Mitä tehdä, kun minuun ei haluta tutustua lähemmin ammattini takia?
Ihmisillä on usein stereotypioita eri ammattien edustajista, usein hyvin kärjistettyjäkin. Lakimiehiä pidetään pitkästyttävinä ja vakavina, psykologien ajatellaan analysoivan kaikkea mitä teet ja sanot, papit puhuvat vain uskosta ja yrittävät käännyttää, ekonomit ovat kiinnostuneita vain rahan hankkimisesta, lääkäri kritisoi epäterveitä elintapojasi ja poliisi tarkkailee, rikotko jotakin lakia. Monet ammatit herättävät ihmisissä negatiivisia tunteita, jos lähipiirissä ei ennestään ole kyseisen ammatin edustajaa.
Sama kaava toistuu, kun yritän tutustua uusiin ihmisiin. Aluksi minulle ollaan ystävällisiä ja kiinnostuneita, jutellaan normaalisti. Kanssani haluta tutustua lähemmin, kun kuullaan, mitä teen työkseni. Sillä ei näytä olevan väliä, etten ole stereotypinen ammattikuntani edustaja. Turhauttaa, kun ystävyyssuhteiden ja parisuhteen saaminen on niin vaikeaa ammattiini kohdistuvien epäluulojen takia. Samalla alalla olevat eivät ammattia ihmettele, mutta olisi mukava saada juttuseuraa muualtakin kuin työpaikalta.
Onko joku muu törmännyt vastaavaan? Oletteko päässeet ongelmasta jotenkin eroon? Entä onko joku ammatti sinulle turn off ystävässä tai kumppanissa? Miksi?
Ap
Kommentit (177)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta ois kiva tietää, miks pappeus on monille niin iso kynnyskysymys?
-pappi
Pappi on tod.näk. uskovainen, joten tuskin hän...
...viettäisi yhtä rentoa elämää kuin itse vietän
...hyväksyisi minua, kun en usko samalla tavalla
...olisi kovin suvaitsevainen ihminen
...osaisi puhua muustakin kuin uskonnosta
Tässä nyt muutamia mainitakseni, en siis voisi kuvitella olevani papin ystävä, sori vaan.
Mikko Salmi on pappi (en ole varma onko siirtynyt täysin muihin tehtäviin, työskentelee media-alan yrittäjänä ja vaikuttaa politiikassa). Mikko Salmi on piispan poika ja kuitenkin Jussi Ahteen ystävä. Toimi myös Jussi Ahteen vihkipappina. Jussi Ahteesta en ole saanut sellaista uskovaisen perikuva -vaikutelmaa.
Minkähän ministeriön kansliapäällikkö kirjoittaa palstalle? Olisi kiva tietää.
Vierailija kirjoitti:
Ammattien kautta stereotypioiden luominen kertoo ihmisen huonosta sivistyksestä ja jämähtämisestä omaan kuplaansa. Totta kai jotain voi päätellä ihmisen asenteesta rahaan ja opiskeluun esimerkiksi siitä onko hän kaupan kassan täti vai bisnesnainen, mutta ammattikunnille yleisen "luonteen" luominen on naurettavaa.. Ei se koulutus kerro huumorintajustasi tai vaikka moraalistasi yhtään mitään.
Voihan se kaupan kassa olla koulutetumpi kuin se bisnesnainen. Paikkakunnallani on yleistä että yliopisto-opiskelijat hankkivat lisäansioita kaupan kassalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen kertoo olevansa vaikka patologi tai gynekologi, kyllä aika moni miettii, miksi ihminen on noihin hommiin hakeutunut...
En oo huomannut moista. Oon ihminen joka on työskennellyt sekä alapäiden, että vainajien parissa ja yksikään tuttu ei oo hyljännyt työn takia. Olen sosiaalinen ja ystäviä on paljon. Toki joitain ihmisiä saattaa kiinnostaa työnkuva ja mielelläni kerrokun mikä vain sopivaa on salassa pidin kannalta. 😊 Niin ja syy alaan on kiinnostus luonnontieteitä kohtaan. Elävät organismin ovat mielettömän hienoja kokonaisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ammattien kautta stereotypioiden luominen kertoo ihmisen huonosta sivistyksestä ja jämähtämisestä omaan kuplaansa. Totta kai jotain voi päätellä ihmisen asenteesta rahaan ja opiskeluun esimerkiksi siitä onko hän kaupan kassan täti vai bisnesnainen, mutta ammattikunnille yleisen "luonteen" luominen on naurettavaa.. Ei se koulutus kerro huumorintajustasi tai vaikka moraalistasi yhtään mitään.
Voihan se kaupan kassa olla koulutetumpi kuin se bisnesnainen. Paikkakunnallani on yleistä että yliopisto-opiskelijat hankkivat lisäansioita kaupan kassalla.
En ole kirjoittaja mutta siksi tuossa varmaan lukee kassan TÄTI
Englannissa vuosia sitten tuttavani alkoi jututtamaan sairaalan siivoojaa joka moppasi lattioita (siivooja oli valkoihoinen brittimies). Keskustelun aikana selvisi että siivooja opiskeli kirjanpitoa yliopistossa. Suomessa tiedän useammankin yliopisto-opiskelijan siivonneen tai olleen kaupan kassalla opintojen aikana ja valitettavasti jotkut jopa valmistumisen jälkeen jos ei ole löytynyt oman alan töitä.
Yliopisto-opiskelija on yleensä koulutukseltaan ylioppilas, ei sen korkeampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin ammatilla ei mulle ole oikeastaan väliä, mutta kumppanin ammatilla on. En voisi kuvitella olevani papin kanssa, kun en ole uskovainen tai syöpälääkärin kanssa, kun en jaksaisi marmatusta polttamisestani. Arjessa ajatusten erilaisuus näkyisi liikaa.
Ei se aina näy. Olen naimisissa papin kanssa, mutta en usko enkä kuulu kirkkoon. Eipä kuulemma miestäni kiinnosta, kuulunko johonkin uskontokuntaan vai en :D Elämä on meilläkin ihan normaalia perhearkea.
Leipäpappi.
Nautitteko päivälliset ehtoollisviinin kanssa?
Mä olen huomannut kyllä samaa.
Itse siis olen yliopistosta valmistunut ja rahoitusalalla työskentelevä nainen. Monesti ihmiset kuvittele minusta muuta mitä olen ja varsinkin miehet alkavat helposti pullistella ja kysellä sekä kyseenalaistaa.
Työni alkaa vaikuttaa myös ystäväsuhteisiini sillä moni ystäväni on duunari ja itse etenen nopealla tahdilla haastavalla alalla. He tuntevat helposti alemuutta, vaikka tosiasiassa minua ei pätkän vertaa kiinnosta mitä muut tekevät elääkseen. En edes jaksa tai halua puhua omasta työstäni vapaa-ajalla..
Olen preparaattori. Siis se, joka valmistelee vainajan patologille ruumiinavausta varten. Sahaa kallon auki ja muuta sellaista.
Olen huomannut, että kun kerron esimerkiksi baarissa naisille ammatistani ja kaikista hassuista sattumuksista, joita siinä on käynyt, tunnelma hyyryy aika äkkiä. Nykyään tyydyn yleensä sanomaan, että olen liha-alalla, tuotantohommissa.
Elämä on tosiaan aika epäoikeudenmukaista.
Minusta preparaattori on hieno ammatti.
Jaa, kyllä mä ministeriön kansliapäällikön tiedän, se on ministeriön korkein virkamies. Sitä mä en tiedä, mikä on ministeriön psyko-kansliapäällikkö. Kai se on av-mammaversio kanslistista, joka tekee narsistidiagnooseja työkavereistaan.
Voitko psyko-kansliapäällikkö hieman avata tehtävänkuvaasi?
Turkistarhaajasta tuskin olisi ystäväkseni tai vaikka tehosikalan pitäjästä. Ajatusmaailma ja moraali nyt vain on niin erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta ois kiva tietää, miks pappeus on monille niin iso kynnyskysymys?
-pappi
Pappi on tod.näk. uskovainen, joten tuskin hän...
...viettäisi yhtä rentoa elämää kuin itse vietän
...hyväksyisi minua, kun en usko samalla tavalla
...olisi kovin suvaitsevainen ihminen
...osaisi puhua muustakin kuin uskonnosta
Tässä nyt muutamia mainitakseni, en siis voisi kuvitella olevani papin ystävä, sori vaan.
Mikko Salmi on pappi (en ole varma onko siirtynyt täysin muihin tehtäviin, työskentelee media-alan yrittäjänä ja vaikuttaa politiikassa). Mikko Salmi on piispan poika ja kuitenkin Jussi Ahteen ystävä. Toimi myös Jussi Ahteen vihkipappina. Jussi Ahteesta en ole saanut sellaista uskovaisen perikuva -vaikutelmaa.
Jussi myi maallisen omaisuutensa ja muutti Suomesta pois. Missä lie onkaan?
Mitäs se teette työksenne, jotka täällä toisten ammatteja kritisoitte?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman kuin AP. Olen kauppakorkeakoulun käynyt ja alani töissä, mutta ulkoisesti en näytä siltä. En pukeudu hienoihin vaatteisiin, vaan tyylini on hipahtava. Joogaan ja olen kasvissyöjä. Kerran eräs mies purskautti juomat suustaan baarissa, kun kuuli työstäni. Ja kyllä, ammattini herättää monissa kielteisiä fiiliksiä.
No mutta kyllähän se jotain kertoo ihmisestä jos menee kauppakorkeaan.
Sen, että on kiinnostunut taloudesta. Ei mitään muuta.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs se teette työksenne, jotka täällä toisten ammatteja kritisoitte?
Minä olen ministeriön psyko-kansliapäällikkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman kuin AP. Olen kauppakorkeakoulun käynyt ja alani töissä, mutta ulkoisesti en näytä siltä. En pukeudu hienoihin vaatteisiin, vaan tyylini on hipahtava. Joogaan ja olen kasvissyöjä. Kerran eräs mies purskautti juomat suustaan baarissa, kun kuuli työstäni. Ja kyllä, ammattini herättää monissa kielteisiä fiiliksiä.
No mutta kyllähän se jotain kertoo ihmisestä jos menee kauppakorkeaan.
Sen, että on kiinnostunut taloudesta. Ei mitään muuta.
Kertoo se myös kohtuullisen fiksusta ihmisestä, joka kykenee pitkäjänteiseen opiskeluun.
Vai on ministeriön kansliapäällikkö av-mamma? :D Jotain rajaa valehteluihin.