Kuinka köyhä sinä/ teidän perhe oikeasti on? Mitä on aito köyhyys?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, kun meillä nyt " köyhyys" johtuu siitä, että jäin töistä kotihoidontuelle. Väliaikainen tila. Joutuu oikeasti kiristelemään kun tulot tippuu parilla tonnilla kuussa.

Porukat taas oli mun lapsuudessa työttömänä ja jos rahaa oli, se ryypättiin. Ja sitten kitkutettiin tosi pienellä tietysti, kun rahat oli ryypätty.

Meillä ei mitään kovin leveää elämää ole koskaan eletty, mutta ei mistään tärkeästä ole tarvinnut pihdatakaan ja harvoin käyttötilit lähelläkään nollaa.. Mut ei sitten röyhitäkään ulkomaanmatkoilla tai muulla vastaavalla.

Tulot tippuu kahdella tonnilla kk? Voi hyvä luoja. Ei se ole mitään köyhyyttä. Köyhyyttä on se, että tuloja on kk 800e ja sillä pitäisi pärjätä.

No meille jää nyt alle 400 per nokka käytettäväksi rahaa, joten kyllä melko tiukkaa on. Mut kaikkea on koitettava elämässä.

Kaikki on suhteellista. Meillä jää 150e/nokka vuokran ja laskujen jälkeen. Olisimme oikeutettuja toimeentulotukeen,mutta emme ole sitä hakeneet. Vähän korpeaa lukea näitä ihmisten harhoja siitä, miten leveästi eletään. Pelkkää kituuttamista.

T. Työtön vanhempi,opiskeleva vanhempi ja 1 lapsi

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi ette ole hakeneen toimeentulotukea, jos sitä kerran saisitte? Tuollaisessa tilanteessa on ihan oma syy kituuttaa, jos lisärahaa olisi tarjolla, mutta sitä ei viitsi hakea.

No viitsimisestä nyt ei ole kysymys, hieman pienempi työ hakea tukea kuin töitä. On se jännä, kun haukutaan tuilla loisivia työttömiä jotka elelee herroiksi sossun rahoilla ja sittenkun joku yrittää pärjätä ilman noita rahoja,sekin on huono.

Eikä meidän perheemme ole ainoa. Eivät kaikki työttömät hae toimeentulotukea,vaan yrittävät pärjätä päivärahallaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mistä johtuu? En nyt tarkoita näitä joilla olisi tarvetta 200 euron parturireissuun, vaan oikeasti köyhiä.

Kun joskus ihmetyttää nämä työttömät perheet, joissa juostaan punalapputavaran perässä, mutta tukitulot on kuitenkin ihan kivoja summia.

Onko suurin talouden romuttaja kuitenkin se liian korkea vuokra?

Molemmat työttömiä ja 2 lasta. 

Kun laskut maksetaan pois niin ruokaan jää rahaa vain 500 euroa. Siitä kun otetaan satku pois bensaan  niin jää 100 euroa per viikko. 

Lidlistä käydään ostamassa ruoka. 

Ja sossun rahoilla eletään

Mihin työtön tarvitsee satasella kuussa bensaa? Satasella ajelee jo melkein tuhat kilometriä...

Vierailija kirjoitti:

Kun suomessa on kaikille kuitenkin taattu perustoimeentulo?

En tiedä ketä se koskee.

Kateellisena lukee ja kuuntelee noita juttuja, joissa työttömät asuu kalliisti vuokralla lapsineen, ja sossut katsovat että on tarpeeksi neliöitä.

Jos joku kodinkone hajoaa, tuodaan uusi ja asennetaankin.

Kuitenkin kun itse asuu halvoilla lyhennyksillä halvassa omakotitalossa, eikä ole mitään mahkuja saada mitään apua, vaikka perheen tulot selvästi huonommat kuin iltalehden lemmikkiperheillä, niin vituttaa.

Remonttia pitäisi tehdä ja taloa lämmittää, eikä ole rahaa.

Kelasta toimeentulo ja asumistuki rajat 1200 nettotuloilla, vaikka lapsia onkin.

Siksi ihmettelen näitä huomiohuo**** perheitä jotka vetää liki kolmetonnia tukia.

En vaan käsitä.

Olepa katkera. Tuilla eläviä ihmisiä ei kannata kadehtia. Noiden ip-lehdissä haastateltujen ihmisten elämä vaikuttaa aika kapealta. Varmasti on poikkeuksia - esim. luovien alojen ihmisiä - mutta monen tuilla elävän arki vaikuttaa kamalan tylsältä. Pahinta ehkä se, jos ei ole edes toivoa paremmasta. Rahkeet eivät riitä opiskeluun, on sairauksia ja muita ongelmia. Ei unelmoida eikä haaveilla, päivät seuraavat toisiaan samanlaisena tahmeana nauhana. Telkkari on päällä aamusta iltaan, lasten kanssa ei oikein jakseta tehdä mitään kivaa normaalista poikkeavaa, elämä on selviytymistä. 

Vierailija kirjoitti:

10 vuotta sitten oltiin niin köyhiä, että kun lapselle piti yllättäen ostaa 5 euron nokkahuhuilu kouluun, piti mun olla syömättä.

Köyhyyttä vai suunnitelmallisuuden puutetta? Pienituloisimmatkin kykenevät säästämään sen verran, että viiden euron ylläysmenon takia ei tarvitse nähdä nälkää. Jos tämä ei onnistu, kulutustottumuksissa on jotain vikaa. Aikuisen pitäisi osata ennakoida tulevaisuutta, erityisesti jos on lapsia vastuullaan.

Minulle köyhyys on tätä:

Elän kaupungin yksiössä, entisten asukkaiden vuosikymmiä jatkuneen sisällä tupakoinnin syövyttämien tapettien ympäröimänä. Olen KELA:n kuntoutustuella.

Sosiaalitoimisto maksaa psyykenlääkkeet maksusitoumuksella.

Minulla on neljä vuotta vanha läppäri, jolla nyt kirjoittelen. Tämä toimii vielä ihan hyvin, vaikkakin nettiä pyöritän kännykän 4G:llä. Kännykkä on aika uusi! Maksan siitä 17 euroa kuukaudessa vielä 1,5 vuotta. Liittymästä maksan 20 euroa päälle.

Toimeentulotukeen menee sähkö ja tietenkin vesi.

Käyn psykoterapiassa, joka ei kuulu toimeentulotuen piiriin. Maksan terapiasta keskimäärin 140 euroa kuukaudessa, onneksi enää n. vuoden ajan.

Paras ystäväni on kissa. Se syö hyvää ruokaa ja tykkää puhtaasta kissanhiekasta. Siihen menee noin 40 euroa kuukaudessa.

Lopetin tupakoinnin kun Venäjältä tupakkaa hakevien diilereiden työ hankaloitui. Erittäin fiksu päätös! Jotain hyvää tästäkin!

Olen kolmekymppinen, mutta syön edelleen nuudeleita ja makaronia niin kuin aikoinaan opiskeluaikoina. Olen aika hoikka, lisää "jotain hyvää" tästäkin! EN väitä näkeväni nälkää. Jos näkisin, kävisin leipäjonossa.

Harrastan... en mitään. Ei ole varaa. Löysin kirpparilta tosi hyvät lenkkarit, niillä käyn kävelyllä.

Silmälasit hajosivat kaksi kuukautta sitten, eikä sossu maksa uusia. "Oma vika". Näen ihan hyvin, minulla on vain hajataitto. Odottelen hyviä tarjouksia Specsaversillä.

Vaatteet ovat kierrätettyjä. Kirpparilta ostan vaihtelua, ja vaihtelua antaa myös isosiskoni, joka antaa toisinaan vanhoja vaatteitaan muovipussillisiakin kerralla!

Kaupassa lasken jok'ikisen sentin. Ostan -30& -tuotteita vakkarikaupasta S-Marketista. Prismassa kävisin, mutta se on todella kaukana. Lidl vielä kauempana. Minulla ei ole fillaria (eikä tietenkään autoa). Pyörän aion täksi kesästä ostaa tori.fi:stä (josta ostan kaiken tarpeellisen, esimerkiksi mikro hajosi viime vuonna ja löysin sellaisen torista kympillä).

Äh, mitähän vielä. Ei kai mitään. Nyt meikkaamaan (ei kun ei, enhän minä meikkaa).

MUTTA: olen onnellinen. Tunneköyhä en ole, ja koen suuria tunteita vuosia ja taas vuosia jatkuneesta lääkityksestä huolimatta. Kirjasto on lempparipaikka ja aika lähellä. Siellä luen myös lehden. Taidankin tänään taas piipahtaa, pitääkin samalla maksaa kolmen euron myöhästymismaksut! :)

Vierailija kirjoitti:

Minulle köyhyys on tätä:

Elän kaupungin yksiössä, entisten asukkaiden vuosikymmiä jatkuneen sisällä tupakoinnin syövyttämien tapettien ympäröimänä. Olen KELA:n kuntoutustuella.

Sosiaalitoimisto maksaa psyykenlääkkeet maksusitoumuksella.

Minulla on neljä vuotta vanha läppäri, jolla nyt kirjoittelen. Tämä toimii vielä ihan hyvin, vaikkakin nettiä pyöritän kännykän 4G:llä. Kännykkä on aika uusi! Maksan siitä 17 euroa kuukaudessa vielä 1,5 vuotta. Liittymästä maksan 20 euroa päälle.

Toimeentulotukeen menee sähkö ja tietenkin vesi.

Käyn psykoterapiassa, joka ei kuulu toimeentulotuen piiriin. Maksan terapiasta keskimäärin 140 euroa kuukaudessa, onneksi enää n. vuoden ajan.

Paras ystäväni on kissa. Se syö hyvää ruokaa ja tykkää puhtaasta kissanhiekasta. Siihen menee noin 40 euroa kuukaudessa.

Lopetin tupakoinnin kun Venäjältä tupakkaa hakevien diilereiden työ hankaloitui. Erittäin fiksu päätös! Jotain hyvää tästäkin!

Olen kolmekymppinen, mutta syön edelleen nuudeleita ja makaronia niin kuin aikoinaan opiskeluaikoina. Olen aika hoikka, lisää "jotain hyvää" tästäkin! EN väitä näkeväni nälkää. Jos näkisin, kävisin leipäjonossa.

Harrastan... en mitään. Ei ole varaa. Löysin kirpparilta tosi hyvät lenkkarit, niillä käyn kävelyllä.

Silmälasit hajosivat kaksi kuukautta sitten, eikä sossu maksa uusia. "Oma vika". Näen ihan hyvin, minulla on vain hajataitto. Odottelen hyviä tarjouksia Specsaversillä.

Vaatteet ovat kierrätettyjä. Kirpparilta ostan vaihtelua, ja vaihtelua antaa myös isosiskoni, joka antaa toisinaan vanhoja vaatteitaan muovipussillisiakin kerralla!

Kaupassa lasken jok'ikisen sentin. Ostan -30& -tuotteita vakkarikaupasta S-Marketista. Prismassa kävisin, mutta se on todella kaukana. Lidl vielä kauempana. Minulla ei ole fillaria (eikä tietenkään autoa). Pyörän aion täksi kesästä ostaa tori.fi:stä (josta ostan kaiken tarpeellisen, esimerkiksi mikro hajosi viime vuonna ja löysin sellaisen torista kympillä).

Äh, mitähän vielä. Ei kai mitään. Nyt meikkaamaan (ei kun ei, enhän minä meikkaa).

MUTTA: olen onnellinen. Tunneköyhä en ole, ja koen suuria tunteita vuosia ja taas vuosia jatkuneesta lääkityksestä huolimatta. Kirjasto on lempparipaikka ja aika lähellä. Siellä luen myös lehden. Taidankin tänään taas piipahtaa, pitääkin samalla maksaa kolmen euron myöhästymismaksut! :)

Kuulostat kyllä positiiviselta ihmiseltä. Voi, jos sinut tuntisin, niin lahjottaisin sinulle oman polkupyöräni, joka jäi minulta tyhjänpantiksi ja jolla on hyvä ajella :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, kun meillä nyt " köyhyys" johtuu siitä, että jäin töistä kotihoidontuelle. Väliaikainen tila. Joutuu oikeasti kiristelemään kun tulot tippuu parilla tonnilla kuussa.

Porukat taas oli mun lapsuudessa työttömänä ja jos rahaa oli, se ryypättiin. Ja sitten kitkutettiin tosi pienellä tietysti, kun rahat oli ryypätty.

Meillä ei mitään kovin leveää elämää ole koskaan eletty, mutta ei mistään tärkeästä ole tarvinnut pihdatakaan ja harvoin käyttötilit lähelläkään nollaa.. Mut ei sitten röyhitäkään ulkomaanmatkoilla tai muulla vastaavalla.

Tulot tippuu kahdella tonnilla kk? Voi hyvä luoja. Ei se ole mitään köyhyyttä. Köyhyyttä on se, että tuloja on kk 800e ja sillä pitäisi pärjätä.

No meille jää nyt alle 400 per nokka käytettäväksi rahaa, joten kyllä melko tiukkaa on. Mut kaikkea on koitettava elämässä.

Kaikki on suhteellista. Meillä jää 150e/nokka vuokran ja laskujen jälkeen. Olisimme oikeutettuja toimeentulotukeen,mutta emme ole sitä hakeneet. Vähän korpeaa lukea näitä ihmisten harhoja siitä, miten leveästi eletään. Pelkkää kituuttamista.

T. Työtön vanhempi,opiskeleva vanhempi ja 1 lapsi

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi ette ole hakeneen toimeentulotukea, jos sitä kerran saisitte? Tuollaisessa tilanteessa on ihan oma syy kituuttaa, jos lisärahaa olisi tarjolla, mutta sitä ei viitsi hakea.

No viitsimisestä nyt ei ole kysymys, hieman pienempi työ hakea tukea kuin töitä. On se jännä, kun haukutaan tuilla loisivia työttömiä jotka elelee herroiksi sossun rahoilla ja sittenkun joku yrittää pärjätä ilman noita rahoja,sekin on huono.

Eikä meidän perheemme ole ainoa. Eivät kaikki työttömät hae toimeentulotukea,vaan yrittävät pärjätä päivärahallaan.

Ei se ole huono, en mä niin sanonut. Minusta vain köyhyydestä valittaminen on hiukan typerää, jos voisi sitä tukea saada, mutta ei hae.

Minä elin aikoinani köyhyysrajalla kolmen lapsen yksinhuoltajana ja kunnalla töissä. 

Toimeen tultiin muttei siinä paljon ylimääräisyyksiin ollut varaa.

Tuntuu että Suomessa olet köyhä ainakin jos ikää on yli kolmekyppiä ja sinulla ei ole omistusasuntoa ja jokavuotisia thaimaa tai etelän lomia....

Köyhyys voi olla perittyä. Se voi johtua myös siitä, ettei elämää voi hallita. Tulee yllätyksiä, kuolemaa, sairautta, työttömyyttä, taantumaa, lamaa jne. Hyvinä aikoina on otettu lainaa, jota on maksettava takaisin senkin jälkeen, kun tulot pienenevät. Aina omaisuuden myymisestä ei ole apua. Sitä paitsi kodin myyminen on valtavan iso juttu, joka voi suorastaan musertaa ihmisen. 

Katsoin äskettäin Areenasta velkavankeusdokkarin, jossayksi tai kaksi kolmesta oli entisiä päihderiippuvaisia.  Riippuvuksista oli päästy irti, mutta ne olivat korvautuneet uusilla. Tässä tapauksessa shoppailulla. Köyhänä on vaikea ostaa itselleen kunnon terapiaa, joka oikeasti auttaisi tilanteen ratkaisemiseen. Tosin dokkarin ihmiset olivat kyllä hakeutuneet vertaistuen pariin, mikä varmaankin auttaa jonkin verran. Surullinen dokkari. Siitä käydyissä somekeskusteluissa näitä ihmisiä haukuttiin ja lyntättiin. Onko niin, että köyhäkin tuntee itsensä paremmaksi kun on joku, jolla menee vielä huonommin ja jota voi haukkua? 

Olemme köyhiä koska olen aloittanut yrittäjänä vuosi sitten. Vielä en ole pystynyt palkkaa juurikaan nostamaan. Muutaman vuoden päästä yritys ja työpanoksen toivottavasti tuo leivän pöytään. Nyt eletään miehen parin tonnin liksalla josta puolet menee asumiseen. Mitään tukia lapsilisiä lukuunottamatta emme saa.

Kun jonain päivänä saan sen tonnin kuussa käteen olen onnellinen. Hullua, koska työttömänä saisin sen jo nyt. Mutta minusta ei ole lorvimaan yhteiskunnan kustannuksella. Ja jonain päivänä kun tienaan, saa kylän akat juoruttavaa.

Miten se eilen Hesarissa ollut äiti ilmoitti tuloikseen 0 euroa? Miten sen mahdollista? Muuta en keksinyt kun että opiskelee ja lapsi ulkopuolella hoidossa ja on jo käyttänyt kaikki opintotukikuukautensa eli opiskellut tosi hitaasti. Jos olisi työtön saisi kai työttömyyskorvausta tai jos hoitaisi lasta kotona niin kodinhoidontukea, sen ymmärrän ettei ehkä toimeentulotukea saa kun mies töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun suomessa on kaikille kuitenkin taattu perustoimeentulo?

En tiedä ketä se koskee.

Kateellisena lukee ja kuuntelee noita juttuja, joissa työttömät asuu kalliisti vuokralla lapsineen, ja sossut katsovat että on tarpeeksi neliöitä.

Jos joku kodinkone hajoaa, tuodaan uusi ja asennetaankin.

Kuitenkin kun itse asuu halvoilla lyhennyksillä halvassa omakotitalossa, eikä ole mitään mahkuja saada mitään apua, vaikka perheen tulot selvästi huonommat kuin iltalehden lemmikkiperheillä, niin vituttaa.

Remonttia pitäisi tehdä ja taloa lämmittää, eikä ole rahaa.

Kelasta toimeentulo ja asumistuki rajat 1200 nettotuloilla, vaikka lapsia onkin.

Siksi ihmettelen näitä huomiohuo**** perheitä jotka vetää liki kolmetonnia tukia.

En vaan käsitä.

Siis mistä niitä uusia kodinkoneita tuodaan hajonneiden tilalle? Nevöhööd.

Etkö huomaa, että itse nyt valitat itse tekemistäsi valinnoista? Kuka on pakottanut sinut asumaan minkään hintaisessa omakotitalossa? Etkö sinne muuttaessasi tullut ajatelleeksi, kuinka paljon muita kustannuksia omakotitaloasumiseen liittyy? Onko se jonkun muun syy, että asut talossa, jonka lämmittämiseen ja remontoimiseen sinulla ei ole varaa?

Kuule myy se omakotitalosi josta on vain vaivaa. Laita hekemus kaupungin asuntohin ja jää odottelemaan niitä riittäviä neliöitä jotka sossu järjestää. Vihjeeksi: sossu ei järjestä mitään. Saat sellaisen asunnon mitä kaupungilta tippuu sinulle. Vihje: et voi itse valita asuntoa ja odottaa saat pitkään nimittäin et ole ainoa asuntoa hakeva. Sitten kun olet vihdoin saanut asunnon voit sen kyllä maksattaa Kelalla ja sossulla kunhan on vuokranormien puitteissa. Valitettavasti kodinkoneita sinulle ei kuskata vaan saat tyytyä käyttämään taloyhtiön pesutupaa koska lähes kaikissa kerrostaloissa sellainen on. Astianpesukoneen voit hankkia itse jos haluat. Sossusta saat kehoituksen pestä käsipelillä. Laita nyt ihmeessä tänne perheenne tulot ja asumismenot ja katsotaan onko elintasosi oikeasti huonompi kun mitä se olisi sossuperheenä vuokraluukussa. Jos josku perhe vetää kolmentonnin tuet siitä menee jo iso osa vuokraan. Jos olet tututstunut toimeentulotukeen niin karkeasti perheellä jätetään elämiseen asumismenojen jälkeen n. 400€ per aikuinen ja 300€ per lapsi. Kaikille ihmisillä on oikeus kyseisiin summiin. Jopa omistusasunnoissa asuvilla joten tt tukea vaan hakemaan jos epäilyttää että teille vähemmän jää asumismenojen jälkeen. Huom! lainanlyhennystä ei tietenkään lasketa asumismenoihin mukaan.

Opiskelijana tuet 525e ja päälle nostan yleensä 350e lainaa. Tässä toki ensi syksystä lähtien lainan osuus kasvaa harmittavan paljon asumistuen poistuessa.. Asumismeno-osuuteni avopuolisoni ja minun vuokra-asunnosta on noin 400e, joten en koe olevani erityisen köyhä. En omista autoa, meillä ei ole lapsia enkä esimerkiksi harrasta mitään ihmeellistä. Jos alan pohtia mitä kaikkea haluaisin tehdä, tunnen itseni köyhäksi koska minulla ei yksinkertaisesti ole varaa käydä esim. ratsastamassa viikoittain.

En silti koe olevani köyhä perusarjessa ja on meillä kiva matkakassakin säästössä kesän ulkomaan matkaa varten, eli koen eläväni hyvää elämää. Kaupassa käydään kerran viikossa, ostetaan viikon ruuat  silloin ja tehdään iso satsi kerralla. Toisinaan ostetaan tarjoustuotteita ja sitten niitä -30% -tarraisia lähinnä ekologisista syistä, sillä muuten menisivät roskiin jos kukaan ei osta. Eihän me mitään sisäfileepihvejä arkena syödä, mutta monipuolisesti silti pystytään syömään eikä kituutella millään pasta-tonnikala-linjalla. Eihän sitä jaksaisi opiskellakaan jos joutuisi aina syömään väsyttävää hiilaripitoista ruokaa. Siksi otan lainaa mielelläni :)

Meillä köyhyys johtuu siitä että toinen opiskelee ja toinen on kotihoidontuella. Asumistuki onneksi tasottaa vähän, mutta pakollisten menojen jälkeen käteen jää vajaa 300. Sillä pitää ostaa ruoat, vaipat lapselle yms yms. Että aika nihkeet eväät on välillä. Hyvin kuitenki pärjätään.

Vierailija kirjoitti:

Meillä köyhyys johtuu siitä että toinen opiskelee ja toinen on kotihoidontuella. Asumistuki onneksi tasottaa tvähän, mutta pakollisten menojen jälkeen käteen jää vajaa 300. Sillä pitää ostaa ruoat, vaipat lapselle yms yms. Että aika nihkeet eväät on välillä. Hyvin kuitenki pärjätään.

Niin siis vielä selvennykseksi, toi 300e on yhteensä, ei /hlö. Että keposeen ollaan köyhyysrajan alapuolella. Tttukeen ei kuitenkaan olla oikeutettuja koska ollaan järkeviä rahankäyttäjiä ja säästöjä on kesätöistä kertynyt. 57

Viimeiset 3 viikkoa elänyt 20 eurolla. Laskut ja vuoran maksoin kuun alussa heti. Onneksi pidän makaronista ketsupilla.

T: toimeentulotuella, terapiamaksut, laskulyhennykset, kalliit lääkkeet

Vierailija kirjoitti:

Olemme köyhiä koska olen aloittanut yrittäjänä vuosi sitten. Vielä en ole pystynyt palkkaa juurikaan nostamaan. Muutaman vuoden päästä yritys ja työpanoksen toivottavasti tuo leivän pöytään. Nyt eletään miehen parin tonnin liksalla josta puolet menee asumiseen. Mitään tukia lapsilisiä lukuunottamatta emme saa.

Kun jonain päivänä saan sen tonnin kuussa käteen olen onnellinen. Hullua, koska työttömänä saisin sen jo nyt. Mutta minusta ei ole lorvimaan yhteiskunnan kustannuksella. Ja jonain päivänä kun tienaan, saa kylän akat juoruttavaa.

Tervetuloa yksinyrittäjien kerhoon. Olen ollut yrittäjänä yli 20 vuotta - vielä en ole päässyt juhlaa viettämään. Mutta tykkään työstäni kuin hullu puurosta. Tuntipalkkaa en uskalla edes laskea. 

Itse en kokekun olevani köyhä vaikka puolisoni ja minun yhteistulot olivat alle 2000e ja niistä rahoista maksettiin pk_seudulla kaksion vuokra, autolainat/vakuutukset sekä säästettiin auton käsirahaa. Hyvin riitti silti rahaa kaikkeen sillä laskujen yms jälkeen oli vielä 500e/kk ruokaan, vaatteisiin, bussilippuihin, bensoihin yms. En silti sitä kaipaa, mutta se kannatti sillä sitten saatiin suoraan opintojen jälkeen ostettua omistusasunto. Tästä aikaa siis ihan muutama vuosi

Vierailija kirjoitti:

Viimeiset 3 viikkoa elänyt 20 eurolla. Laskut ja vuoran maksoin kuun alussa heti. Onneksi pidän makaronista ketsupilla.

T: toimeentulotuella, terapiamaksut, laskulyhennykset, kalliit lääkkeet

Aito köyhä!