Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Viinipullon jakaminen miehen kanssa - fail!
Vinetto
19.02.2017 |
Pakko my jonnekin avautua kun jurppii. Joka kerta kun ostan viikonlopuksi pullon viiniä, on lopputulema se että mies imasee siitä leijonanosan ja minä saan ehkä desin jos en väkisten juo samaan tahtiin (eli sen puolikkaan pullon illassa). Siemailen itse vähissä erin ja se puolikas riittää koko viikonlopuksi. Tai riittäisi, ellei ukko vetäis ekana iltana sen puolikkaan ja tokana kävis pokkana kaatamasa itelleenkin kun käyn kippaamassa lorauksen lasiin. Kun urputan aiheesta (enkö saa juoda viiniäni rauhassa ilman että joutuu pitää puoliaan) kaataa hän ehkä osan takaisin minun lasiini, ja kun katson monttu auki että mit vit.. niin selitys kuuluu että hän on isompi ja syö ja juo muutenkin enemmän ni hänelle kuuluu enemmän. Taidan olla suhteessa henkisen teinin kanssa. Paperilla on kuitenkin miltei nelikymppinen.
Ei mulla muuta 😧
Kommentit (98)
Ap:n ongelmaan ratkaisu on avata puolikaspullo. 37,5 cl pullosta riittää sopivasti 2-3 lasillista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkauskakkaus kirjoitti:
Kuka käskee ostamaan yhteisen pullon, ja vieläpä jotain mietoa vinkunplöröä - litran pullo whiskey'ä saattaisi toimia paremmin - tai jotain yhteistä maissilastulautasta ravintolassa? Miksi ihmeessä joidenkin naisten mielestä parisuhteessa kaikki pitää olla yhteistä?
Käytättekö vuoronperään (sopiipa hyvin: vuoron "perään") samoja vessapapereitakin? Ja tietenkin siis paskotte romanttisesti yht'aikaa samassa vessassa, toinen oikeaan pönttöön ja toinen johonkin Bauhausin muoviseen aikuisten retkipottaan?
How romantic!
Se on kyllä aika usein mies joka ehdottaa yhteisostoja (varmaan laskeskelen että saa sitten itse yli puolet?)
Meillä syödään usein esim yhteinen alkupalalautanen, josta mies syö n 75%, mutta kun mies kuitenkin aina myös maksaa laskun niin enpä jaksa ruikuttaa 'epäreiluutta' 🤣
Anoppi on aloittajan kaltainen. Miehensä on alkoholisti, joka on asian myöntänyt, ja halunnut päästä alkoholista eroon. Anopille tämä ei käy, koska hän haluaa elää 'hienosti' kohtuudella viiniä juoden, ja pakottaa apen uudelleen ja uudelleen lankeamaan.
Jos anoppi vain luopuisi omasta viinistään, onhan elämässä muitakin iloja, apenkin elämä voisi olla helpompaa.
Alkoholistista ei tule kohtuukäyttäjää vain siksi, että vaimo haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan tyypillistä, kun miehen kanssa asuu ja aikaansa viettää. Me olimme taannoin syömässä ulkona ja tavoistani poiketen minun teki hirveästi mieli jälkkäriä. Kyseisessä ravintolassa on kehuttu "kahden hengen jälkkärilautanen", jonka tilaamista ehdotin. Mies vaikeroi, että ei kai, hänellä on maha niin täynnä, että ei hän mitään jaksa. No, pidin pääni ja vakuuttelin, että mulle kyllä mahtuu hänenkin osuutensa. Kun lautanen saapui pöytään, ehdin maistaa vain pari lusikallista, kun koko (JÄTTIMÄINEN) jälkkäri oli hävinnyt lautaselta miehen kitaan. Että kuinkahan olisi käynyt, jos miehen maha EI olisi ollut ihan täynnä ja sen olisi tehnyt mieli tuota jälkkäriä. Olisin ehkä ehtinyt nippa nappa lusikkaan tarttua...
Oletko sokea, vai miten on mahdollista että mies ehti syödä kaiken huomaamattasi sillä aikaa, kun sinä söit kaksi lusikallista?
Kyllä mulla näkö on tallella, mutta mun käsityksen mukaan tuollaiset jälkkärit syödään hitaasti nautiskellen ja kunnolla maistellen. Ei siten, että heitetään puolet kakkupalasta kerralla huiviin. En ymmärrä, miksi joku edes haluaa vetää tuollaiset nautiskeluherkut suurin piirtein pureskelematta niellen. Mieheni on kasvanut veljeslauman keskellä ja joskus mietin, että niiden on varmaan ihan oikeasti pitänyt opetella ahmimaan mahdollisimman nopeasti, että on lapsena kerennyt saamaan oman osansa. Mä en ole tottunut sellaiseen ja vieläkin, melkein 20 vuoden yhteiselon jälkeen, hämmästystä herättää tuo tahti ja tyyli. Mutta oma vikanihan tuo tietenkin oli. Tällä kokemuksella olisi jo pitänyt tajuta, ettei missään nimessä yhteistä lautasta, vaan molemmille omat lautaset, omat reviirit.
Jos kerran näit että mies ahmii sinunkin osuutesi, niin sitten en ymmärrä, miksi et sen puolikkaan kakkupalan häviämisen jälkeen SANONUT äijälle että loput on sinulle?! Jos toinen ei osaa jakaa, niin sinä et osaa avata suuta. Yhtä tyhmiä molemmat.
Tyhmä olet itse. Minä kai olen lähinnä liian hyvin kasvatettu. En halunnut pilata tunnelmaa, enkä katsonut hienoa ravintolaa sopivaksi paikaksi alkaa kinata omasta osuudestani.
Hyvin kasvatettu ihminen osaa pitää puolensa kohteliaasti, ilman kinaamista. Samoin hän ei jälkikäteen valita käytöksestä, jota on itse suu kiinni katsonut. Sinä sekoitat nyt hyväkäytöksisyyden, ja itseään paremmaksi luulevan marttyyriyden keskenään.
Meillä mies ostaa itselleen oluet viikonlopuksi ja minä viinipullon. Mies kun on juonut oluensa, hän pyytää saada maistaa mun viiniä. Ja sitten hän juo ison kulauksen, siis siten kuin joisi vettä janoonsa ja lasi siis tyhjäksi. Todella ärsyttävää!
Olisi pitänyt kuitenkin kirjoittaa imperfektissä, ei maistele enää mun viiniä, pari kertaa hölmistyneenä siedin sitä ja tein selväksi etten siedä enempää.
Kuulostaa hirveältä juntilta, mutta ei oikeasti ole. Tuo käytös toki oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan tyypillistä, kun miehen kanssa asuu ja aikaansa viettää. Me olimme taannoin syömässä ulkona ja tavoistani poiketen minun teki hirveästi mieli jälkkäriä. Kyseisessä ravintolassa on kehuttu "kahden hengen jälkkärilautanen", jonka tilaamista ehdotin. Mies vaikeroi, että ei kai, hänellä on maha niin täynnä, että ei hän mitään jaksa. No, pidin pääni ja vakuuttelin, että mulle kyllä mahtuu hänenkin osuutensa. Kun lautanen saapui pöytään, ehdin maistaa vain pari lusikallista, kun koko (JÄTTIMÄINEN) jälkkäri oli hävinnyt lautaselta miehen kitaan. Että kuinkahan olisi käynyt, jos miehen maha EI olisi ollut ihan täynnä ja sen olisi tehnyt mieli tuota jälkkäriä. Olisin ehkä ehtinyt nippa nappa lusikkaan tarttua...
Oletko sokea, vai miten on mahdollista että mies ehti syödä kaiken huomaamattasi sillä aikaa, kun sinä söit kaksi lusikallista?
Kyllä mulla näkö on tallella, mutta mun käsityksen mukaan tuollaiset jälkkärit syödään hitaasti nautiskellen ja kunnolla maistellen. Ei siten, että heitetään puolet kakkupalasta kerralla huiviin. En ymmärrä, miksi joku edes haluaa vetää tuollaiset nautiskeluherkut suurin piirtein pureskelematta niellen. Mieheni on kasvanut veljeslauman keskellä ja joskus mietin, että niiden on varmaan ihan oikeasti pitänyt opetella ahmimaan mahdollisimman nopeasti, että on lapsena kerennyt saamaan oman osansa. Mä en ole tottunut sellaiseen ja vieläkin, melkein 20 vuoden yhteiselon jälkeen, hämmästystä herättää tuo tahti ja tyyli. Mutta oma vikanihan tuo tietenkin oli. Tällä kokemuksella olisi jo pitänyt tajuta, ettei missään nimessä yhteistä lautasta, vaan molemmille omat lautaset, omat reviirit.
Jos kerran näit että mies ahmii sinunkin osuutesi, niin sitten en ymmärrä, miksi et sen puolikkaan kakkupalan häviämisen jälkeen SANONUT äijälle että loput on sinulle?! Jos toinen ei osaa jakaa, niin sinä et osaa avata suuta. Yhtä tyhmiä molemmat.
Tyhmä olet itse. Minä kai olen lähinnä liian hyvin kasvatettu. En halunnut pilata tunnelmaa, enkä katsonut hienoa ravintolaa sopivaksi paikaksi alkaa kinata omasta osuudestani.
Hyvin kasvatettu ihminen osaa pitää puolensa kohteliaasti, ilman kinaamista. Samoin hän ei jälkikäteen valita käytöksestä, jota on itse suu kiinni katsonut. Sinä sekoitat nyt hyväkäytöksisyyden, ja itseään paremmaksi luulevan marttyyriyden keskenään.
Vähän infoa sinulle, pikku köökkipsykologi. Minähän en ole "valittanut jälkikäteen" yhtään kenellekään. Sen sijaan tarjosin kyllä ap:lle vertaistukea kertoen, miten asiat meillä (ja ketjusta päätellen monella muullakin) usein menevät. En tiedä, mikä ihmeen pakkomielle sinulle tuosta viestistäni tuli. Miehen kanssa asiaa käsiteltiin sen verran, että hän itse totesi syötyään naureskellen, että oho, maistuipa se sittenkin. Johon itse vastasin, että no niin näytti maistuvan. Täysin sulassa sovussa. Ei meillä niin köyhiä olla, että ruoasta olisi koskaan pitänyt tapella. Aika paljon saa lukea rivien välistä, että pääsee tuollaiseen diagnoosiin kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vinetto kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinetto kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vinetto kirjoitti:
Musta se on itsekästä ja inhottava piirre ihmisessä että yrittää horia itelleen enemmän. Kyllä musta tuntuu ongelmalliselta että jotain, on se sitte viinipullo tai pizza, ostetaan puoliksi ja toinen aina vetää sen miltei kokonaan ite.
Sen lisäksi on tässä ihan syynsä sille miks vain yks pullo viiniä viikonlopussa.. sen lisäks et on ahne, on myös vähän liian perso alkoholille eikä tunne rajojaan. Mä tunnen ja olen ilmaissut missä sietokykyni rajat menee, niin nyt sit koitetaan maksomoida saadun alkoholin määrä siitä yhteisestä pullosta.
-ap
Kuulostat raskaalta ihmiseltä. "minä kyllä tunnen miehenkin rajat, ja nyt meillä rajoitetaan!!" onko hän lapsi?
En tiedä oonko ihmisenä raskas jos pidän omista rajoistani kiinni. Eikä niihin sisälly kaatokännissä verissäpäin örvellys ja homalahakuinen juominem joka viikonloppu. Joten joo, asetan rajani, kuten kuka tahansa itseään kunnioittava ihminen tekee. Hän päättää itse että haluaako elää niissä vai lähteä lätkimään.
Eihän se mies sinun lasiisi sitä viiniä ollutkaan kaatamassa. En näe ongelmaa edelleenkään, mutta jotenkin sinä vain koitat sellaisen tästä tehdä.
Tarkoitan omilla rajoillani sitä, että mitä käytöstä otan vastaan ja mitä en. Hyväksynkö jatkuvaa tissuttelua ja ryyppäämistä omassa himassani? En hyväksy. Jos hän pitää sitä juomista suhdetta tärkeämpänä niin sitten hän lähtee, en pakota jäämään. Kyllähän ihmiset nyt parisuhteissa omat rajansa vetävät. Etkö muka vedä itse? En minäkään miehe rajojen ylitse kävele. Sitä kutsutaan itsekunnioitukseksi ja toisen huomioimiseksi.
Sinusta se että aikuinen mies joisi viikonloppuna yhden pullon viiniä on känniörvellystä tai jatkuvaa tissuttelua, niinkuin asian mainitsit?
No AP on nainen. Kaikesta pitää saada sota, tai vähintäänkin parisuhdedraama aikaiseksi. Ja oikeassahan ei voi olla jos omaa kivekset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat pullot. Tai itse ilmottaisin miehelle et m' haen nyt itselleni alkosta viinipullon et hakekoon itse sit mitä tykkää.
Meillä ongelmana useimmiten et mies ei tykkää alkoholia oikeastaan ottaa. Mä ostan itselleni sit viiniä, lonkeroa tai siideriä. Ni johan hän on lorppaamassa siel myös. Ei sil et eikö sais ottaa mut jos olen ajatellut juovani kaks lonkeroa niin harmittaa et toinen on kadonnut parempiin suihin. Joo voisin ostaa vaik sikspäkin mut miksi mun pitää olla aina ostamassa juomat. Mies vois ihan itse ostaa omat lonkeronsa ja välillä vaikka mullekin. Ja jos kaupas kysyn et ottaako jotain ni vastaus on ain ei. ei tee mieli. mut kippas kappas.
eikä siis ole pelkkä alkoholi. sinne katoaa kaikki muutkin herkut. tuoremehusta meillä on aina riita. ostan kalliimpaa herkkumehua viikonlopuks ja saan siitä vajaan lasin kun litrahuuli on maiskutellut menemään. ostan kaks tölkkii niin sinne katoaa se toinenkin. ja hän ostaa halvinta omppumehua käydessään kaupassa. Ärsyttäväääää! Olen harkinnut nimikoida juomani. ja joku merkkiviiva systeemi kylkeen.
On se vaan jännä juttu, että kun nainen iskee henkisesti nyrkkiä pöytään ja asettaa rajat, niin välittömästi nainen on hankala, itsekäs, väärässä, jne. Kun mies ilmaisee rajat ja tahtonsa, häntä pidetään määrätietoisena ja voimakkaana.
Ihan oikein AP, että pidät puolesi. Elämän pikkunautinto, viiniä pari lasillista työviikon päätteeksi ei tee kenestäkään alkolistia - kun määrät pysyvät kohtuudessa. Ihan oikeasti ärsyttää, että viinipullosta ei ehdi nauttimaan kuin lasillisen, jos sitäkään - kumppanin juodessa viidessä minuutissa humalahakuisesti. Osta AP itsellesi niin laadukas ja kallis viini kuin suinkin viitsit - ja nauti se yksin! Kerro kumppanillesi, että hänen tapansa "jakaa" viini ei ole oikeudenmukaista. Jako ei mene tasan. Että hankkikoot oman viininsä, mikäli alkoholismiltaan kykenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet ovat itsekkäitä sikoja. Tein heti suhteen alussa selväksi, että ruokameiningissä on my tai high way. Olen taloudellinen, syön vähän ja kurinalaisesti. Viikonloppuna herkutellaan, samoin juhlissa. Mä en voi sietää, että mies mättää herkkuja - joita ei itse ole maksanut, saati valmistanut - kuin viimeistä päivää. Olenkin vaatinut, että myös minulle kiitos herkkuja!
Sellainen ihmeellinen tunne tulee, että minä olen piika, miehen omaisuutta - ja mies katsoo minut sekä valmistamani ruuan omaksi omaisuudekseen - jolle voi tehdä mitä haluaa. Kuten esim. syödä jääkaapin tyhjäksi, jugurtit, mehut, kaikki. Että ei väliä, jos muille (eli mulle ja lapsille) ei jää.
Onko kukaan opettanut miehelle käytöstapoja ja kohtuullisuutta? Onko kukaan opettanut, että ei makeaa (tässä tapauksessa esim. viiniä) mahan täydeltä? Onko kukaan opettanut miehelle naisen ja elämänkumppanin huomioonottamista?
Vierailija kirjoitti:
On se vaan jännä juttu, että kun nainen iskee henkisesti nyrkkiä pöytään ja asettaa rajat, niin välittömästi nainen on hankala, itsekäs, väärässä, jne. Kun mies ilmaisee rajat ja tahtonsa, häntä pidetään määrätietoisena ja voimakkaana.
Ihan oikein AP, että pidät puolesi. Elämän pikkunautinto, viiniä pari lasillista työviikon päätteeksi ei tee kenestäkään alkolistia - kun määrät pysyvät kohtuudessa. Ihan oikeasti ärsyttää, että viinipullosta ei ehdi nauttimaan kuin lasillisen, jos sitäkään - kumppanin juodessa viidessä minuutissa humalahakuisesti. Osta AP itsellesi niin laadukas ja kallis viini kuin suinkin viitsit - ja nauti se yksin! Kerro kumppanillesi, että hänen tapansa "jakaa" viini ei ole oikeudenmukaista. Jako ei mene tasan. Että hankkikoot oman viininsä, mikäli alkoholismiltaan kykenee.
Jos aloittajakin vain "nauttii" viinistä, siihen riittää se yksikin lasillinen. Hienoa , että palstamammat jakavat diagnoosejaan miehistä miesvihapalstalla näinkin objektiivisesti arvioiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei onneksi ole ongelmaa viinin tai muunkaan jakamisessa. Minä juon punkkua ja ostan naiselle valkkaria. Sitten jos ostan kaljaa tai kirkasta niin lupaa kysymättä saa aina ottaa niin paljon tai vähän kuin haluaa. Sipsi tai juustonaksu pussi riittää helposti kun melkein aina siitä jää yli.
Itse en syö karkkia mutta joskus harvoin iskee suklaa himarit. Silloin menee niin paljon kerralla että muijalla tekee pahaa katsoa. Ehkä 2-3 kertaa vuodessa vedän suklaata aivan sikana. Niistä suklaista saatan olla niin pihi paska että sanon ostamaan omat jos mieli tekee. Toi ei tajua miten joku voi kerralla vetää pari levyä ja toistakymmentä eri patukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat itsekkäitä sikoja. Tein heti suhteen alussa selväksi, että ruokameiningissä on my tai high way. Olen taloudellinen, syön vähän ja kurinalaisesti. Viikonloppuna herkutellaan, samoin juhlissa. Mä en voi sietää, että mies mättää herkkuja - joita ei itse ole maksanut, saati valmistanut - kuin viimeistä päivää. Olenkin vaatinut, että myös minulle kiitos herkkuja!
Sellainen ihmeellinen tunne tulee, että minä olen piika, miehen omaisuutta - ja mies katsoo minut sekä valmistamani ruuan omaksi omaisuudekseen - jolle voi tehdä mitä haluaa. Kuten esim. syödä jääkaapin tyhjäksi, jugurtit, mehut, kaikki. Että ei väliä, jos muille (eli mulle ja lapsille) ei jää.
Onko kukaan opettanut miehelle käytöstapoja ja kohtuullisuutta? Onko kukaan opettanut, että ei makeaa (tässä tapauksessa esim. viiniä) mahan täydeltä? Onko kukaan opettanut miehelle naisen ja elämänkumppanin huomioonottamista?
Jos kaltaisellasi miesvihaajalla on mukamas oikeasti mies, niin sen täytyy olla aivokuollut vihannes.
Maksathan kaikesta myös puolet, raskaus ja kotiäitiyden aikanakin? Oliko lapset tälle miehelle, vai monesko on kierroksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostakaa riittävästi sitä ruokaa ja juomaa, niin riittää kaikille sen mukaan kuin uppoaa! Ihan käsittämätöntä, että aikuiset ihmiset ei ymmärrä ennakoida ja hankkia enemmän, jos tietää loppuvan AINA kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat itsekkäitä sikoja. Tein heti suhteen alussa selväksi, että ruokameiningissä on my tai high way. Olen taloudellinen, syön vähän ja kurinalaisesti. Viikonloppuna herkutellaan, samoin juhlissa. Mä en voi sietää, että mies mättää herkkuja - joita ei itse ole maksanut, saati valmistanut - kuin viimeistä päivää. Olenkin vaatinut, että myös minulle kiitos herkkuja!
Sellainen ihmeellinen tunne tulee, että minä olen piika, miehen omaisuutta - ja mies katsoo minut sekä valmistamani ruuan omaksi omaisuudekseen - jolle voi tehdä mitä haluaa. Kuten esim. syödä jääkaapin tyhjäksi, jugurtit, mehut, kaikki. Että ei väliä, jos muille (eli mulle ja lapsille) ei jää.
Onko kukaan opettanut miehelle käytöstapoja ja kohtuullisuutta? Onko kukaan opettanut, että ei makeaa (tässä tapauksessa esim. viiniä) mahan täydeltä? Onko kukaan opettanut miehelle naisen ja elämänkumppanin huomioonottamista?
Jos kaltaisellasi miesvihaajalla on mukamas oikeasti mies, niin sen täytyy olla aivokuollut vihannes.
Maksathan kaikesta myös puolet, raskaus ja kotiäitiyden aikanakin? Oliko lapset tälle miehelle, vai monesko on kierroksessa?
Joo Hyi helvetti mikä ämmä!
Vierailija kirjoitti:
Miehet ovat itsekkäitä sikoja. Tein heti suhteen alussa selväksi, että ruokameiningissä on my tai high way. Olen taloudellinen, syön vähän ja kurinalaisesti. Viikonloppuna herkutellaan, samoin juhlissa. Mä en voi sietää, että mies mättää herkkuja - joita ei itse ole maksanut, saati valmistanut - kuin viimeistä päivää. Olenkin vaatinut, että myös minulle kiitos herkkuja!
Sellainen ihmeellinen tunne tulee, että minä olen piika, miehen omaisuutta - ja mies katsoo minut sekä valmistamani ruuan omaksi omaisuudekseen - jolle voi tehdä mitä haluaa. Kuten esim. syödä jääkaapin tyhjäksi, jugurtit, mehut, kaikki. Että ei väliä, jos muille (eli mulle ja lapsille) ei jää.
Onko kukaan opettanut miehelle käytöstapoja ja kohtuullisuutta? Onko kukaan opettanut, että ei makeaa (tässä tapauksessa esim. viiniä) mahan täydeltä? Onko kukaan opettanut miehelle naisen ja elämänkumppanin huomioonottamista?
Kaupaan siitä hop, hop. Tuo kaljaa ja sipsejä. Sitten voit mennä sängylle odottelemaan pylly pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
Minkähänlainen parku palstalla alkaisi, jos mies kertoisi rajoittavansa naisensa syömistä, tai vaikkapa erityisesti suklaansyömistä? ; )
Jos mies ostaa itselleen konvehtirasian, en syö siitä omin luvin mitään. Jos minä ostan itselle konvehtirasian, voin antaa siitä miehelle konvehteja, jos hän pyytää. Miehellä ei ole mitään oikeutta kieltää minulta suklaan syöntiä.
Ihan oikeastiko sinä vertaat suklaan syöntiä ja alkoholin juomista toisiinsa? Jos syöt kilon suklaata ja lähdet ajamaan autolla, niin soittaako puoliso poliisit perääsi? Miten menee viinipullon kanssa?
Alue: Aihe vapaa
Näen tässä nyt pientä ristiriitaa. Asetat rajasi, mutta silti olet alakynnessä ja sinunkin osastasi otetaan. Mies ei selvästi rajoituksistasi piittaa vaan ryystää kylmän viileesti pullostanne enemmän.