakin joillain sellaisen syömistyylin, että pitsa vetäistään noin viidessä minuutissa, itsellä mennessä vähintään 25 minuuttia. JOskus ihmettelen hyvin nopeaa syömistä nähdessäni, että tiedostikohan tuo henkilö oikeasti sen syömänsä ruoan ominaisuuksia suussaan tai miten siitä voi lähteä nälkä, jos se ruoka ei viivy riittävää aikaa suussa, jolloin viestiä aivoille syömisen aistimuksista ei edes kunnolla mene. Tälläinenkin seikka -syömisen nopeus- siis vaikuttaa, mistä määrästä tuntee itsensä kylläiseksi.

Muuten, jos minun olisi laihdutettava, niin tekisin sen radikaalisti hiilihydraatteja vähentämällä.

Tämä on hyvä pointti. Kotona hotkin ruoan parilla suupalalla, eikä kylläisyydentunnetta tule. Sen sijaan esim. ravintolassa (tai ylipäätään seurassa) syön paljon hitaammin, jolloin kylläisyydentunne alkaa hiipiä jo puolessa välissä ateriaa.

ap

Vierailija kirjoitti:

Hei ja tämäkin on outoa, olen vähän läpipaskotyyppiä. Jos syön jotain, lentää se lähes samantien ulos toisesta päästä (ja löysänä arvatenkin).

Ruoka-aineet tuskin siis ehtivät edes imeytyä, ja silti paino nousee. Mitä kummaa?

ap

Siis tiedätkö todella, että se syömäsi ruoka-aine tulee läpi? En edes tiennyt tuollaisen olevan mahdollista. Eikä se kyllä olekaan. Kyllä sieltä suolesta pukkaa syönnin jälkeen ne edelliset eineet, jokin syömässäsi vain ei sovi sinulle, jos siltä tuntuu. 

Suosittelen ravintoarvojen tutkimista verestä, maksaa jonkin verran. 

Mieti rehellisesti. Tuliko paino yhdessä yössä, vai kuinka kauan painon nousu on kestänyt? Saman ajan voit käyttää painon pudotukseen. Aloita hitaasti mutta varmasti. Kyllä sinä pystyt!