Mistä yksinhuoltajien haukkuminen on lähtöisin?

Luulen että yksinhuoltajia haukkuvat ainoastaan ne, jotka itse elävät onnetonta elämää, huonossa kulissiliitossa tai ovat täysin riippuvaisia miehensä lompakosta. Näin se ainakin menee, jos otan esim. otannan naapureistani. Minua kiusaavat ja halveksuvat ovat uusperheen ilkeä (onneton?) wt-muija (aina nokkimassa), kulissiliitosta vihdoinkin eronnut edustusrouva (kiusaaminen hiljeni rouvan oman eron myötä) ja vanhat muutenkin happamat ja kaikesta valittavat ankeat pariskunnat. Tukea olen saanut naapurin iloiselta rouvalta perheineen, entiseltä naapurilta sain tukea rouvalta ja lapsilta, mies ei vissiin tykännyt yh:stä naapurissa, alensi heidänkin talonsa arvoa ja nuorelta lapsettomalta pariskunnalta.

Tämä oli siis vain otanta omasta elämästäni, mutta ei sen kummemmin tarkoituksella valittu. 

Ovat suurelta osin epäluotettavia ja vaikeita ihmisiä koska eivät ole pysyneet aviossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yh-äitien pojat ovat yliedustettuina niin itsemurhien, pitkäaikaistyöttömyyden kuin rikollisuudenkin suhteen. Pojan ei kuulu kasvaa ilman isää.

Kerropa se sitten niille isille

Suurin osa eroista tapahtuu naisen aloitteesta. Ja yksinhuoltajuuden glorifiointi vain lisää niitä eroja. Tässä pitää ajatella ennen kaikkea lasten etua, ei naisen.

Koska lasten etu on jäädä katsomaan vanhempien rakkaudetonta suhdetta. Saavat siitä hyvän mallin tulevaisuuden varalle omiin suhteisiin.

Koska on naisen vika että mies sekoaa päästään, käyttäytyy väkivaltaisesti ja alkoholisoituu. Koska naisen olisi pitänyt ymmärtää, että tulevaisuudessa niin tapahtuu suostuessaan avioliittoon ja lasten hankintaan. Tai naisen olisi ainakin itse pitänyt ymmärtää käyttäytyä toisin, ettei mies alkoholisoidu. Tai ainakin ymmärtää olla eroamatta, kaikesta huolimatta, olihan sitä pyhä lupaus annettu alttarilla.

Koska nainen sitten yksinhuoltajana lypsää yhteiskunnan rahoja ja muuttuu kuin taikaiskusta sellaiseksi, joka viettelee naimisissa olevat miehet. Koska lapsille ei ole hyväksi elää uusperheessä, parempi se alkoholisoitunut isä! Koska naisesta tuli kodinrikkoja.

Kamalaa kuraa, noi yksinhuoltajat.

T. Kahden kouluikäisen lapsen akateeminen kahta työtä tekevä yh

Yh on ihmisryhmä, joka pärjää itsenäisesti ilman miestä eli on kauhostuttava uhka sovinistimiehille, jotka haluavat hallita naisia ja joiden mielestä naisen kuuluu olla miehen omaisuutta.

Varsinkin kun useat naiset laittavat eron vireille, niin siinä syntyy paljon katkeria miehiä. Eron syyhän voi olla vaikka miehen väkivaltaisuus ja se jatkuu eron jälkeen henkisenä väkivaltana ja haluna mustamaalata exää, joka on nyt siis yh. Ja pilata hänen maineensa, jottei hän saisi uutta miestä, koska kuuluu sen omistushaluisen ex-miehen mielestä ikuisesti hänelle.

Vierailija kirjoitti:

Itse en koe ainakaan olevani yh kun lapsi on isällään 9-10 pv kuukaudessa. Meillä tosin on yhteishuoltajuus.Tällä palstalla tuntuu että kaikki eronneet naiset joilla on lapsia, ovat yh.menee vähän puurot ja vellit sekaisin.

Niin siis et ole yh, jos teillä on yhteishuoltajuus, tai et ole totaali yh. Miten nämä termit nyt menevätkään. Itse näkisin asian niin, että yh= henkilö jolla ei ole toista aikuista tukena kasvattamassa lasta.

Yh on myös silloin, jos toisella on tapaamisoikeudet lapseen/lapsiin, muttei osallistu juuri muulla tavoin heidän kasvatukseensa ja elämäänsä, esim. elää omaa elmäänsä juopporenttuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajaperheistä 24 prosenttia eli lähes neljännes on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Avo- ja aviopareistä, joilla on lapsia, toimeentulotukeen on turvautunut 4,2 prosenttia.

Tämähän tekee meistä 76% yksinhuoltajista todella kovia selviytyjiä.

Totta. Tai sitten elarit vaan on hyvät eli selvästi isämatskua ko. isä.

Elareita tuli minimimäärä ja nekin miten sattuu ja kelan kautta, ajoittain ei ollenkaan. Revi siitä, lompakkoloinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en koe ainakaan olevani yh kun lapsi on isällään 9-10 pv kuukaudessa. Meillä tosin on yhteishuoltajuus.Tällä palstalla tuntuu että kaikki eronneet naiset joilla on lapsia, ovat yh.menee vähän

puurot ja vellit sekaisin.

Itse olet sekaisin.

Olen ollut totaali-yh, ja todellakin "saan" käyttää yksinhuoltajan titteliä.

Tällä kai tarkoitettiin sitä kun etenkin nup haukkuvat mistä kohdistavat vihansa kaikkiin naisiin joilla on lapsia ja käyttävät termiä yh tietämättä että on eroja onko se lapsi välillä toisella vanhemmalla.

T: Toinen totaaliyh joka on joutunut selittämään ihan liian usein miksi lapsi asuu vain minun luonani.

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajaperheistä 24 prosenttia eli lähes neljännes on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Avo- ja aviopareistä, joilla on lapsia, toimeentulotukeen on turvautunut 4,2 prosenttia.

Johtuiskohan siitä että erossa elintaso puolittuu? Usein vielä niin, että lasten kanssa ollut äiti on tienannut paljon vähemmän kuin puolisonsa? Eron tullen hänen elintasonsa romahtaa. Yh saa tukea 50e/kk per lapsi, sekä usein sen minimielarin, jotain 150e. Eipä toisen ihmisen palkkapussia korvata 200e kuukaudessa. Ja loput 76% ovat arjen sakareita, kun kaikesta huolimatta pärjäävät. Tuet ovat olemassa tasan siksi, että hetkellisesti heikossa asemassa olevaa tuetaan pääsemään jaloilleen, sekä suojellaan lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yh-äitien pojat ovat yliedustettuina niin itsemurhien, pitkäaikaistyöttömyyden kuin rikollisuudenkin suhteen. Pojan ei kuulu kasvaa ilman isää.

Kerropa se sitten niille isille

Suurin osa eroista tapahtuu naisen aloitteesta. Ja yksinhuoltajuuden glorifiointi vain lisää niitä eroja. Tässä pitää ajatella ennen kaikkea lasten etua, ei naisen.

Koska lasten etu on jäädä katsomaan vanhempien rakkaudetonta suhdetta. Saavat siitä hyvän mallin tulevaisuuden varalle omiin suhteisiin.

:D

Olen itse yh. Kasvoin mukamas onnellisessa kodissa, vanhempani ovat edelleen avioliitossa, isäni oli väkivaltainen.

Olen epäonnistunut parisuhteissani, valitsin väärän ja väkivaltaisen miehen, kaskummaa. Myöhemmin olen luovuttanut yksineläjäksi.

Mutta aikuisella lapsellani on oma ihana perhe. Ja kiva mies.

Onneksi onnistuin jotenkin rikkomaan noidankehän.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat? En ole kuullut kenenkään suhtautuvan halventavasti yksinhuoltajiin. Päinvastoin, kunnioittaen ja välittäen. Ihmetellen, miten jaksavat hoitaa kaiken yksin. Hatun nosto myös minulta.

olet siis ekaa kertaa AV:lla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajaperheistä 24 prosenttia eli lähes neljännes on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Avo- ja aviopareistä, joilla on lapsia, toimeentulotukeen on turvautunut 4,2 prosenttia.

Tämähän tekee meistä 76% yksinhuoltajista todella kovia selviytyjiä.

Totta. Tai sitten elarit vaan on hyvät eli selvästi isämatskua ko. isä.

Vaikka sinä määrittelet ihmiset vain tulojen mukaan voin vannoa että syyt pariutua tai erota kumpuaa normaali ihmisillä ihan muualta.

(En muuten ole ikinä saanut toimeentulotukea tai elatusmaksuja. Miten keksit minua haukkua? )

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yh-äitien pojat ovat yliedustettuina niin itsemurhien, pitkäaikaistyöttömyyden kuin rikollisuudenkin suhteen. Pojan ei kuulu kasvaa ilman isää.

Kerropa se sitten niille isille

Suurin osa eroista tapahtuu naisen aloitteesta. Ja yksinhuoltajuuden glorifiointi vain lisää niitä eroja. Tässä pitää ajatella ennen kaikkea lasten etua, ei naisen.

Koska lasten etu on jäädä katsomaan vanhempien rakkaudetonta suhdetta. Saavat siitä hyvän mallin tulevaisuuden varalle omiin suhteisiin.

Jos edelleen eron jälkeen katsotaan lasten etua, niin lasten tulisi siirtyä automaattisesti isälle, jolloin he saisivat myös paremman kasvatuksen ja heistä tulisi selkärankaisia miehiä.

Tämä on asia mitä ei koskaan huomioida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinhuoltajaperheistä 24 prosenttia eli lähes neljännes on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen. Avo- ja aviopareistä, joilla on lapsia, toimeentulotukeen on turvautunut 4,2 prosenttia.

Johtuiskohan siitä että erossa elintaso puolittuu? Usein vielä niin, että lasten kanssa ollut äiti on tienannut paljon vähemmän kuin puolisonsa? Eron tullen hänen elintasonsa romahtaa. Yh saa tukea 50e/kk per lapsi, sekä usein sen minimielarin, jotain 150e. Eipä toisen ihmisen palkkapussia korvata 200e kuukaudessa. Ja loput 76% ovat arjen sakareita, kun kaikesta huolimatta pärjäävät. Tuet ovat olemassa tasan siksi, että hetkellisesti heikossa asemassa olevaa tuetaan pääsemään jaloilleen, sekä suojellaan lapsia.

Mulla ei puolittunut, vaan kasvoi, sillä olin loppuvaiheessa perheen ainoa työssäkäyvä. Ja oli ollut aikoja jolloin miehen kaikki tienestit menivät hänen omaan elämäänsä, perheelle ei riittänyt senttiäkään.

Mutta silti oli toki taloudellisesti haastavampaa kuin kahden palkkapussin perheissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yh-äitien pojat ovat yliedustettuina niin itsemurhien, pitkäaikaistyöttömyyden kuin rikollisuudenkin suhteen. Pojan ei kuulu kasvaa ilman isää.

Kerropa se sitten niille isille

Suurin osa eroista tapahtuu naisen aloitteesta. Ja yksinhuoltajuuden glorifiointi vain lisää niitä eroja. Tässä pitää ajatella ennen kaikkea lasten etua, ei naisen.

Koska lasten etu on jäädä katsomaan vanhempien rakkaudetonta suhdetta. Saavat siitä hyvän mallin tulevaisuuden varalle omiin suhteisiin.

Jos edelleen eron jälkeen katsotaan lasten etua, niin lasten tulisi siirtyä automaattisesti isälle, jolloin he saisivat myös paremman kasvatuksen ja heistä tulisi selkärankaisia miehiä.

Tämä on asia mitä ei koskaan huomioida.

Joo koska kaikki yh-äidit ovat silkkaa tyhmyyttään ottaneet eron täydellisestä kunnollisesta tasapainoisesta miehestä, joka on lähes yksin tehnyt kaikki kotityöt ja hoitanut lapset äidin makoillessa sohvalla kaljapullon kanssa. Not.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yh-äitien pojat ovat yliedustettuina niin itsemurhien, pitkäaikaistyöttömyyden kuin rikollisuudenkin suhteen. Pojan ei kuulu kasvaa ilman isää.

Kerropa se sitten niille isille

Suurin osa eroista tapahtuu naisen aloitteesta. Ja yksinhuoltajuuden glorifiointi vain lisää niitä eroja. Tässä pitää ajatella ennen kaikkea lasten etua, ei naisen.

Koska lasten etu on jäädä katsomaan vanhempien rakkaudetonta suhdetta. Saavat siitä hyvän mallin tulevaisuuden varalle omiin suhteisiin.

:D

Olen itse yh. Kasvoin mukamas onnellisessa kodissa, vanhempani ovat edelleen avioliitossa, isäni oli väkivaltainen.

Olen epäonnistunut parisuhteissani, valitsin väärän ja väkivaltaisen miehen, kaskummaa. Myöhemmin olen luovuttanut yksineläjäksi.

Mutta aikuisella lapsellani on oma ihana perhe. Ja kiva mies.

Onneksi onnistuin jotenkin rikkomaan noidankehän.

Tuon ylemmän kommentin siis kirjoitin sarkasmilla. Olen itse myös kylmän kulissiliiton keskellä kasvanut ja täytyy sanoa että se on hankaloittanut nuorena aikuisena parisuhteita. Että repikää siitä ne jotka väittävät että pitää pysyä lasten takia yhdessä ja erot traumatisoi lapsia. Olin todella onnellinen kun vanhemmat erosivat ja kummastakin näki miten helpottuneita viimein ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yh-äitien pojat ovat yliedustettuina niin itsemurhien, pitkäaikaistyöttömyyden kuin rikollisuudenkin suhteen. Pojan ei kuulu kasvaa ilman isää.

Kerropa se sitten niille isille

Suurin osa eroista tapahtuu naisen aloitteesta. Ja yksinhuoltajuuden glorifiointi vain lisää niitä eroja. Tässä pitää ajatella ennen kaikkea lasten etua, ei naisen.

Koska lasten etu on jäädä katsomaan vanhempien rakkaudetonta suhdetta. Saavat siitä hyvän mallin tulevaisuuden varalle omiin suhteisiin.

Jos edelleen eron jälkeen katsotaan lasten etua, niin lasten tulisi siirtyä automaattisesti isälle, jolloin he saisivat myös paremman kasvatuksen ja heistä tulisi selkärankaisia miehiä.

Tämä on asia mitä ei koskaan huomioida.

Itse asiassa olen sanonut tyttärelleni, että poika tarvitsee sitten isäänsä seuraavat 18 vuotta. Eivätkä edes olleet eroamassa. Ehkä olen vähän radikaali?

Olen pitänyt isän oikeuksista perheessämmekin enemmän kiinni kuin tytön isä. Mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy. Isän pitää itse haluta olla isä ja kantaa vastuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat? En ole kuullut kenenkään suhtautuvan halventavasti yksinhuoltajiin. Päinvastoin, kunnioittaen ja välittäen. Ihmetellen, miten jaksavat hoitaa kaiken yksin. Hatun nosto myös minulta.

olet siis ekaa kertaa AV:lla?

Toisaalta tää on vaan av. Täällä vihataan kaikkia. Yh-äitinä osallistun näihin keskusteluihin huvin kannalta. Hauska nähdä mitä muut luulee ja yrittävät vielä haukkua :D

Eron takia yh-äideiksi joutuneilta naisilta tulisi lapset huostaanottaa välittömästi mikäli isä ei ota lapsiaan kasvatettavakseen.

Näitä yh-äitien kasvattamia lapsia kun alkaa olemaan ihan riittävästi esimerkkeinä naisten lastenkasvatus taidoista ja kyvyistä.

Kyllä yh-äideistä puhutaan ikävään sävyyn ainakin tällä palstalla. Omassa tuttavapiirissäni irl sen sijaan ei puhuta pahaa yh-äideistä. Miksi lyödä lyötyä puhumalla pahaa? Muutenkin tunnen vain hyviä, uutteria, kunnollisia, kunniallisia, itsenäisiä ja rehtejä yh-äitejä.

Villi veikkaus:

Yh-äitien halveksuminen juontaa juurensa varmasti jo... ainakin keskiajalle. Ennen vanhaan on pidetty moraalittomana naista, joka on ollut esiaviollisessa suhteessa, tullut raskaaksi avioliiton ulkopuolella ja saanut lapsen yksin. Miehelle sen sijaan ei ole koitunut rellestämisestä mitään näin näkyviä seurauksia, joten hän on saanut vapaammin mennä menojaan, mutta tuskin kuitenkaan ilman perässä seuraavia juoruja ja seläntakaista paheksuntaa.

Haukkumalla yh-äitejä on kai koetettu suojella sekä omaa avioliittoa että tyttäriä ylipäänsä. Omaan avioliittoon ei tietenkään haluta kolmansia osapuolia, ja yh-äidit on nähty moraalisesti löyhinä, vaikka ovat saattaneet olla esimerkiksi väkiiisinmakuun uhreja. Yh-äitiys on edustanut siis rappiollista moraalia, jota on pidetty täysin naisesta johtuvana. Yh-äidit ovat harvemmin voineet solmia kunniallisia avioliittoja, he ovat olleet yhteisössään yleisen halveksunnan alla. Kuka sellaista tyttärelleen haluaa?

Ja nyt huom. tuossa vain arvailuja. Onhan yh-äitiys toisaalta ollut tavallista esim. piikojen keskuudessa, mutta heidät on silti pidetty taloissa mielihyvin. Mene ja tiedä, mutta arvatenkin yh-äitien arvostuksen puutteella on pitkä historia ja se liittyy vahvasti siihen, millaista naista pidetään moraalisesti kunniallisena.