Kuinka köyhä sinä/ teidän perhe oikeasti on? Mitä on aito köyhyys?

Olen AMK-opiskelija. Tulot koostuvat kelan opinto- ja asumistuesta 504 €/kk sekä opintolainasta 400€/kk. Kyllä sanoisin olevani köyhä. Vuokrakin on jo 510€, eli tuet eivät edes riitä siihen :D

Tämän kyllä kestää hyvin kun on luotto omaan tulevaisuuteen ja opiskelu on väliaikaista. Silloin tällöin käyn töissä tienaamassa vähän ylimääräistä.

Noh, asun sukulaisen omistamassa talossa josta ei tarvitse maksaa vuokraa kun pidän tontin ja talon kunnossa. Sukulainen on työkomennuksella ulkomailla. Tulot ovat tällä hetkellä 480€/kuukausi. Ei paljoa juhlita. Välillä saan työpätkiä onneksi... Yritän kovasti päästä opiskelemaan.

Tulot alle 1200 e, olen köyhä mutta en nälissäni.  Voin ostaa kivan vaatteen aina joskus kun ankarasti säästän.  Ihanne tila jos pärjää omillaan, köyhä tai ei.

Meidän perhe on tällä hetkellä köyhä, ainakin tuloissa mitattuna. Minä siis kotihoidontuella vielä hetken ja mies kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuulostaa siis varsin "pahalta", kun kaksi lastakin on.

Me kuitenkin asutaan hyvällä alueella isossa omistusomakotitalossa, on auto ja vene. Ikinä ei tarvitse tuijottaa tyhjää jääkaappia ja arpoa makaronin tai kaurahiutaleiden välillä. Säästötililläkin on puskuria.

Ei koeta olevamme köyhiä, koska osataan suhteuttaa menot tuloihin ja elämänhallinta on kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Köyhyys ei aina aiheudu tulojen puutteesta vaan menoista. Esimerkiksi jos tienaat 8500€ kuussa mutta käytät 9500€ niin köyhä olet ja velkaannut kokoajan.

No jos tienaat 8500 ni aika omaa syytä jos et hallitse raha-asioita, toisekseen kukaan ei täällä tienaa tollasia summia.

Tipuin pitkän sairastelujakson jälkeen minimieläkkeelle, mieheltäni loppuivat työt viime vuoden lopussa. Hän saa toki ansiosidonnaista, mutta ei sekään ole kuin reilu tonni. Rahasumma on paperilla ns. mukava, mutta ei riitä nykypäivän Suomessa kunnolla mihinkään, ainakaan jos haluaa syödä terveellisesti.

Ei me olla mitenkään absoluuttisen köyhiä mieheni kanssa, mutta pahinta on tulojen epävarmuus ja se ettei ole yhtään säästöjä. Minä opiskelija, mies pätkätyössä ja makselee velkoja ja elareita. Vuokra on 700, mikä juuri ja juuri pystytään maksamaan. Mulla lisäksi kalliit lääkkeet.

Vierailija kirjoitti:

Kun suomessa on kaikille kuitenkin taattu perustoimeentulo?

En tiedä ketä se koskee.

Kateellisena lukee ja kuuntelee noita juttuja, joissa työttömät asuu kalliisti vuokralla lapsineen, ja sossut katsovat että on tarpeeksi neliöitä.

Jos joku kodinkone hajoaa, tuodaan uusi ja asennetaankin.

Kuitenkin kun itse asuu halvoilla lyhennyksillä halvassa omakotitalossa, eikä ole mitään mahkuja saada mitään apua, vaikka perheen tulot selvästi huonommat kuin iltalehden lemmikkiperheillä, niin vituttaa.

Remonttia pitäisi tehdä ja taloa lämmittää, eikä ole rahaa.

Kelasta toimeentulo ja asumistuki rajat 1200 nettotuloilla, vaikka lapsia onkin.

Siksi ihmettelen näitä huomiohuo**** perheitä jotka vetää liki kolmetonnia tukia.

En vaan käsitä.

Siis mistä niitä uusia kodinkoneita tuodaan hajonneiden tilalle? Nevöhööd.

Etkö huomaa, että itse nyt valitat itse tekemistäsi valinnoista? Kuka on pakottanut sinut asumaan minkään hintaisessa omakotitalossa? Etkö sinne muuttaessasi tullut ajatelleeksi, kuinka paljon muita kustannuksia omakotitaloasumiseen liittyy? Onko se jonkun muun syy, että asut talossa, jonka lämmittämiseen ja remontoimiseen sinulla ei ole varaa?

Vierailija kirjoitti:

Ja mistä johtuu? En nyt tarkoita näitä joilla olisi tarvetta 200 euron parturireissuun, vaan oikeasti köyhiä.

Kun joskus ihmetyttää nämä työttömät perheet, joissa juostaan punalapputavaran perässä, mutta tukitulot on kuitenkin ihan kivoja summia.

Onko suurin talouden romuttaja kuitenkin se liian korkea vuokra?

Molemmat työttömiä ja 2 lasta. 

Kun laskut maksetaan pois niin ruokaan jää rahaa vain 500 euroa. Siitä kun otetaan satku pois bensaan  niin jää 100 euroa per viikko. 

Lidlistä käydään ostamassa ruoka. 

Ja sossun rahoilla eletään

Vierailija kirjoitti:

Kun suomessa on kaikille kuitenkin taattu perustoimeentulo?

En tiedä ketä se koskee.

Kateellisena lukee ja kuuntelee noita juttuja, joissa työttömät asuu kalliisti vuokralla lapsineen, ja sossut katsovat että on tarpeeksi neliöitä.

Jos joku kodinkone hajoaa, tuodaan uusi ja asennetaankin.

Kuitenkin kun itse asuu halvoilla lyhennyksillä halvassa omakotitalossa, eikä ole mitään mahkuja saada mitään apua, vaikka perheen tulot selvästi huonommat kuin iltalehden lemmikkiperheillä, niin vituttaa.

Remonttia pitäisi tehdä ja taloa lämmittää, eikä ole rahaa.

Kelasta toimeentulo ja asumistuki rajat 1200 nettotuloilla, vaikka lapsia onkin.

Siksi ihmettelen näitä huomiohuo**** perheitä jotka vetää liki kolmetonnia tukia.

En vaan käsitä.

Myy talo ja muuta vuokralle. Elämä on valintoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, kun meillä nyt " köyhyys" johtuu siitä, että jäin töistä kotihoidontuelle. Väliaikainen tila. Joutuu oikeasti kiristelemään kun tulot tippuu parilla tonnilla kuussa.

Porukat taas oli mun lapsuudessa työttömänä ja jos rahaa oli, se ryypättiin. Ja sitten kitkutettiin tosi pienellä tietysti, kun rahat oli ryypätty.

Meillä ei mitään kovin leveää elämää ole koskaan eletty, mutta ei mistään tärkeästä ole tarvinnut pihdatakaan ja harvoin käyttötilit lähelläkään nollaa.. Mut ei sitten röyhitäkään ulkomaanmatkoilla tai muulla vastaavalla.

Tulot tippuu kahdella tonnilla kk? Voi hyvä luoja. Ei se ole mitään köyhyyttä. Köyhyyttä on se, että tuloja on kk 800e ja sillä pitäisi pärjätä.

No meille jää nyt alle 400 per nokka käytettäväksi rahaa, joten kyllä melko tiukkaa on. Mut kaikkea on koitettava elämässä.

Kaikki on suhteellista. Meillä jää 150e/nokka vuokran ja laskujen jälkeen. Olisimme oikeutettuja toimeentulotukeen,mutta emme ole sitä hakeneet. Vähän korpeaa lukea näitä ihmisten harhoja siitä, miten leveästi eletään. Pelkkää kituuttamista.

T. Työtön vanhempi,opiskeleva vanhempi ja 1 lapsi

Emme ole köyhiä, vaan pienituloisia. Perheessä on vanhemmat ja kolme teiniä. Meillä ei ole hätää. 

Oikeasti köyhiä ovat ne, jotka joutuvat käyttämään suurimman osan henkisestä kapasiteetistaan ja ajastaan arjesta selviämiseen. Millä rahalla maksetaan tuo tai tämä, mistä pitää luopua tai mikä jättää hoitamatta, jotta saadaan tuo välttämättömyys. Katselin viime viikolla Helsinginkadun leipäjonoa, joka ylsi aamulla melkein Piritorille asti; en ollut koskaan nähnyt jonoa niin pitkänä. Se merkitsee monen tunnin seisomista, Jos vanhemmat ovat työttömiä ja lapset kotona, miten hoidetaan leipäjonopäivä? Tai jos on vanhus ja seisominen ottaa voimille? Mitä tekee työtön yh, joka seisoo vielä jonossa kun lapset pääsevät koulusta eikä ip -toimintaan ole varaa?

Köyhän elämä vaatii jatkuvaa valppautta ja keskittymistä siihen, että on köyhä. Voimavarojaan ei ole varaa käyttää muuhun. Enkä nyt tarkoita sitä, että käyttäisi rahaa johinkin arkea sulostuttavaan hömppään, vaan yksinkertaisesti sitä, ettei yksinkertaisesti ole energiaa esim. lukea kirjastosta lainattua kirjaa.

Köyhyyteen liittyy myös häpeä, niin kuvittelen. Siitä en ole pätevä sanomaan yhtään mitään, mutta sen verran tiedän, että häpeä on raskas, sielua syövä taakka. 

Olen ollut köyhä vain kerran ja silloinkin alle puoli vuotta. Syy oli omani eli ajattelemattomuus. Odotin esikoistani enkä osannut arvatakaan, että avopuolisoni kuolee aivoverenvuotoon 24-vuotiaana vain muutama viikko ennen lapsen syntymää. Naimisiin oli tarkoitus mennä pian lapsen syntymän jälkeen, mutta eipä mentykään. Olin siis minimiäitiyspäivärahalla ja sossun mielestä puolet vuokrasta oli vainajan maksettava, samoin sähkölasku, koska se oli vainajan nimissä jne, enkä siis saanut toimeentulotukea. Silti oli pakko maksaa koko vuokra, sähkölasku jne. Kesti muutaman kuukauden, että löysin pienemmän asunnon, sain vaihdettua kaikki laskut omiin nimiini jne.

Emme ole nykyään köyhiä, mutta opiskeluaikana olimme. Kaksi pientä lasta, mies opiskeli ja itse olin minimiäitiyspäivärahalla. Tilannetta olisi voinut helpottaa opintolainalla, mutta emme halunneet sitä ottaa kuin ihan pakollisissa tilanteissa, esim.pyykkikoneen hajotessa, joskus kun kaikki vakuutusmaksut tulivat maksettavaksi kerralla tai lasten turvaistuimiin/rattaisiin yms. Rahaa oli käytössä vuokran jälkeen kaikkeen muuhun n.400 euroa kuussa. Saimme lähes kaikki lastenvaatteet lahjoituksina sukulaisilta, ja rahallisestikin vanhempamme välillä auttoivat. Se oli raskasta, mutta siinä mielessä helpompaa kuin monilla muilla, että tiesimme sen olevan väliaikaista. Se myös opetti elämään säästeliäästi, vieläkin käytetään rahaa harkiten vaikka tuosta on jo vuosia ja taloudellinen tilanne nyt hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, kun meillä nyt " köyhyys" johtuu siitä, että jäin töistä kotihoidontuelle. Väliaikainen tila. Joutuu oikeasti kiristelemään kun tulot tippuu parilla tonnilla kuussa.

Porukat taas oli mun lapsuudessa työttömänä ja jos rahaa oli, se ryypättiin. Ja sitten kitkutettiin tosi pienellä tietysti, kun rahat oli ryypätty.

Meillä ei mitään kovin leveää elämää ole koskaan eletty, mutta ei mistään tärkeästä ole tarvinnut pihdatakaan ja harvoin käyttötilit lähelläkään nollaa.. Mut ei sitten röyhitäkään ulkomaanmatkoilla tai muulla vastaavalla.

Tulot tippuu kahdella tonnilla kk? Voi hyvä luoja. Ei se ole mitään köyhyyttä. Köyhyyttä on se, että tuloja on kk 800e ja sillä pitäisi pärjätä.

No meille jää nyt alle 400 per nokka käytettäväksi rahaa, joten kyllä melko tiukkaa on. Mut kaikkea on koitettava elämässä.

Kaikki on suhteellista. Meillä jää 150e/nokka vuokran ja laskujen jälkeen. Olisimme oikeutettuja toimeentulotukeen,mutta emme ole sitä hakeneet. Vähän korpeaa lukea näitä ihmisten harhoja siitä, miten leveästi eletään. Pelkkää kituuttamista.

T. Työtön vanhempi,opiskeleva vanhempi ja 1 lapsi

Jotain menoja, joita ei huomioida (velkaa, liian iso asunto tms), teilläkin on jos ette toimeentulotuesta saa puuttuvaa osuutta?

Huh, kun rikkaita köyhät nykyään! Markka-aikana olin todella köyhä... löysin markan kadulta...sain sillä ostettua jotakin. Päivän ainoa ruoka leipäpala ilman mitään lisukkeita. Joululahjaksi ostin 5 markalla Tiimarista jotain pientä. Eikä juotu alkoholia, ei poltettu tupakkaa....ei sossusta mitään tukea tullut haettua. Asumistukeakaan ei saanut, kun oli niin pienet asumismenot. Oli vain työmarkkinatuki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, kun meillä nyt " köyhyys" johtuu siitä, että jäin töistä kotihoidontuelle. Väliaikainen tila. Joutuu oikeasti kiristelemään kun tulot tippuu parilla tonnilla kuussa.

Porukat taas oli mun lapsuudessa työttömänä ja jos rahaa oli, se ryypättiin. Ja sitten kitkutettiin tosi pienellä tietysti, kun rahat oli ryypätty.

Meillä ei mitään kovin leveää elämää ole koskaan eletty, mutta ei mistään tärkeästä ole tarvinnut pihdatakaan ja harvoin käyttötilit lähelläkään nollaa.. Mut ei sitten röyhitäkään ulkomaanmatkoilla tai muulla vastaavalla.

Tulot tippuu kahdella tonnilla kk? Voi hyvä luoja. Ei se ole mitään köyhyyttä. Köyhyyttä on se, että tuloja on kk 800e ja sillä pitäisi pärjätä.

No meille jää nyt alle 400 per nokka käytettäväksi rahaa, joten kyllä melko tiukkaa on. Mut kaikkea on koitettava elämässä.

Kaikki on suhteellista. Meillä jää 150e/nokka vuokran ja laskujen jälkeen. Olisimme oikeutettuja toimeentulotukeen,mutta emme ole sitä hakeneet. Vähän korpeaa lukea näitä ihmisten harhoja siitä, miten leveästi eletään. Pelkkää kituuttamista.

T. Työtön vanhempi,opiskeleva vanhempi ja 1 lapsi

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi ette ole hakeneen toimeentulotukea, jos sitä kerran saisitte? Tuollaisessa tilanteessa on ihan oma syy kituuttaa, jos lisärahaa olisi tarjolla, mutta sitä ei viitsi hakea.

90-luvun alussa oli tiukkaa. Olin ihan paniikissa, jos vaikka sukkahousut menivät rikki, kun uusia ei ollut varaa ostaa ja siihen aikaan meillä pankkineideillä piti olla hameet päällä. Tilipäivä oli juhlaa, kun pystyin ostamaan sämpyläjauhoja ja leipomaan syömistä itselleni. Yöt valvoin ja murehdin, että miten seuraavasta viikosta aina selviäisi.

Sittemmin olen kouluttautunut hyvään ammattiin ja taidan kuulua siihen hyvätuloisimpaan kansanosaan, vaan edelleenkään en ole noita kaameita aikoja unohtanut. Sen verran syvälle se hätä ja toivottomuuden tunne iskostui tuonne jonnekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, kun meillä nyt " köyhyys" johtuu siitä, että jäin töistä kotihoidontuelle. Väliaikainen tila. Joutuu oikeasti kiristelemään kun tulot tippuu parilla tonnilla kuussa.

Porukat taas oli mun lapsuudessa työttömänä ja jos rahaa oli, se ryypättiin. Ja sitten kitkutettiin tosi pienellä tietysti, kun rahat oli ryypätty.

Meillä ei mitään kovin leveää elämää ole koskaan eletty, mutta ei mistään tärkeästä ole tarvinnut pihdatakaan ja harvoin käyttötilit lähelläkään nollaa.. Mut ei sitten röyhitäkään ulkomaanmatkoilla tai muulla vastaavalla.

Tulot tippuu kahdella tonnilla kk? Voi hyvä luoja. Ei se ole mitään köyhyyttä. Köyhyyttä on se, että tuloja on kk 800e ja sillä pitäisi pärjätä.

Ensinnäkin kotihoidontuella ne tulot on n. 300€/kk ja sillä on pärjättävä. Toisekseen, jos on olemassa omistusasunto ja kolme lasta huollettavana on elämäntilanne aivan erilainen kuin sillä 800€/kk elävällä sinkulla. Ei voi ajatella, että jos jää hoitamaan kotiin lasta on myytävä talo ja muutettava perheen kanssa soluasuntoon tai vuokralle yksiöön. Ei köyhyys synny aina vähistä tuloista, vaan tulojen ja pakollisten menojen suhteesta. Ja sekin vaikuttaa kuinka monelle hengelle niiden rahojen on riitettävä. Minä jään syksyllä hoitovapaalle ja silloin perheemme kokonaisansiot ovat n. 3000€/kk. Joo, paljon, ja pärjäämme kyllä, enkä valita, sillä tämä on täysin oma valinta. Tuosta summasta maksamme kuitenkin viiden hengen, työssäkäyvän henkilön auton ja omakotitalon kulut. Rahat tulevat olemaan tiukalla, mutta köyhiä emme ole. Onko kuitenkaan 800€/kk yhdelle paljon vähemmän kuin 3000€/kk viidelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, kun meillä nyt " köyhyys" johtuu siitä, että jäin töistä kotihoidontuelle. Väliaikainen tila. Joutuu oikeasti kiristelemään kun tulot tippuu parilla tonnilla kuussa.

Porukat taas oli mun lapsuudessa työttömänä ja jos rahaa oli, se ryypättiin. Ja sitten kitkutettiin tosi pienellä tietysti, kun rahat oli ryypätty.

Meillä ei mitään kovin leveää elämää ole koskaan eletty, mutta ei mistään tärkeästä ole tarvinnut pihdatakaan ja harvoin käyttötilit lähelläkään nollaa.. Mut ei sitten röyhitäkään ulkomaanmatkoilla tai muulla vastaavalla.

Tulot tippuu kahdella tonnilla kk? Voi hyvä luoja. Ei se ole mitään köyhyyttä. Köyhyyttä on se, että tuloja on kk 800e ja sillä pitäisi pärjätä.

No meille jää nyt alle 400 per nokka käytettäväksi rahaa, joten kyllä melko tiukkaa on. Mut kaikkea on koitettava elämässä.

Kaikki on suhteellista. Meillä jää 150e/nokka vuokran ja laskujen jälkeen. Olisimme oikeutettuja toimeentulotukeen,mutta emme ole sitä hakeneet. Vähän korpeaa lukea näitä ihmisten harhoja siitä, miten leveästi eletään. Pelkkää kituuttamista.

T. Työtön vanhempi,opiskeleva vanhempi ja 1 lapsi

Jotain menoja, joita ei huomioida (velkaa, liian iso asunto tms), teilläkin on jos ette toimeentulotuesta saa puuttuvaa osuutta?

Kuten sanoin, olisimme kyllä oikeutettuja mutta emme ole tukea hakeneet. Koitamme kituuttaa ja saada osa-aikaista työtä.