Viinipullon jakaminen miehen kanssa - fail!
Pakko my jonnekin avautua kun jurppii. Joka kerta kun ostan viikonlopuksi pullon viiniä, on lopputulema se että mies imasee siitä leijonanosan ja minä saan ehkä desin jos en väkisten juo samaan tahtiin (eli sen puolikkaan pullon illassa). Siemailen itse vähissä erin ja se puolikas riittää koko viikonlopuksi. Tai riittäisi, ellei ukko vetäis ekana iltana sen puolikkaan ja tokana kävis pokkana kaatamasa itelleenkin kun käyn kippaamassa lorauksen lasiin. Kun urputan aiheesta (enkö saa juoda viiniäni rauhassa ilman että joutuu pitää puoliaan) kaataa hän ehkä osan takaisin minun lasiini, ja kun katson monttu auki että mit vit.. niin selitys kuuluu että hän on isompi ja syö ja juo muutenkin enemmän ni hänelle kuuluu enemmän. Taidan olla suhteessa henkisen teinin kanssa. Paperilla on kuitenkin miltei nelikymppinen.
Ei mulla muuta 😧
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää teidän kirjoittamanne jutut vaikuttaa ihan siltä kuin ne miehet olis teidän pahimpia vihamiehiänne. Miksi te inhoamienne ihmisten kanssa pariudutte? Kuulostaa ihan uskomattomalta
On eri asia inhoaa yhtä piirrettä kun koko ihmistä. Yhtä piirrettä on helppo ihmisen muuttaa jos yhtään ajattelee kumppaniaan ja yhteistä tulevaisuutta. Parisuhteessa on osattava jakaa asioita tasapuolisesti.
Jos sinulla on tarve muuttaa toista ihmistä, olet itse väärän ihmisen valinnut. Jos mies haluaa muuttaa naisessa jonkin asian, on kyseessä narsistikusipääsika, naisen vastaava toiminta on sitten parisuhteen ylläpitämisen kannalta oleellista? Parisuhteessa jaetaan kaikki tasaisesti, jos nainen niin haluaa? Miksiköhän tämä ei toimi raha-asioiden suhteen, mies maksaa kaiken jo ensitreffeistä alkaen palstamammoille. Toisen ihmisen holhoaminen, mitä ap harrastaa, on henkistä väkivaltaa.
Ap on lienee löytänyt omansa vasta aikuisena, mutta eksäni kanssa kävi niin, että asuttiin vielä lapsuuskodeissa tutustuessamme. Toinen biletti jonkun verran kuten minäkin. Mutta kun ikä karttui, hänen biletyksensä jäi ennalleen tai lisääntyi kun itse aloin nähdä sen ohimenneenä elämänvaiheena.
Tehtiin se virhe, että muutettiin vielä yhteenkin. Molemmilla sellaiset säntilliset keskiluokkaiset kodit taustalla ja oletin elämän olevan samanlaista meidänkin kodissa. Mies kuitenkin valvoi yöt pitkät ja tissutteli telkkarin ääressä lopulta jokaisena iltana, jota ei seurannut aamulla työt. Viikonloppuna nukkui sitten (laittamaani) lounaaseen asti. Aika pian nostin kyllä kytkintä.
Ei sitä karahviakaan tarvitse, jos pullosta tulee 2 lasia per naama niin laskee niitä laseja ja toteaa miehelle kahden jälkeen, että hänen osuus oli nyt siinä.
Vinetto kirjoitti:
Pakko my jonnekin avautua kun jurppii. Joka kerta kun ostan viikonlopuksi pullon viiniä, on lopputulema se että mies imasee siitä leijonanosan ja minä saan ehkä desin jos en väkisten juo samaan tahtiin (eli sen puolikkaan pullon illassa). Siemailen itse vähissä erin ja se puolikas riittää koko viikonlopuksi. Tai riittäisi, ellei ukko vetäis ekana iltana sen puolikkaan ja tokana kävis pokkana kaatamasa itelleenkin kun käyn kippaamassa lorauksen lasiin. Kun urputan aiheesta (enkö saa juoda viiniäni rauhassa ilman että joutuu pitää puoliaan) kaataa hän ehkä osan takaisin minun lasiini, ja kun katson monttu auki että mit vit.. niin selitys kuuluu että hän on isompi ja syö ja juo muutenkin enemmän ni hänelle kuuluu enemmän. Taidan olla suhteessa henkisen teinin kanssa. Paperilla on kuitenkin miltei nelikymppinen.
Ei mulla muuta 😧
Jos sinä ostat pullon viiniä omillarahoillasi niin sen koko sisältö kuuluu yksin sinulle. Voit kaataa miehelle lasillisen jos haluat, pakko ei ole. Pätee toki toisinkin päin.
Meillä menee yleensä puoliksi riippumatta kumpi on pullon hankkinut.
Minkähänlainen parku palstalla alkaisi, jos mies kertoisi rajoittavansa naisensa syömistä, tai vaikkapa erityisesti suklaansyömistä? ; )
Vierailija kirjoitti:
Me otetaan aina omat pullot, lasit tai ateriat esim. raflassa. Muuten jäisin kokonaan ilman. Silti kyylää kuola valuen että jos multa kuitenkin jäisi vähän, niin voisi kuulemma syödä loput. Ruokaa täytyy muutenkin valmistaa aina neljälle ja ukko vetää 3/4 safkasta saman tien. Mun menee käytännössä koko palkka ton suursyömärin suuhun ja mahaan 😤.
Käske sen ostaa safkansa itse, ei sun tartte niitä yksin maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää teidän kirjoittamanne jutut vaikuttaa ihan siltä kuin ne miehet olis teidän pahimpia vihamiehiänne. Miksi te inhoamienne ihmisten kanssa pariudutte? Kuulostaa ihan uskomattomalta
On eri asia inhoaa yhtä piirrettä kun koko ihmistä. Yhtä piirrettä on helppo ihmisen muuttaa jos yhtään ajattelee kumppaniaan ja yhteistä tulevaisuutta. Parisuhteessa on osattava jakaa asioita tasapuolisesti.
Jos sinulla on tarve muuttaa toista ihmistä, olet itse väärän ihmisen valinnut. Jos mies haluaa muuttaa naisessa jonkin asian, on kyseessä narsistikusipääsika, naisen vastaava toiminta on sitten parisuhteen ylläpitämisen kannalta oleellista? Parisuhteessa jaetaan kaikki tasaisesti, jos nainen niin haluaa? Miksiköhän tämä ei toimi raha-asioiden suhteen, mies maksaa kaiken jo ensitreffeistä alkaen palstamammoille. Toisen ihmisen holhoaminen, mitä ap harrastaa, on henkistä väkivaltaa.
Hoh hoijakkaa. Ainoa missä noin jyrkkiin tilanteisiin ja suhtautumisiin olen törmännyt on tällä palstalla trolleissa.
Ensinnäkin jokaisessa ihmisessä on hyviä ja huonoja puolia ja turha heittää koko ihmistä yhden tai kahden huonon tavan takia. Aikuinen ihminen osaa ottaa rakentavaa palautetta vastaan ja punnita onko asia sellainen mitä muuttaa parisuhteen eteen. Toki sitten jos asia ei muutu tai toinen ei ole valmis jotain asiaa muuttamaan niin sitten erotaan.
Ja missä sanoin että vain tämä muutos koskisi miestä? Ihan samalla tavalla se koskee naistakin. Ja ainakin jokaisessa suhteessa missä minä olen ollut on kaikki aina jaettu tasan ja aluksi treffeillä maksettu kumpikin oman osansa.
Ja samalla tavalla se toimii muissakin raha-asioissa. Kaikki jaetaan sen mukaan mitä kukakin käyttää niin ettei toinen joudu toisen maksumieheksi. Ainoa ero tähän yleensä tulee silloin kun lapsi hankitaan. Mies ei voi jäädä kotiin aluksi pitämään huolta lapsesta jos tahdotaan että lapsi ei kasva pulloruokinnalla ja yleensä mies itse päättää että hän haluaa mielummin tehdä töitä. Tässä tapauksessa mies ottaa perheen elatuksesta isomman vastuun koska nainen hoivaa tämän jälkikasvua.
Ja näin se on mennyt suurimmassa osassa suhteita. Mutta sinä varmaan olet niitä itsekkäitä ihmisiä jotka ei osaa jakaa tai ottaa muita huomioon
Vierailija kirjoitti:
Minkähänlainen parku palstalla alkaisi, jos mies kertoisi rajoittavansa naisensa syömistä, tai vaikkapa erityisesti suklaansyömistä? ; )
Eri asia. Normaalia syömistä ei voi rajoittaa koska jokaisen on pakko syödä elääkseen mutta alkoholia ei tarvitse mihinkään. (älä edes lähde kitisemään siitä että ei tarvitse elää syödäkseen jne) suklaa ja muut herkut on toki vapaaehtoisia mutta ero on siinä että känninen ihminen on vaaraksi itselleen ja muille missä taas suklaata syönyt ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää teidän kirjoittamanne jutut vaikuttaa ihan siltä kuin ne miehet olis teidän pahimpia vihamiehiänne. Miksi te inhoamienne ihmisten kanssa pariudutte? Kuulostaa ihan uskomattomalta
On eri asia inhoaa yhtä piirrettä kun koko ihmistä. Yhtä piirrettä on helppo ihmisen muuttaa jos yhtään ajattelee kumppaniaan ja yhteistä tulevaisuutta. Parisuhteessa on osattava jakaa asioita tasapuolisesti.
Jos sinulla on tarve muuttaa toista ihmistä, olet itse väärän ihmisen valinnut. Jos mies haluaa muuttaa naisessa jonkin asian, on kyseessä narsistikusipääsika, naisen vastaava toiminta on sitten parisuhteen ylläpitämisen kannalta oleellista? Parisuhteessa jaetaan kaikki tasaisesti, jos nainen niin haluaa? Miksiköhän tämä ei toimi raha-asioiden suhteen, mies maksaa kaiken jo ensitreffeistä alkaen palstamammoille. Toisen ihmisen holhoaminen, mitä ap harrastaa, on henkistä väkivaltaa.
Hoh hoijakkaa. Ainoa missä noin jyrkkiin tilanteisiin ja suhtautumisiin olen törmännyt on tällä palstalla trolleissa.
Ensinnäkin jokaisessa ihmisessä on hyviä ja huonoja puolia ja turha heittää koko ihmistä yhden tai kahden huonon tavan takia. Aikuinen ihminen osaa ottaa rakentavaa palautetta vastaan ja punnita onko asia sellainen mitä muuttaa parisuhteen eteen. Toki sitten jos asia ei muutu tai toinen ei ole valmis jotain asiaa muuttamaan niin sitten erotaan.
Ja missä sanoin että vain tämä muutos koskisi miestä? Ihan samalla tavalla se koskee naistakin. Ja ainakin jokaisessa suhteessa missä minä olen ollut on kaikki aina jaettu tasan ja aluksi treffeillä maksettu kumpikin oman osansa.
Ja samalla tavalla se toimii muissakin raha-asioissa. Kaikki jaetaan sen mukaan mitä kukakin käyttää niin ettei toinen joudu toisen maksumieheksi. Ainoa ero tähän yleensä tulee silloin kun lapsi hankitaan. Mies ei voi jäädä kotiin aluksi pitämään huolta lapsesta jos tahdotaan että lapsi ei kasva pulloruokinnalla ja yleensä mies itse päättää että hän haluaa mielummin tehdä töitä. Tässä tapauksessa mies ottaa perheen elatuksesta isomman vastuun koska nainen hoivaa tämän jälkikasvua.
Ja näin se on mennyt suurimmassa osassa suhteita. Mutta sinä varmaan olet niitä itsekkäitä ihmisiä jotka ei osaa jakaa tai ottaa muita huomioon
Lässynlässyn. Pointti oli se , että palstamammat kuvittelevat voivansa muuttaa miehiään ja lopputuloksen voi lukea tältä palstalta mammojen parkumisena. Koska te oikein opitte? Oletko sinäkin miehesi äiti, tai siis kuvittelet olevasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan tyypillistä, kun miehen kanssa asuu ja aikaansa viettää. Me olimme taannoin syömässä ulkona ja tavoistani poiketen minun teki hirveästi mieli jälkkäriä. Kyseisessä ravintolassa on kehuttu "kahden hengen jälkkärilautanen", jonka tilaamista ehdotin. Mies vaikeroi, että ei kai, hänellä on maha niin täynnä, että ei hän mitään jaksa. No, pidin pääni ja vakuuttelin, että mulle kyllä mahtuu hänenkin osuutensa. Kun lautanen saapui pöytään, ehdin maistaa vain pari lusikallista, kun koko (JÄTTIMÄINEN) jälkkäri oli hävinnyt lautaselta miehen kitaan. Että kuinkahan olisi käynyt, jos miehen maha EI olisi ollut ihan täynnä ja sen olisi tehnyt mieli tuota jälkkäriä. Olisin ehkä ehtinyt nippa nappa lusikkaan tarttua...
Oletko sokea, vai miten on mahdollista että mies ehti syödä kaiken huomaamattasi sillä aikaa, kun sinä söit kaksi lusikallista?
Kyllä mulla näkö on tallella, mutta mun käsityksen mukaan tuollaiset jälkkärit syödään hitaasti nautiskellen ja kunnolla maistellen. Ei siten, että heitetään puolet kakkupalasta kerralla huiviin. En ymmärrä, miksi joku edes haluaa vetää tuollaiset nautiskeluherkut suurin piirtein pureskelematta niellen. Mieheni on kasvanut veljeslauman keskellä ja joskus mietin, että niiden on varmaan ihan oikeasti pitänyt opetella ahmimaan mahdollisimman nopeasti, että on lapsena kerennyt saamaan oman osansa. Mä en ole tottunut sellaiseen ja vieläkin, melkein 20 vuoden yhteiselon jälkeen, hämmästystä herättää tuo tahti ja tyyli. Mutta oma vikanihan tuo tietenkin oli. Tällä kokemuksella olisi jo pitänyt tajuta, ettei missään nimessä yhteistä lautasta, vaan molemmille omat lautaset, omat reviirit.
Jos kerran näit että mies ahmii sinunkin osuutesi, niin sitten en ymmärrä, miksi et sen puolikkaan kakkupalan häviämisen jälkeen SANONUT äijälle että loput on sinulle?! Jos toinen ei osaa jakaa, niin sinä et osaa avata suuta. Yhtä tyhmiä molemmat.
Jos mies on ostanut suklaalevyn, hän saa ihan itse päättää antaako siitä minulle palasen vai rivin vai ei yhtään vai koko levyn. Missään tapauksessa en kehtaisi ottaa edes puolia, jos annettaisiin minulle vapaasti harkittavaksi oma osuuteni.
Jos taas mies alkaa mussuttaa siitä, että syön itse ostamaani suklaata niin siinä sitten punnitaan suhteen mielekkyyttä ja sanomisen syitä ja sitä, kumpi on objektiivisesti katsoen oikeammassa.
Minulla myös suursyömäri ja -juomari kotona. Emme riitele asiasta, koska hän maksaa ruoat. Minä maksan laskut (en hänen autokuluja, mutta kännyn, matkavakuutuksen ja kotivakuutuksen, laajakaistan).
Entäs jos ap sinäkin luopuisit vaikka joksikin aikaa kokonaan viininjuonnista. On yllättävän helppoa olla ilman alkoholia, muutamassa viikossa tottuu, kun sitä ei ole kiusauksena kotona, jos kerran on ollut ongelmaa. Kyllä moni nainenkin loukkaantuu jos hänen laihduttaessaan mies kantaa jotain kakkuja kotiin.
Mun mies on isokokoinen ja lihaksikas ja tarvitsee ravintoa ainakin puolta enemmän kuin minä. Yleensä otan vaikka ruoka-annoksesta oman osani ensin, ja mies saa sitten syödä lopuista niin paljon kuin haluaa. Yleensä hän kyllä kysyy, että vieläkö haluan lisää. Samaten mainitsen hänelle, jos joskus olen ostanut jotain vaikka suunniteltua ateriaa varten, ettei niitä söisi välipaloina. Eikä sekään niin katastrofi olisi, koska kauppoja on lähellä, menee sitten ostamaan uudet. Ravintolassa jos annoksessa on vaikka kaksi pihviä, niin laitan toisen omistani miehen lautaselle, en tiedä onko se jotenkin etiketin vastaisesti tai wt toimittu, mutta molemmat saa tarpeeksi ruokaa, eikä sitä mene hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan tyypillistä, kun miehen kanssa asuu ja aikaansa viettää. Me olimme taannoin syömässä ulkona ja tavoistani poiketen minun teki hirveästi mieli jälkkäriä. Kyseisessä ravintolassa on kehuttu "kahden hengen jälkkärilautanen", jonka tilaamista ehdotin. Mies vaikeroi, että ei kai, hänellä on maha niin täynnä, että ei hän mitään jaksa. No, pidin pääni ja vakuuttelin, että mulle kyllä mahtuu hänenkin osuutensa. Kun lautanen saapui pöytään, ehdin maistaa vain pari lusikallista, kun koko (JÄTTIMÄINEN) jälkkäri oli hävinnyt lautaselta miehen kitaan. Että kuinkahan olisi käynyt, jos miehen maha EI olisi ollut ihan täynnä ja sen olisi tehnyt mieli tuota jälkkäriä. Olisin ehkä ehtinyt nippa nappa lusikkaan tarttua...
Oletko sokea, vai miten on mahdollista että mies ehti syödä kaiken huomaamattasi sillä aikaa, kun sinä söit kaksi lusikallista?
Kyllä mulla näkö on tallella, mutta mun käsityksen mukaan tuollaiset jälkkärit syödään hitaasti nautiskellen ja kunnolla maistellen. Ei siten, että heitetään puolet kakkupalasta kerralla huiviin. En ymmärrä, miksi joku edes haluaa vetää tuollaiset nautiskeluherkut suurin piirtein pureskelematta niellen. Mieheni on kasvanut veljeslauman keskellä ja joskus mietin, että niiden on varmaan ihan oikeasti pitänyt opetella ahmimaan mahdollisimman nopeasti, että on lapsena kerennyt saamaan oman osansa. Mä en ole tottunut sellaiseen ja vieläkin, melkein 20 vuoden yhteiselon jälkeen, hämmästystä herättää tuo tahti ja tyyli. Mutta oma vikanihan tuo tietenkin oli. Tällä kokemuksella olisi jo pitänyt tajuta, ettei missään nimessä yhteistä lautasta, vaan molemmille omat lautaset, omat reviirit.
Jos kerran näit että mies ahmii sinunkin osuutesi, niin sitten en ymmärrä, miksi et sen puolikkaan kakkupalan häviämisen jälkeen SANONUT äijälle että loput on sinulle?! Jos toinen ei osaa jakaa, niin sinä et osaa avata suuta. Yhtä tyhmiä molemmat.
Tyhmä olet itse. Minä kai olen lähinnä liian hyvin kasvatettu. En halunnut pilata tunnelmaa, enkä katsonut hienoa ravintolaa sopivaksi paikaksi alkaa kinata omasta osuudestani.
Vierailija kirjoitti:
Mies tarvitsee enemmän viiniä päihtyäkseen. Sama on ruokien kanssa, miehet tarvitsevat enemmän. Ei se ole tasapuolista jos jaetaan yhteinen pullo/lautanen puolet-puolet. Mies jää silloin vajaaksi ja nainen saa yllinkyllin.
Jos viiniä ei ole tarkoitus juoda humaltuakseen (kuten tässä tapauksessa), niin silloin on oikeudenmukaista laittaa puoliksi. Samoin kuin herkuissa (suklaa, leivokset, popparit jne.). Ei kukaan juo viiniä janoon tai syö vaikka suklaata tai muuta herkkua nälkään, ne ovat nautintoja. Ne on mielestäni oikeudenmukaista laittaa puoliksi. Jostain makaronilaatikosta toki mies saa syödä ja varmasti syökin enemmän, koska monella miehellä on suurempi ruokahalu ja energiantarve kuin naisella. Tällöinkin kuitenkin on otettava toinen huomioon eikä miehen kuulu ahmia sitä makaronilaatikkoa kokonaan niin että toinen ei saa muruakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää teidän kirjoittamanne jutut vaikuttaa ihan siltä kuin ne miehet olis teidän pahimpia vihamiehiänne. Miksi te inhoamienne ihmisten kanssa pariudutte? Kuulostaa ihan uskomattomalta
On eri asia inhoaa yhtä piirrettä kun koko ihmistä. Yhtä piirrettä on helppo ihmisen muuttaa jos yhtään ajattelee kumppaniaan ja yhteistä tulevaisuutta. Parisuhteessa on osattava jakaa asioita tasapuolisesti.
Jos sinulla on tarve muuttaa toista ihmistä, olet itse väärän ihmisen valinnut. Jos mies haluaa muuttaa naisessa jonkin asian, on kyseessä narsistikusipääsika, naisen vastaava toiminta on sitten parisuhteen ylläpitämisen kannalta oleellista? Parisuhteessa jaetaan kaikki tasaisesti, jos nainen niin haluaa? Miksiköhän tämä ei toimi raha-asioiden suhteen, mies maksaa kaiken jo ensitreffeistä alkaen palstamammoille. Toisen ihmisen holhoaminen, mitä ap harrastaa, on henkistä väkivaltaa.
Hoh hoijakkaa. Ainoa missä noin jyrkkiin tilanteisiin ja suhtautumisiin olen törmännyt on tällä palstalla trolleissa.
Ensinnäkin jokaisessa ihmisessä on hyviä ja huonoja puolia ja turha heittää koko ihmistä yhden tai kahden huonon tavan takia. Aikuinen ihminen osaa ottaa rakentavaa palautetta vastaan ja punnita onko asia sellainen mitä muuttaa parisuhteen eteen. Toki sitten jos asia ei muutu tai toinen ei ole valmis jotain asiaa muuttamaan niin sitten erotaan.
Ja missä sanoin että vain tämä muutos koskisi miestä? Ihan samalla tavalla se koskee naistakin. Ja ainakin jokaisessa suhteessa missä minä olen ollut on kaikki aina jaettu tasan ja aluksi treffeillä maksettu kumpikin oman osansa.
Ja samalla tavalla se toimii muissakin raha-asioissa. Kaikki jaetaan sen mukaan mitä kukakin käyttää niin ettei toinen joudu toisen maksumieheksi. Ainoa ero tähän yleensä tulee silloin kun lapsi hankitaan. Mies ei voi jäädä kotiin aluksi pitämään huolta lapsesta jos tahdotaan että lapsi ei kasva pulloruokinnalla ja yleensä mies itse päättää että hän haluaa mielummin tehdä töitä. Tässä tapauksessa mies ottaa perheen elatuksesta isomman vastuun koska nainen hoivaa tämän jälkikasvua.
Ja näin se on mennyt suurimmassa osassa suhteita. Mutta sinä varmaan olet niitä itsekkäitä ihmisiä jotka ei osaa jakaa tai ottaa muita huomioon
Lässynlässyn. Pointti oli se , että palstamammat kuvittelevat voivansa muuttaa miehiään ja lopputuloksen voi lukea tältä palstalta mammojen parkumisena. Koska te oikein opitte? Oletko sinäkin miehesi äiti, tai siis kuvittelet olevasi?
Sehän on ikuisuus ongelma että nainen toivoo että mies muuttuisi ja mies toivoo ettei nainen muuttuisi.
Meillä ei mies yleensä minun osuuttani syö/juo kysymättä, mutta meillä ostetaan silti omat viinipullot. Saa juoda juuri niin paljon/vähän kuin haluaa ja niin nopeasti/hitaasti kuin haluaa eikä tarvitse miettiä että saiko toinen nyt tarpeeksi jne. Ja saadaan valita just sellaset viinit ku tykätään, ei tarvi tehdä kompromisseja siinä.
Ehdottomasti jatkossa kannattaa hommata itselle se piccolo pullo ja ostata miehellä itsellään itselleen.
Olen jo kauan aikaa sitten oppinut sanomaan EI, kun mies ehdottaa ravintolassa "me voimme puolittaa tuon alkupalan ja sitten maistella toisten lautasilta pääruokaa". "Yhteinen viinipullo "on tarkoittanut minulle 12 cl ja hänelle loput. Jos viini loppuu saan juoda vettä.
Nykyisin en suostu ja vaikka jättäisin, en anna hänelle mitään vaan otan kotipakettiin koiralle.
Vinetto kirjoitti:
Musta se on itsekästä ja inhottava piirre ihmisessä että yrittää horia itelleen enemmän. Kyllä musta tuntuu ongelmalliselta että jotain, on se sitte viinipullo tai pizza, ostetaan puoliksi ja toinen aina vetää sen miltei kokonaan ite.
Sen lisäksi on tässä ihan syynsä sille miks vain yks pullo viiniä viikonlopussa.. sen lisäks et on ahne, on myös vähän liian perso alkoholille eikä tunne rajojaan. Mä tunnen ja olen ilmaissut missä sietokykyni rajat menee, niin nyt sit koitetaan maksomoida saadun alkoholin määrä siitä yhteisestä pullosta.
-ap
Älkää ostako pulloa ollenkaan?
Muuten mua naisena vähän ihmetyttää myös se, miten tarkkoja jotkut on omasta puolikkaastaan - ei se nyt tietenkään ole Ok että saa sipsipussista kaksi kipaletta ja toinen ahmii jonkun 698 kpl mutta muuten, tarkaksi on mennyt. APn kohdalla kuulostaa vähän siltä, että APn mielestä miehellä on Alkon kanssa ongelma mutta myös apllä tuntuu olevan Alkon kanssa ongelma jos sitä pitää noin vahtia? Paras siis voisi olla viettää kokonaan viinitöntä elämää ihan vaan testatakseen onnistuuko se edes itseltään?
Kuka käskee ostamaan yhteisen pullon, ja vieläpä jotain mietoa vinkunplöröä - litran pullo whiskey'ä saattaisi toimia paremmin - tai jotain yhteistä maissilastulautasta ravintolassa? Miksi ihmeessä joidenkin naisten mielestä parisuhteessa kaikki pitää olla yhteistä?
Käytättekö vuoronperään (sopiipa hyvin: vuoron "perään") samoja vessapapereitakin? Ja tietenkin siis paskotte romanttisesti yht'aikaa samassa vessassa, toinen oikeaan pönttöön ja toinen johonkin Bauhausin muoviseen aikuisten retkipottaan?
How romantic!
Mä olen huomannut, että esim. sipsejä syödessä kannattaa sipsit jakaa omaan kippoonsa kullekin, niin kenenkään ei tarvitse hotkia. Meillä syödään kahdestaan 75g pussi kerrallaan, ihan max kerran kuussa.
Voithan sinäkin jakaa sen viinipullon kahteen pulloon tai kannuun ja toinen on miehen osuus ja toinen sinun (jos et halua ostaa erillisiä pulloja).