Lue keskustelun säännöt.
Olisitko valmis kuolemaan sodassa Suomen puolesta?
Kommentit (300)
Suomessa ei ole mitään kamikaze-pataljoonaa joten kysymys on perusteeton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Lähden täältä jokatapauksessa pois heti kun lapset ovat omillaan. Heitä en viitsi enää pakottaa ulkomaille muuttoon kun ovat jo niin isoja että koulut ja kaverit ovat tärkeitä. Myöhemmin päättäkööt itse mitä elämällään tekevät. Suunnitelmatkin on jo aika valmiit mihin päin lähden ja mitä ulkomailla teen. Suomi on liian synkkä ja ankea. Kansa epätoivoista ja negatiivista. Täällä väkisin masentuu ja muuttuu itsekin osaksi tätä synkkää harmaata massaa. Pitäkööt persut kun kerran niin paljon tätä "Suomi suomalaisille" mentaliteettiaan jaksavat meuhkata. Eläköön täällä ihan rauhassa omassa rauhassaan noi mettäläiset. Sotikoon sitten sotansa itse ja pitäköön myös mielessä että pakoon ei sitten lähdetä muihin maihin loisimaan kun eivät itsekään ole valmiit muita auttamaan.
Kuka sitä tietoisesti kuolemaan menisi, se on eri asia kuin että hoitaa velvollisuutensa. Pääasia että kyllin monta iivanaa saa hengiltä ja samalla koittaa pitää itsensä muonavahvuudessa.
Ei näin miesvihamielistä valtiota ole mitään järkeä edes puolustaa, vaikka olisi miten Isäm maallinen ja elämäm koulut käynyt.
Minä tartun aseisiin vasta siinä tapauksessa, että minun henkeäni ja oikeuksiani uhkaa ideologia esim. Isis, mutta se voi myös olla feminismi, koska jossain se raja menee, jonka jälkeen on pakko valita muuttaako asumaan valkoisten heteromiesten ghettoon, odottamaan kaasutusta, vai taisteleeko takaisin.
Kyllä minä tekisin kaikkeni, jotta voisimme pitää Suomen maana, jossa kaikilla on oikeus mielipiteeseensä. Täällä jokainen lapsi saa koulutuksen ja kaikille pyritään antamaan samanlaiset eväät elämään sukupuoleen, sosiaaliseen statukseen tai uskontoon katsomatta.
Täällä eivät vammaiset ja vanhemmattomat lapset joudu kaatopaikalle etsimään ruuantähteitä. Syrjäytyneillä ihmisillä on mahdollisuus asua omassa asunnossa yhteiskunnan avustamana ja vaikka juoda kaljaa päivät pitkät. Jokainen voi alkaa yrittäjäksi ja hankkia itselleen paremman elämän työnteolla.
Elämme aikoja, joina harvinaisen suurella osalla kansastamme on heikot oltavat. Tämä ei tarkoita sitä, että kannattaisi heittää pyyhe kehään ja luopua taistelusta oikeudenmukaisuuden ja itsemääräämisoikeuden puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä tekisin kaikkeni, jotta voisimme pitää Suomen maana, jossa kaikilla on oikeus mielipiteeseensä. Täällä jokainen lapsi saa koulutuksen ja kaikille pyritään antamaan samanlaiset eväät elämään sukupuoleen, sosiaaliseen statukseen tai uskontoon katsomatta.
Täällä eivät vammaiset ja vanhemmattomat lapset joudu kaatopaikalle etsimään ruuantähteitä. Syrjäytyneillä ihmisillä on mahdollisuus asua omassa asunnossa yhteiskunnan avustamana ja vaikka juoda kaljaa päivät pitkät. Jokainen voi alkaa yrittäjäksi ja hankkia itselleen paremman elämän työnteolla.
Elämme aikoja, joina harvinaisen suurella osalla kansastamme on heikot oltavat. Tämä ei tarkoita sitä, että kannattaisi heittää pyyhe kehään ja luopua taistelusta oikeudenmukaisuuden ja itsemääräämisoikeuden puolesta.
Paitsi, ettei Suomi enää ole läheskään tuollainen maa. Sananvapaus on kriisissä, pojat syrjäytyvät, ja vanhempien sosioekonominen tausta näkyy jo peruskoulumenestyksessäkin. Erilaisia sosiaalitukia ollaan karsimassa, ja ihmiset eivät edes huolla hampaitaan enää köyhimmissä luokissa.
En lähtisi maasta. Yrittäisin hakeutua lotaksi, jos itse olisin riittävässä kunnossa siihen sodan syttyessä.
En kuitenkaan hahmottaisi sitä niin, että olisin valmis kuolemaan "Suomen puolesta", vaan kyllä syvempänä tarkoituksena olisi Jumalan tahdon mukaan tekeminen. Uskon ettei Jumala tahtoisi minun pakenevan pahuuden keskeltä.
Mielestäni siinä on jotain hirveän surullista, että mummoni perheineen joutui lähtemään Karjalasta (rajantakainen alue) evakkona eikä koskaan enää voinut palata kotikyläänsä, koska se ei sodan jälkeen enää kuulunut Suomelle.
Pienemmässä mittakaavassa en ole ollenkaan kotiseuturakas, minua itseänikin ihmetyttää omat puheeni aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen valmis elämään Suomen puolesta ja tekemään osani sen sodan saattamiseksi Suomelle suotuisaan lopputulokseen.
Vaikea kysymys. Haluaisin kuitenkin nähdä lapseni varttuvan, joten en haluaisi kuolla turhaan ylivoimaista vihollista (Venäjä) vastaan. Onko se sitten pelkuruutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan ole valmis kuolemaan ja sotimaan sotahullujen alulle laittamia sotia. Reserviläisenä kieltäydyn ehdottomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No periaatteessahan mä tulen Suomen puolesta kuolemaan joka tapauksessa. Maksan ikäni tänne verot, jotta sosiaalipuoli pyörisi ja suomalaisilla (jä enenevässä määrin muualta tulleillakin) olisi asiat hyvin ja kyllä ne vielä tällä hetkellä suht. hyvin suurimmalla osalla onkin. Ei täällä kukaan nälkään kuole. Joten, Suomen puolesta tulen kuolemaan. Ikää on reilusti yli 50v, joten rintamalle minua ei enää pistettäisi, joten mahdollisessa sodassa en tule suomen puolesta kaatumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin tappaisin läjäpäin vihollisia, sen jälkeen voisin harkita tätä kuolema-asiaa.
Niin minäkin , mutta luulenpa että niitä vihollisia löytyy omasta maasta ihan tarpeeksi . Eli ei pahemmin tarvi raan yli ampua .
Saavat vielä apua Ruotsista, esimerkiksi itsenäisyyspäivänä vihollinen iski Hietaniemen sankarihautausmaalle häpäisemään suomalaisten sankarihaudat. Tässäkin iskussa natseilla oli mukana riikinruotsalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. Lähtisin elätiksi johonkin.
Ennen olisin ollut, mutta Suomi on niin muuttunut niin paljon huonoon suuntaan. että kyllä sitä miettisi lähtisikö henkesä uhalla rintamalle puolustamaan Ville Niinistöä, Emma Karia, Nasimaa, jne
Kaipa se olisi pakko, jos tositilanne tulisi eteen. Olisihan se aika noloa kieltäytyä, kun muutkin kuolisivat puolustaessaan maata.
En oikein ymmärrä noita kommentteja siitä, etteivät taistelisi sen ja sen poliitikon puolesta, on kai nyt ihmisillä omiakin läheisiä.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä noita kommentteja siitä, etteivät taistelisi sen ja sen poliitikon puolesta, on kai nyt ihmisillä omiakin läheisiä.
Jotkut poliitikot ovat muuttaneet maata siihen suuntaan, että toisilla alkaa katoamaan ennen korkea maanpuolustushalu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä noita kommentteja siitä, etteivät taistelisi sen ja sen poliitikon puolesta, on kai nyt ihmisillä omiakin läheisiä.
Jotkut poliitikot ovat muuttaneet maata siihen suuntaan, että toisilla alkaa katoamaan ennen korkea maanpuolustushalu.
Tosipaikan tullen ne muutokset voivat asettua oikeisiin mittasuhteisiin, saattaa herätä huomaamaan että taitaa tässä maassa olla aika paljon säilyttämisen arvoistakin.
Olet katsonut liikaa leffoja. Ei suomalainen lähde sotaan kuolemaan vaan voittamaan ja lyömään vihollisen. Nykysodat ei muutenkaan ole mitään asemasotia rintamalla. Minä olen valmis taistelemaan.