Lue keskustelun säännöt.
Miten älykkyyden taso näkyy ihmisissä?
10.04.2026 |
Mietin välillä, ajattelevatko ihmiset koskaan omaa älykkyyttään suhteessa muihin. Mihin kohtaan Gaussin käyrää sijoittuu ja miten se vaikuttaa elämään. Asia ei tietenkään ole aivan poliittisesti korrekti, joten keskustelu sen ympärillä on yleensä vain epämääräistä pyörittelyä ja vihjailua.
Ihminen voi tietysti olla todella ihana, hyvä puoliso ja vanhempi ym. vaikkei älykkyydessä loistaisikaan. Nyt kun muistetaan, ettei älykkyys vähennä ihmisen arvoa eikä kaikkien tarvitse olla älykkäitä, miten korkea ja matala älykkyys todennäköisesti näkyvät ihmisissä?
Kommentit (40)
Älykkäät fanittavat Tauskia. Vähemmän älykkäät eivät ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.
Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta?
Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?
Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!
Useimmat ajattelevat älykkyyttään suhteessa muihin. Useimpien kuvitelma tilanteestaan on väärä.
Moni älykäs viihtyy yksin mutta varmasti sosiaalinen taidokkuus on myös yhdenlaisen älyn merkki.
Puhutaanhan erilaisista älykkyyksistä ja herkkyyksistä. Ja että kaikilla on vahvuuksia ja lahjoja jotka tarvitsevat vain suotuisat olosuhteet. Yksi älyn merkki on kyky oppia, siis myös virheistään. Tätä sotkee traumatausta joka usein ilmenee toistamispakkona jota ei itse voi järjellä ymmärtää. Eli kaikki mielen moniulotteisuus tekee persoonallisuuden. Älykäs voi hyvin olla ilkeä ja itsetiedoton. Siis ovelastikin paha. Tämäkin kannattaa muistaa. Tyhmän pahuus on karkeampaa ja helpommin havaittavissa.
Ei aina välttämättä mitenkään, jos älykäs ihminen sattuu olemaan introvertti. Esim. mulla on sukulainen, joka oli jo lapsena ihmelapsi, ja on nykyään maailmalla tutkijana oleva teoreettinen fyysikko. Mutta ensivaikutelma hänestä voi olla jopa vähän hidasälyinen. Hän kun on sellainen ääripään intro, joka ei puhu kovin paljoa yleensäkään, ja saattaa vastata hitaasti ja yksisanaisesti kysyttäessä. Eikä mitenkään pyri tuomaan älyään esiin eikä itseään muutenkaan. Pysyttelee syrjässä omiaan pohtien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten reilu enemmistö kuvittelee olevansa tavallista parempia kuskeja, samoin reilu enemmistö kuvittelee olevansa älykkäämpiä kuin muut.
On luultavammin kiinnostunut oppimaan lisää ja osaa ajatella asioita eri näkökulmista. Mustavalkoinen ajattelu kertoo usein älyn puutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nürnbergin oikeudenkäyntien aikana N-a-t-s-i johtajien älykkyysosamääriä mitattiin. Keskiarvo ryhmässä oli 128, mikä on selvästi väestön keskiarvon (100) yläpuolella. Sanallinen kuvaus ÄO 128: Hyvin korkea, lahjakas tai "Above average/Superior". Kognitiiviset taidot: 128 ÄO viittaa erittäin hyvään kykyyn hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia, nopeaan oppimiseen, loogiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun.
Mensan raja: Älykkyysjärjestö Mensan jäsenyysraja on 130+, joten 128 on erittäin lähellä tätä huippuluokan rajaa. Tosin monet syytetyt ylittivät sen selvästi.
Iltalehti ylistää:
Nat-si-johtajat loistivat älykkyystesteissä
Natsijohtajista monet olivat erittäin älykkäitä, osa jopa neroja. 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nobelisti William Shockley (fysiikka, 1956): Transistorin keksijänä tunnettu Shockley oli myöhemmällä iällään kiinnostunut eugeniikasta ja levitti rasistisia teorioita, joissa hän väitti mustien olevan älyllisesti alempia kuin valkoisten.
DNA:n rakenteen löytäjä ja lääketieteen nobelisti
James Watson tietää geeneistä. James Watson (lääketiede, 1962): Watson on väittänyt, että geenit aiheuttavat eroja älykkyydessä valkoisten ja mustien välillä, ja on esittänyt rasistisia kommentteja afrikkalaisten älykkyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
The only thing that unites us is a high IQ
Näkyy näkyy. Itsellä on DI-tutkinto. Luuseri duunari vain nuolee näppejään kun minä nuolen p*llua.
- kohtupora
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.
Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta?
Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?
Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!
Muutoin samat havainnot, paitsi tuo ensimmäinen kohta ei kovinkaan hyvin pidä paikkansa. Tunnen parikin mensalaista, loogisesti ja sosiaalisesti lahjakkaita, mutta tietynlainen hahmotus vaikkapa liikenteessä ei suju kovin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Nürnbergin oikeudenkäyntien aikana N-a-t-s-i johtajien älykkyysosamääriä mitattiin. Keskiarvo ryhmässä oli 128, mikä on selvästi väestön keskiarvon (100) yläpuolella. Sanallinen kuvaus ÄO 128: Hyvin korkea, lahjakas tai "Above average/Superior". Kognitiiviset taidot: 128 ÄO viittaa erittäin hyvään kykyyn hahmottaa monimutkaisia kokonaisuuksia, nopeaan oppimiseen, loogiseen päättelyyn ja ongelmanratkaisuun.
Mensan raja: Älykkyysjärjestö Mensan jäsenyysraja on 130+, joten 128 on erittäin lähellä tätä huippuluokan rajaa. Tosin monet syytetyt ylittivät sen selvästi.
Tämä on oiva todiste siitä että vaikka olisi älykäs, niin silti voi olla täysin järjetön lauman mukana talutettava idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Nobelisti William Shockley (fysiikka, 1956): Transistorin keksijänä tunnettu Shockley oli myöhemmällä iällään kiinnostunut eugeniikasta ja levitti rasistisia teorioita, joissa hän väitti mustien olevan älyllisesti alempia kuin valkoisten.
Pahoittelut, mutta hänen väite ei ole mitenkään väärä. Se ei ole poliittisesti korrektia tietenkään sanoa ääneen, mutta totuusarvo ei silti muutu.
Yksi aika selkeä merkki on tietynlainen moniulotteinen huumorintaju. Jutut ovat sellaisia, ettei hölmöimmät kertakaikkiaan tajua, miksi ne ovat hauskoja ja kekseliäitä.
Vierailija kirjoitti:
Hahmotuskyky on yksi asia mikä selvästi näkyy arjessa. Osaako ennakoida liikenteessä, ymmärtääkö että tämä tuoli ei mahdu tuohon rakoseen, hahmottaako aikaa ja osaako tehdä realistisia aika-arvioita... Ihminen voi vaikuttaa heikkolahjaiselta, jos hahmotuskyvyssä on puutteita.
Sellainen loogisen päättelykyvyn heikkous näkyy myös. Jos sinulla on jo viisi omenaa, ostatko kaupasta viisi omenaa lisää ja sitten oletkin PA ja omenat pilaantuvat? Mikä on todennäköisyys sille, että pärjäät ulkona pelkällä hupparilla jos lämpöä on +2 astetta?
Yksi arjessa näkyvä älykkyyden heikkous liittyy jotenkin itsereflektioon. Tekeekö ihminen samanlaisia valintoja uudestaan, vaikka hänen pitäisi jo tietää mikä lopputulos tulee olemaan? Pystyykö ihminen oppimaan omien virheiden lisäksi myös muiden virheistä, tai parhaassa tapauksessa jopa välttämään tiettyjä virheitä ottamalla asioista selvää etukäteen ja opiskelemalla asioita?
Lisäksi on tietysti tunneälyä ja sosiaalisia taitoja, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja kielellistä älykkyyttä, joka vaikuttaa ihmisten käsityksiin henkilön älyllisistä kyvyistä. Monimutkainen aihe!
Itselläni on testatusti korkea ÄO, mutta myös diagnosoitu hahmotushäiriö. Eli hahmotuskyky ei kyllä ole hyvä. Se on aika lailla älykkyydestä erillinen asia tuo hahmotuskyky.
Toisen ihmisen älykkyyden määrittelyssä on se ongelma, että matalamman älykkyyden ihminen ei voi ymmärtää korkeamman älykkyyden ihmistä.
Kaikkien pään päällä on sellainen vihreä palkki, jossa lukee äo taso. Vain älykkäimmät näkevät tämän.