Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun minuun ei haluta tutustua lähemmin ammattini takia?
18.02.2017 |
Ihmisillä on usein stereotypioita eri ammattien edustajista, usein hyvin kärjistettyjäkin. Lakimiehiä pidetään pitkästyttävinä ja vakavina, psykologien ajatellaan analysoivan kaikkea mitä teet ja sanot, papit puhuvat vain uskosta ja yrittävät käännyttää, ekonomit ovat kiinnostuneita vain rahan hankkimisesta, lääkäri kritisoi epäterveitä elintapojasi ja poliisi tarkkailee, rikotko jotakin lakia. Monet ammatit herättävät ihmisissä negatiivisia tunteita, jos lähipiirissä ei ennestään ole kyseisen ammatin edustajaa.
Sama kaava toistuu, kun yritän tutustua uusiin ihmisiin. Aluksi minulle ollaan ystävällisiä ja kiinnostuneita, jutellaan normaalisti. Kanssani haluta tutustua lähemmin, kun kuullaan, mitä teen työkseni. Sillä ei näytä olevan väliä, etten ole stereotypinen ammattikuntani edustaja. Turhauttaa, kun ystävyyssuhteiden ja parisuhteen saaminen on niin vaikeaa ammattiini kohdistuvien epäluulojen takia. Samalla alalla olevat eivät ammattia ihmettele, mutta olisi mukava saada juttuseuraa muualtakin kuin työpaikalta.
Onko joku muu törmännyt vastaavaan? Oletteko päässeet ongelmasta jotenkin eroon? Entä onko joku ammatti sinulle turn off ystävässä tai kumppanissa? Miksi?
Ap
Kommentit (177)
saa223 kirjoitti:
Pappeja voidaan karsastaa muistakin syistä, esimerkiksi siksi että elävät (vähän vinkkelistä riippuen) ankarassa synnissä, myyvät taivaspaikkoja rahasta typerille ja pyörittävät rahanvaihtoa temppelissä. Näillä "satanisteilla" on aika vähän tekemistä esimerkiksi opettamansa raamatun kanssa, parhaimpina vetoina löytyy piispojen 100 000 vuosi palkat. Moni seurustelee edellämainitun vuoksi mielumin pirinistin kun papin kanssa, heillä ei todellakaan ole varaa tuomita lähinnä se kaksinaismoralismi oksettaa.
:D Et voisi olla piispan kaveri. Mikä itse olet ammatiltasi? Ministeriön psyko-kansliapäällikkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh nää on hauskoja. Oon itse kuulemma "harvinaisen vähän kusipäinen ekonomi". Kertonee jotai suhtautumisesta meidän ammattikuntaan. :')
En haluaisi olla tekemisissä keinosiementäjän kanssa, koska pidän kyseistä työnkuvaa eettisesti vääränä. En myöskään haluaisi olla tekemisessä maitotilallisen kanssa.
AP tekee ketjun jossa valittaa kun häneen ei haluta tutustua hänen ammattinsa vuoksi, mutta ei mainitse kyseistä ammattia avauksessa.
AP, oletko ihan varma että se johtuu siitä ammatista...
Vierailija kirjoitti:
Mulle joskus tehtiin baarissa selväksi että kun olen hoitaja niin lähden varmaan kenen tahansa matkaan kun vähän puhutaan nätisti ja kehutaan! Tämä siitäkin huolimatta että tein hyvin selväksi olevani perheellinen ja naimisissa. Olin kuvitellut hoitajien ja parturikampaajien maineen olevan urbaani legenda, mutta näköjään on urpoja jotka tosissaan uskovat että kaikki kyseisten ammattiryhmien edustajat antavat kenelle tahansa milloin tahansa:D
Hoitajaopiskelijoilla olen nähnyt haalarimerkkejä, joissa lukee "hoitotakuu". Taisi olla vielä seksikkään hoitajan kuvakin siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP tekee ketjun jossa valittaa kun häneen ei haluta tutustua hänen ammattinsa vuoksi, mutta ei mainitse kyseistä ammattia avauksessa.
AP, oletko ihan varma että se johtuu siitä ammatista...
Ehkä ajatuksenjuoksu on niin eri sfääreistä ja kiinnostuksen kohteet, että jos ei ihan pakko ole tutustua, niin jättäisin väärinymmärrysten vuoksi väliin.
Olen IT puolen DI ja nainen. Viimeksi pari viikkoa sitten yksi suuren firmamme miespuolisista työntekijöistä kyseli minulta, että "oletko talouspuolen ihmisiä ". Sanoin, että en , olen IT DI ja se on ihan hyvä pohja kun vastuulla on suuren globaalin konsernin ERP ja lukematon määrä sen liittymiä. Työntekijä, joka on noin 40v mies-DI sanoi "et sä näytä insinööriltä, mä luulin et sä oot joku taloustyyppi".
No, käytän kapeita nahkahousuja, lyhyitä hameita ja melko tiukkoja paitoja, jalassa aina korkkarit ja hiukset on pitkät ja blondatut. Olisi hauska tietää miltä nais DI muiden mielestä näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meitin firmassa oli työntekijöiden luottamusmiehenä oikein simpsakka nuori naishenkilö. Aattelin kokeilla kepilläni, josko pääsisi lähempään tuttavuuteen, mutta hän ei lämmennyt. Oli sitten sen verran ahdasmielinen ammattiani kohtaan. Olen firman toimitusjohtaja
Olen huomannut saman.
Ennen kun olin harvinaisemmalla luovalla alalla, ihmiset kiinnostuivat samantien kun kerroin mitä teen työkseni. Nykyään kun olen vaihtanut kaupalliselle alalle, ihmisten mielenkiinto sammahtaa. Sen huomaa silmistä. Ennen ne syttyivät ja nyt ne kääntyvät pois.
Luonteeltani olen kuitenkin ihan sama kuin ennenkin, tietenkin ja itseasiassa eniten sosiaaliselle alalle sopiva ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä3944 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi jollekin baarituttavuudelle edes tarvitsee kertoa ammattiaan. Itse olen konsultti. Ammattikunta, joka monella saa karvat pystyyn. Jos joku hyvän päivän tuttu sattuisi kysymään, niin vastaisin projektipäällikkö, sillä niitä hommia olen viimeisen 10 vuotta tehnyt. Mutta eipä minulta ole baareissa pahemmin ammattia tivattu.
Ja kyllä. Olen oman ammattikuntani edustajan näköinen ja taidan olla myös tapainen.
Olen utelias. Minkänäköinen ja -tapainen on projektipäällikkö tai konsultti? Varsinkin konsultteja on nykyään niin monenlaisia.
Konsultti: nuorehko ananastukkainen, yliopistosta hiljattain valmistunut tahi mahdollisesti vielä opiskelijatitteliä kantava bisnespukuun pukeutunut mies, joka laukoo buzzwordeja Power point -slaideista ikääntyneelle keskijohdolle. Yhteistä keskijohdolla ja tällä konsultilla on se, etteivät kummatkaan syvällisesti ymmärrä mitään noista slaideista löytyvistä hypesanoista. Konsultin lipevyys on kiinteistövälittäjän luokkaa.
Projektipäällikkö: tanakka kulahtaneeseen ruutukauluspaitaan pukeutuva ylipainoinen keski-ikäinen mies, jolla on liian monta rautaa tulessa. Kaljuuntuvalla päälaella vaeltavat jälleen hikikarpalot kun tuli tehtyä asiakkaalle katteettomia lupauksia, vaikka tietää että projektitiimi ei kykene niitä täyttämään.
Onpas aika miehinen käsitys. Kummatkin miehiä. Nykyään on aika paljon naisia kummissakin hommissa.
Siintonen kirjoitti:
Olen huomannut että harrastuksillakin on väliä, olen osallistunut katupartiointiin ja mielenosoituksiin rajojen sulkemisen puolesta ja nyt kun puhun ylpeydellä isämmaallisesta toiminnastani tuntuu olevan entistä hankalampaa saada suomalaistanaista ja pitää turvautua maksulliseen tuontitavaraan, jopa afrikasta.
Et saanut p$##£a.? Taaskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höh. Ja mä, kun luulin, että olisit Gotham Cityn Arvuuttaja - ammatin voisi ehkä vielä sulattaa jotenkin, mutta naama aika ruma, luone hieman erikoinen ja muutenkin v*ttumainen kaveri ;).
Älä sure ihmisiä joita et saa ei he ollut sulle tarkoitettukaan:) Keskity positiivisiin fiiliksiin ja etsi kivoja harrastuksia. Harrastukset yhdistää ja kaveruuksien alussa ei kukaan kysele toisten työtä, yhteinen huumori ja kiva olo riittää:) Jos joku pintatuttu kysyy, vastaat vaan ympäripyöreästi ja neutraalisti hymyillen ja siirtyen luontevasti seuraaviin juttuihin. Älä jännitä! Ole rennosti vaan,,kyllä ne kivat tutut löytyy! Ja jotkut tulee varmasti ystäviksikin😃!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa hankkia älykästä seuraa, niin ymmärtävät, että ammatti on vain ammatti ja ihmiset kyseisissä ammattikunnissa on hyvin erilaisia. Tottakai jotkut piirteet ovat yhteisiä, koska aika hankala ajatella psykologia, joka ei ole kiinnostunut ihmisten käyttäytymisestä.
Valitettavan totta tämä. Ystäväni on tietotekniikan insinööri ja alansa hommissa ollut jo vuosia, fiksu kuin mikä. Ihmiset näkevät hänessä vain vaaleat hiukset ja isot tissit ja tehdään päätelmä ettei sen näköinen likka voi olla fiksu. Stereotypioita on...
Olen juuri vaihtamassa alaa ja aloittamassa pian työt lentoemäntänä. Kun kerroin työpaikallani uudesta työstäni, osa oli puolestani iloisia, mutta osa suhtautui vähätellen.
"Eihän siinä muuta tarvitse osata kuin kävellä korkokenkillä ja työntää kärryä". Jaa, vai niin. Eläköön sitten siinä luulossa.
"Sehän on pelkkää tarjoilijan hommaa yläilmoissa". Mitä sitten, vaikka työ sisältääkin paljon tarjoilua? Suhtaudutaankohan ravintoloissa tarjoileviin yhtä halveksuvasti?
Minä sanoisin, että olen lehmien neuvolatäti :D
Joo joo ei ole ihan eksakti ilmaisutapa mutta tuosta tulee välittömästi mukavat mielikuvat, toisin kuin keinosiementäjästä.